Rajavartiolaitoksen Dornier-valvontalentokoneiden korvaaminen välttämätöntä valtion, ihmisten ja ympäristön turvallisuuden takaamiseksi

Dornier

Kuva: Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen vanhenevien Dornier 228 -valvontalentokoneiden korvaaminen on kirjattu Sanna  Marinin hallitusohjelmaan. Uusien monitoimilentokoneiden hankkiminen on kriittisen tärkeää Suomen  turvallisuuden varmistamiseksi ja Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien täyttämiseksi. Uusille  lentokoneille ei kuitenkaan ole vielä tilausvaltuutusta. Tilausvaltuutus lentokoneille tarvitaan nyt, jotta  lentokonehankintaa valmisteleva MVX-hanke etenee ajallaan ja uudet koneet saadaan käyttöön vuonna  2025. 

Suomen merellinen toimintaympäristö on vaativa. Kapea ja matala Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin  liikennöidyistä meristä ja sen merellinen luonto on herkkä. Suomen merialueilla tapahtuu jatkuvasti läheltä  piti -tilanteita, ja vakavan merellisen onnettomuuden riski on olemassa koko ajan. Rajavartiolaitoksen on  kyettävä ylläpitämään valmiutta ympäristö- ja suuronnettomuuksien hallintaan, ympäristövahinkojen  havaitsemiseen, sekä Suomen rajojen ja alueellisen koskemattomuuden valvontaan. 

Rajavartiolaitoksen lentokoneilla tuotetaan turvallisuutta päivittäin. Niiden tärkeimmät tehtävät ovat  rajavalvonta merellä ja maalla, etsintä ja pelastus, sekä ympäristövahinkojen torjunta. Merellä  öljyonnettomuuksien torjuntaoperaatioiden onnistunut johtaminen perustuu lentokoneiden henkilöstön ja  valvontatekniikan suorituskykyyn. Lentokoneet tehostavat ja täydentävät myös Rajavartiolaitoksen pinta alusten toimintaa. Rajavartiolaitoksen lentokoneet ovat tärkeä tuki myös lukuisille muille viranomaisille niiden valvontatehtävissä, ja lentokoneilla palvellaan koko Suomea. Lisäksi lentokoneilla osallistutaan  tärkeään ja Suomea velvoittavaan kansainväliseen raja- ja ympäristöturvallisuuden yhteistyöhön, muun  muassa EU:n Frontexin operaatioissa. 

Dornier 228 -valvontalentokoneet ovat palvelleet raja- ja meriturvallisuustehtävissä 25 vuotta, ja ne ovat  tulossa nyt elinkaarensa päähän. Samaan aikaan Rajavartiolaitoksen tehtäväkenttä muuttuu jatkuvasti vaativammaksi toimintaympäristön muuttuessa.  

Rajavartiolaitoksen lentokoneita ei voi korvata muulla menetelmällä tai laitteella. Mikäli uusia  lentokoneita ei hankita, Suomen kyky hallita erityisesti merellisten ympäristöonnettomuuksien  torjuntaoperaatioita romahtaa. Suomi ei voisi myöskään huolehtia entiseen tapaan kansainvälisten  sopimusten mukaisista sitoumuksistaan, toteaa Rajavartiolaitoksen hankejohtaja prikaatikenraali  Jari Tolppanen 

Rajavartiolaitos on selvittänyt vaihtoehtoja vanhenevan kaluston korvaamiselle MVX-hankkeessaan.  Ainoastaan miehitetty lentokone pystyy selviytymään vaihtelevista tehtävistä Suomen vaativissa  olosuhteissa, ja se on ilma-aluksista kustannustehokkain ja monikäyttöisin ratkaisu valvonta- ja  etsintätehtäviin. Hankittavat monitoimilentokoneet pystyvät lentämään pidempiä matkoja, ja niissä on  parempi kuljetuskapasiteetti sekä kehittyneemmät tekniset järjestelmät. Suomen pitkillä maarajoilla nämä  ovat erityisen tärkeitä ominaisuuksia. Tällainen monikäyttöinen ja muuntautumiskykyinen sveitsiläinen  linkkuveitsi on ratkaisuna käytännöllinen ja kustannustehokas. 

Lentokonehankintaa valmistelevassa MVX-hankkeen tietopyyntömenettelyssä kartoitettiin vuoden 2020  aikana potentiaaliset lentokoneiden toimittajat. Rajavartiolaitoksella on valmius jatkaa MVX-hanketta julkaisemalla tarjouspyynnöt uusista monitoimilentokoneista. Lentokonehankinta etenee ajallaan vain, jos  Rajavartiolaitokselle myönnetään tilausvaltuutus ja määräraha uusille monitoimilentokoneille  talousarviomenettelyssä kesällä 2021.

