Finavia investoi 1,1 miljoonaa euroa Tampere-Pirkkalan lentoaseman lähestymisvalolinjan remonttiin

Kuva: Finavia

Finavia toteuttaa kesällä 2026 Tampere-Pirkkalan lentoasemalla lähestymisvalolinjan remontin, jonka investointiarvo on noin 1,1 miljoonaa euroa. Töillä ei ole vaikutusta matkustajaliikenteeseen.

Kesän 2026 remontti on jatkumoa Finavian investoinneille ja elinkaarihallinnalle, jota on tehty suunnitelmallisesti vuonna 2020 alkaneesta haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta. Lentoaseman kriittisen infrastruktuurin ylläpito on jatkuvaa, ja kustannukset ovat korkeita toimintaympäristön luonteen, EU-regulaatioiden ja lain asettamien vaatimusten takia.

”Lähestymisvalolinjan remontti on tärkeä osa lentoaseman kriittisen infrastruktuurin kehittämistä ja ylläpitoa. Hyvällä projektisuunnittelulla pystymme toteuttamaan työt niin, ettei lentoliikenne Tampere-Pirkkalaan keskeydy”, sanoo Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen Finaviasta.

Tampere-Pirkkalan lentoasema on yksi Finavian neljästä niin kutsutusta yhteiskäyttökentästä, jotka palvelevat samanaikaisesti sotilas- ja siviili-ilmailua. Vuonna 2025 Tampere-Pirkkalan kautta matkusti hieman yli 140 000 matkustajaa. Lähteviä ja saapuvia lentoja oli yhteensä 19 355. Lentoasemalla operoi kaupallisen reitti- ja tilausliikenteen lisäksi sotilasilmailua, rahtilentoja ja lentokoulutusta.

Remontti koostuu kolmesta vaiheesta

Kokonaisuudessaan kesän 2026 projekti toteutetaan kolmessa vaiheessa. Työt lentoasemalla aloitetaan toukokuun puolivälissä, ja ne kestävät 3,5 kuukautta. Suunnitelman mukaan työt valmistuvat elokuun lopussa 2026.

Projektin aikana kiitotien itäpäässä oleva lähestymisvalolinja, joka osoittaa laskeutuvalle ilma-alukselle kiitotien sijainnin, uusitaan osana kriittisen infrastruktuurin elinkaarihallintaa ja ylläpitoa. Kokonaisuudessaan lähestymisvalolinja on 900 metriä pitkä. Linja koostuu lähes 50 valomastosta, jotka ovat maaston korkeuseroja takia ovat 0,3–13,6 metriä korkeita. Valot, jotka uusien mastojen päähän asennetaan, ovat led-teknologiaa, jonka energiansäästö on lähes 80 prosenttia parempi kuin vanhoissa valaisimissa.

Projektin suunnittelu on huomioitu projektin vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Vanhat valaisimet ja kaapelit kierrätetään, ja osa mastoista pystytään uusiokäyttämään Finavian muissa kohteissa uudella käyttötarkoituksella. Finavian asiantuntijat ovat johtaneet projektin suunnittelua, ja työmaavaiheen aikana Finavian henkilöstö osallistuu kiitotien lyhennyksiin. Lentoaseman suuren mittakaavan takia lentoasemilla tehdyt projektit vaativat usein ulkopuolisia palveluntuottajia, ja tässäkin projektissa Finavian projekti työllistää ulkopuolisia yrityksiä ja niiden työntekijöitä. Projektin on laskettu työllistävän alueellisesti noin kaksikymmentä henkilöä paikallisista yrityksistä.

Finavian investoinnit viime vuosina

Finavia ylsi vuonna 2025 positiiviseen liiketulokseen ensimmäisen kerran vuoden 2019 jälkeen. Vuoden 2025 tilikauden tulos oli 7,7 miljoonaa euroa (-4,4). Tammi-maaliskuun 2026 liiketulos oli 13,6 miljoonaa euroa, mikä on 2,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan.

Finavia on koronapandemian ja Venäjän ylilentokiellon takia muuttuneesta toimintaympäristöstä ja taloudellisista haasteita huolimatta jatkanut investointejaan alueellisiin lentoasemiin. Vuonna 2025 Finavia investoi Rovaniemen lentoaseman terminaalin laajennukseen ja lentoliikennealueisiin yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2024 Finavia toteutti poikkeuksellisen mittavan, kokonaisuudessaan 20 miljoonaa euroa maksaneen, liikennealueiden kunnostuksen Kuopion lentoasemalla. Vuonna 2023 Finavia investoi 2,5 miljoonaa euroa Kuusamon lentoaseman asemataso-, rullaustie- ja kiitotievalojärjestelmän remonttiin.

