Helikopteritoimintaa Utin jääkärirykmentin harjoituksissa

Utin jääkärirykmentti harjoittelee Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä 13. – 17. huhtikuuta 2026. Harjoitustilanteisiin liittyy helikoptereiden lentotoimintaa.

Utin jääkärirykmentin harjoitustoimintaa on Lammin, Joroisten, Parikkalan ja Kotkan väliin jäävällä alueella.

Harjoituksiin osallistuvat helikopterit toimivat matalilla lentokorkeuksilla ja ne tekevät laskeutumisia harjoituskohteiden läheisyyteen. Helikopteritoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa.

Lentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä sekä omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, joiden valot voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas. Lentotoimintaan liittyy myös väliaikaisten tukeutumispaikkojen käyttäminen esimerkiksi helikoptereiden tankkaukseen.

Helikopteritoimintaa myös taajama- ja kaupunkialueilla

Harjoituksiin liittyvää helikopterien lentotoimintaa on kaikkina vuorokauden aikoina, valoisalla ja pimeällä. Osa lentotoiminnasta tapahtuu Kouvolan, Kotkan ja Lahden taajama- ja kaupunkialueilla. Kohteissa harjoittelee myös taisteluvarustuksessa olevia sotilaita.

Harjoitustoiminta on Utin jääkärirykmentin vuosisuunnitelman mukaista.

Kuluttaja-asiamies vie Finnairin pitkittyneet rahanpalautusajat markkinaoikeuteen – lahjakorttikäytäntöjen korjaamisesta sopu

Kuluttaja-asiamies vaatii markkinaoikeutta kieltämään Finnair Oyj:n menettelyn, jossa perutuista lennoista ei palauteta rahoja matkustajille EU-asetuksen vaatiman seitsemän päivän kuluessa. Kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta Finnair suostui muuttamaan lainvastaisen lahjakorttikäytäntönsä.

Matkustajalla on EU-asetukseen perustuva oikeus lipun hinnan takaisinmaksuun seitsemän päivän kuluessa, kun lentoyhtiö on perunut lennon ja kuluttaja on valinnut lipun hinnan palautuksen uudelleen reitityksen sijasta.

Finnairin takaisinmaksuissa on ilmennyt laajoja ja pitkäkestoisia viiveitä. Palautusajat ovat venyneet viikoiksi ja pahimmillaan kuukausiksi. Kuluttaja-asiamies puuttui Finnairin pitkiin takaisinmaksuaikoihin vuonna 2024, mutta Finnair ei tuolloin sitoutunut korjaamaan toimintaansa. Koska ongelmat ovat jatkuneet vuonna 2025, kuluttaja-asiamies vaatii markkinaoikeudelta Finnairin menettelyn kieltämistä 300 000 euron sakon uhalla.

Kuluttaja-asiamies katsoo, että asetuksessa säädetty seitsemän päivän määräaika on ehdoton. Määräaikaa on noudatettava olosuhteista riippumatta, eikä maksuaikoja voi venyttää erilaisten lentoliikenteen häiriötilanteiden, kuten lakkojen vuoksi.

Tuhannet Finnairin asiakkaat ovat joutuneet odottamaan lippurahojen palautusta liian pitkään. Takaisinmaksujen viiveet loukkaavat vakavasti kuluttajien oikeuksia, eikä tällainen menettely saa toistua”, sanoo johtava asiantuntija Rasmus Repo.

Finnair korjasi lahjakorttikäytäntöjään kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta

Kuluttaja-asiamies puuttui myös Finnairin käytäntöön myöntää matkustajalle kuuluva vakiokorvaus rahan sijasta suoraan lahjakorttina kuluttajan tahtoa kysymättä. Finnair tarjosi lahjakorttia korvauksena myös kuluttajille, jotka hakivat korvausta itse maksamastaan majoituksesta ja aterioinnista, jotka Finnairin olisi EU-asetuksen nojalla kuulunut järjestää.

EU-asetuksen mukaan lahjakorttia voi tarjota vakiokorvauksen korvausmuotona vain kuluttajan suostumuksella. Kuluttaja-asiamies katsoi, että myös huolenpidon kustannusten korvaaminen lahjakortilla edellyttää kuluttajan suostumusta.