Kahden Hawkin siivet koskettivat toisiaan ilmassa – Koneet laskeutuivat turvallisesti

Kahden Hawkin siivet koskettivat toisiaan ilmassa - Koneet laskeutuivat turvallisesti

ILMAV_Hawk_Mk_66

Kuva: PUOLUSTUSVOIMAT

Kahden Ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskoneen siivet osuivat kevyesti toisiinsa osastolennolla Tikkakosken tukikohdan lähiharjoitusalueella perjantaina aamupäivällä 9.4.2021. Koneet laskeutuivat turvallisesti.

Kosketuksen tapahtuessa Midnight Hawks -taitolentoryhmä oli toteuttamassa lentokoulutusohjelman mukaista osastoharjoittelua. Tilanteessa koneet lensivät saman suuntaisesti ja samalla nopeudella lähietäisyydellä toisistaan. Kosketuksen jälkeen osastolentoharjoitus keskeytettiin ja osaston muut koneet tarkastivat osumakohdat visuaalisesti. Ennen paluuta tukikohtaan koneiden lentäjät suorittivat tarvittavat ohjattavuuskokeilut, varmistaen sen, että koneiden järjestelmät toimivat normaalisti.

Hawkit laskeutuivat turvallisesti, eikä tilanteesta aiheutunut henkilövahinkoja. Alustavan arvion mukaan kalustovauriot rajoittuivat maalivaurioihin. Tapahtumien kulku ja vauriot selvitetään osana normaalia lentoturvallisuusmenettelyä, jonka jälkeen arvioidaan tarvittavat jatkotoimet. Edellinen vastaava tapaus Hawk-kalustolla tapahtui elokuussa 2013 Kauhavalla.

:EDUSKUNTA: Verojaosto jatkaa lentoveroa koskevan kansalaisaloitteen käsittelyä loppuvuodesta

jet-airplane-in-the-sky-with-sun

Valtiovarainvaliokunnan verojaosto on aloittanut lentoveroon liittyvän kansalaisaloitteen käsittelyn. Kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin matkustajakohtaisen lentoveron säätämiseksi Suomessa (KAA 1/2020 vp). Asian käsittelystä voi lukea eduskunnan verkkosivuilta.

Verojaosto pitää tärkeänä, että verotuksen roolista ja vaikutuksista lentoliikenteen päästöohjauksessa saadaan lisätietoa päätöksenteon taustalle. Tieto on tarpeen sekä kansallisia toimia harkitessa että EU-tason ja kansainvälisiin keskusteluihin osallistuessa. Valtiovarainministeriön aloitteesta valtioneuvoston tutkimustoiminta aloittaa keväällä 2021 tutkimushankkeen ”Verotus lentoliikenteen päästöohjauksessa”. Lisätietoa hankkeesta voi lukea valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sivuilta. Tutkimuksen tuloksia on odotettavissa loppuvuodesta 2021. Verojaosto jatkaa kansalaisaloitteen käsittelyä tutkimustulosten valmistuttua.

Maakuntien lentoliikenne on säilytettävä

flying-plane-14678023588XZ

Työministeri Tuula Haataisen ja elinkeinoministeri Mika Lintilän joulukuussa 2020 asettama selvityshenkilö Kari Savolainen on julkistanut selvityksensä Helsinki-Vantaan ilmailualan kestävän kasvun uudelleenrakentamiseksi. Selvitystyön tavoitteena oli ilmailualan tulevaisuuden kasvuedellytysten varmistaminen toimeksiannossa tarkemmin määriteltyihin kysymyksiin vastaamalla. Selvityshenkilö on arvioinut alan selviytymisen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä ja tehnyt niistä ehdotuksia. Selvitystyön ehdotuksia työstää ja vie eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriön asettama seurantaryhmä.

Selvitystyön aikana lentoliikenteen tilannetta on katsottu mm. lentoyhtiöiden, lentoasemien, eri palvelutoimijoiden, etujärjestöjen ja yrittäjien sekä viranomaisten näkökulmista. Lentoasemien maakuntien ja kaupunkien näkökulmaa, eli asiakkaiden näkemystä ei ole selvityksen aikana kysytty.

