F-35-hävittäjien infra valmistumassa Rovaniemen tukikohdassa

Rovaniemen tukikohdan F-35-infran rakentaminen on edennyt hyvin. Ensimmäiset uudet F-35-hävittäjät saapuivat Suomeen 18.9. Ilmavoimat

Ensimmäiset Ilmavoimien F-35-hävittäjät saapuivat Suomeen 18. syyskuuta, jolloin niiden tarvitsema infra oli Rovaniemen tukikohdassa valmiina aikataulun mukaisesti. Puolustuskiinteistöjen mittavat rakennustyöt F-35-hävittäjiä varten ovat nyt loppusuoralla Rovaniemellä. Hankekokonaisuus valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä.

Vaativat rakennustyöt alkoivat kolme vuotta sitten. Rakentaminen on edennyt suunnitellusti tiukasta aikataulusta huolimatta.

“Puolustuskiinteistöjen tehtävänä on varmistaa, että Puolustusvoimilla on käytössään toimintavarmat tilat kaikissa turvallisuustilanteissa. Rovaniemen tukikohdan F-35-infra täyttää sekä monikansallisen F-35-ohjelman turvallisuusvaatimukset että Puolustusvoimien kansalliset operatiiviset tarpeet. Tavoitteeseen on päästy tiiviillä Puolustuskiinteistöjen, Ilmavoimien ja laitevalmistajan sekä suunnittelijoiden ja rakentajien yhteistyöllä”, Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta sanoo.

Infra lisää osaltaan puolustuksen sodanajan suorituskykyä

F-35-hävittäjien infra on rakennettu vastaamaan turvallisuusympäristön asettamiin vaatimuksiin, ja se lisää osaltaan puolustuksen sodanajan suorituskykyä.

”F-35-rakentamista tehdään kaikissa Ilmavoimien tukikohdissa. Nyt rakennettava infra mahdollistaa Ilmavoimien operoinnin taistelunkestävästi vuosikymmeniksi eteenpäin. Rovaniemen tukikohdan F-35-rakentaminen on edennyt aikataulussa. Ensimmäiset kohteet on jo otettu käyttöön, ja ensimmäisten koneiden vastaanottamiseen tarvittava infrastruktuuri oli valmiina ensimmäisten koneiden saapuessa. Viimeistelytöitä tehdään vielä loppuvuoden aikana, mutta tällä ei ole vaikutusta ensimmäisten koneiden operointiin”, kertoo F-35-hankejohtaja eversti evp. Henrik Elo Ilmavoimista.

Merkittävä työllistämisvaikutus

Rovaniemen hankekokonaisuus on sisältänyt sekä uudisrakentamista että peruskorjausta. Lapin lennostolle on rakennettu suoja-, huolto-, koulutus- ja varastotiloja sekä lentokenttärakenteita. Hankekokonaisuuden kustannukset ovat noin 200 miljoonaa euroa.

Hävittäjäinfran rakentamisella on ollut merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois-Suomessa. Tukikohdan työmailla työskenteli vilkkaimmillaan noin 350 henkilöä. Hankkeiden työllistämisvaikutus on ollut noin 2 700 henkilötyövuotta.

Rakentamista kaikissa Ilmavoimien tukikohdissa

F-35-kaluston ja Ilmavoimien toimintaperiaatteiden vaatiman infran rakentaminen etenee kokonaisuudessaan aikataulussa. Rakentamisessa noudatetaan F-35-ohjelman vaatimuksia, jotka ovat hävittäjävalmistaja Lockheed Martinin ja Yhdysvaltain hallinnon määrittelemiä.

Rissalassa sijaitsevan Karjalan lennoston F-35-rakennustöiden valmistuvat pääosin vuoden 2027 aikana, jotta tukikohta on valmis vastaanottamaan ensimmäiset F-35-hävittäjät vuonna 2028.

Myös Satakunnan lennostossa Pirkkalassa ja Ilmasotakoulussa Tikkakoskella valmistaudutaan alkavaan F-35-kauteen rakennus- ja muutostöillä. Tukikohtiin on tehty muun muassa F-35-toimintaan liittyviä rakenteita ja tiloja sekä korjattu seisontatasoja.

