Valtio on hankkinut enemmistön Suomen Ilmailuopisto Oy:stä

jet-engine-2961298297129jnv

Suomen valtio on tänään 1.7.2021 ostanut 48,5 prosenttia Suomen Ilmailuopisto Oy:n osakekannasta Finnair Oyj:ltä ja omistaa yhtiöstä nyt 98 prosenttia. Aiemmin Finnair ilmoitti osakassopimukseen perustuen haluavansa luopua omistuksestaan. Valtion maksama kauppahinta oli 8,15 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston yleisistunto päätti asiasta 10.6.2021.

Ennen osakekauppaa valtio omisti Suomen Ilmailuopisto Oy:stä 49,5 prosenttia, Finnair 49,5 prosenttia ja Porin kaupunki yhden prosentin. Kaupan yhteydessä Porin kaupunki nosti omistusosuutensa kahteen prosenttiin. Omistusjärjestelyllä ei ole suoria vaikutuksia yhtiön operatiiviseen koulutustoimintaan.

Suomen Ilmailuopisto kouluttaa ammattitaitoisia liikennelentäjiä sekä helikopterilentäjiä. Suomen kaupalle ja taloudelle lentoyhteyksien häiriötön toimivuus on elintärkeää ja ammattitaitoisten liikennelentäjien saatavuuden varmistaminen on olennaista. Yhtiön rahoitus muodostuu pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriön maksamasta valtionosuudesta, mikä on vuodelle 2021 noin 6,8 miljoonaa euroa. Suomen Ilmailuopisto aloitti toimintansa Porissa vuonna 2002.

Jouni Makkonen teki varjoliidon Euroopan ennätyksen

paragliding-hi

Lahtelainen Jouni Makkonen (50) teki Euroopan ennätyksen 11.6.2021 moottorittomalla varjoliitimellä. Ennätyslento tehtiin Suomessa. Etelä-Euroopassa ja useissa muissa maissa maailmalla olosuhteet tällaisille lennoille ovat huomattavasti Suomea paremmat.

Ennätyslennon pituudeksi tuli 500,86 kilometriä. Nousu tapahtui Lahden Ultra Teamin lentopaikalta Isolähteeltä Lahden itäpuolelta aamupäivällä kello 11.38 ja lento päättyi Pudasjärvelle kello 21.39. Ennätyslennon lentoaika oli 10 tuntia ja 1 minuutti.

Aikaisempi Suomen ennätys on myöskin Jouni Makkosen vuonna 2020 lentämä 384,7 kilometrin lento. Aiempi Euroopan ennätys on vuodelta 2015 ja sillä oli pituutta 429,2 kilometriä.

Nyt tehtyä ennätyslentoa on ihmetelty maailmalla, miten pohjoisessa maassa voi lentää noin pitkiä matkoja.

Ennätyslennon tietoja, kuten reitti ja lennon korkeuskäyrä löytyy tästä linkistä: https://www.xcontest.org/finland/lennot/tiedot:jmakko/11.06.2021/08:38?fbclid=IwAR3-1f9xd8KnbaPgJWRt-mlJ1-ZQo7tLcmrh0YahIa6QxQVxHnfKt1RFl0s#fd=photos

Ennätys on vastaanotettu kansainvälisessä ilmailuliitossa, FAI:ssa (Fédération Aéronautique Internationale):

Pitkien matkojen erikoismies Jouni Makkonen, Ilmailu-lehti 2.10.2020:

https://www.ilmailuliitto.fi/ilmailu-lehti/pitkien-matkojen-erikoismies-jouni-makkonen/

 

Traficom on peruuttanut lentoyhtiö Belavian liikennöintiluvan Suomeen

media_16

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on peruuttanut Valko-Venäjän valtiollisen lentoyhtiön Belavian liikennöintiluvan Suomeen.

Luvan peruttamisen perusteena on Traficom arvio siitä, että Valko-Venäjä ei voi varmistaa lentoliikenteen ja matkustajien turvallisuutta alueellaan. Päätös on annettu tänään, ja se on tullut voimaan välittömästi.