Tämä on suuri puute, koska raportissa esitetään maakuntien saavutettavuutta merkittävästi heikentäviä toimenpiteitä, jotka toteutuessaan lopettaisivat lentoliikenteen maakuntakenttien ja Helsinki-Vantaan välillä.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, Liikenne 12-ohjelmassa todetaan, että kaikkien lentoasemien, myös alle kolmen tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta sijaitsevien, merkitys kansainväliselle saavutettavuudelle tunnistetaan. Valtio pyrkii huolehtimaan kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteutumisesta niillä alueilla, joilla tavoite ei täyty raideliikenteen keinoin. Valtio sitoutuu tarvittaessa turvaamaan lentoliikennettä erillispäätöksillä tukemalla tarvittaessa lentoreittejä alueellinen yhdenvertaisuus ja saavutettavuus sekä elinkeinoelämän tarpeet huomioiden

Selvityksessä ei ole otettu lainkaan huomioon Liikenne 12-ohjelman tavoitteita alueiden saavutettavuuden turvaamisesta. Selvityshenkilö peräti esittää, että sikäli kun että lentojen ostoliikenne ei lisää saavutettavuutta, tulisi siitä luopua. Tänä vuonnakin valtio tukee lentoliikennettä viidelle maakuntakentälle alueiden työllisyyden, vientiteollisuuden elpymisen ja alueellisen saavutettavuuden varmistamiseksi sekä markkinaehtoiseen liikenteeseen palaamisen mahdollistamiseksi.

Liikenne 12 -ohjelmassa todetaan, että Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymisedellytyksistä huolehtiminen mahdollistaa toiminnan muilla lentoasemilla, ja että valtio vaikuttaa EU:ssa siihen, että lentoasemat voivat jatkaa verkostoperiaatteella. Muilla lentoasemilla on tavoitteena hyödyntää uusia teknologisia ratkaisuja, joka tehostaa toimintaa ja alentaa kustannuksia.

Vastoin Liikenne 12 -ohjelman kolmen tunnin saavutettavuustavoitetta ja sen oikeaa tavoitetta nykymuotoisesta lentoasemaverkostosta selvityshenkilö esittää, että verkostoa karsitaan siten, että matkustuskysyntä ohjataan maakuntakentiltä solmupisteisiin, eli suuremmille lentoasemille muilla liikennemuodoilla. Kestämätön on väite, että malli parantaisi alueiden saavutettavuutta. Päinvastoin se heikentäisi sitä ratkaisevasti tavalla, joka ei voi olla vaikuttamatta alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukykyyn.

Selvityksessä ei arvioida lainkaan esitettyjen ratkaisujen vaikutusta maakuntien yritystoimintaan, vientiteollisuuteen ja suuriin investointeihin, eikä myöskään esimerkiksi sairaanhoidon tai huoltovarmuuden tarpeisiin. Ainoa, johon otetaan kantaa, on matkailu. Selvityshenkilö toteaa aivan oikein, että liikenneyhteyksien toimivuus on olennainen osa matkaa ja vaikuttaa merkittävästi matkailijan kokemukseen matkansa laadusta, ja että Suomeen tulisi saada ympärivuotista matkailua ja matkailijoita enenevässä määrin muuallekin kuin Lappiin ja pääkaupunkiseudulle.

Selvitys on erittäin pahasti puutteellinen, koska siinä esitetään alueiden saavutettavuuden rajua heikentämistä arvioimatta lainkaan ratkaisujen aluetaloudellisia vaikutuksia. Selvityksessä esitetty tavoite kansainvälisen matkailun laajasta lisäämisestä ei voi toteutua, mikäli suorat lennot maakuntakentille loppuvat. Päinvastoin se johtaisi matkailijavirtojen voimakkaampaan suuntautumiseen suorien yhteyksien alueille, ja estäisi muiden matkailualueiden hyötymisen koronan positiivisesta kasvuvaikutuksesta Suomen turvalliseen ja luonnonläheiseen matkailuun.

Me allekirjoittaneet katsomme, että selvityksessä esitetty solmupisteisiin perustuva lentoasemien karsintaehdotus on täysin vastoin valtakunnallisia aluekehityksen tavoitteita sekä liikennepoliittisia linjauksia, ja toteutuessaan johtaisi alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukyvyn heikkenemiseen ja kurjistumiseen valtion toimesta samaan aikaan kun EU ja valtiot toteuttavat historiallisen suuria toimenpiteitä koronapandemian vahinkojen korjaamiseksi. Lentoasemaverkosto on osa kansallista liikenneinfraa, ja se kuuluu valtion ylläpidettäväksi, kuten maantiet ja rautatiet. Lentoasemaverkoston toimintaedellytyksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa valtion ja alueellisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä, joten alueelliset toimijat tulee kytkeä kaikkiin lentoliikenteen tulevaisuudesta käytäviin keskusteluihin tiivisti mukaan.

Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto

Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto

Pekka Hokkanen, vt. maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto

Mika Riipi, maakuntajohtaja, Lapin liitto

Kaj Suomela, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto

Markus Hirvonen, maakuntajohtaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuun kaupunki

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki

Jari Tolonen, kaupunginjohtaja, Kajaanin kaupunki

Stina Mattila, kaupunginjohtaja, Kokkolan kaupunki

Matti Ruotsalainen, kaupunginjohtaja, Kemin kaupunki 

Anne Ekstrand, kaupunginjohtaja, Pietarsaaren kaupunki

Timo Nousiainen, kaupunginjohtaja, Tornion kaupunki

Anu Tervonen, toimitusjohtaja, Kainuun Yrittäjät

Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät

Pirkka Salo, toimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät

Merja Blomberg, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan Yrittäjät

Ari Hiltunen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari

Timo Rautajoki, toimitusjohtaja, Lapin kauppakamari

Jari P. Tuovinen, toimitusjohtaja, Oulun Kauppakamari

Juha Häkkinen, toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari

Matti Vuojärvi, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari

Suomen Liikennelentäjäliitto hakee SAK:n jäsenyyttä

airplane-cockpit

Finnairin lentäjien edunvalvonnasta vastaava Suomen Liikennelentäjäliitto ry (SLL) on hakenut SAK:n jäsenyyttä. SAK:n hallitus päättää jäsenyydestä 12.4.2021.

SLL haluaa jäsenyyden kautta vahvistaa Finnairin lentäjien asemaa edunvalvonnassa ja työehtosopimusneuvotteluissa. Jäsenyys lisäisi SLL:n vaikutuskanavia ilmailualaa koskevien yhteiskunnallisten asioiden käsittelyssä ja tarjoaa vahvan yhteistyöverkoston erityisesti kuljetus-, logistiikka- ja ilmailualoilla toimivien ammattiliittojen kanssa.

– SLL haluaa tarjota ammattiliittojen väliseen yhteistyöhön ilmailualan edunvalvonnan erityisosaamista ja osallistua kaikille liitoille yhteisten edunvalvontahaasteiden ratkomiseen. Lisäksi SLL tuo SAK:hon vuosikymmenten kokemuksen yrityskohtaisesta ja paikallisesta sopimisesta, SLL:n puheenjohtaja Pekka Erkama kertoo.

SAK on tyytyväinen, että kiinnostus SAK:laiseen edunvalvontaan on vahvaa. SAK:lainen kuljetussektori täydentyisi jäsenyydellä ulottumaan maalta ja mereltä myös vielä vahvemmin ilmaan.

– SAK on työtä tekevien etua ajava liike, jolla on ollut aina tärkeää tarjota konkreettista edunvalvontaa. Hienoa, että Finnairin liikennelentäjät kokevat meidän pystyvän tarjoamaan heidän jäsenilleen lisäarvoa, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Ilmailualan globaalista toimintakentästä johtuen SLL:llä on vahvaa osaamista ja pitkä kokemus kansainvälisestä lentäjäjärjestöjen yhteistyöstä. Liitolle tärkeitä teemoja ovat kotimaisen lentoliikenteen elinvoimaisuuden tukeminen ja edistäminen sekä suomalaisten työpaikkojen ja erityisosaamisen säilyminen alalla, jonka vaikutus yhteiskunnalle on merkittävä.

Suomen Liikennelentäjäliitto on vuonna 1949 perustettu edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä̈ on vastata Finnairin liikennelentäjien työehtosopimuksen neuvottelemisesta ja edunvalvonnasta paikallisena sopijaosapuolena. Yhdistyksessä̈ on noin 1400 jäsentä̈, joista aktiivilentäjiä hieman yli 900. SLL:n järjestäytymisaste on lähes 97 prosenttia.

Ryanair palauttaa kaikki Lappeenrannan lennot myyntiin- Uusi lentoyhteys Saksan Baijerista Lappeenrantaan avataan heinäkuussa

RAexterior-8908-compressed-for-web

Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair on palauttanut kaikki suunnitellut lennot myyntiin Lappeenrantaan. Bergamon ja Wienin lennot käynnistyvät kesää kohti asteittain, Budapestin ja Berliinin lennot marraskuusta alkaen.

Ryanair avaa myös uuden reitin heinäkuussa Lappeenrannan ja Etelä-Saksan välille. Reitti lennetään Memmingenin lentoasemalta, joka sijaitsee 110 kilometriä Münchenistä lounaaseen. Kaikki Ryanairin reitit on suunniteltu ympärivuotisiksi ja ne lennetään kaksi kertaa viikossa.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joron mukaan vuoden 2021 tarjolla olevien lentopaikkojen määrä tulee tämänhetkisen tiedon mukaan olemaan noin 70 000.