Valtion Senaatti-konserniin kuuluva Puolustuskiinteistöt vastaa hävittäjiin liittyvistä kiinteistöistä, niiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta sekä kiinteistöpalveluiden järjestämisestä kaikissa turvallisuustilanteissa.

Suomen lentokenttien kautta lensi 1,6 miljoonaa matkustajaa huhtikuussa 2026

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä noin 1,6 miljoonaa matkustajaa huhtikuussa 2026. Kokonaismatkustajamäärä kasvoi 5 % vuoden 2025 huhtikuuhun verrattuna. Kotimaanlentojen matkustajamäärä kasvoi 4 % ja ulkomaanlentojen matkustajamäärä kasvoi 5 % edellisvuodesta.

Suomen lentokenttien matkustajamäärä kasvoi viime vuodesta.

Huhtikuussa 2026 Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta lensi noin 1,4 miljoonaa ja muiden kotimaan lentoasemien kautta yhteensä 210 000 matkustajaa. Vuoden 2025 huhtikuuhun verrattuna matkustajamäärät olivat kotimaan lentoasemilla 5 % suuremmat.

Lentoliikenteen matkustajista 82 % matkusti ulkomaanlennoilla ja 18 % kotimaanlennoilla huhtikuussa 2026. Ulkomaanlentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 90 % ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna 30 %. Kaikista matkustajista 98 % matkusti reittilennoilla.

Huhtikuussa 2026 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 15 797 tonnia. Rahdista lähes 100 % kuljetettiin Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja lähes 100 % Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 6 923 tonnia (44 %) oli saapuneita ja 8 874 tonnia (56 %) lähteneitä.

Tammi-huhtikuussa 2026 Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 7,0 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 7 % enemmän kuin vuonna 2025 samalla ajanjaksolla.

Vuoden 2026 alusta rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 61 980 tonnia, mikä oli 5 % enemmän kuin vuoden 2025 tammi-huhtikuun aikana.

Naton Ramstein Flag 26 -harjoitus ulottuu Suomesta Espanjaan

Ramstein Flag 26 -lentotoimintaharjoituksen pohjoinen osuus järjestetään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 8.‒19.6.2026.

Ramstein Flag on Naton ilmavoimajohtoportaan (NATO Allied Air Command, AIRCOM) johtama monikansallinen lentotoimintaharjoitus, joka ulottuu tänä vuonna Suomesta Espanjaan. Harjoituksessa on mukana 19 Nato-maata ja yli 150 lentokonetta, jotka tukeutuvat eri puolilla Eurooppaa sijaitseviin tukikohtiin. Tavoitteena on harjoitella Naton ilmavoimien nopeaa toimintaa liittokunnan viidennen artiklan mukaisissa yhteisen puolustuksen tehtävissä.

Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska isännöivät yhdessä harjoituksen pohjoista osuutta. Suomen ilmavoimien osalta harjoituksen tavoitteena on kehittää yhteistoimintakykyä liittolaisten kanssa suurissa monikansallisissa ilmaoperaatioissa sekä vahvistaa Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta osana liittokuntaa.

‒ Ramstein Flag 26 -harjoitus tarjoaa erinomaisen tilaisuuden suurten monikansallisten ilmaoperaatioiden ja erilaisten tehtävätyyppien suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä liittolaisten kanssa. Suomeen saapuvien saksalaisten, yhdysvaltalaisten, puolalaisten ja espanjalaisten lento-osastojen vastaanottaminen edellyttää meiltä vahvaa isäntämaatukea. Tervon varalaskupaikan käyttöönotto puolestaan mahdollistaa myös Ilmavoimien liikkuvan taistelutavan harjoittelun yhdessä liittolaisten kanssa, kertoo harjoituksen Suomen osuuden johtajana toimiva Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Vesa Mäntylä.

Naton ilmavoimajohtoportaan artikkeli harjoituksesta:

NATO Allied Air Command to conduct Exercise RAMSTEIN FLAG 2026 in June

Kaikki Ilmavoimien joukko-osastot mukana harjoituksessa

Suomen ilmavoimista Ramstein Flag 26 -harjoitukseen osallistuu 12 F/A-18 Hornet -hävittäjää ja noin 500 sotilasta. Kaikki Ilmavoimien joukko-osastot ovat mukana harjoituksessa. Liittolaisten vastaanottaminen ja isäntämaatuki ovat keskeinen osa harjoitusta, sillä Suomeen saapuu toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa yhteensä yli 50 lentokonetta ja noin 1 300 sotilasta liittolaismaista.