Finnair muutti neuvotteluiden tuloksena käytäntöjään niin, että lahjakortti ei ole ensisijainen korvaustapa, eikä sitä käytetä korvauksena ilman kuluttajan suostumusta.

Finnairin ongelmat näkyneet kuluttajien yhteydenotoissa

Finnairin takaisinmaksujen viivästykset ja asiakaspalvelun ongelmat ovat aiheuttaneet paljon yhteydenottoja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvontaan. Vuonna 2025 Finnair oli eniten kuluttajayhteydenottoja aiheuttanut yritys. Kuluttaja-asiamies selvittää vielä Finnairin huolenpidon järjestämiseen liittyviä käytäntöjä. Kuluttaja-asiamies on myös hakenut markkinaoikeudelta kieltoa Finnairin käytännölle hylätä matkustajien korvausvaatimuksia myöhästyneinä ilman pätevää perustetta.

Norwegianilla oli maaliskuussa 2,03 miljoonaa matkustajaa

Norwegian-konsernilla oli maaliskuussa yhteensä 2,03 miljoonaa matkustajaa. Näistä Norwegian kuljetti 1,68 miljoonaa matkustajaa ja Widerøe 350 000. Kuukaudelle oli ominaista aikaisen pääsiäislomaliikenteen vilkas kysyntä sekä kevään ja kesän matkojen hyvin kehittyvä kysyntä.

“Olemme erittäin tyytyväisiä maaliskuun vakaisiin liikennelukuihin, ja on hienoa nähdä, että niin moni valitsi lentää kanssamme pääsiäislomamatkoilleen. Jatkuva korkea käyttöaste osoittaa, että asiakkaamme arvostavat tarjoamaamme reittiverkostoa ja että olemme mukauttaneet kapasiteettimme hyvin talvi- ja kevätkaudelle,” sanoi Norwegianin toimitusjohtaja Geir Karlsen.

Norwegianin kapasiteetti (ASK) oli maaliskuussa 2 610 miljoonaa istumakilometriä, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin maaliskuussa 2025. Myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) oli 2 290 miljoonaa istumakilometriä, kasvua 2 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Maaliskuussa Norwegian operoi keskimäärin 78 konetta. Käyttöaste oli 87,8 prosenttia, mikä on 6,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Säännöllisyys, eli toteutuneiden reittilentojen osuus oli 99,2 prosenttia. Täsmällisyys, eli 15 minuutin sisällä aikataulusta lähteneiden lentojen osuus oli 87,8 prosenttia.

“Vaikka olemme tyytyväisiä vahvaan kysyntään ja rohkaiseviin varaustrendeihin kesäkaudella, olemme tietenkin tietoisia laajemmasta taloustilanteesta, mukaan lukien viimeaikainen polttoaineen hinnan nousu. Polttoaineen suojausstrategiamme kautta olemme rakentaneet puskurin volatiliteettia vastaan, mikä on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme jatkaa kilpailukykyisten hintojen tarjoamista asiakkaillemme tulevan kauden ajan,” sanoi Geir Karlsen.

Widerøen kapasiteetti (ASK) oli 166 miljoonaa istumakilometriä, mikä on 1 prosentin lasku viime vuoteen verrattuna. Myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) oli 122 miljoonaa istumakilometriä, mikä on 3 prosenttia enemmän kuin maaliskuussa 2025. Käyttöaste oli 73,8 prosenttia, mikä on 3,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Säännöllisyys, eli toteutuneiden reittilentojen osuus, 97,5 prosenttia. Täsmällisyys, eli 15 minuutin sisällä aikataulusta lähteneiden lentojen osuus oli 89,8 prosenttia, mikä on merkittävä parannus viime vuoden 80,7 prosentista.

“Olen tyytyväinen suoritukseemme tässä kuussa. Säännöllisyys ja täsmällisyys ovat ratkaisevan tärkeitä paikallisille yhteisöille, jotka luottavat meihin, ja maaliskuun matkustaja- ja kuormituslukumme osoittavat, että tarjoamme edelleen luotettavaa palvelua koko verkostossamme,” sanoi Widerøen toimitusjohtaja Tore Jenssen.