– Koronatilanne on vakava ja kaikin puolin haastava, mutta tulevaisuuden uskoa löytyy. Siksi olemme iloisia, että Ryanair on päättänyt palauttaa kaikki suorat, edulliset ja ympärivuotiset lentoyhteydet Lappeenrantaan. Vuositasolla tarjolla oleva paikkamäärä tällä liikenneohjelmalla on lähes 200 000 lentopaikkaa normaalitilanteessa.

– Pyrimme rakentamaan ihanteellista reittivalikoimaa nimenomaan Saimaan alueen matkailun kasvua ja elinvoimaa ajatellen. Tätä tavoitetta tämä reittivalikoima palvelee erityisen hyvin, Joro iloitsee.

Joro painottaa, että kun lentoliikenne palautuu aikanaan kohti normaalia, Lappeenrannan lentoasemalla toimitaan tällöinkin kaikilta osin viranomaisten määräysten ja suositusten mukaisesti.

– Toivomme, että kesällä koronatilanne olisi jo parempi. Vaikka tilanteen ja siihen liittyvien matkustusrajoitusten vuoksi suunnitelmiin tulisikin muutoksia, sovitut lentoyhteydet on tarkoitus palauttaa, kun tilanne sen sallii.

Maailmanlaajuinen pandemia on aiheuttanut lentoliikenteelle ja matkailuyrityksille ennennäkemättömiä haasteita. Joron mielestä olennaista olisi nyt saada yhtenäinen käytäntö matkustusrajoitusten osalta EU:n tasolla. Pandemia myös muuttaa ihmisten matkustuskäyttäytymistä.

– Vapaa-ajan matkustuksen arvioidaan käynnistyvän ensimmäisenä rokotekattavuuden lisääntyessä ja matkustusrajoitusten höllentyessä.

– Rauhalliset kohteet, kuten Suomi ja Saimaan alue, joissa voi viettää rentouttavan loman ilman ruuhkia, kiinnostavat tässä tilanteessa yhä enemmän. Saksankielinen Eurooppa ja Pohjois-Italia ovat erittäin potentiaalisia markkina-alueita alueemme matkailun näkökulmasta.

Varattuja lentoja voi siirtää tai muuttaa

Ryanairin saksankielisen alueen pr- ja viestintäjohtaja Tanja Erlich iloitsee uudesta Memmingenin ja Lappeenrannan välisestä lentoreitistä.

– Matkustusrajoitukset muuttuvat jatkuvasti, joten asiakkaat voivat nyt varata lennot hyvin ansaitulle lomalleen tietäen, että he voivat siirtää tai muuttaa matkustuspäiviään jopa kahteen kertaan ilman muutosmaksua. Tämä koskee varauksia, jotka on tehty lennoille 31.10.2021 saakka.

Laserhäirinnällä voi olla vakavat seuraukset lentoliikenteessä – laser ei ole lelu

green-laser-light-beam-plays-of-light-laser-beams-light-ray-of-light-rays-light-effect

Lentokoneiden ja helikoptereiden häirintä laserilla on vakava uhkatekijä lentoliikenteessä. Lasersäteet voivat haitata lentäjien näkemistä etenkin lennon kriittisissä vaiheissa, kuten lentoonlähdön ja laskeutumisen aikana. Tilapäisetkin häiriöt näkökyvyssä voivat aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia. Laserosoittimia ei saa kohdistaa ihmisiin eikä ilma-aluksiin, eivätkä ne sovellu huvikäyttöön. Laserhäirintä on rangaistavaa.

”Laserosoittimen säde voi vaikuttaa pieneltä ja vaarattomalta, mutta se voi häiritä lentäjiä pitkän matkan päähän, keskeyttää kriittisen operaation ja johtaa pahimmillaan onnettomuuteen”, sanoo Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin ylijohtaja Jarkko Saarimäki. ”Vaikka raportoidut laserhäirintätapaukset ovat vähentyneet viime vuosina, on jokainen häirintätapaus liikaa ja vaaraksi lentoturvallisuudelle,” Saarimäki jatkaa.

Lentäjien lisäksi vaarassa ovat myös muut

Lasersäteet vaikeuttavat lentäjän keskittymistä ja voivat aiheuttaa näköhäiriöitä sekä toimintakyvyn osittaisen menetyksen. Osuessaan ilma-aluksen ohjaamon ikkunaan säde tyypillisesti vielä siroaa, jolloin se saattaa häikäistä koko ohjaamon. Esimerkiksi helikopterissa myös muut miehistön jäsenet voivat saada laserista pahimmillaan pysyviä silmävaurioita.