Eurooppa-neuvosto suosittaa unionin alueelle sijoittuneita lentoyhtiöitä välttämään lentämistä Valko-Venäjän ilmatilassa toistaiseks (Ulkoinen linkki)

Suomen lentokenttien matkustajamäärä moninkertaistui huhtikuussa 2021

ilma_2021_04_2021-05-26_tie_001_fi_001

Suomen lentokenttien matkustajamäärä kuukausittain 2019–2021

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 154 783 matkustajaa huhtikuussa 2021, mikä oli 512 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Matkustajamäärän poikkeuksellisen suuri suhteellinen kasvu johtuu vuodentakaisesta COVID-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä, joka sulki lentoliikenteen väliaikaisesti kokonaan. Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia kertyi 114 360 ja muilla kotimaan lentoasemilla matkustajia oli yhteensä 40 423. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 74 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamäärästä.

Huhtikuussa 2021 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 433 prosenttia ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä kasvoi 968 prosenttia verrattuna vuoden 2020 huhtikuuhun. Suurista kasvuprosenteista huolimatta ilmaliikenteen matkustajamäärä oli edelleen noin 90 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 2019 huhtikuussa.

Matkustajista 50 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 50 prosenttia kotimaan lennoista. Ulkomaan lentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 66 prosenttia ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna kolme prosenttia.

Huhtikuussa 2021 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 10 252 tonnia, mikä oli 31 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tonneista 99,7 prosenttia kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 99 prosenttia kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 5 344 tonnia oli lähteviä ja 4 908 tonnia saapuvia.

 

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Euroopan neuvosto suosittaa unionin alueelle sijoittuneita lentoyhtiöitä välttämään lentämistä Valko-Venäjän ilmatilassa toistaiseksi

Belarus-b

Euroopan neuvosto on suosittanut unionin alueelle sijoittuneita lentoyhtiöt välttämään lentämistä Valko-Venäjän ilmatilassa toistaiseksi.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on suosittanut suomalaisia lentoyhtiötä toimimaan neuvoston suosituksen mukaisesti.  Suomessa toimivat lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet toimivansa suosituksen mukaisesti.

Rafale Solo Demo Team tulee Ranskasta Kaivopuiston lentonäytökseen 6.8.2021

5a6768e3-d183-4844-9a20-704f66efec69

Dassault Aviation Rafale. Kuva: Rich Cooper

Ranskan Ilma- ja avaruusvoimat (Armée de l’Air et de l’Espace) on ilmoittanut tuovansa Rafale-monitoimihävittäjän Kaivopuiston lentonäytökseen elokuussa. Suomeen saapuu Rafale Solo Demo -tiimi vähintään kahdella koneella.

Rafale Solo Demo Team on Ranskan Ilma- ja Avaruusvoimien yksikkö, joka esiintyy lentonäytöksissä Ilmavoimien lähettiläänä tuoden esille Rafalen suorituskykyä. Esityskoneen lisäksi Suomeen saapuu 1-2 varakonetta.

– Dassault Aviation Rafale on lentänyt Suomessa lentonäytöksessä sooloesityksen vain Kauhavalla 2020, joten Rafalen esiintyminen Kaivarin taivaalla on kiinnostavaa nähtävää yleisölle. Tikkakoskella 2018 ja Turussa 2019 Rafale esiintyi kahden koneen taktisena pariesityksenä, kertoo tapahtuman HX-koordinaattori Antti Jouppi.

Rafale on huippumoderni monitoimihävittäjä, jonka suorituskykyä on kehuttu niin Länsi- kuin Itämediassa. Se on yksi HX-ehdokkaista Suomen ilmavoimien nykyisen Hornetin seuraajaksi. Suomen lisäksi Rafale on ehdokkaana Sveitsin hävittäjäuusinnassa.

