ICAO:n yleiskokous tuomitsi satelliittinavigointijärjestelmien häirinnän

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokous järjestettiin Montrealissa, Kanadassa 23.9.-3.10.2025. Kokouksen päätöslauselmassa tuomittiin satelliittinavigointijärjestelmien häirintä.

Yleiskokous antoi päätöslauselman, jossa tuomittiin Venäjän ja Pohjois-Korean harjoittama satelliittinavigointijärjestelmien (GNSS, Global Navigation Satellite System) häirintä toimintana, joka vaarantaa siviili-ilmailun turvallisuutta Chicagon yleissopimuksen vastaisesti. Suomi esitteli laajaa kannatusta saaneen Euroopan yhteisen työpaperin, joka käsittelee ilmailun GNSS-häiriönsietokyvyn kehittämistä.

Yleiskokouksessa käsiteltiin muun muassa lentoturvallisuuteen, ilmailun turvaamiseen, ilmailun ympäristöasioihin, ilmatilan hallintaan ja lentoliikennemarkkinoihin liittyviä asioita. Yleiskokous hyväksyi globaalin ilmailun turvallisuussuunnitelman ja lennonvarmistussuunnitelman vuosille 2026–2028. Lisäksi hyväksyttiin järjestön toimintaa koskevat suuntaviivat, tavoitteet ja budjetti.

Kokouksessa valittiin myös ICAO:n neuvosto kolmivuotiskaudeksi 2025–2028. Neuvosto on järjestön ylin päätöksentekoelin, jonka merkitys ilmailun globaaleihin ratkaisuihin on suuri. Pohjoismaisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti Tanska oli vuorostaan ehdolla ICAO:n neuvostoon osana NORDICAO-yhteistyötä. Tanska valittiin neuvostoon. NORDICAO-maat ovat Pohjoismaat sekä Viro ja Latvia.

Yleiskokouksessa edistettiin myös ICAO:n ilmastotavoitteen sekä kestävien polttoaineiden lisäämistavoitteen toimeenpanoa. Kansainvälisessä lentoliikenteessä pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöt nettonollaan vuoteen 2050 mennessä. Kestävien ja vähähiilisten lentopolttoaineiden sekä puhtaampien energialähteiden käyttöä pyritään lisäämään siten, että hiilidioksidipäästöt vähenevät viisi prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Tältä näyttää Uusi Ilmailumuseo – kumppaneiksi valittu Rakennusliike Lapti ja PES-Arkkitehdit

Rakennus ei ainoastaan esittele ilmailun maailmaa, vaan ilmentää sitä rakenteessaan ja muotokielessään: Rakennuksen julkisivuista löytyy kohoavia ja laskevia muotoja mukaillen ilma-alusten liikkeitä. Julkisivussa käytetyt materiaalit kuten alumiini, lasi ja puu muistuttavat ilmassa liitävistä koneista sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa.
Havainnekuvat: PES- Arkkitehdit (kilpailuvaiheen näkemys)

Rakennusliike Lapti ja PES-Arkkitehdit on valittu kumppaniksi Vantaan Aviapolikseen nousevan Uuden Ilmailumuseon toteutukseen. Suomen Ilmailumuseosäätiö ja Rakennusliike Lapti allekirjoittivat torstaina 9.10.2025 kehitysvaiheen sopimuksen, minkä myötä hankkeen suunnitelmia jalostetaan kohti rakennuslupaa ja keväällä 2026 koittavaa rakentamisen aloitusta

Nyt alkavan kehitysvaiheen aikana tarkennetaan museon suunnitelmia yhdessä henkilökunnan, rakennuttamisen asiantuntijoiden, urakoitsijana toimivan Laptin sekä arkkitehdin ja teknisten suunnittelijoiden kanssa. Tavoitteena on jättää rakennuslupahakemus kehitysvaiheen aikana, joka päättyy alkuvuonna 2026.

Uuden Ilmailumuseon rakennustyöt alkavat suunnitelmien mukaan keväällä 2026, ja museon on tarkoitus avautua vuodenvaihteessa 2027–2028. Suomen Ilmailumuseosäätiön hallitus päättää kehitysvaiheen päätteeksi lopullisesta rakennusinvestoinnista ennen toteutusvaiheen urakkasopimuksen laatimista.