Finnairin maaliskuun 2026 liikennetiedot: Matkustajakäyttöasteessa ja yksikkötuotossa merkittävää kasvua – polttoaineen suojausaste 82 % toiselle vuosineljännekselle

Finnair kuljetti maaliskuussa 1 015 500 matkustajaa, mikä oli 10,8 % enemmän kuin maaliskuussa 2025, jolloin matkustajamäärää rajoittivat työtaistelutoimia seuranneet kapasiteettivähennykset. Matkustajamäärä kasvoi huomattavasti Aasian- ja Euroopan-liikenteessä ja hieman myös kotimaanliikenteessä mutta laski hieman Pohjois-Amerikan-liikenteessä. Lähi-idän-liikenteessä matkustajamäärä laski jyrkästi, kun Dohan- ja Dubain-lentojen liikennöinti keskeytettiin 28.2. alueen turvallisuustilanteen kiristyttyä.

Kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 2,3 %. Vertailukaudella kapasiteettia rajoittivat työtaistelutoimet. Maaliskuussa 2026 kapasiteetti kasvoi huomattavasti Aasian-liikenteessä, selvästi Euroopan-liikenteessä ja hieman myös kotimaanliikenteessä. Vertailukautta rasittaneiden työtaistelutoimien päättymisen ohella kapasiteettia kasvattivat pääasiassa lisätyt vuorot Osakaan, Tokioon ja Hongkongiin. Pohjois-Amerikan-liikenteessä kapasiteetti laski selvästi Dallasiin ja Los Angelesiin suuntautuvien vuorojen vähentämisen myötä. Lähi-idän-liikenteessä kapasiteetti väheni merkittävästi. Kun lentokoneiden ulosvuokraukset miehistöineen lasketaan mukaan, kokonaiskapasiteetti kasvoi 3,9 %.

Finnairin liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 15,7 %. Kasvua tuki Lähi-idän-konfliktin myötä pienentynyt markkinakapasiteetti. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat Aasian-, Euroopan- ja kotimaanliikenteessä mutta laskivat Lähi-idän- ja Pohjois-Amerikan-liikenteessä.

Matkustajakäyttöaste nousi 9,5 %-yksikköä ja oli 82,4 %. Matkustajakäyttöaste parani kaikilla liikennealueilla Lähi-idän-liikennettä lukuun ottamatta.

Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä kasvoi 21,4 %. Kasvua tuki parantunut matkustajakäyttöaste.

Kokonaisrahti- ja postitonnit laskivat 4,8 % johtuen jyrkästä laskusta Lähi-idässä. Myydyt rahtitonnikilometrit laskivat 4,1 %.

Finnairin lennoista 89,5 % saapui maaliskuussa aikataulussa, kun vertailukaudella lukema oli 85,8 %.

Lentopolttoaineen hinta on noussut huomattavasti Lähi-idän-konfliktin kärjistyttyä helmikuun lopussa. Finnairin polttoaineen suojausaste oli maaliskuun lopussa 82 % toiselle vuosineljännekselle ja keskimäärin 69 % huhti–joulukuulle 2026.

Huhtikuun 2026 liikennetiedote julkaistaan perjantaina 8.5.2026.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet maaliskuu 2026

  maaliskuu muutos % vuoden alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä        
Matkustajat 1 000 1 015,5 10,8 2 832,2 7,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 3 205,2 2,3 9 454,2 3,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 640,7 15,7 7 378,5 9,6
Matkustajakäyttöaste % 82,4 9,5 p 78,0 4,3 p
Tarjotut tonnikilometrit 473,8 2,5 1 412,5 4,9
Myydyt tonnikilometrit 308,3 10,4 867,4 8,4
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä snt 9,1 21,4 8,2 8,2
Tarjotut henkilökilometrit ml. koneiden ulosvuokraukset milj. 3 403,1 3,9 10 071,1 3,9
         
Aasia        
Matkustajat 1 000 161,4 38,8 426,8 18,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 324,9 10,5 3 789,7 9,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 242,7 37,5 3 288,1 18,2
Matkustajakäyttöaste % 93,8 18,4 p 86,8 6,8 p
         