Dassault Aviation Rafale on sekä Ranskan Ilma- ja Avaruusvoimien että merivoimien päähävittäjä. Merivoimille kehitetty Rafale M on varustettu tukialustoimintaan ja operoi Ranskan merivoimien Charles de Gaulle -lentotukialukselta. Ranskan ilmavoimat käyttävät myös konetyypin kaksipaikkaista versiota vaativissa lentotehtävissä, jolloin takaohjaamossa istuva ohjaaja vastaa koneen monipuolisesta sensori- ja asejärjestelmäkokonaisuudesta. Rafalea on myyty Egypiin, Intiaan, Kreikkaan ja Qatariin.

Myös Ranskan ilmavoimien Armée de l’Air et de l’Espacen taitolentoryhmä Patrouille de France on vahvistanut osallistumisensa Kaivopuiston lentonäytökseen 6.8.2021.

Kaivopuiston lentonäytös 2021 eli Kaivari 21 -tapahtuma levittäytyy maalle, merelle ja ilmatilaan, ja se on vuoden 2021 Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös. Tapahtuma on maksuton ja mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa on koko perheelle. Lentonäytös lennetään Helsingin edustalla perjantai-iltana 6. elokuuta. Maanäyttely on avoinna perjantain lisäksi lauantaina 7.elokuuta. Maanäyttelyssä kaikki viisi HX-ehdokasta BAE Systems, Boeing, Dassault Aviation, Lockheed Martin ja Saab esittelevät omia hävittäjäehdokkaitaan omilla osastoillaan.
Yhteyshenkilöt

Markku Kyyrönen, tapahtumajohtaja
Suomen Ilmailunäytös Oy
puh. 044 777 0797
s-posti: markku.2021@sinoy.fi

Antti Jouppi, HX-koordinaattori
Suomen Ilmailunäytös Oy
puh. 040 838 52 85

Sähköiset lentokoneet ovat mielenkiintoinen mahdollisuus Merenkurkun alueella

rsz_kuvituskuva-2-sahkolentokone-pipistrel-alpha-electro-kuva-alan-wilson-flickr-cc

Vaasan yliopiston tuoreessa, FAIR-hankkeen yhteydessä kirjoitetussa raportissa aluetieteen tutkijat Antti Mäenpää, Helka Kalliomäki ja Vili Ampuja kuvaavat sähköistä lentämistä mielenkiintoisena mahdollisuutena Merenkurkun alueella. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan sähköisen lentämisen alueelliset vaikutukset ovat yhtäältä monipuolisia ja samaan aikaan myös haastavia arvioida. Yleisellä tasolla sähköinen lentäminen nähdään kuitenkin uutena ja jännittävänä mahdollisuutena yhteistyön tiivistämiseen Merenkurkun alueella.

– Kysely lähetettiin FAIR-hankkeen verkoston jäsenille, eli tiesimme, että suhtautuminen on pitkälti positiivista, mutta vastaajilla oli nähdäksemme myös realistinen kuva siitä, mikä sähköisten koneiden nykytilanne on ja mitä sähköinen lentäminen voisi tulevaisuudessa tarkoittaa, Antti Mäenpää kertoo.

Merkittävänä haasteena pidetään sopivaa aikataulua ja ennakkotoimia, sillä vastaajien mukaan alueen tulisi samaan aikaan kiiruhtaa pilottialueeksi, jotta se pääsisi globaalisti merkittäväksi sähköisen ilmailun kohteeksi, mutta myös olla varovainen, sillä pienikin vastoinkäyminen tai virheellinen resurssi voi kostautua ja siirtää koneiden käyttöä vuosilla eteenpäin. Sähköisen lentämisen mahdollinen käynnistäminen Merenkurkussa vaikuttaisi vastaajien mukaan kuitenkin myös positiivisesti nykyisiin alueen verkostoihin ja työskentelymuotoihin.