”Lentäjät ovat ohjaamossa varmistaakseen turvallisuuden kaikkina hetkinä. Lasersäteen osuminen lentokoneen tai helikopterin ohjaamoon ei ole pieni häiriö, vaan lentäjän sokaistuessa valosta on se kuin hyökkäys lennon turvallisuutta kohtaan. Matalalla lennettäessä pimeänäkökyvyn säilyminen on aivan välttämätöntä”, muistuttaa Suomen Lentäjäliiton turvatoimikunnan puheenjohtaja Lauri Soini.

Laserhäirinnällä voi tietämättään aiheuttaa vahinkoa myös kolmannelle osapuolelle, huomauttavat Vartiolentolaivueen apulaiskomentaja Pasi Marttinen ja FinnHEMSin lentotoimintayksikön päällikkö Ari Pellinen. ”Meripelastushelikopterin kiireellisellä hälytystehtävällä esimerkiksi jäihin pudonneen henkilön selviytymisen ratkaisee avunsaannin nopeus. Laserhäirintä voi viivästyttää avunsaantia tai pahimmassa tapauksessa estää sen kokonaan”, sanoo Marttinen. Pellinen jatkaa: ”Aina kun lääkärihelikopteri hälytetään, on lähtökohtaisesti kyse hengestä. Tehtävän keskeytyminen voi olla hätätilapotilaalle kohtalokasta.”

Laser ei ole lelu

Käsikäyttöiset laserosoittimet ovat edullisia ja helposti saatavilla, joten monet pitävät niitä virheellisesti leluina. Lasten leluissa saa kuitenkin olla vain heikkotehoinen luokan 1 laser, joka ei aiheuta vaaraa silmille. Laserosoittimet eivät sovellu huvikäyttöön, eikä lasersädettä saa kohdistaa ihmisiin eikä ilma-aluksiin.  Liian voimakas laserosoitin voi vaurioittaa silmiä pysyvästi ja sallituillakin lasereilla voi aiheutua näkökyvyn tilapäisiä häiriöitä, kuten häikäistymistä, välähdyssokeutta ja jälkikuvia.

Ulkomailta on mahdollista hankkia laserosoittimia, jotka ylittävät roimasti suomalaiset maksimitehorajoitukset. Suomessa hyväksyttävät laserosoittimet toimivat näkyvän valon aallonpituusalueella ja niiden maksimiteho on 1 milliwatti. AV-laitteistokokonaisuuksissa voi olla maksimissaan 5 mW:n laserosoitin. Mikäli tällaisessa osoittimessa on vihreä säde, se voi häiritä lentäjiä jopa kolmen kilometrin etäisyydeltä. Teholtaan 125 mW:n laserilla häirintä voi ulottua yli 18 kilometrin päähän.

”On syytä huomata, että ulkomailta tuodut tuliaiset tai netistä tilatut laserosoittimet eivät aina täytä suomalaisia vaatimuksia. Olemme Säteilyturvakeskuksessa mitanneet nettikaupasta ostetuista osoittimista jopa seitsemänsataakertaisia tehoja sallittuihin verrattuna”, ylitarkastaja Reijo Visuri Säteilyturvakeskuksesta muistuttaa.

Laserhäirintä on rikos

Lasersäteen kohdistaminen ilma-aluksen miehistöön on rangaistavaa jo sellaisenaan, vaikka siitä ei seuraisi mitään todellista vahinkoa eikä konkreettista vaaraa ilma-alukselle, sen miehistölle tai matkustajille. Jos laserosoittimen käytön katsotaan vaarantaneen liikenteen turvallisuuden, sovellettavaksi tulevat mm. kaikki ne rikoslain säädökset, joilla turvataan ihmisten henkeä ja terveyttä, kuten ruumiinvamman tuottamusta ja kuolemantuottamusta koskevat säännökset. Vahingon aiheuttaja voi joutua vastuuseen myös huomattavista taloudellisista kustannuksista.

Lisätietoa ilmoitetuista laserhäirintätapauksista ja laserhäirinnän rangaistuksista Traficomin Liikennefakta.fi-sivustolta

Ilmailualan johtavat toimijat aloittavat kaupallisiin lentokoneisiin kohdistuvan tutkimuksen 100-prosenttisella uusiutuvalla lentopolttoaineella

50444-005.jpg

Kuva: Airbus 2021, S. RAMADIER

Ilmailualan asiantuntijat ovat yhteistyössä käynnistäneet maailman ensimmäisen päästöihin keskittyvän tutkimuksen, jossa lennon aikana käytetään sataprosenttista uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF = sustainable aviation fuel) laajarunkoisissa kaupallisissa matkustajalentokoneissa.