Merkittävä ilmailun ja museoalan hanke

Suomen Ilmailumuseo on suomalaisen ilmailun historiaa tallentava ja esittelevä valtakunnallinen vastuumuseo, jonka tavoitteena on houkutella uuteen museokeskukseen yli 100 000 kävijää vuosittain.

– Olemme todella tyytyväisiä, että hanke on edennyt kehitysvaiheeseen. Olemme valmistelleet hanketta ja rahoitusta jo useiden vuosien ajan. Nyt valittujen kumppaneiden kanssa pystymme toteuttamaan suunnitelman, joka mahdollistaa museon pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen sekä uusien palveluiden ja kokemusten tarjoamisen asiakkaillemme ja sidosryhmillemme. Olemme tekemässä täysin uutta ja ainutlaatuista museokonseptia, johon haemme laajasti myös yrityksiä yhteistyökumppaneiksi, kertoo Suomen Ilmailumuseosäätiön toimitusjohtaja Pia Illikainen.

Rakennushanke toteutetaan yhteistoiminnallisena KVR- eli kokonaisvastuu-urakkana. Suomen Ilmailumuseosäätiö toimii Uusi Ilmailumuseo -hankkeen tilaajana. Rakennusliike Lapti vastaa museon suunnittelusta, lupaprosessista ja rakentamisesta. PES-Arkkitehdit vastaa rakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta. Rakennuttajakonsulttina hankkeessa toimii A-Insinöörit.

– On upeaa olla mukana toteuttamassa suomalaisen ilmailuhistorian uutta keskusta, joka on niin arkkitehtuuriltaan kuin toiminnoiltaan erityisen kunnianhimoinen. Kehitysvaiheen aikana jalostamme suunnitelmia ja varmistamme yhdessä hankkeen eri osapuolten kanssa, että tuleva rakennus täyttää kaikki sille asetetut tavoitteet ja pääsemme etenemään suunnitelmien mukaisesti rakennusvaiheeseen, kuvailee aluejohtaja Jarkko Pakkala Laptilta.

– Uusi Ilmailumuseo ei ole vain museo, vaan viihtyisä ajanviettopaikka ja elävä tapahtumien keskus, kehittyvän Aviapoliksen olohuone. Tarkoituksena on, että tilat palvelevat myös yritysasiakkaiden tarpeita. Yhteistoiminnallisuudella saamme eri ammattilaisten parhaan osaamisen ja näkemykset käyttöön tulevan museon hyväksi, projektijohtaja, rakennuttamiskonsultti Roope Haimila A-Insinööreistä toteaa.

Uusi Ilmailumuseo rakennetaan valtion, Vantaan kaupungin ja yksityisen rahoituksen voimin. Yksityistä rahoitusta museo hakee vielä parhaillaan säätiöiltä, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Kokonaisbudjetti on noin 25 miljoonaa euroa.

Uusi, elämyksellinen museokeskus

Uuden Ilmailumuseon arkkitehtuuriin on haettu viitteitä ilmailusta. Rakennuksessa sijaitsevat nykyaikaiset näyttelytilat tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet esitellä ilmailun historiaa ja tulevaisuutta. Yhdessä elämysten, palveluiden ja muunneltavien tilojen kanssa Uusi Ilmailumuseo tarjoaa aina uutta nähtävää ja koettavaa.

– Tässä kilpailussa poikkeuksellista oli vuorovaikutus sekä tilaajan että rakennusliikkeen kanssa jo kilpailuaikana. Pystyimme yhdistämään muun muassa toiminnallisuuteen, kustannuksiin ja rakennettavuuteen liittyvät näkökulmat arkkitehtonisiin tavoitteisiimme. Olemme hyvin tyytyväisiä siihen, miten rakennuksen idea ja muotokieli tukevat museon tarjoamia elämyksiä ja tarinoita, kertoo rakennuksen pääsuunnittelija Tuomas Silvennoinen PES-Arkkitehdeilta.

Kokonaispinta-alaltaan noin 7 000 m² rakennukseen tulee näyttelytilojen lisäksi kahvila, museokauppa sekä muita toimintaan liittyviä tiloja kuten lentosimulaattoreita.

Uusi Ilmailumuseo rakennetaan aivan nykyisen Ilmailumuseon viereen Vantaan Aviapoliksen alueelle. Samalle tontille nouseva Aviapoliksen lukio yhdistetään uuteen museoon yhdyskäytävällä. Uusi Ilmailumuseo korvaa viereisellä tontilla sijaitsevat nykyiset museotilat.