Muun muassa uusia yhteistyökuvioita voisi syntyä, ja tämä voisi tarkoittaa uusia mahdollisuuksia Merenkurkun alueen olemassa oleville toimialoille, kuten energiaklusterin yrityksille. Niiden tuotteista voisi olla hyötyä uudella sähköisen lentämisen alalla. Alue voisi myös hyötyä maineesta, jonka sähköinen lentäminen ja sen pilotointi voi saada aikaan. Näiden lisäksi alueen saavutettavuuden arvioidaan paranevan, kun sähköiset koneet voivat mahdollistaa alueelle uusia lentoreittejä muun muassa pienempien kenttien välille. Sähköisen lentämisen nähdään myös vahvistavan alueella vallitsevaa puhtaaseen luontoon ja kestävään energiaan liittyvää mielikuvaa ja brändiä.

Merenkurkun alueelle uusi kiinnostava EU-status

Merenkurkun alue onkin mielenkiintoinen tutkimuskohde sen alati tiivistyvän yhteistyön vuoksi. Se on aloittanut vuoden alusta eurooppalaisena alueellisen yhteistyön yhtymänä, eli EAYY:nä. Alue toimii siis itsenäisenä oikeustoimijana ja tämä nähdään uutena mahdollisuutena yhteistyöhön erityisesti EU:n suuntaan.

– Olemme kiinnostuneita tästä EAYY-statuksesta ja siitä, miten se vaikuttaa alueen yhteistyön kehittymiseen. Sähköinen alueellinen lentäminen on yksi konkreettinen teema, jonka yhteydessä on kiinnostavaa selvittää sitä, mitä kaikkea uusi status mahdollistaa, kuvailee hanketta Vaasan yliopistossa vetävä Helka Kalliomäki.

Matkustajalentoja aikaisintaan vuonna 2025

Koska sitten sähköiset koneet alkavat lennättää matkustajia Merenkurkun yli? Pienempiä koneita toki on jo, mutta varsinaisia matkustajakoneita alueellisia lentoja ajatellen odotetaan aikaisintaan vuonna 2025. Isommat, vetypohjaiset matkustajakoneet ovat tulossa 2030-luvun aikana.

– Lentäminen toimialana on parhaillaan suurten muutosten äärellä, ja FAIR-hanke tarjoaa loistavan mahdollisuuden tarkastella lentämiseen ja ylipäätään kestävään liikkumiseen liittyviä uusia toimintamalleja, toteaa Kalliomäki.

– Hankkeessa pyritäänkin tukemaan juuri sähkölentojen varhaista kaupallistamista laajassa yhteistyörintamassa alueen ja toimialan toimijoiden kesken ponnistaen Merenkurkun alueella jo valmiiksi aktiivisesti toimivasta, rajat ylittävästä yhteistyöstä. Vaikka 2025 voi tuntua kaukaiselta, on se jo yllättävän lähellä, ja siitä syystä on hyvä miettiä eri mahdollisuuksia jo nyt.

  • Mäenpää, Antti, Kalliomäki, Helka & Ampuja, Vili (2021) Potential Impacts of Electric Aviation in the Kvarken Region: Stakeholder views in 2020. University of Vaasa reports 22. Vaasan yliopisto/ University of Vaasa.
  • Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-947-1

Suomen vanhin matkustajakone DC-3 palaa kesäksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle: “Tavoitteena lentää sata vuotta”

medium_DC-3-lento.2021

Kuva: DC-yhdistys

Liki 80-vuotias DC-3-lentokone OH-LCH lentää pitkän tauon jälkeen lentoasemayhtiö Finavian Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Se on käynyt Helsinki-Vantaalla aina lentoaseman perustamisesta lähtien. 

Entinen Aeron (nyk. Finnair) DC-3-lentokone OH-LCH palaa kesäksi lentämään Helsinki-Vantaan lentoasemalta pitkän tauon jälkeen. Se on tällä hetkellä Suomen vanhin yhä matkustajakäytössä oleva lentokone, jonka omistaa Airveteran Oy ja operoi DC- yhdistys.