Eurooppalainen ilmailualan yritys Airbus, saksalainen tutkimuslaitos DLR, lentokoneiden moottoreita valmistava brittiläinen Rolls Royce ja uusiutuvaa lentopolttoainetta valmistava Neste ovat yhdistäneet voimansa ECLIF3 (Emission and Climate Impact of Alternative Fuels) – edelläkävijähankkeessa, jossa tarkastellaan sataprosenttisen uusiutuvan polttoaineen vaikutuksia koneiden päästöihin ja suorituskykyyn.

Tutkimuksessa käytetään Airbusin A350-900 -lentokonetta, jossa on Rolls-Roycen valmistamat Trent XWB -moottorit. Sekä maalla että ilmassa suoritettavien tutkimusten löydöksiä hyödynnetään Airbusin ja Rolls-Roycen tämänhetkisissä toimissa, joilla varmistetaan ilmailualan valmius siirtyä laajamittaisesti SAF-polttoaineiden käyttöön. Tutkimus on myös osa koko alan laajempaa aloitteellista toimintaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Polttoaineen puhdistus- ja poistotestit, mukaan lukien ensimmäinen lento sataprosenttisella SAF-polttoaineella yhteensopivuuden tarkistamiseksi lentokoneen järjestelmien kanssa, aloitettiin tällä viikolla Airbusin Toulousen laitoksilla Ranskassa. Näitä testejä tulevat seuraamaan uraauurtavat lentotestit, joiden on määrä alkaa huhtikuussa, ja jotka jatkuvat syksyllä. Silloin lennetään myös DLR:n Falcon 20-E -seurantalentokoneella, jonka avulla mitataan päästöjen vaikutuksia SAF-polttoainetta käytettäessä. Samanaikaisesti maakokeissa selvitetään SAF:n käytön ympäristövaikutuksia lentokenttätoimintoihin.

Sekä lento- että lentokenttätesteissä verrataan HEFA-tekniikalla (hydroprocessed esters and fatty acids eli vetykäsitellyt esterit ja rasvahapot) tuotetun sataprosenttisen SAF-polttoaineen käytöstä aiheutuvia päästöjä fossiilisen kerosiinin ja vähärikkisen fossiilisen kerosiinin päästöihin.

SAF-polttoaineen toimittaa Neste, joka on maailman johtava uusiutuvan lentopolttoaineen tuottaja. Maalla suoritettavien testien hiukkaspäästöjen luonnehdintojen lisätutkimuksista ja -analyyseista vastaa brittiläinen Manchesterin yliopisto sekä Kanadan kansallinen tutkimusneuvosto (National Research Council).

“SAF on elintärkeä osa Airbusin pyrkimyksissä vähentää ilmailuteollisuuden hiilidioksidipäästöjä, ja teemmekin tiivistä yhteistyötä useiden kumppaneiden kanssa varmistaaksemme kestävän tulevaisuuden lentomatkustamiselle”, sanoo Steven Le Moing, Airbusin New Energy Programme Manager. ”Lentokoneet voivat tällä hetkellä käyttää vain enintään 50 %:sta SAF:n ja fossiilisen kerosiinin seosta; nyt tämä kiinnostava yhteishanke tarjoaa myös näkemyksen siitä, miten kaasuturbiinimoottorit toimivat sataprosenttisella SAF:lla sertifiointia silmällä pitäen. Tutkimuksen avulla tunnistetaan myös potentiaaliset päästövähennykset ja ympäristöhyödyt, kun kyseisiä polttoaineita käytetään kaupallisissa lentokoneissa.”

Tohtori Patrick Le Clercq, DLR:n ECLIF-hankkeen projektipäällikkö, sanoo: “Kun tutkimme sataprosenttista SAF-polttoainetta, viemme polttoainesuunnittelun ja ilmailun ilmastovaikutuksiin liittyvän tutkimustyömme aivan uudelle tasolle. Jo aiemmissa tutkimuksissamme pystyimme osoittamaan, että 30–50% seoksen vaihtoehtoisilla polttoaineilla on potentiaalia vähentää nokeentumista. Tämän uuden hankkeen myötä toivomme, että potentiaali on jopa suurempi. DLR on jo suorittanut laajoja analyysitutkimuksia ja mallinnuksia sekä suorittanut maa- ja lentokokeita vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja käyttänyt niissä Airbusin A320 ATRA -tutkimuslentokonetta vuosina 2015 ja 2018 yhdessä NASA:n kanssa.”

