VTT:n tutkimus Ilmavoimille pidensi Hornetin korkeapaineturbiinin siipien elinikää – säästö lähes satakertainen

HN+MLU+2+III

Kuva: Puolustusvoimat

​Ilmavoimat on kyennyt kasvattamaan VTT:n tutkimusten tukemana Hornetin moottoreiden korkeapaineturbiinin siipien elinikää 10 %. Veronmaksajille arvioidaan kertyneen säästöjä noin 3 miljoonaa dollaria eli yli 2,7 miljoonaa euroa.  Tutkimuspanos oli tähän verrattuna pieni ja tutkimuksella saatu hyöty lähes satakertainen.

Ilmavoimat lähetti Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimustulokset sekä käytettyjä turbiininsiipiä moottorivalmistajan arvioitavaksi. Moottorivalmistaja pidensi tutkimustulosten ja käyttökokemusten perusteella F/A-18C/D Hornetin moottoreiden (2 × General Electric F404-GE-402) korkeapaineturbiinin siipien elinikärajaa noin 10 %. Tulokset on viety käytäntöön, ja Ilmavoimat otti uuden elinikärajan käyttöön toukokuussa 2015.

VTT:n tutkimus Ilmavoimien tarpeisiin tuotti näin säästöä veronmaksajalle ja tukee Suomen osaamisperusteista huoltovarmuutta.

Tarkempia tietoja VTT:n Ilmavoimille tekemistä korkeapaineturbiineihin liittyvistä tutkimuksista on kuvattu julkisessa lähteessä: http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2013/ICAF_FinlandReview_2013_issue1_3April13.pdf

 

Norwegian jatkaa laivastonsa uusimista: yksi uusimmista ja ympäristöystävällisimmistä Euroopassa

b3rf7fsvqt2shcpjfsex

Norwegian on nyt luopunut kaikkien Boeing 737-300 -koneiden käytöstä ja samalla yhtiön käytössä olevan kaluston keski-ikä alenee edelleen. Norwegianin kaluston keski-ikä on nyt 3,6 vuotta, mikä tekee yhtiön lentolaivastosta yhden uusimmista ja ympäristöystävällisimmistä Euroopassa.

Norwegianin Boeing 737-300 -kone, jonka rekisterinumero on LN-KKW, teki tällä viikolla viimeisen lentonsa ja laskeutui Pohjois-Norjassa olevalle Bodön kentälle. Norwegian lahjoittaa koneen Norjan ilmailumuseolle Bodössa.

Historiallisen lennon Bodöhön ohjasi kapteeni Johnny Silberg, joka on työskennellyt Norwegianilla vuodesta 2006 lähtien.

– Tämä kone on ollut uskollinen työjuhta Norwegianille monien vuosien ajan ja on hienoa, että se pääsee Kansalliseen ilmailumuseoon. Sen uusi elämä museossa osoittaa Norwegianin merkityksen Norjan ilmailuhistorialle. Me haastoimme monopolin ja tarjosimme edulliset hinnat, jotta kaikilla on varaa lentää, Sillberg sanoo.

Kyseinen kone lensi 40 106 lentoa ja oli ilmassa 64 656 tuntia. Kone tuli Norwegian-perheeseen vuonna 2006, jolloin yhtiöllä oli 14 konetta, 54 reittiä ja 560 työntekijää. Tänä päivänä yhtiöllä on 102 lentokoneen laivasto, 439 reittiä ja yli 5 500 työntekijää.

Uusi kalusto on ratkaisevan tärkeä
Norwegian uusii jatkuvasti laivastoaan uusilla Boeing 737-800- ja Boeing 787 Dreamliner -koneilla. Norwegianilla on tilauksessa yli 250 lentokonetta mukaan lukien 100 uudenmallista Boeing 737MAX- ja 30 hieman aiempaa suurempaa Dreamlineria, Boeing 787-9 -konetta.

Norwegianin tavoitteena on, että yhtiön lentolaivasto on mahdollisimman nykyaikainen ja tehokas, koska uusista koneista hyötyvät niin matkustajat, ympäristö kuin yhtiö. Uudet koneet mahdollistavat entistä paremman matkustuskokemuksen, vähentävät merkittävästi ympäristöpäästöjä ja laskevat yhtiön ylläpitokustannuksia.