Matalalla lentävä kone kevättaivaalla – kyse Maanmittauslaitoksen ilmakuvauslennoista

Kuva: Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitos on käynnistänyt vuosittaiset ilmakuvaus- ja laserkeilauslennot, joilla tuotetaan aineistoa kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi ja maatalous- ja ympäristöalan tarpeisiin. Kuvauskoneen voi kesän aikana nähdä lentävän taivaalla mm. Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Lennot ovat osa normaalia Maanmittauslaitoksen kartoitustyötä. Matalalla lentävän koneen tunnistaa kartoituskoneeksi edestakaisin sahaavasta lentoreitistä.

Kesäkaudella Maanmittauslaitos ilmakuvaa noin kolmasosan ja laserkeilaa noin yhdeksäsosan Suomen pinta-alasta.

– Kesän aikana kuvattavat alueet näkyvät verkkosivuillamme päivittyvästä tilannekartasta. Kerätyn ilmakuvaus- ja laserkeilausaineiston avulla päivitämme maastotietokantaa ja tuotamme ajantasaista tietoa viranomaistyöhön sekä yhteiskunnan hyödyksi. Esimerkiksi Ruokavirasto tekee aineistolla peltovalvontaa, minkä perusteella määräytyvät maataloustuet, kertoo kartastopäällikkö Juha Kareinen Maanmittauslaitoksesta.

Kuka tahansa voi seurata Maanmittauslaitoksen lentokoneen lentoreittiä myös Flightradar-palvelussa.

Sää vaikuttaa kuvauslentojen aikatauluun

Maanmittauslaitoksen lentokone lentää noin seitsemän kilometrin korkeudessa.

– Ilmakuvauksia koskevat tarkat laatuvaatimukset. Sään pitää olla pilvetön ja auringon paistaa riittävän korkealta, jotta kuvat onnistuvat. Yksittäisten alueiden kuvauksen ajankohta määräytyy sääolosuhteiden mukaan, Kareinen sanoo.

Suomen alueella voimakkaasti vuodesta 2022 alkaen kasvanut satelliittipaikannuksen häirintä aiheuttaa haittaa kaikille satelliittipaikannuksen käyttäjille, kuten lento- ja meriliikenteelle. Satelliittipaikannushäirintä aiheuttaa riskejä ja haittaa myös Maanmittauslaitoksen vuotuisille ilmakuvaus- ja laserkeilauslennoille.

– Olemme varautuneet tilanteeseen ja etsimme aktiivisesti erilaisia teknisiä ratkaisuja, jotta ilmakuvaus onnistuu hyvin, Kareinen vahvistaa.

Avointa dataa ja merkittävää aineistoa viranomaiskäyttöön

Maanmittauslaitos ylläpitää lennoilta saatavan aineiston avulla kansallista maastotietokantaa, joka on tarkin koko maan kattava kartta-aineisto. Työllä Maanmittauslaitos turvaa luotettavat kartat ja paikkatiedot nyt ja tulevaisuudessa.

Metsähallitus ja Metsäkeskus käyttävät aineistoa metsien inventointiin eli metsävaratiedon tuottamiseen. Ruokavirasto tekee aineistolla peltovalvontaa, minkä perusteella määräytyvät maataloustuet. Muita yhteistyökumppaneita ja aineiston käyttäjiä ovat muun muassa Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus, Väylävirasto ja Puolustusvoimat.

Tuoreet ilmakuvat julkaistaan maksuttomalla Karttapaikalla kesän aikana sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Laserkeilausaineistoista tehdään Karttapaikalle kokonaisturvallisuussyistä epätarkemmat versiot avoimeksi ja julkiseksi aineistoksi.

Laaja viranomaisyhteistyö turvaa yhteiskunnan toimivuutta

Tänä kesänä lennetään ensimmäistä kertaa uuden kansallisen ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelman mukaisesti. Ohjelman avulla varmistetaan, että viranomaisilla ja kansalaisilla on käytössään luotettavat ja ajantasaiset kartat sekä paikkatiedot koko Suomesta.

–  Useita hallinnonaloja lävistävä yhdeksän organisaation yhteistyö mahdollistaa kustannustehokkaan tiedonkeruun, joka on kansainvälisestikin poikkeuksellinen viranomaismalli, Kareinen toteaa.

Yhteistyö varmistaa, että viranomaisilla on käytössään tieto, jonka avulla tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja yhteiskunnan toimivuutta voidaan turvata.