─ Haluamme tukea arvokasta ja historiallista toimintaa. Jotta DC-3 voi lentää nykymuotoiselta Helsinki-Vantaalta, olemme tehneet lukuisia erikoisjärjestelyjä varmistaaksemme lennot. Tavallista hiljaisempi korona-aika antaa tähän harvinaisen mahdollisuuden, kertoo Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotie- ja asematasotoiminnasta vastaava johtaja Jani Elasmaa.

Lähes 80-vuotias lentokone on ollut Finnairin lisäksi myös Puolustusvoimien käytössä. Ensimmäiset vuonna 1952 Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutuneet lentokoneet Lokki ja Tiira olivat samaa konetyyppiä. Helsinki-Vantaan lentoaseman avaamisesta tulee kuluneeksi ensi vuonna 70 vuotta.

─ Kyseinen DC-3 on osa Suomen ilmailun historiaa ja sillä on museollista arvoa. Näitä ei ole enää monta maailmassa. Tämä kyseinen kone on käynyt täällä Helsinki-Vantaan lentoaseman perustamisesta lähtien, Elasmaa toteaa.

Viimeinen Finnairin reittilento sillä lennettiin vuonna 1967.

Lentokone lensi edellisen kerran Helsinki-Vantaan lentoasemalta säännöllisesti noin 20 vuotta sitten. Yhdistyksen ensimmäinen tämän kesän lento lennetään kesäkuun alussa koronatilanteen salliessa.

─ On hienoa päästä lentämään jälleen Helsinki-Vantaan lentoasemalta, toteaa DC-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Petri Petäys.

Kone siirretään Helsinki-Vantaan lentoasemalle tulevana sunnuntaina 23. toukokuuta Finavian Vaasan lentoaseman lentokonehallista. 19-paikkaisella koneella on tarkoitus lentää 40 jäsenlentoa kesän aikana.

Yhdistys lentää myös hyväntekeväisyyslentoja, kuten ilahduttaa Lastenklinikan pieniä potilaita. Tällä hetkellä ne ovat koronapandemian vuoksi tauolla.

─ Se on valtava elämys pienille potilaille, ja valtava elämys meillekin, jotka pääsemme lennolle lentäjiksi, pursereiksi ja mekaanikoiksi, toteaa DC-yhdistyksen sihteeri ja hallituksen jäsen Ahti Pohjonen.

DC-yhdistys noudattaa lennoillaan EASA:n terveysturvallisuusmääräyksiä. Yhdistyksen kaikki lentäjät ovat ammattiliikennelentäjiä.

─ Meillä on ajatuksena, että kyllä me tällä sata vuotta lennetään. Se on ensimmäinen välitavoite.

:VÄITÖS: Ensihoitohelikoptereissa potilaskirjaukset tehdään haastavissa olosuhteissa ja rajallisin taustatiedoin

EXPH-1707-194-1536x1024

Kuva: FinnHems

Ensihoitohelikoptereissa potilaskirjaukset tehdään haastavissa olosuhteissa ja rajallisin taustatiedoin – Arvokkaan resurssin parhaan mahdollisen hyödyntämisen takaa jatkuva arviointi ja tutkimus

Potilastietojärjestelmät ovat olennainen osa ensihoidossa tapahtuvaa potilaan hoitoa. LL Anssi Heino tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan potilastiedon keruuta suomalaisessa ensihoitohelikopteritoiminnassa ja siellä käytössä olevaa FinnHEMS-tietokantaa. Tutkimus paljasti puutteita ja kirjaajien välistä vaihtelua erityisesti peruselintoimintojen kirjausten sekä potilaiden pisteytys- ja luokittelutietojen osalta. Muilta osin kirjaamiskäytännöt olivat kohtalaisella tasolla. Myös potilaiden ennustearviointi toteutui kohtalaisella tavalla, mutta huonon ennusteen toteamiseen ensihoitotilanteessa tulee suhtautua varauksella.

Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty suosituksia ensihoidossa kerättävistä potilas- ja tehtävämuuttujista, mutta kerättyjen muuttujien luotettavuutta tai laatua ei ole juurikaan tutkittu. Tutkimuksessaan Anssi Heino havaitsi selkeitä kehityskohteita, joilla kerätyn tiedon laatu voitaisiin varmistaa.

Heino tutki potilaskirjausten luotettavuutta FinnHEMS:in ensihoitohelikoptereissa työskentelevien lääkärien ja ensihoitajien kesken. FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava valtionyhtiö.

Aiemmissa julkaisuissa on suositeltu potilaiden luokittelu- ja pisteytysjärjestelmien käyttöä myös ensihoidossa, samalla tavalla kuin sairaalahoidon yhteydessä. Väitöskirjatutkimuksessaan Heino kehitti pisteytysjärjestelmän, joka pyrkii mittaamaan ensihoidon tuottamaa hyötyä potilaalle.

– Pisteytysjärjestelmä pohjautuu aiemmin vain ensihoitohelikoptereiden miehistöjen käytössä olleeseen validoimattomaan pisteytykseen, joka nyt uudistettiin pohjoiseurooppalaisen asiantuntijapaneelin avulla. Uusittu pisteytysjärjestelmä on tarkoitettu ensihoitohelikoptereiden lisäksi ambulanssimiehistöjen käyttöön, ja sitä voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti, Heino kertoo.
Ennusteen tekeminen ensihoitotilanteessa voi olla vaikeaa

Parantumattomasti sairastuneen potilaan hoidon pitkittäminen ei ole eettisesti perustelua, ja hoito voi jopa lisätä kärsimystä. Tutkimuksissa onkin osoitettu, että parantumattomasti sairastuneiden potilaiden kohdalla lääkärit rajoittavat hoitoa jo ensihoitotilanteessa. Lääkärien päätöksiin vaikuttavia taustatekijöitä ei ole kuitenkaan aiemmin kattavasti selvitetty.

Heino selvitti väitöskirjassaan vakavasti ja parantumattomasti sairastuneiden eli ennusteettomiksi katsottujen potilaiden taustamuuttujia ja selviytymistä ensihoitotilanteen jälkeen, verrattuna vakavasti sairastuneisiin mutta ennusteellisiksi katsottuihin potilaisiin. Tutkimuksessa ei havaittu selkeitä eroja tutkittujen potilasryhmien välillä.

– Ennustearvion tekoa ensihoitotilanteessa vaikeuttavat haastavat työolosuhteet ja rajatut taustatiedot potilaiden sairaushistoriasta. Tutkimuksessani ei huomioitu niitä potilaita, jotka jo lähtötilanteessa todettiin toivottomiksi tai jotka menehtyivät. Näin ollen väitöskirjan perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä vain aktiivisesti hoidettujen, mutta kliinisen kuvan perusteella toivottomiksi oletettujen potilaiden ennusteesta, Heino toteaa.
Ensihoitohelikopteritoimintaa tulee arvioida sekä potilas- että laatututkimuksin

Lääkärijohtoinen ensihoidon helikopteritoiminta on olennainen osa vakavasti sairastuneen tai vammautuneen potilaan selviytymistä, kuten aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu.

– Jotta ensihoitohelikopterien rajallista ja kallistakin resurssia voidaan kohdentaa oikein, ja niille potilaille, jotka siitä hyötyvät, tulee järjestelmää jatkuvasti arvioida ja tutkia. Seurantaan tulee käyttää kliinisiä potilastutkimuksia, mutta yhtä lailla olennaista on tutkia itse järjestelmää siihen soveltuvin laatututkimuksin, Heinon huomauttaa.

***

LL Anssi Heino esittää väitöskirjansa ”DATA COLLECTION IN HELICOPTER EMERGENCY MEDICAL SERVICES” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.5.2021 klo 12.