Eurooppa        
Matkustajat 1 000 609,8 13,3 1 657,3 8,4
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 324,0 9,6 3 667,7 3,9
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 000,8 15,0 2 690,5 10,0
Matkustajakäyttöaste % 75,6 3,5 p 73,4 4,1 p
         
Pohjois-Amerikka        
Matkustajat 1 000 33,1 – 2,2 95,0 4,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 352,4 – 8,8 1 082,3 4,7
Myydyt henkilökilometrit milj. 258,4 – 3,0 749,6 5,0
Matkustajakäyttöaste % 73,3 4,4 p 69,3 0,2 p
         
Lähi-itä        
Matkustajat 1 000 0,2 – 99,1 58,4 – 37,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1,5 – 98,9 307,6 – 38,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 1,0 – 99,1 260,8 – 37,4
Matkustajakäyttöaste % 65,4 – 11,7 p 84,8 1,6 p
         
Kotimaa        
Matkustajat 1 000 210,9 3,8 594,6 4,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 202,2 1,7 606,9 4,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 137,9 3,5 389,4 4,7
Matkustajakäyttöaste % 68,2 1,2 p 64,2 0,4 p
         
Rahtiliikenne        
– Euroopan-rahtiliikenne tn 2 783,9 14,2 7 144,8 8,7
– Pohjois-Amerikan-rahtiliikenne tn 1 393,2 – 6,5 4 471,9 10,1
– Lähi-idän-rahtiliikenne tn 1,6 – 99,9 2 731,3 – 36,2
– Aasian-rahtiliikenne tn 7 375,7 8,7 19 254,9 9,7
– Kotimaanrahtiliikenne tn 23,4 – 4,1 67,1 – 0,4
– Rahtilento tn* 0 0 0 0
Kokonaisrahti- ja posti tn 11 577,7 – 4,8 33 670,1 3,5
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 72,2 – 4,1 207,6 4,8

 

* Mukana myös Finnairin ostoliikenne

 

–         Muutos-%: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

–         Tarjotut henkilökilometrit (ASK): Tarjottujen paikkojen lukumäärä × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä

–         Myydyt henkilökilometrit (RPK): Matkustajien lukumäärä × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä

–         Matkustajakäyttöaste (PLF): Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

–         Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä

–         Myydyt tonnikilometrit (RTK): Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä

–         Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK): Liikevaihto / tarjotut henkilökilometrit

 

ONNETTOMUUDET: Pienkoneonnettomuus Kemijoen jäällä

Onnettomuudessa ei sattunut henkilövahinkoja. Alue on määrätty lentokieltoalueeksi.

Pienkone joutui aiemmin tänään onnettomuuteen Kemijoen jäällä Alakorkalon kohdalla. Onnettomuudessa ei aiheutunut henkilövahinkoja. Pelastuslaitos on paikalla järjestämässä koneen nosto-operaatiota. Kyseinen alue on määrätty lentokieltoalueeksi ja miehittämättömien ilma-aluksien lennätys alueella on kielletty.

Uuden Ilmailumuseon rakentaminen alkaa Vantaan Aviapoliksessa

Rakennus ei ainoastaan esittele ilmailun maailmaa, vaan ilmentää sitä rakenteessaan ja muotokielessään: Rakennuksen julkisivuista löytyy kohoavia ja laskevia muotoja mukaillen ilma-alusten liikkeitä. Julkisivussa käytetyt materiaalit kuten alumiini, lasi ja puu muistuttavat ilmassa liitävistä koneista sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa. Havainnekuva: PES-Arkkitehdit.

Uuden Ilmailumuseon rakennustyöt alkavat huhtikuussa Vantaan Aviapoliksessa. Suomen Ilmailumuseosäätiö ja Rakennusliike Lapti allekirjoittivat maanantaina 23.3.2026 toteutusvaiheen sopimuksen. Museon on tarkoitus avautua vuodenvaihteessa 2027–2028.

Rakennus ei ainoastaan esittele ilmailun maailmaa, vaan ilmentää sitä rakenteessaan ja muotokielessään: Rakennuksen julkisivuista löytyy kohoavia ja laskevia muotoja mukaillen ilma-alusten liikkeitä. Julkisivussa käytetyt materiaalit kuten alumiini, lasi ja puu muistuttavat ilmassa liitävistä koneista sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa. Havainnekuva: PES-Arkkitehdit.

