Norwegian solmii sopimuksen kahden Boeing 737 MAX 8 -koneen vuokraamisesta

cjyyh8l3x9fegst0lql0

Norwegian jatkaa lentolaivastonsa kasvattamista valikoivasti. Yhtiöllä on ilo kertoa, että se on tehnyt sopimuksen kahden Boeing 737 MAX 8 -lentokoneen vuokraamisesta.

– Sopimus on tärkeä askel Norwegianin suunnitelmassa, jolla yhtiö rakentaa tehokkaan ja nykyaikaisen lentolaivaston tulevaisuutta varten. Koneiden todelliseen käyttöön perustuva joustavuus antaa meille mahdollisuuden hallita kapasiteettiamme matalasesongin yli ja mukautua kysynnän kausivaihteluihin, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Geir Karlsen.

Toimitukset alkavat lähiaikoina, jotta Norwegian voi hoitaa kesäksi 2022 julkistamansa lento-ohjelman, jossa on noin 270 reittiä.

Kummankin lentokoneen vuokra-aika on yhdeksän vuotta. Sopimuksessa on koneiden todelliseen käyttöön perustuva ns. ‘power-by-the-hour’ (PBH) -järjestely sekä IATAn talvikaudelle 2021/22 että 2022/23. Tämä antaa Norwegianille tarvittavan joustavuuden kapasiteetin hallintaan matalasesongin yli. Lisäksi Norwegianilla on sopimuksen mukaan mahdollisuus korvata sopimuksen kohteena oleva 737 MAX 8 -lentokone Airbusin uuden teknologia kapearunkokoneella. Vuokranantaja on hyvämaineinen toimija, jolla on pitkäaikainen yhteistyösuhde Norwegianiin.

Sopimuksen myötä Norwegian voi jatkossakin keskittyä tarjoamaan ympäristöystävällisimpiä matkustusvaihtoehtoja asiakkailleen.

Lupaavia tuloksia ensimmäisestä tutkimuksesta sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen käytöstä lennon aikana matkustajakoneessa

jet-airplane-in-the-sky-with-sun

Maailman ensimmäinen tutkimus, jossa lennon aikana käytetään sataprosenttista uusiutuvaa lentopolttoainetta kaupallisen lentokoneen molemmissa moottoreissa, on tuottanut lupaavia alustavia tuloksia.

ECLIF3-tutkimuksessa (Emission and Climate Impact of Alternative Fuels) ovat mukana eurooppalainen ilmailualan yritys Airbus, lentokoneiden moottoreita valmistava brittiläinen Rolls-Royce, saksalainen DLR-tutkimuskeskus ja uusiutuvaa lentopolttoainetta valmistava Neste. Tässä tutkimuksessa sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen päästöjä mitataan ensimmäisen kerran samanaikaisesti kaupallisen matkustajakoneen molemmista moottoreista. Tutkimuksessa käytetään Airbusin A350-lentokonetta, jossa on Rolls-Roycen valmistamat Trent XWB -moottorit.

Lennon aikana tehtävät päästötestit ja niihin liittyvät maakokeet ECLIF3-ohjelmassa aloitettiin aiemmin tänä vuonna ja niitä on jatkettu hiljattain. Tutkimusta tekee monialainen työryhmä, jossa on mukana tutkijoita myös Kanadan kansallisesta tutkimusneuvostosta (National Research Council) ja Manchesterin yliopistosta. Työryhmä aikoo julkaista tuloksensa tieteellisissä julkaisuissa ensi vuoden lopulla ja vuonna 2023.

Tutkimuksen tulokset tukevat Airbusin ja Rolls-Roycen pyrkimyksiä varmistaa ilmailualan valmius uusiutuvan lentopolttoaineen laajamittaiseen käyttöön hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lentokoneissa saadaan tällä hetkellä käyttää seosta, jossa on perinteisen lentopolttoaineen lisäksi enintään 50 prosenttia uusiutuvaa lentopolttoainetta, mutta molemmat yhtiöt tukevat sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen sertifiointia lentoliikenteen käyttöä varten.