Simon Burr, tuotekehitys- ja teknologiajohtaja, Rolls-Royce Civil Aerospace, lisää: ”Covid-19 -pandemian jälkeisessä maailmassa ihmiset haluavat jälleen liikkua ja tavata, mutta tehdä sen vastuullisesti. Pitkien lentojen osalta tiedämme, että kaasuturbiinimoottoreita käytetään vielä vuosikymmeniä. SAF on välttämättömyys hiilestä vapautumiselle, ja tuemme aktiivisesti sen saatavuutta ilmailualalle. Tämä tutkimus on keskeisessä osassa tukemassa sitoutumistamme ja ymmärrystämme sataprosenttisesta SAF:sta vähäpäästöisenä ratkaisuna.”

Jonathan Wood, Nesteen Vice President Europe, Renewable Aviation -liiketoimintayksiköstä, lisää vielä: “Olemme iloisia voidessamme osallistua tähän hankkeeseen ja arvioida SAF:n kauaskantoiset hyödyt fossiilisiin lentopolttoaineisiin verrattuna sekä saada tietoja, jotka tukevat SAF:n käyttöä yli 50 % pitoisuuksissa. Riippumattomien tahojen analyysit ovat osoittaneet, että sellaisenaan käytettynä Nesteen uusiutuvalla lentopolttoaineella voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko tuotteen elinkaaren aikana jopa 80 % fossiilisen lentopolttoaineen käyttöön verrattuna. Tämä tutkimus selventää sen käytöstä saatavat lisähyödyt.”

Lufthansa aloittaa suorat kesäreittilennot Kuusamoon toukokuussa

Airbus A320 winglet. München, den 27.09.2017

Kuusamon lentoyhteyksien kehittämisessä otetaan jälleen vahvoja askeleita eteenpäin. Maailman suurimpien lentoyhtiöiden joukkoon kuuluva Lufthansa aloittaa suorat kesäkauden reittilennot Frankfurtista Kuusamoon toukokuussa 2021. Lento operoidaan Airbus 319 konetyypillä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun merkittävä kansainvälinen lentoyhtiö aloittaa suorat lennot kesäaikataulussa Euroopasta Suomen Lappiin. Lufthansan lento tarjoaa myös erinomaiset yhteydet muualta Euroopasta Frankfurtin kautta Kuusamoon ja takaisin.

Lennot operoidaan lauantaisin 22.5.–30.10.2021 seuraavalla aikataululla:

Frankfurt–Kuusamo, kello 11:50–15:20
Kuusamo–Frankfurt, kello 16:25–18:40.

– Tämä on hieno osoitus siitä, että Kuusamon kesällä on vahvaa vetovoimaa maailmalla, toteaa Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n myyntijohtaja Kimmo Rautiainen. Kuusamon ja Lapin kesän luonto, rauha ja väljyys sekä monipuoliset aktiviteetit kiinnostavat erityisesti näinä haastavina aikoina. Toivomme, että lennot päästään aloittamaan suunnitellusti, Rautiainen jatkaa.

Lufthansan talviaikataulun viikoittaiset reittilennot Frankfurtista Kuusamoon alkavat lauantaina 18.12.2021 ja jatkuvat maaliskuun 2022 loppuun asti.

Finnair sopi vuokrajärjestelystä koskien seuraavaksi toimitettavaa A350-lentokonetta

Finnair A350 XWB Test Flight Takeoff 02_49

Kuva: Airbus

Finnair on osana uudelleenrakennusohjelmaansa tehnyt vuokrasopimusjärjestelyn seuraavaksi yhtiölle toimitettavasta A350-lentokoneesta. Järjestelyssä JLPS Holding Ireland Limited toimii vuokranantajana ja järjestelijänä. Järjestelyssä Finnair siirtää Airbus A350 -lentokoneen osto-oikeuden kolmannelle osapuolelle ja takaisinvuokraa lentokoneen käyttöönsä. Lentokone on tarkoitus toimittaa yhtiölle vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Vuokrakausi on vähintään 12 vuotta, ja siihen sisältyy varastointijakso, jonka on tarkoitus alkaa myyntihetkellä vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä.

Järjestelyllä on vuosina 2021–2022 Finnairille yhteensä yli 100 miljoonan Yhdysvaltain dollarin positiivinen kassavaikutus verrattuna tilanteeseen, jossa Finnair olisi ostanut lentokoneen omakseen.

Finnair on tilannut yhteensä 19 Airbus A350-900 XWB -lentokonetta Airbusilta, ja se on vastaanottanut niistä 16 (viimeisin vastaanotettu 1.9.2020). Mainittu lentokone on 17:s. Kaksi jäljellä olevaa A350-lentokonetta on tarkoitus toimittaa vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.