Suomen Ilmailumuseo on suomalaisen ilmailun historiaa tallentava ja esittelevä valtakunnallinen vastuumuseo, jonka tavoitteena on houkutella uuteen museokeskukseen yli 100 000 kävijää vuosittain.

Uuden Ilmailumuseon nykyaikaiset näyttelytilat tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet esitellä ilmailun historiaa ja tulevaisuutta. Kokonaispinta-alaltaan noin 7 000 m² rakennukseen tulee näyttelytilojen lisäksi tiloja tapahtumille, kahvila, museokauppa sekä muita toimintaan liittyviä tiloja kuten lentosimulaattoreita.

– Uuden Ilmailumuseon rakentamisen käynnistyminen on historiallinen hetki. Kyse ei ole pelkästään uudesta rakennuksesta, vaan koko suomalaisen ilmailun kulttuuriperinnön uudistamisesta ja kehittämisestä tuleville sukupolville. Hanke on edennyt vahvassa yhteistyössä Vantaan kaupungin, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä keskeisten ilmailualan toimijoiden, kuten Finnairin, Finavian, Patrian, Suomen Ilmailuliiton ja Ilmailumuseoyhdistyksen kanssa. Samalla otamme askeleen kohti Ilmailumuseon aikakautta – paikkaa, joka yhdistää historian, teknologian ja tulevaisuuden näkymät niin ilmailussa kuin avaruudessa tavalla, joka innostaa ja puhuttelee laajasti, kertoo Suomen Ilmailumuseosäätiön puheenjohtaja Jarkko Konttinen.

Toteutusvaiheen sopimusta edelsi kehitysvaihe, jonka aikana museon suunnitelmia tarkennettiin yhdessä henkilökunnan, rakennuttamisen asiantuntijoiden, urakoitsijana toimivan Laptin sekä arkkitehdin ja teknisten suunnittelijoiden kanssa.

– Kehitysvaiheessa varmistimme yhdessä hankkeen eri osapuolten kanssa, että museon tilat vastaavat käyttäjän tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Museossa yhdistyy ilmailusta ammentava, upea arkkitehtuuri sekä kunnianhimoiset toiminnot ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi. On hienoa päästä nyt etenemään suunnitelmien mukaisesti rakennusvaiheeseen, kuvailee Laptin aluejohtaja Jarkko Pakkala.

– Tavoitteenamme on kansainvälisiäkin vierailijoita houkutteleva, toiminnallisesti vetovoimainen museo. Olemme yhdessä tunnistaneet ja kehittäneet kustannusviisaita ratkaisuja, joissa hankebudjetin painopistettä on saatu museon toimintaa palvelevien tilojen toteuttamiseen. Esimerkiksi rakennusrungon optimoinnilla olemme vähentäneet teräskiloja, mikä keventää myös museon ympäristövaikutuksia, lisää projektijohtaja Roope Haimila A-Insinööreistä.

– Uskon, että tässä hankkeessa toteutuu vanha viisaus: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Hyvän yhteistyön avulla olemme tähän mennessä pystyneet saavuttamaan kaikki hankkeen

tavoitteet museon toiminnasta ja kaupunkikuvasta kustannusten ja aikataulun hallintaan. On mahtavaa, että saamme hienon rakennushankkeen liikkeelle näinä haasteellisina aikoina, kertoo rakennuksen pääsuunnittelija Tuomas Silvennoinen PES-Arkkitehdeilta.

Museohanke kokoaa yhteen valtavan määrän osaamista ja tukijoita

Rakennushanke toteutetaan yhteistoiminnallisena KVR- eli kokonaisvastuu-urakkana. Suomen Ilmailumuseosäätiö toimii Uusi Ilmailumuseo -hankkeen tilaajana. Rakennusliike Lapti vastaa museon suunnittelusta, lupaprosessista ja rakentamisesta. Rakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit. Rakennuttajakonsulttina hankkeessa toimii A-Insinöörit, joka toimii myös rakenne- ja akustiikkasuunnittelijana.