Huhtikuussa 2021 A350-lentokone teki Välimeren yllä kolme lentoa, joiden aikana sitä seurasi DLR Falcon -lentokone. Testeissä verrattiin sekä kerosiinin että Nesteen vetykäsitellyistä estereistä ja rasvahapoista (HEFA, ”hydroprocessed esters and fatty acids”) tuotetun uusiutuvan polttoaineen päästöjä. Tutkimusryhmä toteutti myös määräysten mukaisuutta koskevia testejä sataprosenttisesti uusiutuvalla lentopolttoaineella. Näiden ensimmäisten lentotestien aikana ei ilmennyt toiminnallisia ongelmia.

Sataprosenttisesti uusiutuvan lentopolttoaineen ja HEFA/Jet A-1 -polttoainesekoitteen päästöjä mittaavat lentotestit jatkuivat tässä kuussa. Samalla maassa tehtiin päästöjä koskevia testejä, joissa mitattiin uusiutuvan lentopolttoaineen hyödyllisiä vaikutuksia paikalliseen ilmanlaatuun. Tutkimusryhmä havaitsi, että uusiutuvasta lentopolttoaineesta vapautuu vähemmän hiukkasia kuin perinteisestä kerosiinista kaikissa moottorin toimintaolosuhteissa. Tämä viittaa mahdollisuuteen parantaa ilmanlaatua lentoasemien ympäristössä ja pienentää ilmastovaikutuksia.

Lisäksi uusiutuvalla lentopolttoaineella on matalampi tiheys mutta korkeampi energiapitoisuus yhtä polttoainekilogrammaa kohti verrattuna perinteiseen kerosiiniin. Tämä mahdollistaa joitakin etuja lentokoneen polttoainetehokkuudessa, koska polttoainetta kuluu ja polttoainemassaa tarvitaan vähemmän samojen tehtävien hoitamiseksi. Työryhmä jatkaa tulosten tarkempaa analyysia.

”Uusiutuvaa lentopolttoainetta pidetään laajalti välttämättömänä ratkaisuna ilmailualan ilmastovaikutusten pienentämiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä”, sanoo Nesteen Renewable Aviation -yksikön Euroopan johtaja Jonathan Wood. ”Tässä hankkeessa selvitetään uusiutuvan lentopolttoaineen mittavia hyötyjä fossiiliseen lentopolttoaineeseen verrattuna. Hankkeen tuottamat tiedot tukevat uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä suuremmilla kuin 50 prosentin pitoisuuksilla sekä selventävät uusiutuvan lentopolttoaineen käytön lisähyötyjä.”

”Moottoreita ja polttoainejärjestelmiä voidaan testata maassa, mutta vain lennoilla todellisissa olosuhteissa voidaan kerätä kaikki päästötiedot, joita tämän ohjelman onnistuminen edellyttää”, sanoo Airbusin New Energy -ohjelman johtaja Steven Le Moing. ”A350-lentokoneella testaamisessa on hyötynä se, että lennon aikana voidaan määrittää moottorin suorat ja epäsuorat päästöt mukaan lukien hiukkaset lentokoneen takaa suurissa lentokorkeuksissa.”

”Tämä tutkimus täydentää kokeita, joita olemme jo tehneet moottoreillamme maassa ja ilmassa”, sanoo Rolls-Roycen siviili-ilmailun tuotekehitys- ja teknologiajohtaja Simon Burr. ”Emme ole löytäneet mitään teknistä estettä sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen käytölle moottoreissamme. Jos todella haluamme vähentää pitkän matkan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä, sataprosenttinen uusiutuva lentopolttoaine on ratkaisevan tärkeä tekijä, jonka sertifiointia ja käyttöönottoa tuemme.”

DLR Falcon -seuraajalentokoneessa on useita antureita, jotka mittaavat A350-lentokoneen päästöjä lentokorkeudessa vain 100 metrin etäisyydeltä tieteellistä analyysiä varten.