Lapin lennosto osallistuu harjoitukseen F/A-18 Hornet -hävittäjillä ja isännöi Rovaniemellä Saksan ilmavoimien Tornado- ja Eurofighter -hävittäjiä sekä Yhdysvaltain merijalkaväen F-35B Lightning II -hävittäjiä. Harjoitukseen osallistuvista kuljetus- ja ilmatankkauskoneista Rovaniemelle tukeutuu Saksan ja Espanjan ilmavoimien A330 MRTT -kalustoa sekä Yhdysvaltain merijalkaväen KC-130J Super Hercules -koneita. Lisäksi Rovaniemelle saapuu maalilentopalveluita tuottavien GFD- ja Top Aces -yritysten lentokalustoa.

Karjalan lennosto osallistuu harjoitukseen F/A-18 Hornet -hävittäjillä ja ottaa käyttöön Pohjois-Savossa sijaitsevan Tervon varalaskupaikan. Seututie 551 välillä Karttula – Tervo suljetaan yleiseltä liikenteeltä 7.‒14.6.2026 väliseksi ajaksi.

Liikenne- ja liikkumisrajoitukset Tervon, Kuopion ja Siilinjärven alueilla

Kulkulupien hakuohje Tervon maantietukikohdan alueelle 7.‒14.6.2026

Satakunnan lennosto isännöi Pirkkalassa Yhdysvaltain ilmavoimien F-35A Lightning II -hävittäjiä sekä NATO Intelligence, Surveillance and Reconnaissance Force -yksikön (NISRF) operoimia liittokunnan yhteisiä miehittämättömiä RQ-4D Phoenix -valvontakoneita.

Ilmasotakoulu isännöi Tikkakoskella Espanjan ilmavoimien EF-18 Hornet -hävittäjiä sekä Puolan ilmavoimien F-16 Fighting Falcon -hävittäjiä ja M-346-suihkuharjoituskoneita.

Ramstein Flag 26 -harjoituksen lentotoiminta suuntautuu tukikohdista Tampere-Jyväskylä-Kuopio-linjan pohjoispuolelle sekä Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin. Lentotoimintaa on 8.‒18.6. päivittäin kello 9–18 välisenä aikana.

Ilmasta maahan -ammunnat Rovajärven ampuma-alueella

Harjoituksen yhteydessä Suomen ja Saksan ilmavoimat toteuttavat ilmasta maahan -ammuntoja Rovajärven ampuma-alueella sijaitseviin kohteisiin 1.‒5.6. välisenä aikana. Ammuntoihin osallistuu suomalaisia F/A-18 Hornet -hävittäjiä ja saksalaisia Tornado-hävittäjiä.

Ampumatiedote ‒ Rovajärvi 1.‒5.6.2026

Ramstein Flag 26 -harjoituksen lentotoimintavaiheessa 8.‒18.6. ei käytetä kovia ampumatarvikkeita, vaan ohjusten ja pommien laukaisut simuloidaan.

Nimitys Finaviassa: Krista Elfving Kemi-Tornion ja Kajaanin lentoasemien päälliköksi

Krista Elfving Kuva: Jenni Piirainen

Kansainvälisen liiketoiminnan tradenomi Krista Elfving aloittaa Kajaanin lentoaseman päällikkönä 1. kesäkuuta 2026. Kesän jälkeen Elfvingin vastuulle siirtyy myös Kemi-Tornion lentoaseman päällikkyys. Työssään Elfving vastaa lentoasemien johtamisesta ja yhteistyöstä alueen sidosryhmien kanssa.

‒ Olemme hyvin iloisia saadessamme Kristan Kemi-Tornion ja Kajaanin lentoasemien päälliköksi. Kristalla on vahvaa osaamista asiakaskokemuksesta ja prosessijohtamisesta sekä niiden kehittämisestä. Olemme Finavian lentoasemilla kehittäneet asiakaskokemusta ja lentoaseman prosesseja pitkäjänteisesti vuosien ajan, ja Kemi-Tornion ja Kajaanin lentoasemilla tämä työ jatkuu Kristan johdolla”, Pohjois-Suomen ja Lapin lentoasemien aluejohtaja Jonna Pietilä Finaviasta.