Norwegian sai marraskuussa tunnustusta arvostetulta ilmastoinstituutilta, The International Council on Clean Transportation, jonka mukaan Norwegian on ”vihrein” Atlantin yli lentävistä lentoyhtiöistä: http://www.theicct.org/transatlantic-airline-efficiency-2014

Berner EU:n ilmailustrategiasta: EU-sopimusneuvottelut eivät saa heikentää lentoliikenteen kasvumahdollisuuksia

Berner, Anne kesk

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.)

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan Suomi kannattaa suurimmalta osin EU:n komission julkistamaa ehdotusta Euroopan ilmailustrategiaksi. Suomi on kuitenkin huolestunut eräistä strategian kohdista, jotka saattavat kaventaa jäsenmaiden mahdollisuuksia lentoliikenteen ja ilmailualan kehittämiseen.

Berner esitti Suomen kannan EU:n liikenneneuvoston kokouksessa 10. joulukuuta Brysselissä.

Puheenvuorossaan Berner korosti avoimen, tasapuolisen ja liberaalin lentoliikennepolitiikan tärkeyttä, koska sillä voidaan parhaiten turvata kattavat ja kohtuuhintaiset lentoliikennepalvelut kansalaisille ja yrityksille.

Suomi on samaa mieltä siitä, että lentoliikenteen kasvumahdollisuudet ovat Aasiassa. Siksi on tärkeää, että eurooppalaiset lentoyhtiöt ja ilmailuteollisuus voivat hyötyä täysimittaisesti idän kasvavista markkinoista. Tästä syystä Suomesta on tärkeää, että EU neuvottelee kattavista lentoliikennesopimuksista kolmansien maiden kanssa.

Suomi näkee kuitenkin tässä myös aihetta huoleen. Suomi katsoo, että jäsenmaiden tulisi EU:n neuvotteluprosessista huolimatta voida sopia kolmansien maiden kanssa liikenneoikeuksien lisäämisestä. Neuvotteluprosessi ei saisi hidastaa tai estää jäsenvaltioiden toimenpiteitä kasvun edistämiseksi.

Miehittämättömien ilma-aluksien osalta Suomi toivoo, ettei uusia teknisiä ratkaisuja ja alan kasvumahdollisuuksia tukahdutettaisi liian ankaralla sääntelyllä. Sen sijaan tulisi keskittyä luomaan suotuisa ja turvallinen liiketoimintaympäristö.

EU:n ilmailustrategiasta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä käydään yksityiskohtaisempia keskusteluja Hollannin puheenjohtajuuskaudella, joka alkaa vuodenvaihteessa.

Finnairin marraskuun 2015 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi 13,4 prosenttia vertailukaudesta

AAEAAQAAAAAAAAKqAAAAJGMwOTQ2MDA3LTZmNDItNDhiMC1hMzkxLTY0Y2Y1OWVhMmQyMg

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi marraskuussa 9,2 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 9,0 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste laski 0,1 prosenttiyksikköä ja oli 76,2 prosenttia.

Lentoliikenteessä siirryttiin lokakuun lopussa talvikauteen, jolloin Finnairin kesäliikennöinti muun muassa Chicagoon, Torontoon ja Xi’aniin asteittain päättyi. Samaan aikaan vuoroja lisättiin muun muassa Miamiin, Bangkokiin sekä Delhiin ja talviliikennöinti aloitettiin Phuketiin, Krabiin ja Etelä-Euroopan lomakohteisiin. Uusi A350-kone liikennöi marraskuun kolme ensimmäistä viikkoa lähinnä Euroopassa, kunnes se siirtyi Shanghain reitille 21. marraskuuta.

Aasian-liikenteen kapasiteetti kasvoi marraskuussa 4,4 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 2,7 prosenttia. Kasvuun vaikuttivat erityisesti edellä mainitut liikenneohjelman muutokset sekä A350:stä johtuva kapasiteetin kasvu. Amerikan-liikenteen voimakas kasvu johtui siitä, että viime vuodesta poiketen Finnair lensi marraskuussa 2015 New Yorkin lisäksi Miamiin.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 8,4 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 10,5 prosenttia. Viikkovuorolisäysten ja uusien kohteiden ohella Euroopan-liikenteen kapasiteettia kasvattivat alkukuussa väliaikaisesti A350-laajarunkokoneella operoidut lennot. Kotimaan liikenteen kasvua puolestaan selittävät erityisesti Norran kaupalliselta riskiltä Finnairin ostoliikenteeksi siirtyneet reitit.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi marraskuussa 31,6 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 7,1 prosenttia vertailukaudesta. Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste oli 62,5 prosenttia. Finnairin kapasiteettiin sisältyi kaksi IAG:n kanssa jaettua rahtilentoa viikossa Helsingin ja Lontoon välillä syyskuun puolivälistä lähtien.