”Uusiutuvalla lentopolttoaineella on osoitettu olevan huomattavasti pienempi hiilijalanjälki elinkaarensa aikana kuin perinteisellä lentopolttoaineella, ja nyt näemme sen hyödyt myös muiden kuin hiilidioksidivaikutusten vähentämisessä”, sanoo DLR-tutkimuskeskuksen ilmailualan johtoryhmän jäsen Markus Fischer. ”Tämän kaltaiset kokeet lisäävät ymmärrystämme sataprosenttisesta uusiutuvasta lentopolttoaineesta ja sen käytöstä lennoilla. Näemme myönteisiä merkkejä sen mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Odotamme innolla pääsevämme tutkimaan ECLIF3-lentojen toisen sarjan tietoja. Lentoja jatkettiin seurantalennolla Välimeren yläpuolella aiemmin tässä kuussa.”

DLR toteutti vuonna 2015 ECLIF1-ohjelman, jossa tutkittiin vaihtoehtoisia polttoaineita sen Falcon- ja A320 ATRA -tutkimuslentokoneilla. Nämä tutkimukset jatkuivat vuonna 2018 ECLIF2-ohjelmalla. Siinä A320 ATRA -lentokoneessa käytettiin seosta, jossa oli tavallista lentopolttoainetta ja enintään 50 prosenttia HEFA-tekniikalla tuotettua uusiutuvaa polttoainetta. Tutkimus osoitti, että enintään 50 prosenttia uusiutuvaa lentopolttoainetta sisältävillä seoksilla on päästöjä vähentävä vaikutus. Sen tulokset myös tukivat sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä koelennoilla ECLIF3-ohjelmassa.

Kajaanin lentoaikatauluihin muutoksia, lentojen määrä kasvaa keväällä

119882557_1420410788158138_1343261778670348228_n

Kuva: DAT

Traficom kilpailutti alkuvuonna 2021 reittilennot Helsingistä viiteen maakuntakeskukseen: Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi-Tornioon ja Kokkola-Pietarsaareen. Traficom on täydentänyt sopimuksiaan lentoyhtiöiden kanssa, ja maakuntien tuettu lentoliikenne voi jatkua 14.8.2022 asti. Jatkolennot toteutetaan sopimuksissa olevien optioiden avulla. Kajaanin reitillä jatkaa DAT A/S. Reittilentojen lisäksi Traficom hankkii lisälentoja alueiden tärkeimpien tapahtumien ympärille. Tavoitteena on, että tuetun kauden jälkeen lentoliikenne alueille jatkuu markkinaehtoisesti.

Lentovuorot ja aikataulut 1.1.2022–14.8.2022 (aikataulumuutokset mahdollisia):

  • Ennallaan säilyy nykyinen myöhäisiltapäivän lentovuoro HEL 16:25–17:50 KAJ, ja takaisin KAJ 18:20–HEL 19.40. Vuoro lennetään maanantaista perjantaihin sekä sunnuntaisin, ja se lennetään koko tuetun liikenteen ajan tammikuun alusta 14.8.2022 saakka.
  • Tammikuun alusta juhannukseen saakka jää pois yöpyvä arkipäivän lentovuoro torstailta ja perjantailta (HEL 21:00–22:25 KAJ ja aamulla KAJ 5:40–7:00 HEL). Sen sijasta lentää perjantaisin keskipäivän vuoro HEL 11:00–12:10 KAJ ja takaisin KAJ 12:50–14:00 HEL. Sama aikataulumuutos on myös elokuun alusta.
  • Pääsiäisviikolta 13.4.2022 alkaen juhannukseen saakka reitille tulee kaksi lentovuoroa lisää keskiviikkona ja torstaina. Vuorot lennetään keskipäivän aikataululla HEL 11:00–12:10 KAJ ja 12:50 KAJ–14:00 HEL.
  • Kesäkaudella juhannusviikolta elokuun alkuun 6.8.2022 saakka ei ole yöpyvää lentovuoroa, koska työmatkustus vähenee lomakaudella. Vuoden 2021 kesään verrattuna kesän 2022 lentojen määrä kuitenkin kasvaa, kun juhannuksesta elokuun alkuun lentää uusi keskipäivän vuoro HEL 11:00–12:10 KAJ ja KAJ 12:50–14:00 HEL maanantaista lauantaihin. Sen lisäksi myöhäisiltapäivän lentovuoro säilyy ennallaan kaikkina muina päivinä paitsi lauantaina.