Uusi Ilmailumuseo rakennetaan valtion, Vantaan kaupungin ja yksityisen rahoituksen voimin. Museo hakee yksityistä rahoitusta vielä parhaillaan säätiöiltä, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Hankevaiheessa mukaan lähtevät yhteistyökumppanit ovat keskeisesti mahdollistamassa vaikuttavan, korkeatasoisen ja elämyksellisen museokokonaisuuden rakentamista. Hankkeen Kokonaisbudjetti on 25 miljoonaa euroa.

Uusi Ilmailumuseo rakennetaan aivan nykyisen Ilmailumuseon viereen Vantaan Aviapoliksen alueelle. Museosta on katettu yhteys viereen nousevaan Aviapoliksen lukioon. Uusi Ilmailumuseo korvaa viereisellä tontilla sijaitsevat nykyiset museotilat.

Kuusamoon viisi uutta suoraa lentoyhteyttä talvikaudelle 2026–2027 – Air Baltic aloittaa lennot Iso-Britanniasta, Saksasta ja Latviasta

Latvialainen lentoyhtiö airBaltic avaa uudet suorat reittilennot Kuusamoon talvikaudelle 2026–2027, ja sijoittaa yhden lentokoneistaan Kuusamon lentoasemalle vilkkaimpien talvikuukausien ajaksi. Joulukuusta 2026 maaliskuuhun 2027 Kuusamon lentoasemalta pääsee suorilla lennoilla Isoon-Britanniaan (Lontoo ja Manchester), Saksaan (Berliini ja Hampuri) sekä Latviaan (Riika).

Uudet lennot ovat osa airBalticin laajennettua talviohjelmaa. Ohjelmaan sisältyy lisää viikonloppuvuoroja sekä yhden lentokoneen sijoittaminen Kuusamon lentoasemalle vilkkaimpien talvikuukausien ajaksi. Koneen yöpyminen Kuusamossa mahdollistaa useita suoria yhteyksiä Kuusamon ja eri eurooppalaisten kaupunkikohteiden välillä.

Olemme iloisia voidessamme avata suorat lennot viidestä eurooppalaisesta kaupungista ja kolmesta eri maasta Kuusamoon. Ruka-Kuusamo on kasvava talvimatkailukohde, joka tarjoaa erinomaiset laskettelumahdollisuudet ja ainutlaatuisen pohjoisen luonnon. Yhdessä nykyisen Kittilän reittimme kanssa nämä uudet avaukset tarjoavat asiakkaillemme Suomessa, Latviassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa entistä enemmän vaihtoehtoja talvilomien suunnitteluun”, kertoo airBalticin reitistön varatoimitusjohtaja Mantas Vrubliauskas.

”On upeaa nähdä, että matkustus Kuusamon ainutlaatuisiin talvimaisemiin jatkaa kasvuaan. airBalticin uudet suorat reitit vahvistavat merkittävästi alueen kansainvälistä vetovoimaa ja tarjoavat matkailijoille entistä sujuvammat yhteydet Suomeen. Riian monipuolisten yhteyksien kautta Kuusamoon on lisäksi mahdollista matkustaa lukuisista muista Euroopan kohteista”, kertoo Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori.

“Kuusamon lentoasemasta tulee airBalticin koneen tukikohta talvikauden sesonkikuukausien ajaksi, mikä tekee avauksesta historiallisesti merkittävän. Samalla se luo suorat reittilentoyhteydet kahdelta uudelta markkinalta Isosta-Britanniasta ja Latviasta Ruka-Kuusamoon sekä vahvistaa saavutettavuutta meille tärkeältä lähtömarkkinalta Saksasta. Nämä uudet lentoyhteydet ovat vahva osoitus alueemme kasvavasta asemasta kansainvälisillä markkinoilla”, kertoo Ruka-Kuusamo Matkailun toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma.

Uudet reitit täydentävät Kuusamon jo olemassa olevia suoria reittilentoyhteyksiä Frankfurtista, Düsseldorfista ja Zürichistä. Ne tarjoavat entistä enemmän vaihtoehtoja talvilomailijoille Euroopasta Ruka-Kuusamoon – ja vastaavasti Koillismaalta Keski-Eurooppaan.