Ennen siirtymistä Finaviaan Elfving on toiminut muun muassa energia- ja palvelualoilla.

Kemi-Tornion ja Kajaanin lentoasemille on operoitu valtion ostoliikennettä vuodesta 2021. Kajaanin lentoaseman kautta matkusti vuonna 2025 yhteensä 43 000 matkustajaa, ja Kemi-Tornion kautta reilut 34 000 matkustajaa. Valtion ostoliikenteen myötä Kajaanista ja Kemi-Torniosta on tällä hetkellä säännöllinen reittiyhteys Helsinki-Vantaalle. Lisäksi talvikaudella kummallekin lentoasemalle on toteutunut yksittäisiä tilauslentoja Euroopasta.

Finavia investoi 1,1 miljoonaa euroa Tampere-Pirkkalan lentoaseman lähestymisvalolinjan remonttiin

Kuva: Finavia

Finavia toteuttaa kesällä 2026 Tampere-Pirkkalan lentoasemalla lähestymisvalolinjan remontin, jonka investointiarvo on noin 1,1 miljoonaa euroa. Töillä ei ole vaikutusta matkustajaliikenteeseen.

Kesän 2026 remontti on jatkumoa Finavian investoinneille ja elinkaarihallinnalle, jota on tehty suunnitelmallisesti vuonna 2020 alkaneesta haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta. Lentoaseman kriittisen infrastruktuurin ylläpito on jatkuvaa, ja kustannukset ovat korkeita toimintaympäristön luonteen, EU-regulaatioiden ja lain asettamien vaatimusten takia.

”Lähestymisvalolinjan remontti on tärkeä osa lentoaseman kriittisen infrastruktuurin kehittämistä ja ylläpitoa. Hyvällä projektisuunnittelulla pystymme toteuttamaan työt niin, ettei lentoliikenne Tampere-Pirkkalaan keskeydy”, sanoo Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen Finaviasta.

Tampere-Pirkkalan lentoasema on yksi Finavian neljästä niin kutsutusta yhteiskäyttökentästä, jotka palvelevat samanaikaisesti sotilas- ja siviili-ilmailua. Vuonna 2025 Tampere-Pirkkalan kautta matkusti hieman yli 140 000 matkustajaa. Lähteviä ja saapuvia lentoja oli yhteensä 19 355. Lentoasemalla operoi kaupallisen reitti- ja tilausliikenteen lisäksi sotilasilmailua, rahtilentoja ja lentokoulutusta.

Remontti koostuu kolmesta vaiheesta

Kokonaisuudessaan kesän 2026 projekti toteutetaan kolmessa vaiheessa. Työt lentoasemalla aloitetaan toukokuun puolivälissä, ja ne kestävät 3,5 kuukautta. Suunnitelman mukaan työt valmistuvat elokuun lopussa 2026.

Projektin aikana kiitotien itäpäässä oleva lähestymisvalolinja, joka osoittaa laskeutuvalle ilma-alukselle kiitotien sijainnin, uusitaan osana kriittisen infrastruktuurin elinkaarihallintaa ja ylläpitoa. Kokonaisuudessaan lähestymisvalolinja on 900 metriä pitkä. Linja koostuu lähes 50 valomastosta, jotka ovat maaston korkeuseroja takia ovat 0,3–13,6 metriä korkeita. Valot, jotka uusien mastojen päähän asennetaan, ovat led-teknologiaa, jonka energiansäästö on lähes 80 prosenttia parempi kuin vanhoissa valaisimissa.

Projektin suunnittelu on huomioitu projektin vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Vanhat valaisimet ja kaapelit kierrätetään, ja osa mastoista pystytään uusiokäyttämään Finavian muissa kohteissa uudella käyttötarkoituksella. Finavian asiantuntijat ovat johtaneet projektin suunnittelua, ja työmaavaiheen aikana Finavian henkilöstö osallistuu kiitotien lyhennyksiin. Lentoaseman suuren mittakaavan takia lentoasemilla tehdyt projektit vaativat usein ulkopuolisia palveluntuottajia, ja tässäkin projektissa Finavian projekti työllistää ulkopuolisia yrityksiä ja niiden työntekijöitä. Projektin on laskettu työllistävän alueellisesti noin kaksikymmentä henkilöä paikallisista yrityksistä.