Kajaanin reitille tulee myös tapahtumien myötä lisälentoja, eniten Euroopan Nuorten Talviolympiafestivaalia (EYOF) varten maaliskuussa sekä Kainuun Rastiviikon ja Kuhmon Kamarimusiikin tarpeisiin heinäkuussa.

Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen on tyytyväinen lentojen määrän kasvuun: ”Syksyn aikana Kajaanin lentomatkustajien määrä on kasvanut tasaisesti. Koronatilanteen uusi paheneminen voi vaikuttaa kasvuun hidastavasti tai jopa pysäyttää sen, se on tekijä, jolle emme itse voi mitään. Uskomme, että keväällä lentomatkustus jatkaa kasvuaan, ja loppukevään ja kesän lisävuorot ovat tarpeellista kapasiteetin lisäystä. Traficom ansaitsee jälleen tunnustuksen hyvästä työstä tukiessaan maakuntakenttiä kohti kaupallista lentoliikennettä.”

Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Anu Tervonen: ”Varmuus lentojen jatkuvuudesta elokuuhun saakka on elintärkeää maakunnan yrityksille. Uudet keskipäivän lentovuorot eivät välttämättä palvele suoraan liike- ja työmatkustusta, mutta matkailulle ne ovat tervetulleita uusia yhteyksiä, samoin vapaa-ajan matkustukselle.”

Kainuun Liikunnan asiantuntija ja EYOF:n pääsihteeri Marita Kaipainen: ”Euroopan Nuorten Talviolympiafestivaalin saamat lisävuorot helpottavat suurten osallistujamäärien liikuttelua. Vilkkaimpina tulo- ja lähtöpäivinä tarvitaan silti myös muita ratkaisuja, koska silloin puhutaan nelinumeroisista matkustajaluvuista. Yhteistyö DAT:n ja Traficomin kanssa on sujunut hyvin ja saimme viestimme lisälentotarpeista mukaan ostoliikenteen hankintaan.”

Suomalainen helikopteriyhtiö kasvattaa kalustoaan huippuluokan koptereilla

a441478f-bf5b-4d62-a7cb-fcfc681ce8ee-w_576_h_2000

Helsinki Citycopterin uudeksi kopterimalliksi valikoitui paitsi lento-ominaisuuksiltaan ja turvallisuudeltaan, myös ympäristöarvoiltaan maailman edistyksellisimpiin helikoptereihin luettava Airbus ACH130. Kuva: Airbus

Liike- ja tilauslennoilleen lentävän lähdön saanut Helsinki Citycopter kasvattaa laivastoaan kahdella uudella huippuluokan helikopterilla. Helikopteriyhtiö on tilannut itselleen yhden edustusluokan Airbus ACH130 -kopterin ja vuokraa käyttöönsä toisen samanlaisen. Liikelentoalan edistyksellisimpiin kuuluvat helikopterit luovutetaan Helsinki Citycopterille keväällä ja niillä ryhdytään operoimaan Suomessa kesäkaudella 2022.

Vuonna 2020 toimintansa aloittanut Helsinki Citycopter on tuonut helikopteripalvelut entistä laajemman yleisön saataville. Kansainvälisistä metropoleista tutut palvelut nousivat pandemian aiheuttamien matkustusrajoitteiden myötä kotimaisten matkailijoiden suosioon. Kasvaneen kysynnän rohkaisemana Helsinki Citycopter investoi lentokalustonsa laajentamiseen. Uudeksi kopterimalliksi valikoitui paitsi lento-ominaisuuksiltaan ja turvallisuudeltaan, myös ympäristöarvoiltaan maailman edistyksellisimpiin helikoptereihin luettava Airbus ACH130. Uusien koneiden myötä Helsinki Citycopterin laivasto kasvaa viiden helikopterin vahvuiseksi ja samalla myös Pohjoismaiden nykyaikaisimmaksi.

”Suomessa ei olla sitten 1980-luvun nähty vastaavia uusia korporaatiotason helikoptereita ja olemme koneiden luovutuksen jälkeen ensimmäinen näin korkeatasoista kalustoa käyttävä yhtiö Pohjoismaissa. Markkinoiden hiljaisin ja ympäristöystävällisin tämän kokoluokan helikopteri on myös varustettu turvallisuutta ja matkustusmukavuutta lisäävällä teknologialla”, kertoo Helsinki Citycopterin Joonas Nurmi.