Norwegian käynnisti syksyn 2,7 miljoonalla matkustajalla syyskuussa

Syyskuussa Norwegianilla oli 2 302 536 matkustajaa ja Widerøellä 395 637 matkustajaa, mikä nosti konsernin kokonaismäärän 2 698 173 matkustajaan. Norwegian ilmoitti 26. syyskuuta käyttävänsä optiota laajentaa Boeing MAX 8 -tilaustaan 30 koneella, jolloin tilauksen kokonaismäärä nousee 80:een. Norwegian julkisti myös useita uusia reittejä, mukaan lukien 10 Tanskan Billundin lentokentältä.

“Syyskuu oli vahva kuukausi sekä matkustajamäärien että käyttöasteen osalta. Tämä vahvistaa sen, että meillä on houkutteleva verkosto, joka sopii hyvin asiakkaidemme matkustustarpeisiin. Widerøen suorituskyky jatkuu hyvänä, ja olen erittäin tyytyväinen heidän operatiiviseen suorituskykyynsä ja säännöllisyyteensä. Pian Widerøe on osa Norwegian Rewardia, ja haluan toivottaa tervetulleeksi kaikki heidän asiakkaansa, jotka liittyvät palkittuun kanta-asiakasohjelmaamme 16. lokakuuta alkaen”, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Geir Karlsen.

Norwegianin kapasiteetti (ASK) oli syyskuussa 3 603 miljoonaa istuinkilometriä, mikä on 2 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Norwegianin myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) oli 3 118 miljoonaa istuinkilometriä, kasvua 3 prosenttia. Käyttöaste oli 86,6 prosenttia, kasvua 1,4 prosenttiyksikköä. Norwegian lensi syyskuun aikana keskimäärin 89 lentokonetta.

Widerøen kapasiteetti (ASK) oli syyskuussa 202 miljoonaa istuinkilometriä, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Widerøen myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) oli 148 miljoonaa istuinkilometriä ja käyttöaste 73,4 prosenttia, laskua 0,1 prosenttiyksikköä.

Norwegianin ja Widerøen täsmällisyys, joka määritellään 15 minuutin sisällä aikataulun mukaan lähtevien lentojen osuudella, oli 78,9 prosenttia ja Widerøen 94,0 prosenttia. Säännöllisyys toteutuneiden reittilentojen osuudella mitattuna oli Norwegianilla 99,1 prosenttia ja Widerøellä 98,4 prosenttia. Molemmat lentoyhtiöt kärsivät ilmatilan sulkemisesta Tanskassa ja Norjassa epäillyn droonitoiminnan vuoksi. Lähes 40 prosenttia Norwegianin syyskuun peruutuksista tapahtui Kööpenhaminan ja Oslon lentokenttien sulkujen aikana ja välittömästi niiden jälkeen.

Kaluston tilaukset ja verkoston kasvu

Syyskuu toi mukanaan useita merkittäviä edistysaskelia Norwegianille. Sen lisäksi, että Norwegian ilmoitti Widerøen liittymisestä Norwegian Rewardiin, Norwegian käynnisti vuoden 2026 kesäohjelman ja käytti option Boeing MAX 8 -tilauksen laajentamisesta.

”Tämä kuukausi on ollut erityisen aktiivinen. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että voimme vahvistaa käyttävämme mahdollisuuttamme laajentaa Boeing-tilaustamme 30 lentokoneella. Tämä on keskeistä laivastomme uudistamisessa ja korostaa Norwegianin kasvutavoitteita tulevina vuosina. Julkaisimme kesäohjelmamme 10. syyskuuta ja lisäsimme useita uusia ja jännittäviä kohteita, mukaan lukien 10 uutta kansainvälistä reittiä Billundista, Tanskasta. Varausvauhti on rohkaisevaa – syyslomakausien aikana koneet ovat hyvin täynnä, ja kysyntä talvi- ja joulumatkoille kasvaa,” sanoi Geir Karlsen.

Kesän perusohjelman lisäksi Norwegian avasi syyskuun aikana kahdeksan uutta reittiä ja ilmoitti myöhemmin myös 10 uudesta reitistä Tanskan Billundista:

  • Oslo – Tanger
  • Oslo – Palermo
  • Bergen – Riika
  • Bergen – Palanga
  • Tukholma – Milano
  • Tukholma – Hampuri
  • Göteborg – Tirana
  • Kööpenhamina – Cluj

Billundista: Barcelona, Bergamo, Hania, Edinburgh, Rooma, Las Palmas (Gran Canaria), Malta, Napoli, Nizza, Porto.