Finavian investoinnit viime vuosina

Finavia ylsi vuonna 2025 positiiviseen liiketulokseen ensimmäisen kerran vuoden 2019 jälkeen. Vuoden 2025 tilikauden tulos oli 7,7 miljoonaa euroa (-4,4). Tammi-maaliskuun 2026 liiketulos oli 13,6 miljoonaa euroa, mikä on 2,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan.

Finavia on koronapandemian ja Venäjän ylilentokiellon takia muuttuneesta toimintaympäristöstä ja taloudellisista haasteita huolimatta jatkanut investointejaan alueellisiin lentoasemiin. Vuonna 2025 Finavia investoi Rovaniemen lentoaseman terminaalin laajennukseen ja lentoliikennealueisiin yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2024 Finavia toteutti poikkeuksellisen mittavan, kokonaisuudessaan 20 miljoonaa euroa maksaneen, liikennealueiden kunnostuksen Kuopion lentoasemalla. Vuonna 2023 Finavia investoi 2,5 miljoonaa euroa Kuusamon lentoaseman asemataso-, rullaustie- ja kiitotievalojärjestelmän remonttiin.

Matalalla lentävä kone kevättaivaalla – kyse Maanmittauslaitoksen ilmakuvauslennoista

Kuva: Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitos on käynnistänyt vuosittaiset ilmakuvaus- ja laserkeilauslennot, joilla tuotetaan aineistoa kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi ja maatalous- ja ympäristöalan tarpeisiin. Kuvauskoneen voi kesän aikana nähdä lentävän taivaalla mm. Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Lennot ovat osa normaalia Maanmittauslaitoksen kartoitustyötä. Matalalla lentävän koneen tunnistaa kartoituskoneeksi edestakaisin sahaavasta lentoreitistä.

Kesäkaudella Maanmittauslaitos ilmakuvaa noin kolmasosan ja laserkeilaa noin yhdeksäsosan Suomen pinta-alasta.

– Kesän aikana kuvattavat alueet näkyvät verkkosivuillamme päivittyvästä tilannekartasta. Kerätyn ilmakuvaus- ja laserkeilausaineiston avulla päivitämme maastotietokantaa ja tuotamme ajantasaista tietoa viranomaistyöhön sekä yhteiskunnan hyödyksi. Esimerkiksi Ruokavirasto tekee aineistolla peltovalvontaa, minkä perusteella määräytyvät maataloustuet, kertoo kartastopäällikkö Juha Kareinen Maanmittauslaitoksesta.

Kuka tahansa voi seurata Maanmittauslaitoksen lentokoneen lentoreittiä myös Flightradar-palvelussa.

Sää vaikuttaa kuvauslentojen aikatauluun

Maanmittauslaitoksen lentokone lentää noin seitsemän kilometrin korkeudessa.

– Ilmakuvauksia koskevat tarkat laatuvaatimukset. Sään pitää olla pilvetön ja auringon paistaa riittävän korkealta, jotta kuvat onnistuvat. Yksittäisten alueiden kuvauksen ajankohta määräytyy sääolosuhteiden mukaan, Kareinen sanoo.

Suomen alueella voimakkaasti vuodesta 2022 alkaen kasvanut satelliittipaikannuksen häirintä aiheuttaa haittaa kaikille satelliittipaikannuksen käyttäjille, kuten lento- ja meriliikenteelle. Satelliittipaikannushäirintä aiheuttaa riskejä ja haittaa myös Maanmittauslaitoksen vuotuisille ilmakuvaus- ja laserkeilauslennoille.

– Olemme varautuneet tilanteeseen ja etsimme aktiivisesti erilaisia teknisiä ratkaisuja, jotta ilmakuvaus onnistuu hyvin, Kareinen vahvistaa.

Avointa dataa ja merkittävää aineistoa viranomaiskäyttöön

Maanmittauslaitos ylläpitää lennoilta saatavan aineiston avulla kansallista maastotietokantaa, joka on tarkin koko maan kattava kartta-aineisto. Työllä Maanmittauslaitos turvaa luotettavat kartat ja paikkatiedot nyt ja tulevaisuudessa.