Airbus ACH130 on tilavampi kuin Suomessa aiemmin käytössä olleet siviililiikenteen helikopterit ja sen suunnittelussa on huomioitu korkealuokkaisia palveluita käyttävä asiakaskunta. Äänieristetty matkustamo on varustettu ilmastoinnilla ja matkustamon korotettu takaosa tarjoaa esteettömän näkyvyyden kaikkiin suuntiin. Kopterin turbiinimoottori on kehitetty polttoainetehokkaaksi, mikä vähentää lentämisen ympäristövaikutusta.

”Uusi kone on paitsi tehokas, turvallinen ja vakaa, se kuluttaa matkaan ja matkustajamäärään suhteutettuna vähemmän polttoainetta kuin keskikokoinen moottorivene. Uudet kalustohankinnat ovatkin osa hiilineutraaliuteen tähtäävää vastuullisuusstrategiaamme. Palvelullemme on jo nyt myönnetty ainoana ilmailualan yrityksenä kestävän matkailun Sustainable Travel Finland -tunnus ja uusilla koptereilla toimintaamme haetaan yhä pienempiä päästöjä”, lisää Nurmi.

Koko Suomi nopeasti helikopterilla

Seitsemänpaikkaisen ACH130 helikopterin huippunopeus on 240 km/h ja maksimilentoaika neljä tuntia.

”Pystymme uusien koptereiden myötä tarjoamaan entistä useammalle mieleen jäävän matkustuselämyksen ja nopeamman yhteyden kohteisiin, joihin Suomessa on perinteisesti ollut haastavaa ja aikaa vievää matkustaa. Helsinki-Vantaa tulee lentoliikenteen solmukohtana yhdistämään Eurooppaa ja Aasiaa jatkossakin, joten palvelumme auttaa myös kauttakulkevia matkailijoita, jotka haluavat lyhyessä ajassa nähdä mahdollisimman paljon. Suunnitelmissamme on konseptoida kiinnostavia välilaskuelämyksiä, joilla jatkolentoa odottavat kansainväliset matkailijat pääsevät vaikkapa syömään, saunaan, Helsingin viskikellariin tai ihailemaan pääkaupunkiseudun saaristoa. Uskomme vahvasti kopterimatkailun kasvuun Suomessa”, jatkaa Joonas Nurmi.

Helsinki Citycopterin nykyisenä kalustona ovat Airbus H125, EC120 ja Robinson R44 helikopterit, joiden matkustajamäärät ovat 3-5 henkilöä. Uudenmaan liitto nimitti Helsinki Citycopterin vuoden 2022 startup-yhtiöksi ja yhtiö on myös mukana Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelmassa sekä Helsingin kaupungin vastuullista matkailua edistävässä kumppanuusverkostossa.

 

Finnair aloittaa lennot Bergeniin ja Tromssaan yhteistyössä Widerøen kanssa

Widerøe_Dash_8-100_and_Q400_at_Værnes

Alasdair McLellan -CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=9478010

Finnair alkaa lentää Helsingistä Norjan Bergeniin ja Tromssaan 14. joulukuuta 2021 alkaen. Reitit lennetään yhteistyössä Norjan alueellisen lentoyhtiön Widerøen kanssa. Lennot myy ja markkinoi Finnair.

“Olemme iloisia voidessamme jälleen tarjota lentoja Bergeniin ja Tromssaan”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Ole Orvér. “Suomalaiset asiakkaamme pääsevät nyt suorilla lennoilla nauttimaan Norjan rannikon upeista vuonomaisemista. Norjalaiset asiakkaamme saavat puolestaan kätevät yhteydet Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin Finnairin kattavan verkoston kautta.”

Finnair lentää talvikauden aikana maaliskuun loppuun asti Helsingistä Bergeniin keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Huhtikuun alussa alkavalla kesäkaudella Finnair lentää Bergeniin päivittäin. Finnair lentää Tromssaan tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. 

Lennot lennetään 78-paikkaisella DASH-8 Q400 -lentokoneella. Lennonaikainen tarjoilu perustuu Finnairin kahden matkustusluokan palvelukonseptiin.