Karjalan lennoston F-35-infrastruktuurin rakennustyöt ovat edenneet puoliväliin

Karjalan lennoston infrastruktuurin mittavat rakennushankkeet etenevät suunnitellussa aikataulussa Rissalan tukikohdassa. Lennostossa valmistaudutaan F-35-hävittäjien vastaanottoon vuonna 2028. Rakennustöissä saavutettiin merkittävä virstanpylväs 30. syyskuuta, kun suojatilan työmaalla juhlistettiin pohjantervajaisia.

Puolustuskiinteistöt rakennuttaa Karjalan lennostolle tulevia F-35-hävittäjiä varten suoja-, huolto-, koulutus- ja varastotiloja sekä lentokenttärakenteita. Rissalan tukikohdan rakennustyöt alkoivat vuonna 2023 ja niiden arvioidaan kestävän vuoden 2027 loppuun saakka. Rakennustyöt sisältävät sekä uudisrakentamista että peruskorjausta.

“F-35-rakentaminen on lennostossa edistynyt suunnitellusti. Tämä on tärkeää toimintamme kannalta, koska rakennustyöt ovat toisistaan riippuvaisia ja samaan aikaan lennoston pitää pystyä toteuttamaan tehtäviään. Tällä hetkellä elämme kiivainta rakentamisvaihetta. Tavoitteenamme on saada F-35-rakennustyöt pääosin valmiiksi vuoden 2027 aikana, jotta olemme valmiina ensimmäisten F-35-hävittäjien vastaanottoon vuoden 2028 aikana. Uuden kaluston vastaanotto ja rakennustyöt tekevät tulevista vuosista lennostolle kiireisiä, mutta varmasti mielenkiintoisia”, sanoo Karjalan lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Samuli Tanttu.

Rakentamisen turvallisuusvaatimukset ovat korkeat

F-35-infrastruktuurin rakentamisen turvallisuusvaatimukset ovat tiukat. Rakentamisessa noudatetaan hävittäjien valmistaja Lockheed Martinin ja Yhdysvaltain hallinnon määräyksiä tukikohtarakenteiden turvallisuudesta.

Yhdysvaltain hallinto varmistaa suunnitelmien Design Review -tarkastuksissa, että rakennukset ja rakenteet vastaavat heidän ja valmistajan vaatimuksia. Kaikki tarkastukset on läpäisty menestykkäästi.

”Suomi on saanut kansainvälisiltä kumppaneilta myönteistä palautetta kyvystään toteuttaa vaativaa infrastruktuuria konevalmistajan vaatimusten mukaisesti. Tekniset ratkaisumme ja kykymme tarjota suojaa koneille on nähty edistyksellisinä. Puolustusvoimien, Puolustuskiinteistöjen, suunnittelijoiden ja rakentajien tiiviillä yhteistyöllä olemme onnistuneet hyvin hankkeen toteutuksessa ja pysyneet aikataulussa”, kertoo Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta.

Yrityksillä tärkeä rooli puolustusrakentamisessa

Puolustuskiinteistöt Puolustusvoimien kumppanina toimii rakennuttajana Ilmavoimien tukikohtien rakennus- ja muutostöissä. Myös yrityksillä on merkittävä rooli Suomen puolustusrakentamisessa sillä varsinaisen rakentamisen tekevät paikalliset ja valtakunnalliset rakennusliikkeet.

F-35-hävittäjien infran rakentaminen on Puolustuskiinteistöjen suurin rakennuttamisen kokonaisuus. Muita isoja investointikokonaisuuksia ovat suojatilojen kehittäminen, Merivoimien satamarakentaminen sekä Puolustusvoimien kasarmien korjausohjelma.

Euroopan muuttunut turvallisuustilanne on kasvattanut Puolustuskiinteistöjen investointeja maanpuolustuksen tiloihin merkittävästi. Vuosittaiset investoinnit olivat vielä muutama vuosi sitten noin 60–70 miljoonaa euroa, tänä vuonna niiden arvioidaan nousevan jo noin 350 miljoonaan euroon.