Vastaväittäjänä toimii professori Jens Aage Kølsen Petersen (Aarhusin yliopisto) ja kustoksena professori Teijo Saari (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Ilmavoimat järjestää Ilmataktiikka 21 -harjoituksen ja tukee muiden puolustushaarojen harjoituksia

ILMAVE_Hawk-vinoneliö_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Kaikki Ilmavoimien joukko-osastot osallistuvat Ilmataktiikka 21 -lentotoimintaharjoitukseen 23.‒28.5.2021. Lisäksi Ilmavoimat tukee lentosuorittein Maa- ja Merivoimien johtamia harjoituksia touko-kesäkuun vaihteessa.

Toukokuun lopussa järjestettävässä Ilmataktiikka 21 -lentotoimintaharjoituksessa on mukana yhteensä noin 24 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, neljä Hawk-suihkuharjoituskonetta sekä kuljetus- ja yhteyskonekalustoa. Lisäksi Ilmavoimat osallistuu Lohtajalla 17.‒27.5. järjestettävään kaikkien puolustushaarojen yhteiseen ilmapuolustusharjoitukseen (IPH 1/21) sekä tukee Maa- ja Merivoimien johtamia Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoituksia 29.5.‒2.6.

‒ Ilmataktiikka 21 on tärkeä Ilmavoimien taktiikkaa ja taistelutekniikkaa kehittävä harjoitus. Ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan joukon päätukikohta on Rovaniemi, harjoitusvastustajaa kuvaavan joukon puolestaan Rissala. Tavoitteena on kouluttaa hävittäjälentolaivueiden ja pääjohtokeskusten henkilöstöä taktisesti haastavissa skenaarioissa, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Timo Herranen.

‒ IPH 1/21 -harjoituksen yhteydessä Ilmavoimien Hornetit ja Hawkit suorittavat ilmataisteluohjusammuntoja sekä tukevat ilmatorjuntayksiköiden harjoittelua Lohtajalla. Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoituksissa Ilmavoimien tavoitteena on harjoitella ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamista, Puolustusvoimien vaikuttamisen ketjun toimintaa sekä ilmatilanhallintaa yhteisoperaatioissa, eversti Herranen jatkaa.

Vilkasta lentotoimintaa toukokuun lopussa

Rovaniemen ja Rissalan lisäksi Ilmataktiikka 21 -harjoituksessa tukeudutaan Oulunsalon, Tikkakosken ja Pirkkalan tukikohtiin. Lentotoiminta suuntautuu Rovaniemen, Kuusamon, Kuopion, Jyväskylän, Seinäjoen ja Kokkolan väliselle alueelle sekä Perämeren ylle. Harjoituksen lentotoiminta ajoittuu sunnuntaista perjantaihin 23.‒28.5. päivittäin aikavälille kello 8‒22.

Ilmataktiikka 21 -harjoituksen päätyttyä Ilmavoimat tukee Maa- ja Merivoimien johtamia harjoituksia lentosuorittein, jotka ajoittuvat lauantaista keskiviikkoon 29.5.‒2.6. päivittäin aikavälille kello 8‒17. Rovaniemen, Rissalan, Tikkakosken ja Pirkkalan tukikohdista lennettävät tuki- ja maalilennot suuntautuvat Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoitusalueille. Harjoituksissa ei käytetä kovia ilmasta maahan -ampumatarvikkeita, vaan Ilmavoimat tukee Maa- ja Merivoimien harjoitusjoukkojen taistelua simuloidulla ilmasta maahan -tulenkäytöllä.

Ilmataktikka 21 -harjoituksen taktisesti haastavaan lentotoimintaan liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä pääasiassa merialueen yllä lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat aiheuttaa tavanomaista voimakkaampaa lentomelua. Lisäksi harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppuja. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Ilmataktiikka 21 toteutetaan pääasiassa kantahenkilökunnan voimin. Harjoitukseen ei osallistu reserviläisiä. Ilmavoimien varusmiehiä on mukana harjoituksen tukikohdissa päivittäisissä tehtävissään. Koronaturvallisuus huomioidaan muun muassa jakamalla harjoitukseen osallistuva henkilöstö erillisiin osastoihin.