Air Leap aloittaa suorat lennot Turusta Tukholman Arlandaan

air-leap-atr-72-500.-kuva-william-skoglund

Air Leap ATR 72-500. Kuva: William Skoglund

Ruotsalainen Air Leap aloittaa 24. tammikuuta 2022 suorat lennot Tukholman Arlandan ja Turun välillä. Air Leap liikennöi reitillä kahdella päivittäisellä meno-paluulennolla maanantaista perjantaihin. Lennot ajoittuvat keskipäivään ja iltaan. Viikonloppuna Turusta on yksi suora lento Tukholmaan lauantaina ja paluu sunnuntaina.

Air Leap on aiemmin ilmoittanut lisäävänsä Maarianhaminan ja Turun välisten päivittäisten edestakaisten lähtöjen määrän kahteen. Siten Turusta Tukholmaan on jatkossa tarjolla yhteensä neljä lähtöä, joista kaksi on suoria ja kaksi välilaskulla Maarianhaminaan.

– Turun ja Tukholman välinen yhteys on historiallisesti ollut tärkeä molemmille kaupungeille. Pandemian puhkeamisen jälkeen Tukholma ja Turku ovat kuitenkin olleet ilman suoria lentoja. Siksi olemme iloisia, että voimme tehdä tämän investoinnin. Yhdessä suorat ja Maarianhaminan kautta kulkevat reitit tarjoavat nyt monia mahdollisuuksia hyödyntää myös jatkolentoja Arlandasta, sanoo Air Leapin kaupallinen johtaja Johan Giæver Marvik.

– Olemme iloisia voidessamme avata uudelleen suoran lentoyhteyden Turun ja Tukholman välillä. On hienoa nähdä matkustamisen piristyvän ja yhteyksien Suomeen ja Suomesta vähitellen palautuvan, kertoo Finavian myynti- ja reittikehitysjohtaja Petri Vuori.

– On mahtavaa, että voimme nyt tarjota Turusta suoran yhteyden Tukholmaan useilla päivittäisillä lähdöillä. Turun seudulla on historiallisesti ollut vahvat siteet Ruotsiin ja myös merkittävä määrä ruotsia äidinkielenään puhuvia asukkaita. Suunnitelmamme yhteistyöstä SAS:n kanssa avaa nyt mahdollisuuden hyödyntää Arlandan kattavia jatkoyhteyksiä muualle Ruotsiin ja maailmalle, sanoo Air Leapin toimitusjohtaja Jon Melkersson.

Turun seudun kehitysyhtiö Turku Science Park Oy:n va. toimitusjohtaja Tom Palenius ottaa suoran Turku-Tukholma-yhteyden paluun ilolla vastaan.

– Toimivat kansainväliset lentoyhteydet ovat keskeiset alueemme elinkeinoelämälle ja matkailulle. Tukholma itsessään on Turun seudulle ja alueen yrityksille tärkeä kohde, mutta arvokkaita ovat myös Arlandan tarjoamat jatkoyhteydet. Pandemia jatkuu, mutta toivottavasti asteittain avautuvat lentoreitit osaltaan vahvistavat elinkeinoelämämme kasvuedellytyksiä ja kilpailukykyä.

Air Leap on ruotsalainen alueellinen lentoyhtiö, jonka kohteet ovat Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Tällä hetkellä yhtiö operoi noin kymmeneen kohteeseen.

Finnairin kone liukui vaikeassa kelissä ulos kiitotieltä – Otkes: Kenttäalueen turvallisuus varmistettava myös poikkeusoloissa

2021-11-10 13_33_11-L2021-02_Tutkintaselostus.pdf and 12 more pages - Personal - Microsoft_ Edge

Rahtilennolle Tokioon lähdössä ollut Finnairin Airbus A350 -tyyppinen lentokone liukui osin ulos liukkaalta rullaustieltä Helsinki-Vantaan lentoasemalla 21.2.2021 alkuillasta.

Helsinki-Vantaan lentoaseman talvikunnossapidon henkilöstöä oli vähennetty noin puoleen vuoden 2020 lopulla COVID-19-pandemian ja lentoliikenteen vähentymisen seurauksena.