Norwegian tilaa 30 Boeing 737 -konetta

Norwegian laajentaa olemassa olevaa Boeing-tilaustaan käyttämällä optiotaan ostaa 30 uutta Boeing 737 MAX 8 -konetta, jolloin tilauksen kokonaismäärä nousee 80 koneeseen. Optio-oikeutta koskevan tilauksen yhteydessä Norwegian ja Boeing ovat sopineet tiettyjen toimituspäivien muuttamisesta, ja viimeinen tilauksen kone on nyt suunniteltu toimittaa vuonna 2031.

Tämä on jatkoa Norwegianin toukokuussa 2022 julkaisemalle pörssitiedotteelle, jossa yhtiö ilmoitti sopimuksesta ostaa 50 Boeing 737 MAX 8 -lentokonetta, sisältäen option 30 lisäkoneeseen.

Laajennettu tilaus korostaa Norwegianin tavoitetta kasvaa tulevina vuosina. Päivitetty toimitusaikataulu varmistaa tehokkaan ja tasapainoisen laivaston uudistamisen, joka on linjassa lentokoneiden vuokra-aikojen päättymisten ja markkinakehityksen kanssa.

Matkustajille uudet lentokoneet tarkoittavat mukavampaa matkaa hiljaisemmassa matkustamossa ja pienemmillä päästöillä. Samalla tilaus vahvistaa entisestään Norwegianin laivastostrategiaa varmistamalla nykyaikaisen ja polttoainetehokkaan laivaston ja alhaisemmat käyttökustannukset verrattuna edellisen sukupolven lentokoneisiin.

“Tämä merkittävä lentokonetilaus on tehty houkuttelevin ehdoin ja varmistaa laivastomme kasvun tavalla, joka tukee suunniteltuja kasvutavoitteitamme ja kestävän kehityksen päämääriämme. Käyttämällä optiota ja mukauttamalla toimitusaikataulua säilytämme joustavuuden samalla kun vahvistamme sitoutumistamme operoida yhtä Euroopan moderneimmista ja polttoainetehokkaimmista laivastoista. Nämä koneet eivät ainoastaan vähennä päästöjä, vaan tarjoavat asiakkaillemme entistä paremman matkustuskokemuksen. Olemme iloisia voidessamme jatkaa vahvaa pitkäaikaista kumppanuuttamme Boeingin kanssa tämän tilauksen myötä,” sanoi Geir Karlsen, Norwegianin toimitusjohtaja

Yhdysvaltojen kuljetuslentokone osallistuu Utin jääkärirykmentin koulutustoimintaan

Yhdysvaltojen ilmavoimien MC-130J Commando II kuljetuslentokone osallistuu Utin jääkärirykmentin koulutustoimintaan Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueilla 26. syyskuuta 2025 asti.

Koulutustapahtuman tavoitteena on vahvistaa Yhdysvaltojen ja Suomen välistä ilmasiirtymismenetelmiin liittyvää yhteistoimintakykyä. Erikoisjoukkojen ilmasiirtymismenetelmiin kuuluvat esimerkiksi materiaalipudotukset sekä henkilöstön laskuvarjohypyt korkealta ja matalalta.

Keskiviikkona 24. syyskuuta Yhdysvaltojen kuljetuslentokoneen toiminta-alue ulottuu Savonlinnaan asti.

Lentotoiminnassa käytetään ajoittain erittäin matalaa lentokorkeutta, mistä voi aiheutua äänihaittaa.

Yhdysvaltojen ilmavoimien MC-130J Commando II on osallistunut aiemmin Utin jääkärirykmentin koulutustoimintaan vuoden 2025 tammikuussa. Lisäksi konetyyppi oli mukana Suomessa elo-syyskuussa järjestetyssä Southern Griffin 25 -harjoituksessa.