Metsähallitus ja Metsäkeskus käyttävät aineistoa metsien inventointiin eli metsävaratiedon tuottamiseen. Ruokavirasto tekee aineistolla peltovalvontaa, minkä perusteella määräytyvät maataloustuet. Muita yhteistyökumppaneita ja aineiston käyttäjiä ovat muun muassa Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus, Väylävirasto ja Puolustusvoimat.

Tuoreet ilmakuvat julkaistaan maksuttomalla Karttapaikalla kesän aikana sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Laserkeilausaineistoista tehdään Karttapaikalle kokonaisturvallisuussyistä epätarkemmat versiot avoimeksi ja julkiseksi aineistoksi.

Laaja viranomaisyhteistyö turvaa yhteiskunnan toimivuutta

Tänä kesänä lennetään ensimmäistä kertaa uuden kansallisen ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelman mukaisesti. Ohjelman avulla varmistetaan, että viranomaisilla ja kansalaisilla on käytössään luotettavat ja ajantasaiset kartat sekä paikkatiedot koko Suomesta.

–  Useita hallinnonaloja lävistävä yhdeksän organisaation yhteistyö mahdollistaa kustannustehokkaan tiedonkeruun, joka on kansainvälisestikin poikkeuksellinen viranomaismalli, Kareinen toteaa.

Yhteistyö varmistaa, että viranomaisilla on käytössään tieto, jonka avulla tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja yhteiskunnan toimivuutta voidaan turvata.

Sotilasilmailusta ammatti -tapahtuma Jyväskylässä

Kuva: Puolustusvoimat

Ilmasotakoulu järjestää perinteisen Sotilasilmailusta ammatti -tapahtuman Jyväskylän lentoasemalla 7. toukokuuta kello 12–18.

Tapahtuma on suunnattu erityisesti lukio- ja ammattikouluikäisille opiskelijoille. Kaikki sotilasilmailusta ja Ilmavoimien työtehtävistä kiinnostuneet ovat kuitenkin tervetulleita. Tapahtumassa esitellään Ilmavoimissa tarjottavaa varusmieskoulutusta ja ilmailualan tarjoamia ammatti- ja harrastemahdollisuuksia. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Ilmavoimien kalustoon pääsee tutustumaan lähietäisyydeltä maanäyttelyssä sekä huimien esityslentonäytösten kautta. Päivän aikana esitetään viime vuoden tapaan sama ohjelmakokonaisuus kahdesti kello 12–14 sekä 16–18. Alueen esittelypisteet ja kalustonäyttely ovat avoinna myös tauon aikana.

Lentonäytöksissä esiintyy Ilmavoimien kalustoa sekä Midnight Hawks taitolento-osasto. Osaston kaikki jäsenet ovat Ilmasotakoulun lennonopettajia. Uutuutena nähdään historialliset Woikosken Saab Safirit. Maanäyttelyssä on lentokaluston lisäksi Ilmavoimien raskaita sotilasajoneuvoja.

Ilmavoimien Big Band solistinaan Emma Balbatsu viihdyttää vierailijoita. Paikalla on myös Luonetjärven Sotilaskoti herkkuineen sekä Suomen Ilmavoimamuseo, Lentotekniikan Kilta ry, Ilmasotakoulun Kilta ry ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK).

Lentoasemalla on rajalliset paikoitustilat, joten tapahtumaan saapuvien kannattaa suosia yhteiskyytejä, pyöräilyä tai takseja. Pysäköinti on ilmainen tapahtuman ajan. Liikuntaesteisten tulee ottaa huomioon, että vaikka tapahtuma on esteetön, on auto jätettävä pysäköintialueelle. Yksityisautoilla ei voi ajaa tapahtuman portille asti tai siitä sisään.

Paikalle saapuvaa yleisöä kehotetaan huolehtimaan kuulonsuojauksesta suihkukone-esitysten aikana. Tapahtumassa on saatavilla korvatulppia maksutta, mutta parhaan suojan saa omilla kuppikuulonsuojaimilla. Tapahtuma-alue on savuton eikä siellä ole istumapaikkoja tai katsomoa. Lemmikkieläinten ja alkoholin tuonti tapahtuma-alueelle on kielletty.

OSOITE

Jyväskylän lentoasema, Lentoasemantie 70, 41160 Tikkakoski
Tapahtumaan on vapaa pääsy.

AIKATAULU

Lentotoiminnalla on säävaraus. Muutokset lento-ohjelmaan ovat mahdollisia.