“Air Balticin uudet yhteydet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tuoda Ruka-Kuusamon vetovoimaiset talviaktiviteetit ja kauniit luontokohteet yhä useamman eurooppalaisen matkustajan ulottuville. Reittiavaukset ovat tärkeä osoitus pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja vahvasta sitoutumisesta alueen matkailun kehittämiseen”, kertoo Visit Finlandin kansainvälisten toimintojen johtaja Teemu Ahola.

Uudet lentoyhteydet tuovat arviolta 11 840 kansainväliselle matkailijalle mahdollisuuden saapua nauttimaan Ruka-Kuusamon talvilomatarjonnasta, Rukan hiihtokeskuksen rinteistä, alueen upeista kansallispuistoista sekä talvisista elämyksistä.

Ruka-Kuusamo Vuonna 2025 Scandinavian Outdoor Award Travelilla palkittu Ruka-Kuusamo on yksi Suomen monipuolisimmista lomakohteista. Huipputason hiihtokeskuksen lisäksi alueella voi retkeillä kolmessa kansallispuistossa, ihailla revontulia, tutustua paikalliseen poronhoitoon ja rentoutua perinteisissä suomalaisissa saunoissa. Monipuolisen tekemisen lisäksi Ruka-Kuusamo tunnetaan laajasta tapahtumatarjonnastaan: kansainväliset urheilutapahtumat sekä musiikki- ja valofestivaalit tuovat oman lisänsä eri sesonkeihin.

Suomen lentokenttien kautta lensi 1,8 miljoonaa matkustajaa helmikuussa 2026

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä noin 1,8 miljoonaa matkustajaa helmikuussa 2026. Kokonaismatkustajamäärä kasvoi 9 % vuoden 2025 helmikuuhun verrattuna. Kotimaanlentojen matkustajamäärä kasvoi 11 % ja ulkomaanlentojen matkustajamäärä kasvoi 9 % edellisvuodesta.

Suomen lentokenttien matkustajamäärä kasvoi viime vuodesta

Helmikuussa 2026 Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta lensi noin 1,3 miljoonaa ja muiden kotimaan lentoasemien kautta yhteensä 489 000 matkustajaa. Vuoden 2025 helmikuuhun verrattuna matkustajamäärät olivat kotimaan lentoasemilla 9 % suuremmat.

Lentoliikenteen matkustajista 75 % matkusti ulkomaanlennoilla ja 25 % kotimaanlennoilla helmikuussa 2026. Ulkomaanlentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 83 % ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna 56 %. Kaikista matkustajista 95 % matkusti reittilennoilla.

Helmikuussa 2026 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 15 167 tonnia. Rahdista 100 % kuljetettiin Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 99 % Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 6 667 tonnia (44 %) oli saapuneita ja 8 500 tonnia (56 %) lähteneitä.

Tammi-helmikuussa 2026 Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 3,5 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 8 % enemmän kuin vuonna 2025 samalla ajanjaksolla.

Vuoden 2026 alusta rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 30 448 tonnia, mikä oli 13 % vähemmän kuin vuoden 2025 tammi-helmikuun aikana.

Rajavartiolaitos korvaa meripelastushelikopterit HVX-hankkeessa

Kuva: Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitos käynnisti hallitusohjelman mukaisen selvityksen elinkaaren päässä olevien meripelastushelikopterien korvaajista syksyllä 2025. Hanke on nimetty HVX-hankkeeksi. Hankkeen nimi seuraa nykyisin käytössä olevien helikoptereiden rekisteritunnuksia, jotka ovat OH-HV alkuisia.

Hankkeen tehtävänä on korvata nykyiset meripelastushelikopterit yhdellä monitoimihelikopterityypillä 2030-luvulla. Tehtävänä on myös selvittää tarpeet ja mahdollisuudet korvata pienemmät helikopterit myöhemmin samalla helikopterityypillä näin erikseen päätettäessä. Lisäksi hankkeessa huomioidaan muiden viranomaisten ja sidosryhmien tarpeet.