Helsinki Citycopter kasvaa: toinen liikesuihkukone ja Aerocom Aviation

Helsinki Citycopter -palvelustaan tunnettu Aerocom Aviation Oy vahvistaa laivastoaan toisella liikesuihkukoneella. Suorituskykyinen ja kustannustehokas Cessna Citation CJ4 Gen2 on tunnettu luotettavuudestaan. Laivaston laajennus mahdollistaa entistä joustavammat yksityislentopalvelut yritys- ja yksityisasiakkaille. Sillä tuetaan myös yhtiön tavoitetta kehittää Suomesta kansainvälisesti kilpailukykyinen, helposti tavoitettava matkailukohde. Etualalla uusi Cessna Citation CJ4 Gen2. Taustalla Aerocom Aviationin laivastoon viime vuonna tullut Cessna Citation CJ4, jolla on jo lennetty mannertenväliset lennot.Aerocom Aviation

Viisi vuotta täyttänyt yksityisomisteinen suomalainen lentoyhtiö Helsinki Citycopter kasvaa. Yhtiö ottaa käyttöön toisen liikesuihkukoneen sekä virallisen yhtiönimensä Aerocom Aviation Oy. Lentokaluston lisäyksellä vastataan yksityis- ja tilauslentojen kysynnän kasvuun sekä tarjotaan yritys- ja yksityisasiakkaille entistä joustavammat palvelut. Korkealaatuisiin yksityislentoihin erikoistunut yhtiö vahvistaa samalla Suomen houkuttelevuutta helposti saavutettavana matkailukohteena. Helsinki Citycopter -brändi jatkaa normaalisti helikopterien tilauslentoihin erikoistuen.

Helsinki Citycopter -palvelustaan tunnettu Aerocom Aviation Oy vahvistaa laivastoaan toisella liikesuihkukoneella. Suorituskykyinen ja kustannustehokas Cessna Citation CJ4 Gen2 on tunnettu luotettavuudestaan. Laivaston laajennus mahdollistaa entistä joustavammat yksityislentopalvelut yritys- ja yksityisasiakkaille. Sillä tuetaan myös yhtiön tavoitetta kehittää Suomesta kansainvälisesti kilpailukykyinen, helposti tavoitettava matkailukohde. Etualalla uusi Cessna Citation CJ4 Gen2. Taustalla Aerocom Aviationin laivastoon viime vuonna tullut Cessna Citation CJ4, jolla on jo lennetty mannertenväliset lennot. Aerocom Aviation

Koronan keskellä vuonna 2020 yksityisillä helikopterilennoilla toimintansa aloittaneesta Helsinki Citycopterista on viidessä vuodessa kasvanut kansainvälinen ja kannattavasti toimiva ilmailualan yhtiö Aerocom Aviation Oy. Sen lentokalustoon kuuluu nyt viisi helikopteria, viime vuonna hankittu Cessna Citation CJ4 ja nyt käyttöön otettu uusi Cessna Citation CJ4 Gen2 -suihkukone.

Uusi liikesuihkukone lisää yhtiön kapasiteettia erityisesti Euroopan sisäiseen liike- ja vapaa-ajan matkustukseen. Yksityislentojen ja räätälöityjen travel management -palveluiden kysyntä on kasvussa myös Suomessa.

”Toimintamme nousi ensimmäisen suihkukoneen myötä uudelle tasolle. Yksityislennot eivät ole enää vain harvojen etuoikeus, ja niiden kansainvälisen suosion kasvu näkyy myös meillä. Toisella liikesuihkukoneella vastataan kasvaneeseen kysyntään”, taustoittaa Aerocom Aviation Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja Ari Kallinen laivaston laajennusta:

”Palveluiden luotettavuus, aikataulujen joustavuus ja konkreettinen ajansäästö houkuttelevat yhä useampia etsimään vaihtoehdon perinteiselle liikematkustamiselle. Ovelta ovelle -palvelussamme kallista aikaa ei kulu lentoasemilla odottamiseen ja kokonaismatkustusaika Suomen maakuntien ja Keski-Euroopan välillä on yllättävän lyhyt. Moni asiakkaistamme onkin jäänyt palveluidemme vakiokäyttäjäksi ja hyödyntää niitä niin työ- kuin vapaa-ajankin matkustuksessa.”

Aerocom Aviationin asiakaskunta on viidessä vuodessa muuttunut ja laajentunut. Yhtiö palvelee kahdella liikesuihkukoneella ja business-tason helikoptereilla nyt yritysasiakkaita ja vaativia vapaa-ajan matkailijoita.

”Palvelutarjontamme on ottanut suuren harppauksen. Pilotoimme palvelua viisi vuotta sitten maisemalennoilla, mutta nyt tuotamme monipuolista kansainvälistä tilauslentotoimintaa. Olemme jo lentäneet ensimmäiset mannertenväliset lennot ilman välilaskua”, lisää Kallinen.