12:00   Tapahtuman avaus, Ilmasotakoulun johtaja eversti Ville Hakala
12:05   Midnight Hawks, esityslento
12:30   Grob-alkeiskoulukone, soolo
12.40   Hawk-suihkuharjoituskone, soolo
12:50   F/A-18 Hornet-monitoimihävittäjä, soolo
13:00   Ilmavoimien Big Band + Emma Balbatsu esiintyvät
13.40   Historialliset Woikosken Saab Safir -koneet

TAUKO  Tapahtuma-alue ja kalustonäyttely ovat avoinna

16:00  Tapahtuman avaus, Ilmasotakoulun johtaja eversti Ville Hakala
16.05  Hawk-suihkuharjoituskone, soolo
16.10  Ilmavoimien Big Band + Emma Balbatsu esiintyvät
16:50  Grob-alkeiskoulukone, soolo
17.00  Historialliset Woikosken Saab Safir -koneet näyttäytyvät
17:15  Midnight Hawks, esityslento
17:40  F/A-18 Hornet-monitoimihävittäjä, soolo
18:00  Tapahtuma päättyy
18:15  Portit sulkeutuvat

Helikopteripataljoonan pimeälentokoulutus jatkuu

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan lentomiehistöjen pimeälentokoulutus jatkuu kolmen viikon ajan huhti-toukokuussa, alkaen maanantaina 20. huhtikuuta 2026.

Pimeälentokoulutusta järjestetään viikoilla 17, 18 ja 19. Koulutusviikkoina lentotoiminta alkaa pääsääntöisesti maanantai-iltaisin ja päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä.

Pimeälentokoulutukseen liittyvä lentotoiminta keskittyy pääosin Kymenlaaksoon, noin 150 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Koulutuslennot aloitetaan pimeän tultua ja ne päättyvät, kun suunnitellut lentokierrokset on saatu tehtyä, kuitenkin viimeistään kello 03 mennessä.

Koulutuslennoilla tehdään maastolaskuja ja käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta. Osa lennoista suuntautuu eteläiselle meri- ja rannikkoalueelle. Pimeälentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä sekä omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, joiden valot voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas. Lentotoimintaan voi liittyä myös väliaikaisten tukeutumispaikkojen käyttäminen esimerkiksi helikoptereiden tankkaukseen.

Lennot ovat osa helikopterimiehistöjen koulutusta sekä helikopterien virka-apuvalmiuteen kuuluvan toiminnan harjoittelua.

Utin jääkärirykmentin helikopterit osallistuvat vuoden aikana eri puolella Suomea järjestettäviin Puolustusvoimien ja yhteistoimintaviranomaisten harjoitus- ja koulutustapahtumiin. Niihin liittyvästä lentotoiminnasta tiedottamisesta vastaa pääsääntöisesti tapahtuman järjestäjä.

Ilmavoimilla aktiivista lentotoimintaa huhtikuun lopussa

Kolme F/A-18 Hornet -hävittäjää. Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat toteuttaa Ilmataktiikka 26 -koulutustapahtuman ja Pristine Flank 26 -harjoituksen 24.‒30.4.2026 välisenä aikana.

Ilmataktiikka 26 -koulutustapahtuman tavoitteena on harjoittaa ilmaoperaatioiden avainhenkilöstöä taktisesti haastavissa skenaarioissa. Mukana on yhteensä 18 F/A-18 Hornet -hävittäjää sekä kuljetus- ja yhteyskonekalustoa. Koulutustapahtuman johtaa Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Vesa Mäntylä.

Koulutustapahtumassa todennetaan Ilmavoimien taktisen kurssin oppilaiden osaaminen sekä harjoitetaan lentolaivueiden ja pääjohtokeskusten henkilöstöä. Tavoiteltavana loppuasetelmana on, että taktisen kurssin oppilaille voidaan myöntää koulutuksensa mukaiset kelpuutukset esimerkiksi parvenjohtajiksi ja päätaistelunjohtajiksi. Parvenjohtajan kelpuutuksen myötä hävittäjäohjaaja voi toimia parven eli neljän hävittäjän muodostaman osaston johtajana.