Marraskuussa Finnairin lennoista 92,1 prosenttia (89,1) saapui aikataulussa.

Joulukuun 2015 liikennetilasto julkaistaan maanantaina 11.1.2016.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet, marraskuu 2015

Marraskuu 2015 muutos % Vuoden 2015 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 807,3 13,4 9 502,8 6,7
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 526,8 9,2 29 236,4 2,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 925,4 9,0 23 594,2 2,9
Matkustajakäyttöaste % 76,2 -0,1 p 80,7 0,2 p
Rahti ja posti tn 12 160,0 -2,2 120 205,2 -12,8
Tarjotut tonnikilometrit 366,1 5,5 4 256,6 -0,6
Myydyt tonnikilometrit 244,2 4,2 2 834,8 -2,1
Kokonaiskäyttöaste % 66,7 -0,8 p 66,6 -1,0 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 473,8 11,1 5 946,7 6,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 984,8 8,4 11 956,8 5,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 739,5 10,5 9 399,3 4,9
Matkustajakäyttöaste % 75,1 1,4 p 78,6 -0,3 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 18,6 43,8 244,3 20,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 171,8 53,6 2 011,7 24,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 132,0 54,3 1 688,6 21,5
Matkustajakäyttöaste % 76,8 0,4 p 83,9 -2,0 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 128,1 3,5 1 549,9 -1,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 232,1 4,4 13 968,8 -2,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 963,3 2,7 11 628,2 -1,4
Matkustajakäyttöaste % 78,2 -1,3 p 83,2 1,0 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 186,9 25,4 1 761,9 13,1
Tarjotut henkilökilometrit milj. 138,1 21,5 1 299,0 9,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 90,7 24,8 878,0 12,2
Matkustajakäyttöaste % 65,6 1,7 p 67,6 1,6 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 10 438,1 7,1 104 844,3 -1,4
– Euroopan rahtiliikenne tn 2 204,9 7,3 20 025,8 -9,2
– Pohjois-Amerikan   rahtiliikenne tn 724,9 6,7 7 400,8 6,0
– Asian rahtiliikenne tn 7 358,7 7,3 75 837,7 0,2
– Kotimaan rahtiliikenne tn 149,6 -4,9 1 580,0 -4,2
Rahtilento tn** 1 721,9 -35,8 15 360,9 -51,2
Kokonaisrahti- ja posti tn 12 160,0 -2,2 120 205,2 -12,8
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 109,5 14,3 1272,5 -2,7
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 72,0 -5,6 723,9 -14,1
Tarjotut   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 101,8 31,6 1188,1 11,8
Myydyt   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 63,6 7,1 647,6 -0,1
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 65,8 -13,9 p 56,9 -7,6 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen   käyttöaste* % 39,3 -18,2 p 39,5 -12,9 p
– Aasian rahtiliikenteen   käyttöaste* % 70,2 -12,9 p 59,0 -4,7 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 62,5 -14,3 p 54,5 -6,5 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus tarjotuista tonnikilometreistä

Porin lentoliikennepäätös siirtyy

Turku Air Oy ei ole toimittanut Porin kaupungille määräpäivään mennessä vaadittuja tilaajavastuulain mukaisia asiakirjoja. Tästä syystä se ehdotetaan suljettavaksi pois lentoliikennettä koskevasta tarjouskilpailusta.

Porin kaupungin on tarkoitus selvittää nopealla aikataululla, esimerkiksi suorien neuvottelujen kautta, vaihtoehtoisia tapoja järjestää lentoliikenne.

– Aiempien neuvottelujen ja selvittelyjen aikana on tullut esille toimijoita, joiden soveltuvuus kyseiseen toimintaan halutaan vielä selvittää, apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus sanoo.

Asia oli 7. joulukuuta kaupunginhallituksen suullisessa esittelyssä, ei varsinaisella listalla. Siitä päätetään aikaisintaan 14. tai 21. joulukuuta pidettävässä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Patria valmis vastaamaan tulevaisuuden lentäjäkoulutustarpeisiin

11017374_840811425966507_8331672511021641901_o

Ammattilentäjiä kouluttava Patria Pilot Training -oppilaitos on valmis vastaamaan Suomen mahdolliseen ilmailualan ja ammattilentäjien kysynnän kasvuun omalla koulutustarjonnallaan. Nykyisin Malmin lentoasemalla toimiva oppilaitos muuttaa vuonna 2017 uusiin toimitiloihin Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Patria Pilot Training on kouluttanut satoja kotimaisia ja myös lukuisia ulkomaisia oppilaita liikennelentäjiksi perustamisvuodestaan 1998 lähtien. Patrialla on laaja koulutusohjelmatarjonta, joka sisältää muun muassa lentoyhtiöille suunnatun Multi-Crew Pilot Licence (MPL) -ohjelman.

Patrialla on käytössään yksi Euroopan moderneimmista koulukonelaivastoista, johon kuuluvat peruslentokoulutukseen käytettävät Tecnam P2002 JF -lentokoneet, Cirrus SR22-mittarikoulutuskoneet sekä monimoottoriset Diamond DA-42NG -lentokoneet.

Norwegianin matkustajamäärä ja käyttöaste kasvoivat marraskuussa

utffqfebs106f0mfetfo

Norwegianin marraskuun liikenneluvuista näkyy sekä kaukoreittien että Euroopan reittien kasvu. Käyttöaste nousi marraskuussa 4,1 prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja se oli tänä vuonna 83,1 prosenttia. Lähes kaksi miljoonaa matkustajaa lensi Norwegianilla marraskuussa, kasvua 11 prosenttia.

Marraskuun liikenneluvut osoittavat vakaata ja hyvää kehitystä. Kasvu kaukoreiteillä jatkuu. Marraskuussa 1 952 083 matkustajaa lensi Norwegianilla, kasvua 11 prosenttia verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna. Myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) kasvoi 13 prosenttia samalla, kun tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) kasvoi 8 prosenttia marraskuussa. Käyttöaste oli 83,1 prosenttia, kasvua 4,1 prosenttiyksikköä verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna. Norwegian käynnisti marraskuussa uusia Espanjan sisäisiä reittejä ja kaukoreittejä Karibialle, jossa talvi on korkean sesongin aikaa.

Täydet koneet ovat tärkeitä myös ympäristönäkökulmasta ja siten lento voi olla parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi auto, koska päästöt matkustajakilometriä kohden jäävät alhaisemmiksi.

– Olen hyvin iloinen, että liikenteen myönteinen kehitys jatkui myös tässä kuussa, koska olemme siirtymässä lentoliikenteelle perinteisesti alhaisemman kysynnän kauteen. Näemme, että yhä useampi matkustaja hyödyntää Norwegianin laajaa eurooppalaista reittiverkostoa lentääkseen edelleen Yhdysvaltoihin. Tämä osoittaa, että vahva Norwegian koko Euroopassa vahvistaa kaukoliikenteen panostuksia ja päinvastoin, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Norwegian lensi marraskuussa 99,7 prosenttia suunnitelluista lennoistaan, joista 86,3 prosenttia lähti aikataulun mukaisesti.

Norwegianin lentolaivasto on yksi uusimmista ja nykyaikaisimmista Euroopassa. Norwegian sai marraskuussa tunnustusta arvostetulta ilmastoinstituutilta, The International Council on Clean Transportation, jonka mukaan Norwegian on ”vihrein” Atlantin yli lentävistä lentoyhtiöistä:http://www.theicct.org/transatlantic-airline-efficiency-2014

Finnair rekrytoi 400 lentäjää ja matkustamohenkilökunnan jäsentä

Finnair valmistautuu vuonna 2016 alkavaan kaukoliikenteen kasvuun ja aloittaa historiansa suurimmat rekrytoinnit. Yhtiöön haetaan tänä vuonna jo rekrytoitujen noin 70 lentäjän ja 130 lentoemännän ja stuertin lisäksi vielä 100 uutta lentäjää sekä 300 uutta matkustamohenkilökunnan jäsentä. Myös asiakaspalvelutehtäviin sekä muihin toimintoihin rekrytoidaan noin 50 henkilöä kevään 2016 aikana.

Finnair sai lokakuussa laivastoonsa ensimmäisen A350 XWB -koneen ja kaikkiaan koneita on tilattu 19. Uudet laajarunkokoneet ovat Finnairin kasvun moottori ja lisäävät kaukoliikenteen kapasiteettia keväästä 2016 alkaen. Kapasiteetin kasvu lisää myös henkilöstön tarvetta. Finnair on aiemmin tänä vuonna kertonut kasvun tarkoittavan noin 1000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

– Lähdemme nyt Finnairissa rohkeasti toteuttamaan liiketoimintamme kasvua ja sen myötä myös Finnairin ja Suomenkin mittakaavassa merkittäviä rekrytointeja, kommentoi Finnairin henkilöstöjohtaja Eija Hakakari.

– Lentävän henkilöstön työn luonteen sekä mittavan rekrytointisuunnitelman vuoksi rekrytointien ja erityisesti koulutusten organisointi vie aikaa. Haluamme olla liikkeellä hyvissä ajoin pitäen silmällä erityisesti vuotta 2017, jolloin kasvumme voimistuu. Samalla rekrytointien aloittaminen antaa mahdollisuuksia kasvaa rohkeamminkin markkinatilanteen sen salliessa.

Lentävän henkilöstön rekrytointi alkaa 4.12.2015. Valintojen jälkeen eri henkilöstöryhmien koulutukset ja työsuhteet alkavat vaiheittain keväästä 2016 alkaen, sitä mukaa kun yhtiön tarve uusille työntekijöille kasvaa.

Finnairin strategisena tavoitteena on kaksinkertaistaa liikenteensä Aasian ja Euroopan välillä vuoteen 2020 mennessä vuoden 2010 tasosta. Strategia perustuu Aasian kasvaviin markkinoihin, nopeisiin yhteyksiin Helsingin kautta Koillis-Aasian ja Euroopan välillä, laadukkaaseen palveluun sekä kustannustehokkaaseen ja täsmälliseen operointiin. Aasian kasvun myötä Finnair kasvattaa myös Euroopan liikenteensä kapasiteettia, sillä merkittävä osa yhtiön matkustajista on vaihtomatkustajia.

Airbusin A320neo-lentokone saa EASAn ja FAA:n tyyppihyväksynnän

a1ac93fbed574239_800x800ar

Airbusin uusi A320neo-lentokone on eilen saanut tyyppihyväksynnän Euroopan lentoturvallisuusviranomaiselta (EASA) sekä Yhdysvaltain ilmailuviranomaiselta (FAA). Hyväksytyssä mallissa on Pratt & Whitneyn Pure Power PW1100G-JM -moottorit.

A320neo-kone läpäisi tiukan testiohjelman. Runkoa ja järjestelmiä testattiin olosuhteissa, jotka ylittivät selvästi koneen normaalit toimintarajat lentokelpoisuuden todentamiseksi.

Kolmella testikoneella lennettiin 1070 tuntia noin 350 lennolla. Näistä testitunneista 300 lennettiin yhdellä lentokoneella samalla tavalla kuin lentoyhtiö lentäisi konetta. Näin varmistettiin, että lentokone on valmis lentoyhtiöiden liikennöintiin.

8ade2cf0fa4898ad_800x800ar

Pratt & Whitneyn moottoreita käyttävä A320neo on ensimmäinen tyyppihyväksytty NEO-perheen versio. CFM:n moottoreita käyttävä versio sertifioidaan tulevina kuukausina. Sitä seuraavat A321neo- ja A319neo-versiot.

A320neo-perheen koneissa käytetään uusinta tekniikkaa, kuten uuden sukupolven moottoreita ja Sharklet-kärkisiipiä, jotka yhdessä vähentävät polttoaineen kulutusta yli 15 %.

Airbus on saanut yli 4 300 tilausta A320neo-perheen koneista yli 75 asiakkaalta ohjelman vuonna 2010 tapahtuneen julkistuksen jälkeen. Koneperhe on saanut noin 60 %:n osuuden markkinoista.