Lentoaseman pitäjän tulee voida varmistaa kenttäalueen turvallisuus lentoliikenteelle tilanteessa kuin tilanteessa. Jos tätä ei voida tehdä, kenttäalueen osia täytyy tarvittaessa sulkea. Kynnys sulkemiselle on nyt liian korkea puutteellisen päätöksentekomenettelyn vuoksi.  Vastuuta turvalliselle toiminnalle vaikeissa keliolosuhteissa ei voi jättää vain miehistön suoriutumisen varaan, toteaa tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

Toimintaympäristön muutokset olivat olleet merkittävät pandemian vuoksi. Tästä seurannut organisaatiomuutos ja sen hallinta oli jäänyt lentoaseman pitäjän harteille. Riskiarvio ja turvallisuuspoikkeamien hallinta olivat jääneet puutteellisiksi.

Ilmailuviranomaisen valvontarooli korostuu tällaisissa merkittävissä toimintaympäristön muutoksissa. Viranomaisen täytyy puuttua ennakoiden valvomiensa toimijoiden riskinhallintaan. Esimerkiksi eri kenttäalueiden käytettävyyden perusteet täytyisi arvioida uudestaan (kunnossapitokriteerit, -menettelyt, nopeudet jne.), lisää hallintapäällikkö Hannamari Helke.

Tutkinnassa selvisi myös, ettei lennonrekisteröintilaitteita varmistettu asianmukaisesti vaaratilanteen jälkeen, koska vaaratilanteen vakavuutta ei oivallettu. Lentokoneen miehistölle ei myöskään ollut käytännön ohjeita ohjaamon äänitallentimen varmistamiseen. Lentokoneen ohjaamon äänitallentimen tietojen varmistaminen on tärkeää, jotta tapahtuman syyt voidaan selvittää ja siten kehittää turvallisuutta.

Onnettomuustutkintakeskus antaa kolme turvallisuussuositusta nyt käsillä olevien kaltaisten vakavien vaaratilanteiden ehkäisemiseksi sekä yleisen turvallisuuden parantamiseksi. Finavia Oyj:tä suositetaan kehittämään selkeät päätöksenteon kriteerit ja menettelyt lentoaseman kenttäalueen tai sen osien sulkemiseen keliolosuhteiden vuoksi tai varmistamaan edellytykset niiden turvalliselle käytölle. Kaksi suosituksista kohdennetaan Liikenne- ja viestintävirastolle, jota suositetaan kehittämään valvontaa ilmailuorganisaatioiden toimintakentän nopeiden ja merkittävien muutosten varalta sekä tukemaan olemassa olevien organisaatioiden omavalvontaa. Lisäksi Liikenne- ja viestintäviraston tulee varmistaa, että lentoyhtiöiden käytännön toimintaohjeistukset sisältävät lennonrekisteröintilaitteiden varmistamisen.

1,2 miljoonaa matkustajaa matkusti Norwegianilla lokakuussa

zmjyizp4p6zndp4iirra

Norwegianin lokakuun liikennetiedot osoittavat, että matkustajamäärän kasvu jatkui. Ensimmäistä kertaa pandemian puhkeamisen jälkeen yli miljoona matkustajaa matkusti Norwegianilla yhden kuukauden aikana. Kysyntä kehittyy edelleen suotuisasti ja yhtiö lentää suorilla lennoilla jo moniin suosittuihin kohteisiin Pohjoismaissa ja Euroopassa.

– Matkustajamäärämme kasvaa jo kuudentena kuukautena peräkkäin. Olemme erittäin iloisia, että matkojen kysyntä on korkealla samalla kun siirrymme kohti talvikautta. Varausten määrä kasvaa koko verkostossamme Euroopassa, kertoo Norwegianin toimitusjohtaja Geir Karlsen.