Koulutustapahtumaan osallistuu joukkoja Lapin, Karjalan ja Satakunnan lennostoista sekä Ilmavoimien esikunnasta. Ilmapuolustustehtäviä harjoittelevat F/A-18 Hornet -hävittäjät lentävät Lapin lennoston Rovaniemen tukikohdasta ja harjoitusvastustajaa simuloivat Hornetit puolestaan Karjalan lennoston Rissalan tukikohdasta. Lentotoimintaa on Rovaniemen ja Kuopion välisellä alueella 27.‒30.4.2026 päivittäin noin kello 9‒17.

Pristine Flank 26 – kuljetuskonekaluston vuoden pääharjoitus

Satakunnan lennoston Tukilentolaivue järjestää huhtikuun lopussa Pristine Flank 26 -lentotoimintaharjoituksen, joka on Ilmavoimien kuljetuskonekaluston vuosittainen pääharjoitus. Harjoitus toteutetaan Rovaniemen ja Pirkkalan tukikohdissa 24.‒29.4.2026 välisenä aikana. Kuljetus- ja yhteyskoneiden lentotoiminta suuntautuu Rovaniemen ja Kuopion väliselle alueelle päivittäin noin kello 9‒21.

Pristine Flank 26 -harjoitukseen osallistuu C-295M-, Learjet 35A/S- ja Pilatus PC-12NG -kuljetuskonekalustoa. Harjoituksen tavoitteena on kouluttaa ja ylläpitää kuljetuskonemiehistöjen taktista osaamista, joka tukee valmiutta ja poikkeusolojen suorituskykyä. Harjoituksen johtaa Satakunnan lennoston Tukilentolaivueen komentaja everstiluutnantti Eero Mannismäki.

Osittain samaan aikaan järjestettävät Ilmataktiikka 26 ja Pristine Flank 26 linkittyvät toisiinsa yhteistoimintakierroksin, joissa on mukana sekä hävittäjiä että kuljetuskoneita.

Markkinaoikeus: Finnairin käytäntö hylätä vakiokorvausvaatimuksia myöhästyneinä ei ole lainvastainen

Kuluttaja-asiamies vaati keväällä 2025, että markkinaoikeus kieltää Finnair Oyj:tä 300 000 euron sakon uhalla hylkäämästä vakiokorvausvaatimuksia sen vuoksi, että matkustajat eivät ole esittäneet vaatimuksia kahden kuukauden kuluessa lentopäivästä. Markkinaoikeus hylkäsi vaatimuksen päätöksellään 17.4.2026.

Lentomatkustajien vähimmäisoikeudet tietyissä lennon häiriötilanteissa on vahvistettu EU-asetuksella. Matkustajalla voi olla oikeus kiinteään rahalliseen vakiokorvaukseen esimerkiksi lennon viivästyksen vuoksi. Asetuksessa ei kuitenkaan ole määritelty, missä määräajassa lentomatkustajan tulee esittää vakiokorvausvaatimus lentoyhtiölle, vaan tämä määritellään kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä.

Suomen lainsäädännössä ei kuitenkaan ole säännöksiä määräajasta, jota olisi noudatettava, jotta matkustaja säilyttäisi oikeuden asetuksen mukaiseen korvaukseen. Finnair oli vaatinut kuluttajia tekemään korvausvaatimukset kohtuullisessa ajassa, joka Finnairin näkemyksen mukaan on kaksi kuukautta.

Markkinaoikeus katsoi hylkäävässä ratkaisussaan MAO:206/2026, ettei Finnairin menettely rikkonut kuluttajansuojalakia. Markkinaoikeuden mukaan kuluttajan vakiokorvausvaatimuksen hylkääminen sen vuoksi, ettei sitä ole esitetty kahden kuukauden kuluessa, ei ole elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän tavan tai huolellisen ammatinharjoittamisen vastaista.

”Luonnollisesti ratkaisu on pettymys. Tutustumme ratkaisuun tarkemmin ja arvioimme mahdollisia jatkotoimia”, sanoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

Kuluttaja-asiamies on puuttunut useisiin Finnairin ongelmiin

Kuluttaja-asiamies vei äskettäin Finnairin markkinaoikeuteen pitkittyneistä rahanpalautuksista. Finnair suostui kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta korjaamaan lainvastaisia lahjakorttikäytäntöjään. Kuluttaja-asiamies selvittää parhaillaan myös Finnairin huolenpitokäytäntöjä.