Eurocontrolin arvio: Helsinki-Vantaan lentoaseman CDM-toimintatapa säästää rahaa, aikaa ja ympäristöä

Helsinki-Vantaan lentoasema on saavuttanut erinomaiset arviot Eurocontrolin teettämässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin vuonna 2012 Finavian käyttöön ottaman CDM-toimintatavan vaikutuksia. CDM:n avulla lentoyhtiöt, lentoaseman omistava Finavia ja muut lentoasemalla toimivat yritykset säästävät yhteensä jopa yli neljä miljoonaa euroa vuosittain. Myös viivästykset ja ympäristökuormitus vähenevät tuntuvasti .

CDM- eli Collaborative Decision Making -toimintatavan ydin on parantaa lentoaseman toimijoiden tiedonkulkua ja tiivistää heidän yhteistyötään lentokoneen laskeutumisen ja lähdön välillä. Finavia otti CDM-toimintatavan käyttöön Helsinki-Vantaalla lokakuussa 2012 ensimmäisenä Pohjois-Euroopassa. Nykyisin CDM:ää soveltavia lentoasemia on Euroopassa jo 35.

Eurocontrolin tuoreessa arvioinnissa CDM:n toimivuutta Helsinki-Vantaalla tarkasteltiin lentoliikenteen viiveiden, toiminnan täsmällisyyden, resurssien käytön ja kustannustehokkuuden näkökulmista. CDM-järjestelmästä on nykyisin tullut yleisesti käytetty tietolähde Helsinki-Vantaan lentoliikennealueen toimintojen suunnittelussa ja seurannassa. Taustalla on mm. saapumis- ja lähtöaikojen parantunut ennustettavuus. Helsinki-Vantaalla CDM-työkalut ja -prosessit on räätälöity vastaamaan haasteita, joita syntyy mm. talviolosuhteista ja suurista heilahteluista päivittäisessä lentoliikenteen kysynnässä.

– Eurocontrolin teettämä arviointi vahvisti oikeiksi havainnot, joita olemme CDM:n käytöstä keränneet. Hyödyt ovat suurelta osin linjassa sen kanssa, mitä osasimme ennakoida ottaessamme uuden toimintatavan käyttöön vuonna 2012 , sanoo Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola Finavia Oyj:stä.

Hyödyt useita miljoonia euroja ja kymmeniä vuorokausia

CDM-toimintatapa on saanut aikaan merkittäviä vuosittaisia vaikutuksia Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja sen CDM-sidosryhmien parissa. Tutkimuksessa hyötyjä arvioitiin tammikuusta 2014 tammikuuhun 2015. Tänä aikana lentokoneiden rullausajat lyhenivät 60 000 minuuttia eli lähes 42 vuorokautta. Viivästyksiin kuluva aika puolestaan väheni 86 000 minuuttia eli melkein 60 vuorokautta.

CDM-toimintatavan ansiosta polttoainetta säästyi arviojaksolla peräti 800 tonnia, mikä selittyy juuri rullausaikojen lyhenemisellä ja tarkemmalla tiedolla siitä, koska kone pääsee lähtemään portilta. Polttoaineen kulutuksen laskun ansiosta hiilidioksidipäästöt vähenivät 2,6 tonnia ja rikkidioksidipäästöt 0,7 tonnia. Saavutetut hyödyt tarkoittivat 650 000 euron kustannussäästöjä polttoaineissa ja 3,5 miljoonan euron säästöjä pienentyneiden viivästysten ansiosta.

– Lentoyhtiöt säästävät CDM:n ansiosta selvää rahaa. Finavialle CDM:n keskeisimmät hyödyt koituvat toiminnan parantuneesta ennustettavuudesta ja siitä, että pystymme käyttämään infrastruktuuriamme aiempaa tehokkaammin, Noronen-Juhola kuvailee.

Eurocontrolin mukaan Helsinki-Vantaan operatiivinen joustavuus talviolosuhteissa on kehittynyt myönteisesti. Tämä johtuu etenkin jäänpoistoprosessin paremmasta integroinnista tuotannonohjaukseen. CDM onkin saanut osaltaan aikaan, että jäänpoisto- ja kiitotiekapasiteettia hyödynnetään aiempaa paremmin. Osana uusia toimintatapoja Helsinki-Vantaan jäänpoistoalueilla on myös otettu käyttöön sähköiset viestitaulut, joiden avulla pyritään takaamaan korkea turvallisuuden taso ja liikenteen huomiointi. Viestitaulut ovat osa samaa informaatiovirtaa kuin CDM-järjestelmä.