Tuttu brändi, laajentunut kokonaisuus

Helsinki Citycopter jatkaa helikopteripalveluihin erikoistuneena brändinä, ja laajempaa palvelukokonaisuutta hallinnoi Aerocom Aviation. Yhtiö tarjoaa yksityisten helikopteri- ja suihkukonetilauslentojen lisäksi myös ammattilentäjien koulutusta sekä räätälöityjä lentomatkustuspalveluita kotimaiselle ja kansainväliselle asiakaskunnalle.

“Olemme viidessä vuodessa kasvaneet helikopterilennoista kansainväliseksi lentoyhtiöksi. Helsinki Citycopter säilyy tuttuna palvelubrändinämme, mutta kehitämme ja tarjoamme uusia palveluita Aerocom Aviationin muiden tuotemerkkien alla. Tarjoamme korkealaatuista palvelua, jonka keskiössä ovat aika, yksityisyys, laatu ja luotettavuus. Haluamme vahvistaa myös koko Suomen asemaa kansainvälisesti vetovoimaisena matkailukohteena erityisesti yksilöllisiä ratkaisuja arvostavien matkailijoiden keskuudessa”, kertoo Aerocom Aviationin perustajaosakas ja kaupallinen johtaja Joonas Nurmi ja lisää:

”Yksityislentojen yhdistäminen työ- ja vapaa-ajan matkustamiseen on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista matkustusmuodoista. Yhä useampi perinteisten reittilentoyhtiöiden business- ja first class -luokan matkustaja on ryhtynyt käyttämään niitä palveluiden luotettavuuden ja nopeuden vuoksi. Liikevaihtomme näyttää kuluvana vuonna kasvavan 30 prosenttia ja olemme jo ylittäneet viime vuoden kokonaismyynnin.”

Cessna Citation CJ4 Gen2

Aerocom Aviationin ACXJET-laivastoon liitetty Cessna Citation CJ4 Gen2 on matkustusmukavuudeltaan ja varustelultaan uudistettu versio suositusta CJ4-liikesuihkukoneesta. Kaksimoottorinen kone kuljettaa jopa yhdeksän matkustajaa, sen matkalentonopeus on 835 km/h, maksimilentomatka 4 010 kilometriä ja lakikorkeus 13,7 kilometriä. CJ4 Gen2 esiteltiin vuonna 2021. Lennot operoidaan kaupallisten määräysten mukaisesti ja aina kahdella lentäjällä.

Suomen lentokenttien kautta lensi 1,7 miljoonaa matkustajaa elokuussa 2025

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä noin 1,7 miljoonaa matkustajaa elokuussa 2025. Kokonaismatkustajamäärä kasvoi 4 % vuoden 2024 elokuuhun verrattuna. Kotimaanlentojen matkustajamäärä laski 2 %, kun taas ulkomaanlentojen matkustajamäärä kasvoi 5 % edellisvuodesta.

Lentomatkustajien määrä kasvoi kahdella prosentilla viime vuoden kesästä

Elokuussa 2025 Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta lensi noin 1,6 miljoonaa ja muiden kotimaan lentoasemien kautta yhteensä noin 170 000 matkustajaa. Vuoden 2024 elokuuhun verrattuna matkustajamäärät olivat Helsinki-Vantaalla 5 % suuremmat ja muilla kotimaan lentoasemilla 3 % pienemmät.

Lentoliikenteen matkustajista 87 % matkusti ulkomaanlennoilla ja 13 % kotimaanlennoilla elokuussa 2025. Ulkomaanlentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 93 % ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna 33 %. Kaikista matkustajista 97 % matkusti reittilennoilla.

Elokuussa 2025 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 15 766 tonnia. Rahdista 100 % kuljetettiin Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 6 740 tonnia (43 %) oli saapuneita ja 9 026 tonnia (57 %) lähteneitä.

Vuoden 2025 tammi-elokuun aikana Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 13,5 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 5 % enemmän kuin vuonna 2024 samalla ajanjaksolla. Vuoden 2025 alusta rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 120 030 tonnia, mikä oli 2 % vähemmän kuin vuoden 2024 tammi-elokuun aikana.

Työtuomioistuimelta hyvityssakkoratkaisu: IAU:n ja sen ammattiosastojen joulukuun ulosmarssi lentokentällä laiton

Työtuomioistuin antoi 19.9.2025 ratkaisunsa Ilmailualan Unioni IAU:n ja sen ammattiosastojen jäsenten joulukuussa 2024 toteuttamaan ulosmarssiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Ratkaisussa todettiin ulosmarssin olleen laiton.

Palvelualojen työnantajat Palta pitää työtuomioistuimen ratkaisua odotettuna.

– Ratkaisu on merkittävä myös siksi, että kyseessä on ensimmäinen työtuomioistuimen antama ratkaisu hyvityssakoista 18.5.2024 voimaan tulleen työrauhalainsäädännön uudistuksen jälkeen, Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri korostaa.

Työrauhalainsäädännön uudistuksen tavoitteena oli työrauhahäiriöiden vähentäminen mm. korottamalla työrauhan rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja. Sakon yläraja on nykyisellään 150 000 euroa ja alaraja 10 000 euroa.

Ratkaisussaan työtuomioistuin määräsi IAU:lle ja sen kolmelle ammattiosastolle maksettavaksi yhteensä 67 000 euron hyvityssakot.

– Hyvityssakot ovat edelleen varsin pieniä suhteessa työtaisteluilla aiheutettuihin vahinkoihin. Joulukuinen ulosmarssi pysäytti lähes koko lentoliikenteen Helsinki-Vantaan lentoasemalla 2.12.2024 ja aiheutti merkittävät taloudelliset vahingot yhtiöille. Yllättävän liikennekatkon seurannaisvaikutukset aiheuttivat myös harmia ja viivästyksiä matkustajille.

– Tuomittavien hyvityssakkojen tulee olla riittävän suuria, jotta vastaavat laittomat työrauhahäiriöt saadaan estettyä, Ääri jatkaa.

Joulukuisen ulosmarssin syyksi IAU kertoi Finnair Technical Services Oy:ssä samaan aikaan järjestetyn luottamusmiesten kuulemistilaisuuden. Kuulemistilaisuus liittyi työtuomioistuimessa käsittelyssä olleeseen Paltan ja IAU:n väliseen työriitaan, jonka yhteydessä IAU:hun kuuluvat kaksi työntekijää olivat toimittaneet työtuomioistuimeen Finnairin sisäistä aineistoa.

Lentoliikenteen keskeyttäminen työnseisauksilla oli tähän nähden täysin suhteeton laiton toimenpide.

Keväällä ja kesällä 2025 runsaasti huomiota saaneet IAU:n toimeenpanemat lakot järjestettiin alan työehtosopimuksen sopimuskauden ollessa päättynyt. Aiheuttamistaan mittavista vahingoista huolimatta kevään ja kesän lakot olivat laillisia työtaisteluita.

Helikopteripataljoonan syyskauden pimeälentokoulutus alkaa

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan syyskauden pimeälentokoulutus alkaa maanantaina 22. syyskuuta 2025. Viikoille 39, 42, 45, 49 ja 50 ajoittuvaa koulutuslentotoimintaa on noin 150 kilometrin säteellä Utin lentokentästä, painottuen Kymenlaakson alueelle. Osa lennoista suuntautuu eteläiselle meri- ja rannikkoalueelle.

Koulutusviikkoina lentotoiminta alkaa pääsääntöisesti maanantai-iltaisin ja päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä. Koulutuslennot aloitetaan pimeän tultua ja ne päättyvät, kun suunnitellut lentokierrokset on saatu tehtyä, kuitenkin viimeistään kello 03 mennessä.

Koulutuslennoilla tehdään maastolaskuja ja käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta. Pimeälentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä sekä omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, joiden valot voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas. Lentotoimintaan voi liittyä myös väliaikaisten tukeutumispaikkojen käyttäminen esimerkiksi helikoptereiden tankkaukseen.

NH90-kuljetushelikoptereilla ja MD500-kevythelikoptereilla toteutettavat pimeälennot ovat helikopterimiehistöjen koulutusta sekä helikopterien virka-apuvalmiuteen kuuluvan toiminnan harjoittelua.

Lentotoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa, jota pyritään välttämään suuntaamalla toimintaa harvaan asutuille alueille sekä noudattamalla melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Utin jääkärirykmentin helikopterit osallistuvat loppuvuoden aikana eri puolella Suomea järjestettäviin Puolustusvoimien ja yhteistoimintaviranomaisten harjoitus- ja koulutustapahtumiin. Lentotoiminnasta tiedottamisesta vastaa pääsääntöisesti tapahtuman järjestäjä.