– Rajavartiolaitoksella on Itämeren alueen suorituskykyisin meripelastushelikopterijärjestelmä.  Se on osoittanut voimansa myös muuttuneessa turvallisuusympäristössä, jossa korostuu toimintavalmius, resurssien joustava käyttö ja viranomaisyhteistyö. Rajavartiolaitoksen minimitavoite on korvata nykyinen suorituskyky. Valvontakykyä, vaikuttamiskykyä, verkottumista ja suojaa on välttämätöntä kehittää. Olemme myös tunnistaneet helikopterijärjestelmän kustannustehokkuuden parantamisessa useita mahdollisuuksia”, toteaa HVX-hankkeen hankejohtaja kenraalimajuri Jari Tolppanen.

Parhaillaan on käynnissä tietopyyntövaihe potentiaalisten toimittajien kanssa, joita ovat Airbus, Bell, Leonardo ja Sikorsky. Rajavartiolaitos kartoittaa tietopyynnössä helikopterityyppien soveltuvuuden, riskit, helikopterivalmistajien toimitusvalmiuden sekä kustannusvaikutukset. HVX-hanke tapasi toimittajat tällä viikolla.

– Helikopterivalmistajat saivat tapaamisissa tarkentavaa informaatiota tietopyynnön yksityiskohdista. Tapaamisilla varmistettiin, että tietopyyntövastaukset tulevat olemaan mahdollisimman laadukkaita ja vertailukelpoisia. Hankeryhmään on nimetty Rajavartiolaitoksen kärkiosaajia, joten voin viedä hanketta eteenpäin turvallisin mielin”, kertoo hankepäällikkö komentaja Kimmo Ahvonen.

Helikopterivalmistajat vastaavat tietopyyntöön viimeistään huhtikuussa 2026. Rajavartiolaitos valmistelee vastausten perusteella helikopterijärjestelmän tavoitetilan sekä hyödyntää tiedot aikaan käynnistettävässä tarjouspyynnössä. Meripelastushelikopterien korvaaminen tulee seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

ICAO:n yleiskokous tuomitsi satelliittinavigointijärjestelmien häirinnän

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokous järjestettiin Montrealissa, Kanadassa 23.9.-3.10.2025. Kokouksen päätöslauselmassa tuomittiin satelliittinavigointijärjestelmien häirintä.

Yleiskokous antoi päätöslauselman, jossa tuomittiin Venäjän ja Pohjois-Korean harjoittama satelliittinavigointijärjestelmien (GNSS, Global Navigation Satellite System) häirintä toimintana, joka vaarantaa siviili-ilmailun turvallisuutta Chicagon yleissopimuksen vastaisesti. Suomi esitteli laajaa kannatusta saaneen Euroopan yhteisen työpaperin, joka käsittelee ilmailun GNSS-häiriönsietokyvyn kehittämistä.

Yleiskokouksessa käsiteltiin muun muassa lentoturvallisuuteen, ilmailun turvaamiseen, ilmailun ympäristöasioihin, ilmatilan hallintaan ja lentoliikennemarkkinoihin liittyviä asioita. Yleiskokous hyväksyi globaalin ilmailun turvallisuussuunnitelman ja lennonvarmistussuunnitelman vuosille 2026–2028. Lisäksi hyväksyttiin järjestön toimintaa koskevat suuntaviivat, tavoitteet ja budjetti.

Kokouksessa valittiin myös ICAO:n neuvosto kolmivuotiskaudeksi 2025–2028. Neuvosto on järjestön ylin päätöksentekoelin, jonka merkitys ilmailun globaaleihin ratkaisuihin on suuri. Pohjoismaisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti Tanska oli vuorostaan ehdolla ICAO:n neuvostoon osana NORDICAO-yhteistyötä. Tanska valittiin neuvostoon. NORDICAO-maat ovat Pohjoismaat sekä Viro ja Latvia.

Yleiskokouksessa edistettiin myös ICAO:n ilmastotavoitteen sekä kestävien polttoaineiden lisäämistavoitteen toimeenpanoa. Kansainvälisessä lentoliikenteessä pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöt nettonollaan vuoteen 2050 mennessä. Kestävien ja vähähiilisten lentopolttoaineiden sekä puhtaampien energialähteiden käyttöä pyritään lisäämään siten, että hiilidioksidipäästöt vähenevät viisi prosenttia vuoteen 2030 mennessä.