Sotilasilmailusta ammatti -tapahtuma Jyväskylässä

Kuva: Puolustusvoimat

Ilmasotakoulu järjestää perinteisen Sotilasilmailusta ammatti -tapahtuman Jyväskylän lentoasemalla 7. toukokuuta kello 12–18.

Tapahtuma on suunnattu erityisesti lukio- ja ammattikouluikäisille opiskelijoille. Kaikki sotilasilmailusta ja Ilmavoimien työtehtävistä kiinnostuneet ovat kuitenkin tervetulleita. Tapahtumassa esitellään Ilmavoimissa tarjottavaa varusmieskoulutusta ja ilmailualan tarjoamia ammatti- ja harrastemahdollisuuksia. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Ilmavoimien kalustoon pääsee tutustumaan lähietäisyydeltä maanäyttelyssä sekä huimien esityslentonäytösten kautta. Päivän aikana esitetään viime vuoden tapaan sama ohjelmakokonaisuus kahdesti kello 12–14 sekä 16–18. Alueen esittelypisteet ja kalustonäyttely ovat avoinna myös tauon aikana.

Lentonäytöksissä esiintyy Ilmavoimien kalustoa sekä Midnight Hawks taitolento-osasto. Osaston kaikki jäsenet ovat Ilmasotakoulun lennonopettajia. Uutuutena nähdään historialliset Woikosken Saab Safirit. Maanäyttelyssä on lentokaluston lisäksi Ilmavoimien raskaita sotilasajoneuvoja.

Ilmavoimien Big Band solistinaan Emma Balbatsu viihdyttää vierailijoita. Paikalla on myös Luonetjärven Sotilaskoti herkkuineen sekä Suomen Ilmavoimamuseo, Lentotekniikan Kilta ry, Ilmasotakoulun Kilta ry ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK).

Lentoasemalla on rajalliset paikoitustilat, joten tapahtumaan saapuvien kannattaa suosia yhteiskyytejä, pyöräilyä tai takseja. Pysäköinti on ilmainen tapahtuman ajan. Liikuntaesteisten tulee ottaa huomioon, että vaikka tapahtuma on esteetön, on auto jätettävä pysäköintialueelle. Yksityisautoilla ei voi ajaa tapahtuman portille asti tai siitä sisään.

Paikalle saapuvaa yleisöä kehotetaan huolehtimaan kuulonsuojauksesta suihkukone-esitysten aikana. Tapahtumassa on saatavilla korvatulppia maksutta, mutta parhaan suojan saa omilla kuppikuulonsuojaimilla. Tapahtuma-alue on savuton eikä siellä ole istumapaikkoja tai katsomoa. Lemmikkieläinten ja alkoholin tuonti tapahtuma-alueelle on kielletty.

OSOITE

Jyväskylän lentoasema, Lentoasemantie 70, 41160 Tikkakoski
Tapahtumaan on vapaa pääsy.

AIKATAULU

Lentotoiminnalla on säävaraus. Muutokset lento-ohjelmaan ovat mahdollisia.

12:00   Tapahtuman avaus, Ilmasotakoulun johtaja eversti Ville Hakala
12:05   Midnight Hawks, esityslento
12:30   Grob-alkeiskoulukone, soolo
12.40   Hawk-suihkuharjoituskone, soolo
12:50   F/A-18 Hornet-monitoimihävittäjä, soolo
13:00   Ilmavoimien Big Band + Emma Balbatsu esiintyvät
13.40   Historialliset Woikosken Saab Safir -koneet

TAUKO  Tapahtuma-alue ja kalustonäyttely ovat avoinna

16:00  Tapahtuman avaus, Ilmasotakoulun johtaja eversti Ville Hakala
16.05  Hawk-suihkuharjoituskone, soolo
16.10  Ilmavoimien Big Band + Emma Balbatsu esiintyvät
16:50  Grob-alkeiskoulukone, soolo
17.00  Historialliset Woikosken Saab Safir -koneet näyttäytyvät
17:15  Midnight Hawks, esityslento
17:40  F/A-18 Hornet-monitoimihävittäjä, soolo
18:00  Tapahtuma päättyy
18:15  Portit sulkeutuvat

Helikopteripataljoonan pimeälentokoulutus jatkuu

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan lentomiehistöjen pimeälentokoulutus jatkuu kolmen viikon ajan huhti-toukokuussa, alkaen maanantaina 20. huhtikuuta 2026.