Traffic report October 2021-page-001

Norwegian kuljetti lokakuussa 1 203 205 matkustajaa, mikä on lähes 900 000 matkustajaa enemmän kuin saman ajanjakson aikana viime vuonna. Verrattuna lokakuuhun 2020 kokonaiskapasiteetti (ASK) kasvoi 195 prosenttia ja myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) 340 prosenttia. Käyttöaste oli lokakuussa 82,7 prosenttia, missä on kasvua 27 prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Norwegianin laivastossa oli lokakuussa 48 lentokonetta. Aikataulun mukaisista lennoista operoitiin 99,9 prosenttia ja lennoista 88,3 prosenttia lähti aikataulussa.

Finnair ja Pihlajalinna tarjoavat edullista koronatestausta Finnairin asiakkaille

Finnair.a320-200.oh-lxc.arp

Finnair aloittaa yhteistyön Pihlajalinnan kanssa ja tarjoaa asiakkailleen helpon ja nopean pääsyn koronavirustestiin ennen lentomatkaa. Finnairin asiakkaat saavat RT-PCR-testin 93 euron hintaan ja pika-antigeenitestin 80 euron hintaan. Palvelu on saatavilla 3.11.2021 alkaen Pihlajalinnan valtakunnallisessa toimipisteverkostossa.

Testin voi tästä päivästä alkaen varata Pihlajalinnan verkkosivuilta osoitteessa www.pihlajalinna.fi/finnair. Testin tuloksen ja englanninkielisen todistuksen saa digitaalisesti 24 tunnin sisällä, ja testitulos siirtyy myös Omakantaan. Edullinen testi on saatavilla kaikille asiakkaille, joilla on varattuna Finnairin lento.

“On hienoa, että voimme yhteistyön myötä sujuvoittaa asiakkaidemme matkantekoa tarjoamalla edullista testausvaihtoehtoa eri puolilla Suomea. Negatiivinen koronatestitodistus on yhä maahantulon edellytyksenä useissa maissa, erityisesti jos ei ole täysin rokotettu,” sanoo Finnairin turvallisuusjohtaja Kaarlo Karvonen.

“Pihlajalinna haluaa omalta osaltaan olla avaamassa yhteiskuntaa ja helpottamassa lentomatkustusta. Olemme iloisia tästä yhteistyöstä Finnairin kanssa, ja tarjoamme valtakunnallisen toimipisteverkostomme matkustajien käyttöön,” toteaa Pihlajalinnan julkisten palveluiden myyntijohtaja Antti Hulkkonen.

Eri maiden maahantulovaatimukset voi tarkistaa Finnairin sivuilla olevasta matkustusrajoituskartasta tai maiden viranomaisten nettisivuilta. Finnair jatkaa myös PCR- ja pika-antigeenitestauksen tarjoamista Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä sijaitsevassa omassa toimipisteessään.

Lisätietoja palvelusta: https://www.finnair.com/fi-fi/turvallinen-matkustaminen-koronavirusaikana/koronavirustestaus

Suomen lentokenttien matkustajamäärä edelleen kaukana pandemiaa edeltävästä tasosta syyskuussa 2021

Suomen lentokenttien matkustajamäärä kuukausittain 2019–2021

Suomen lentokenttien matkustajamäärä kuukausittain 2019–2021

Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 578 900 matkustajaa syyskuussa 2021, mikä oli 165 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, mutta kuitenkin 74 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 syyskuussa. Matkustajamäärän poikkeuksellisen suuri suhteellinen kasvu verrattuna edellisvuoteen johtuu COVID-19-pandemian aiheuttamasta lentoliikenteen romahtamisesta vuoden 2020 keväästä lähtien. Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia kertyi 480 023 ja muilla kotimaan lentoasemilla matkustajia oli yhteensä 98 877. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 83 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamäärästä.

Syyskuussa 2021 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 75 prosenttia ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä oli 71 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 2019 syyskuussa. Viime vuoden syyskuuhun verrattuna matkustajamäärän kasvu oli Helsinki-Vantaalla 196 prosenttia ja muilla kotimaan lentoasemilla 77 prosenttia.

Matkustajista 70 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 30 prosenttia kotimaan lennoista. Ulkomaan lentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 82 prosenttia ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna 10 prosenttia.

Syyskuussa 2021 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 15 367 tonnia, mikä oli 36 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tonneista 99,8 prosenttia kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 99,6 prosenttia kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 8 349 tonnia oli lähteviä ja 7 018 tonnia saapuvia.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus