Transaviabaltika lopettaa lennot Helsinki–Savonlinna-reitillä – uusi kilpailutus tulossa

Transaviabaltika lopettaa Helsingin ja Savonlinnan väliset reittilennot joulukuussa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Savonlinnan kaupunki tulevat aloittamaan uuden julkisen tarjouskilpailun reitille. Uusi liikenne voisi alkaa aikaisintaan 1.4.2023.

Lentoyhtiö Transaviabaltika voitti tarjouskilpailun säännöllisen lentoliikenteen hankkimiseksi Helsingistä Savonlinnaan viime syksynä. Yhtiö aloitti lennot 4.10.2021, ja niiden oli määrä jatkua 20.12.2024 saakka. Transaviabaltika, Savonlinnan kaupunki ja Traficom ovat yhteisymmärryksessä päättäneet ostoliikennesopimuksen 17.12.2022 alkaen Transaviabaltikan aloitteesta.

– Tavoitteenamme on saada lentoliikenne Savonlinna-Helsinki välille käyntiin uudelleen mahdollisimman nopeasti, jotta aiheutunut häiriö elinkeinoelämälle jäisi mahdollisimman lyhyeksi, toteaa vs. elinkeinojohtaja Juha Turtiainen.

Savonlinnan kaupunki ja Traficom ovat päättäneet käynnistää uuden kilpailutuksen mahdollisimman pian. Uuden kilpailutuksen mukainen liikenne voisi alkaa aikaisintaan 1.4.2023 ja se tulisi kestämään vuoden 2025 loppuun asti.

– Tarjouspyyntö tullaan julkaisemaan lähiviikkoina. Kilpailutuksessa tullaan kilpailuttamaan aiemman mukaisesti pääsääntöisesti kahta edestakaista lentoa Savonlinnan ja Helsingin välille arkipäivisin, kertoo johtaja Pipsa Eklund.

Hankinnan kustannuksista vastaavat Savonlinnan kaupunki ja valtio. Säännöllisen lentoliikenteen ostolla pyritään turvaamaan erityisesti Savonlinnan elinkeinoelämälle tarpeelliset yhteydet. Traficomin reitille asettama julkisen palvelun velvoite antaa minimitason kilpailutukseen osallistuville lentoyhtiöille. Kaikilla EU:n alueelle sijoittuneilla lentoyhtiöillä, jotka täyttävät kilpailutuksen vähimmäiskriteerit, on mahdollisuus jättää tarjous.

Finnair valittiin jälleen Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi

Lentomatkustajat ovat jälleen valinneet Finnairin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi Skytraxin World Airline Awards 2022 -tutkimuksessa. Tämä on 12. peräkkäinen kerta, kun Finnair saa tämän tunnustuksen.

”Olemme otettuja tästä tunnustuksesta, joka kertoo jokaisen finnairilaisen vahvasta sitoutumisesta sujuvan matkustuskokemuksen tuottamiseksi asiakkaillemme”, Finnairin asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Tiina Tissari sanoo. ”Toimintaympäristömme ei ole ollut helppo kuluneiden kahden vuoden aikana, mutta huomiomme on aina ollut asiakkaissa. Haluan kiittää koko Finnair-tiimiä ja kumppaneitamme eri puolilla verkostoamme upeasta työstä asiakkaidemme hyväksi.”

Finnair panostaa jatkossakin asiakaskokemukseen ja keskittyy erityisesti operatiiviseen luotettavuuteen, digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja valinnanvaran tarjoamiseen asiakkaille.

World Airline Awards on maailman suurin, vuosittainen lentomatkustajien tyytyväisyyttä mittaava tutkimus. Tutkimuksessa mukana olleiden lentoyhtiöiden asiakaspalvelua arvioitiin kokonaisvaltaisesti niin lennon aikana kuin myös lentoasemilla.

Matkustajamäärät vaihtelivat tuetuilla maakuntalennoilla merkittävästi

Valtio on tukenut reittilentoja Helsingistä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentokentille korvaamaan koronan myötä lakanneita markkinaehtoisia lentoyhteyksiä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on koonnut tilastotietoja tuetuista lennoista kesäkuusta 2021 heinäkuuhun 2022. Tilastot muun muassa osoittavat, että valtion keskimääräinen tuki matkustajaa kohden on ollut suurin lennoilla Jyväskylään ja alhaisin Kemiin.

Traficom sai tehtäväkseen kilpailuttaa alkuvuonna 2021 säännölliset reittilennot Helsingistä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentokentille korvaamaan koronan myötä lakanneita lentoyhteyksiä. Kilpailutus perustui eduskunnan myöntämään määrärahaan lentoliikenteen ostoihin. Lennot aloitettiin toukokuussa 2021 ja niitä lennettiin elokuuhun 2022 asti, kun eduskunta päätti hyödyntää sopimuksen optiokauden. Koko kauden pituus oli noin vuosi ja kolme kuukautta.

Edestakaisia lentoja oli keskimäärin kaksi kertaa arkipäivässä suorilla yhteyksillä ja kolme kolmiolentoa Kemi-Kokkola-Helsinki välillä. Polttoaineen hinta nousi merkittävästi keväällä 2022, minkä takia Traficom päätti laskea kesän ajaksi lentojen palvelutasoa, jotta lentoliikenteen hankinta pysyi sille myönnetyssä 13,8 miljoonan euron kokonaisbudjetissa.

Traficomin julkaisemissa tilastoissa tarkastellaan muun muassa näiden lentojen matkustajamääriä, lentovuorojen täyttöasteita, valtion maksamaa keskimääräistä lentojen hintaa ja matkustajakohtaista hintaa eri reiteillä.

Matkustajamäärät vain murto-osa vuoden 2019 tilanteesta

Lentomäärät maakuntakentille ovat olleet laskusuunnassa koko 2000-luvun. Viidellä maakuntakentällä oli vuonna 2000 yhteensä 800 000 matkustajaa. 2010-luvulla matkustajamäärä tasaantui 400 000 matkustajan tuntumaan, minkä verran se oli vielä vuonna 2019. Koronan myötä matkustajamäärät putosivat rajusti, ja 2020 matkustajia oli enää 76 000.

Vuoden 2021 lennot koostuivat lähes pelkästään valtion tukemien lentojen matkustajista. Valtion tukemilla lennoilla oli viime vuonna yhteensä vajaat 60 000 vuotuista matkustajaa. Matkustajamäärien vertailussa on hyvä huomioida myös palvelutaso, joka on valtion tukemilla lennoilla ollut luonnollisesti heikompi kuin markkinaehtoisesti tuotettuna.

Kuva 1: Lentokenttäkohtaiset matkustajamäärät viidellä maakuntalentokentällä vuosina 1998–2022. Kuva 2: Viiden maakuntalentokentän matkustajamäärät kesäkuusta 2021 heinäkuuhun 2022.

Viidelle maakuntalentokentälle maksetun valtion tuen määrä vuosina 2021 ja 2022.

Lentojen kysynnässä on luontaisesti vuoden kierron vaihtelua, minkä rinnalle on tullut koronan luoma epävarmuus. Tarkasteltaessa matkustajamäärien kehitystä kesäkuusta 2021 heinäkuuhun 2022 käy ilmi, että matkustajamäärät ovat vain murto-osa kahden vuoden takaiseen vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna.

Matkustajamääriin on vaikuttanut myös lentojen palvelutaso. Vuodenvaihteessa 2021–2022 matkustajamäärät notkahtivat voimakkaasti kuten myös heinäkuussa, jolloin myös palvelutaso oli alhaisempi.

“Lentomatkustamisen kysyntä ja tarjonta hakevat uutta tasapainoa kaikkialla. Lentomatkustamisen tulevaisuuden volyymit tullaan etsimään muuttuneessa yhteiskunnassa samalla, kun polttoaineiden hinnat ovat edelleen korkeat ja epävarmat”, toteaa johtaja Pipsa Eklund. .

Paras täyttöaste Kajaanin lennoilla, heikoin Jyväskylän

Valtion tukemilla lennoilla on tavoiteltu valtakunnallisen saavutettavuuden ylläpitoa ja lentoliikenteen kannattelua kohti taloudellisesti mahdollisen markkinaehtoisen liikenteen paluuta. Nykyisillä matkustajamäärillä valtion tuki on ollut merkittävä. Matkustajamäärät ovat vaihdelleet lennoittain merkittävästi, osa vuoroista on ollut täysiä ja osa tyhjiäkin.

Täyttöasteet kuvaavat kuinka monta matkustajaa on ollut suhteessa koneen istumapaikkoihin. Tilastojen mukaan täyttöasteiltaan heikoimmat lennot ovat olleet Jyväskylään ja parhaimmat Kajaaniin. Valtion keskimääräinen tuki matkustajaa kohden on ollut suurin Jyväskylään ja alhaisin Kemiin.

Seuraava kilpailutettu kausi alkaa 31.10.2022, ja lentokauden pituus on korkeintaan 9 kuukautta heinäkuun 2023 loppuun.

Lentokauden alku toukokuussa 2021 ja päättyminen elokuussa 2022 hoidettiin joustavasti hieman eri aikoihin eri maakuntakentillä. Tämän vuoksi Traficomin tilastotarkastelu on rajattu jaksoon kesäkuusta 2021 heinäkuuhun 2022.

80 vuotta kadoksissa ollut lentäjä löydettiin Päijänteestä

Rajavartiolaitoksen sukellusryhmän ottama kuva hävittäjä VL Pyry PY-6:n moottorista

Laaja etsintäyhteistyö on tuottanut tulosta ja jatkosodan aikana kadonneen harjoitushävittäjän osia sekä lentäjä löytyivät Asikkalasta, Päijänteestä.

Asikkalasta, Päijänteen Asikkalanselältä, paikannettiin tiistaina 23.8.2022 jatkosodan aikaisen Ilmavoimien harjoitushävittäjän VL Pyry, tunnukseltaan PY-6, jäänteet. Havainnon lentokoneesta teki hämeenlinnalainen viistokaikuluotainyrittäjä Kari Ylönen.

Vänrikin ohjaama PY-6 oli noussut 9.9.1943 iltapäivällä Asikkalan Vesivehmaan lentokentältä suorittamaan toisen VL Pyry harjoitushävittäjän (PY-23) kanssa etsintä- ja taisteluharjoitusta. Harjoituksen aikana PY-6 syöksyi pystyssä noin 1000 metristä tuntemattomasta syystä Päijänteen pintaan. Tapahtumalle oli ainakin kaksi harjoituksen ulkopuolista silminnäkijää.

Ilmavoimat paikansi heti syyskuussa 1943 putoamispaikan ja siellä suoritettiin tutkimuksia sekä naaraamalla että myös kahden sukeltajan voimin yhdeksän päivän ajan. Tutkinnan tuloksena löydettiin mm. koneen runko ja kuomu. Lentäjää ei kuitenkaan vuoden 1943 etsinnöissä löydetty.

Uudet etsinnät aloitettiin 2021

PY-6 hylyn osia ja lentäjää on etsitty usean toimijan voimin ainakin 1970-luvulta saakka. Syyskuussa 2021 sukellusseura Lahden Pingviinit ry aktivoi etsinnät uudelleen, tällöin lentokoneen osia ei kuitenkaan paikannettu. Syyskuun 2021 etsinnöistä YLE:n tekemän radiouutisen myötä tapauksen selvittämisestä kiinnostui myös viistokaikuluotainyrittäjä Kari Ylönen Hämeenlinnasta. Ylönen on suorittanut itsenäisesti viistokaikuluotauksia ROV-kameralla marraskuusta 2021 elokuuhun 2022.

Tiistaina 23.8.2022 Ylönen ilmoitti Suomen Ilmailumuseon intendentti Matias Laitiselle löytäneensä lentokoneen ja lähetti hänelle vedenalaisia valokuvia. Ylösen valokuvista ja saaduista paikkatiedoista Laitinen vahvisti PY-6 hylyn jäänteiden löytyneen sekä vahvisti myös muita Ylösen tekemiä havaintoja. Paikalta löytyi mm. samanlaiset saappaat, joita tuon ajan hävittäjälentäjät ovat käyttäneet. Laitinen ilmoitti Hämeen poliisille löydöstä 25.8.2022 ja tapahtumasta aloitettiin kuolemansyyn tutkinta.

Etsinnöissä tehtiin laajaa yhteistyötä

Hämeen poliisin virka-apupyynnöstä Suomenlahden merivartioston vartiolaiva Turvan sukellusryhmä teki alueella 3. -5.9.2022 paikkatutkinnan, jonka tuloksena sekä koneen osia että konetta lentänyt vänrikki löytyivät. Operaation aikana vesistöön tehtiin useita sukelluksia ja lopuksi myös lentäjän jäänteet nostettiin ylös.

Hämeen poliisi haluaa kiittää etsinnät uudelleen aktivoitunutta Lahden Pingviinit ry:tä, yrittäjä Kari Ylöstä tekemästään löydöstä ja dokumentaatiosta, Rajavartiolaitoksen Suomenlahden merivartioston vartiolaiva Turvan sulkeltajaryhmää tapahtumapaikkatutkinnasta, Hauhon VPK:ta kalustoavusta sekä Suomen Ilmailumuseon intendentti Matias Laitista historia- ja etsintätiedoista. Löytö on historian valossa poikkeuksellinen: kadonneena lähes 80 vuotta ollut lentäjä on löytynyt ja hän pääsee vihdoin viimeiseen leposijaansa lähelle omaisiaan.

Norwegian kuljetti kaksi miljoonaa matkustajaa elokuussa

Kesälomien viimeisinä viikkoina Norwegian lensi kohteisiinsa kaksi miljoonaa matkustajaa. Lentojen säännöllisyys oli lähes 100 prosenttia ja käyttöaste lähellä 86 prosenttia.

– Elokuu merkitsee kesän päättymistä ja Norwegianille se merkitsi jälleen vahvaa suorituskykyä. Liikennöimme suunnitellun ohjelman mukaan ja lensimme lähes kaikki aikataulun mukaiset lennot. Olemme erityisen iloisia tulevan syksyn varausten kehityssuunnasta ja liikematkustajien paluusta, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Geir Karlsen.

Norwegian lensi 1 996 211 matkustajaa elokuussa, kun elokuussa 2021 matkustajia oli 790 220. Käyttöaste oli elokuussa 85,5 prosenttia. Kapasiteetti (ASK) oli 2 998 miljoonaa istuinkilometriä ja myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) 2 563 miljoonaa istuinkilometriä. Norwegian liikennöi elokuussa keskimäärin 69 lentokonetta ja lensi 99,7 prosenttia aikataulun mukaisista lennoista. Täsmällisyys, mitattuna lentojen määrällä, jotka lähtivät 15 minuutin sisällä aikataulun mukaisesta ajasta, oli elokuussa 63 prosenttia. Kaikista lennoista 96,5 prosenttia saapui kuitenkin aikataulussa tai enintään tunnin myöhässä.

– Euroopan lentokenttien ruuhkat ovat alkaneet helpottaa viime aikoina, mikä on myönteistä toiminnallemme, mutta mikä tärkeintä, myös asiakkaidemme matkustuskokemukselle. Yleisesti toimialan kannalta on mieltäylentävää, että jatkamme paluuta normaalitoimintoihin ilmailulle poikkeuksellisten vuosien jälkeen, sanoo Geir Karlsen.

Elokuussa Norwegian avasi uuden suoran reitin Trondheimin ja Manchesterin välillä. Elokuun lopulla ja syyskuussa yhtiö on juhlinut 20-vuotisjuhlaansa ja aloittanut tulevan syksyn ja talvikauden lentojen myynnin.

Finnair voitti viiden maakuntakentän lentoliikenteen kilpailutuksen kaikilla reiteillä

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on tehnyt julkisen tarjouskilpailun päätökset reittilentoliikenteen hankkimiseksi valtion tukemana Helsingin ja viiden maakuntalentoaseman välille. Finnair voitti kilpailutuksen kaikilla reiteillä. Lennot alkavat 31.10.2022.

Säännölliset reittilennot kilpailutettiin Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Kajaanin lentoasemien välille sekä kolmioreittinä Helsingin ja Kokkola-Pietarsaaren sekä Kemi-Tornion lentoasemien välille ajalle 31.10.2022–30.7.2023.

Kilpailutukseen tuli tarjouksia neljältä lentoyhtiöltä: Amapola Flyg AB, DAT A/S, NyxAir OÜ ja Finnair Oyj. Joensuun reitti sai kolme tarjousta, Kajaanin ja Jyväskylän kaksi ja Kemi-Kokkolan reitti yhden. Kilpailutuksen ratkaisuperusteena oli hinta kaikkien tarjouspyynnön asettamien vaatimusten täyttävien tarjoajien kesken.

“Olemme tehneet hankintapäätöksen ja aloitamme nyt sopimusneuvottelut Finnairin kanssa. Neuvottelut pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman pian ja lennot alkamaan suunnitellusti 31.10.2022”, kertoo johtaja Pipsa Eklund.

Edestakaisia lentoja tulee olemaan korkeintaan kaksi kertaa arkipäivässä suorilla yhteyksillä ja kolme kolmiolentoa Kemi-Kokkola-Helsinki välillä. Jyväskylään lennot päättyvät jo 23.6.2023, ja lyhyempi kausi on huomioitu hieman parempana palvelutasona eli lentoja on viikossa yksi enemmän.

“Meidän voi olla mahdollista nostaa hieman palvelutasoa kentille kauden aikana, sillä hankinta alitti budjetin suunnitelman mukaisesti.  Meidän tulee kuitenkin huomioida mahdollinen polttoaineen hinnan nousua ja varautua siihen. Palvelutaso tulee jäämään hieman alhaisemmaksi kuin edellisellä kaudella”, Eklund sanoo. Saatujen tarjousten hinta oli 13,7 miljoonaa euroa.

Maakuntalentojen tukeminen eduskunnan päätös

Kilpailutus perustuu eduskunnan myöntämään määrärahaan lentoliikenteen ostoihin ja aiempaan vuonna 2020 tehtyyn väliaikaiseen ratkaisuun, jolla pyritään yhdessä kaupunkien kanssa uudelleen rakentamaan markkinaehtoinen lentoliikenne viidelle lentoasemalle koronapandemiaa edeltävää tasoa kohti.

Eduskunta hyväksyi 11.3.2022 vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa 17 miljoonan euron määrärahan, joka voidaan käyttää lentoliikenteen julkisen palveluvelvoitteen kustannusten kattamiseen. Traficom on asettanut julkisen palveluvelvoitteen reittiväleille.

Hankintapäätös 5.9.2022: Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan säännöllisen lentoliikenteen harjoittaminen

Lentomatkailun ongelmista johtuvien vahinkojen määrä kasvoi 300 % heinäkuussa

Ifin vahinkotilastojen mukaan myöhästyneistä ja kadonneista matkatavaroista sekä myöhästyneistä lennoista johtuneet vahinkoilmoitukset kolminkertaistuivat kuluvan vuoden heinäkuussa verrattuna vuoteen 2019.

Lentomatkailu on palannut pandemiaa edeltäville tasoille kuluvana vuonna. Kesän aikana alalle iski henkilöstöpula, joka on johtanut peruuntuneisiin lentoihin, lentojen sekä matkatavaroiden myöhästymisiin. Tämä näkyy myös Ifin vahinkotilastoissa.

Kuluvan vuoden heinäkuussa Ifille tehtiin yli kolminkertainen määrä vahinkoilmoituksia myöhästyneistä tai kadonneista matkatavaroista sekä myöhästyneistä lennoista verrattuna vuoeteen 2019 eli pandemiaa edeltävään aikaan.

– Heinäkuu oli selvästi ongelmallisin kuukausi, mutta lentoalan haasteet näkyivät koko kesän ajan. Kesä-elokuussa vahinkoja ilmoitettiin 80 prosenttia enemmän vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kertoo Ifin matkavakuutusten tuotepäällikkö Jukka Heinämäki.

Samanlaisia ongelmia on ollut muissakin Ifin toimintamaissa. Ruotsissa myöhästyneisiin lentoihin tai matkatavaroihin liittyvät vahingot ovat kasvaneet 92 prosenttia kuluvana vuonna vuoteen 2019 verrattuna. Norjassa kasvua on ollut 23 prosenttia.

– On hyvä tarkistaa vakuutusturva ennen matkalle lähtöä. Kotivakuutus korvaa turvatasosta riippuen myös matkatavaroita, jos ne varastetaan tai rikkoontuvat. Matkatavaroiden myöhästyessä, kadotessa tai rikkoutuessa lennon tai kuljetuksen aikana on lentoyhtiö yleensä ensisijaisesti vastuussa aiheutuneesta vahingosta, Heinämäki muistuttaa.

Vinkkejä matkalle:

  • Älä matkusta vakuuttamatta itseäsi ja tavaroitasi ja varmista, että vakuutusturvasi on kattava.
  • Varmista aina, että saavut lentokentälle hyvissä ajoin. Jos myöhästyt lennoltasi myöhästymisen ja jonotuksen vuoksi lentokentällä, vakuutus ei yleensä korvaa sitä.
  • Jos lento tai matkatavarat viivästyvät (yli kuusi tuntia) ja sinulla on sen korvaava vakuutus, on tärkeää, että teet heti ilmoituksen matkanjärjestäjälle tai lentoyhtiölle. Säilytä kaikki viivästystä koskevat asiakirjat, sillä sitä voidaan tarvita vakuutusyhtiölle ilmoittaessasi.
  • Tiesitkö, että matkalla voit käyttää etälääkäriä? Se sopii hyvin vaivoihin, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimista. Saat palvelua suomeksi ja etälääkäri voi kirjoittaa reseptin EU- ja ETA-maihin sekä Sveitsiin.
  • Älä unohda matkavakuutuskorttia. Digitaalinen kortti kulkee kätevästi mukana matkalla.
  • Lue lisää Ifin matkavakuutuksesta.

Suomen Ilmailuliitto: Pienlentokentät palvelevat koko maata – rahoitusta tarvitaan valtiolta

Lentoasemaliiketoimintayhtiö Finavian omistamien lentokenttien lisäksi Suomessa on runsaat 60 pienlentokenttää. Pienlentokenttien ylläpitäjät, esimerkiksi kunnat ja yhdistykset tarvitsevat kenttien ylläpitoon rahoitusta. Finavia kunnostaa ja kehittää omia kenttiään, mutta valtio ei panosta koko kenttäverkostoon kokonaisuutena.

Lentokentät pitäisi budjetoida väyläverkoston osaksi

Valtion tasolla liikenteen operatiivinen vastuu on osoitettu Väylävirastolle, mutta se ei sisällä kokonaisvastuuta ilmailusta.

– Suomen Ilmailuliitto esittää, että lentokentät ja yleisilmailu otetaan huomioon valtion budjetoinnissa ja seuraavassa hallitusohjelmassa. Ilmailuliitto esittää, että lentokentät budjetoitaisiin osaksi väyläverkostoa, Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Timo Latikka sanoo.

–Ilmailuliitto ehdottaa ilmailun sisällyttämistä Väyläviraston vastuisiin kokonaisvaltaisen suunnittelun ja kehittämisen takaamiseksi Ruotsin Trafikverketin mallin mukaisesti Trafikverket vastaa tie-, juna-, vesi- ja ilmaliikenteen pitkän ajan infrastruktuurisuunnittelusta, hän jatkaa.

Aiheesta lisää:

Rauman Energia Sähköverkko ja Vakka-Suomen Voima tekevät ilmajohtoverkon tarkastuksia helikopterilla

Helikopteritarkastukset suoritetaan Rauman Energia Sähköverkon ja Vakka-Suomen Voiman alueilla kahden viikon aikana, alkaen maanantaina 29.8.2022.

Helikopterilla tehtävän tarkastuksen tavoitteena on kartoittaa ilmajohtoverkon kunto ja sen myötä tehdä kunnossapito- ja raivaussuunnitelma toimitusvarmuuden parantamiseksi. Tarkastuslennolla tehdään ilmakuvaus ja puustokartoitus keski- ja suurjänniteverkolle. Tarkistettavaa sähköverkkoa on yhteensä noin 900 kilometriä. Lentotarkastukset toteuttaa yhteistyökumppani Comtiki Oy.

Helikopterin ääni saattaa häiritä ulkona olevia eläimiä, mutta pyrimme välttämään näitä alueita tai lentämään korkeammalla. Toivomme asiakkailtamme ja maanomistajilta yhteydenottoja, jotta tiedämme paikat, joita tulee erityisesti varoa. Lennot suoritetaan arkipäivisin klo 8-17 välisenä aikana säävarauksella.

Lisäksi VSV:n sähköverkossa tehdään helikopteriraivauksia 12.9. alkaen Laitilan ja Hinnerjoen välillä, sekä Kalannin ja Sannon välillä. Raivauksissa sahataan 20kV:n voimalinjojen reunapuustoa.

Raivauskartta löytyy VSV:n nettisivuilta: https://vsv.fi/sahkoverkko/saavarma-sahkoverkko

Norwegianin pyrstösankarit saavat uuden ulkoasun

Wenche Foss on ensimmäinen pyrstösankari, joka saa uuden ulkoasun. Häntä seuraavat pian Max Manus, Anne Cath. Vestly, Gidsken Jakobsen ja monet muut. Pohjoismaisista sankareista Greta Garbo, Knud Rasmussen ja Minna Canth ovat ensimmäisten uuden ulkoasun saavien joukossa.

Norwegian viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Osana juhlallisuuksia lentokoneiden pyrstöjä koristavat pyrstösankarit saavat uuden ilmeen.

– Olemme erittäin iloisia, että voimme viimein esitellä pyrstösankareille suunnitellun uuden ulkoasun. Pyrstösankarit ovat olleet kanssamme vuodesta 2002 lähtien. Koneita koristavat henkilöt ovat hyvin tunnettuja ja asiakkaamme ovat kiintyneitä heihin, sanoo Norwegianin markkinointi-, myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Christoffer Sundby.

Pyrstösankarit ovat olleet osa Norwegiania alusta lähtien vuodesta 2002. Heille yhteistä on, että he kaikki ovat olleet alansa edelläkävijöitä ja heidän saavutuksensa ovat auttaneet norjalaisen ja pohjoismaisen identiteetin muotoutumisessa. Nykyaikainen puna-valko-sininen kuvitus korvaa nykyiset kuvat. Uuteen kuvitukseen on lisätty yksityiskohtia, jotka kertovat myös sankarien työstä ja elämästä.

Wenche Foss on ensimmäinen pyrstösankari, joka saa uuden ulkoasun. Häntä seuraavat pian Max Manus, Anne Cath. Vestly, Gidsken Jakobsen ja monet muut. Pohjoismaisista sankareista Greta Garbo, Knud Rasmussen ja Minna Canth ovat ensimmäisten uuden ulkoasun saavien joukossa.

Uudessa kuvituksessa on enemmän yksityiskohtia kuin kuvassa, jonka se korvaa. Esimerkiksi Wenche Fossin kuvituksessa taustalla näkyy Kansallisteatteri, Gidsken Jakobsenin kuvaan on lisätty lentokone ja Max Manusin kuvituksessa näkyvät linna ja Nordmarka.

Norwegianilla on tänä kesänä noin 70 lentokonetta normaalissa reittiliikenteessä ja määrä nousee 80 koneeseen kesäksi 2023. Yhtiön tekninen osasto asentaa koneisiin uuden ulkoasun.