Pimeälentokoulutusta järjestetään viikoilla 17, 18 ja 19. Koulutusviikkoina lentotoiminta alkaa pääsääntöisesti maanantai-iltaisin ja päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä.

Pimeälentokoulutukseen liittyvä lentotoiminta keskittyy pääosin Kymenlaaksoon, noin 150 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Koulutuslennot aloitetaan pimeän tultua ja ne päättyvät, kun suunnitellut lentokierrokset on saatu tehtyä, kuitenkin viimeistään kello 03 mennessä.

Koulutuslennoilla tehdään maastolaskuja ja käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta. Osa lennoista suuntautuu eteläiselle meri- ja rannikkoalueelle. Pimeälentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä sekä omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, joiden valot voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas. Lentotoimintaan voi liittyä myös väliaikaisten tukeutumispaikkojen käyttäminen esimerkiksi helikoptereiden tankkaukseen.

Lennot ovat osa helikopterimiehistöjen koulutusta sekä helikopterien virka-apuvalmiuteen kuuluvan toiminnan harjoittelua.

Utin jääkärirykmentin helikopterit osallistuvat vuoden aikana eri puolella Suomea järjestettäviin Puolustusvoimien ja yhteistoimintaviranomaisten harjoitus- ja koulutustapahtumiin. Niihin liittyvästä lentotoiminnasta tiedottamisesta vastaa pääsääntöisesti tapahtuman järjestäjä.

Ilmavoimilla aktiivista lentotoimintaa huhtikuun lopussa

Kolme F/A-18 Hornet -hävittäjää. Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat toteuttaa Ilmataktiikka 26 -koulutustapahtuman ja Pristine Flank 26 -harjoituksen 24.‒30.4.2026 välisenä aikana.

Ilmataktiikka 26 -koulutustapahtuman tavoitteena on harjoittaa ilmaoperaatioiden avainhenkilöstöä taktisesti haastavissa skenaarioissa. Mukana on yhteensä 18 F/A-18 Hornet -hävittäjää sekä kuljetus- ja yhteyskonekalustoa. Koulutustapahtuman johtaa Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Vesa Mäntylä.

Koulutustapahtumassa todennetaan Ilmavoimien taktisen kurssin oppilaiden osaaminen sekä harjoitetaan lentolaivueiden ja pääjohtokeskusten henkilöstöä. Tavoiteltavana loppuasetelmana on, että taktisen kurssin oppilaille voidaan myöntää koulutuksensa mukaiset kelpuutukset esimerkiksi parvenjohtajiksi ja päätaistelunjohtajiksi. Parvenjohtajan kelpuutuksen myötä hävittäjäohjaaja voi toimia parven eli neljän hävittäjän muodostaman osaston johtajana.

Koulutustapahtumaan osallistuu joukkoja Lapin, Karjalan ja Satakunnan lennostoista sekä Ilmavoimien esikunnasta. Ilmapuolustustehtäviä harjoittelevat F/A-18 Hornet -hävittäjät lentävät Lapin lennoston Rovaniemen tukikohdasta ja harjoitusvastustajaa simuloivat Hornetit puolestaan Karjalan lennoston Rissalan tukikohdasta. Lentotoimintaa on Rovaniemen ja Kuopion välisellä alueella 27.‒30.4.2026 päivittäin noin kello 9‒17.

Pristine Flank 26 – kuljetuskonekaluston vuoden pääharjoitus

Satakunnan lennoston Tukilentolaivue järjestää huhtikuun lopussa Pristine Flank 26 -lentotoimintaharjoituksen, joka on Ilmavoimien kuljetuskonekaluston vuosittainen pääharjoitus. Harjoitus toteutetaan Rovaniemen ja Pirkkalan tukikohdissa 24.‒29.4.2026 välisenä aikana. Kuljetus- ja yhteyskoneiden lentotoiminta suuntautuu Rovaniemen ja Kuopion väliselle alueelle päivittäin noin kello 9‒21.

Pristine Flank 26 -harjoitukseen osallistuu C-295M-, Learjet 35A/S- ja Pilatus PC-12NG -kuljetuskonekalustoa. Harjoituksen tavoitteena on kouluttaa ja ylläpitää kuljetuskonemiehistöjen taktista osaamista, joka tukee valmiutta ja poikkeusolojen suorituskykyä. Harjoituksen johtaa Satakunnan lennoston Tukilentolaivueen komentaja everstiluutnantti Eero Mannismäki.

Osittain samaan aikaan järjestettävät Ilmataktiikka 26 ja Pristine Flank 26 linkittyvät toisiinsa yhteistoimintakierroksin, joissa on mukana sekä hävittäjiä että kuljetuskoneita.

Markkinaoikeus: Finnairin käytäntö hylätä vakiokorvausvaatimuksia myöhästyneinä ei ole lainvastainen

Kuluttaja-asiamies vaati keväällä 2025, että markkinaoikeus kieltää Finnair Oyj:tä 300 000 euron sakon uhalla hylkäämästä vakiokorvausvaatimuksia sen vuoksi, että matkustajat eivät ole esittäneet vaatimuksia kahden kuukauden kuluessa lentopäivästä. Markkinaoikeus hylkäsi vaatimuksen päätöksellään 17.4.2026.

Lentomatkustajien vähimmäisoikeudet tietyissä lennon häiriötilanteissa on vahvistettu EU-asetuksella. Matkustajalla voi olla oikeus kiinteään rahalliseen vakiokorvaukseen esimerkiksi lennon viivästyksen vuoksi. Asetuksessa ei kuitenkaan ole määritelty, missä määräajassa lentomatkustajan tulee esittää vakiokorvausvaatimus lentoyhtiölle, vaan tämä määritellään kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä.

Suomen lainsäädännössä ei kuitenkaan ole säännöksiä määräajasta, jota olisi noudatettava, jotta matkustaja säilyttäisi oikeuden asetuksen mukaiseen korvaukseen. Finnair oli vaatinut kuluttajia tekemään korvausvaatimukset kohtuullisessa ajassa, joka Finnairin näkemyksen mukaan on kaksi kuukautta.

Markkinaoikeus katsoi hylkäävässä ratkaisussaan MAO:206/2026, ettei Finnairin menettely rikkonut kuluttajansuojalakia. Markkinaoikeuden mukaan kuluttajan vakiokorvausvaatimuksen hylkääminen sen vuoksi, ettei sitä ole esitetty kahden kuukauden kuluessa, ei ole elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän tavan tai huolellisen ammatinharjoittamisen vastaista.

”Luonnollisesti ratkaisu on pettymys. Tutustumme ratkaisuun tarkemmin ja arvioimme mahdollisia jatkotoimia”, sanoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

Kuluttaja-asiamies on puuttunut useisiin Finnairin ongelmiin

Kuluttaja-asiamies vei äskettäin Finnairin markkinaoikeuteen pitkittyneistä rahanpalautuksista. Finnair suostui kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta korjaamaan lainvastaisia lahjakorttikäytäntöjään. Kuluttaja-asiamies selvittää parhaillaan myös Finnairin huolenpitokäytäntöjä.

Ilmavoimien ohjaaja lensi ensimmäistä kertaa F-35A-monitoimihävittäjällä

Suomalaisohjaaja lensi ensilentonsa koneyksilöllä JF-502. Kuva: Yhdysvaltain ilmavoimat

Suomalaisohjaajan F-35-ensilento lennettiin 15. huhtikuuta 2026 Fort Smithissä Arkansasissa Yhdysvalloissa.

Suomen F-35-suorituskyvyn käyttöönotto saavutti merkittävän virstanpylvään 15. huhtikuuta, kun Ilmavoimien ohjaaja lensi ensimmäistä kertaa Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjällä. Lento lennettiin kello 14.17 alkaen paikallista aikaa koneyksilö JF-502:lla Fort Smithissä Arkansasissa sijaitsevasta Ebbingin tukikohdasta, missä suomalaishenkilöstön F-35-alkukoulutuksen käytännön osuus toteutetaan.

– Oli hienoa päästä lopulta lentämään F-35:llä useamman kuukauden mittaisen teoria- ja simulaattorikoulutuksen päätteeksi. Koneen suorituskyky teki vaikutuksen heti lähtökiidossa jälkipolton kiihdyttäessä koneen lentoonlähtönopeuteen täydellä voimalla. Ohjaaminen tuntui helpolta ja intuitiiviselta kaikissa lennon vaiheissa. Tämä on ominaisuutena hyvä, koska tällöin ohjaaja pystyy keskittymään ensisijaisesti kulloinkin käsillä olevan tehtävän suorittamiseen pelkän koneen lentämisen sijasta. Lennon jälkeen oli mahtavaa nähdä Ebbingin tukikohdassa työskentelevien suomalaisten ja amerikkalaisten osasto vastassa asematasolla. Tämä muistutti hyvin monien eri henkilöstöryhmien suuresta työpanoksesta, joka on edeltänyt tätä ensilentoa, kertoo koneella lentänyt ohjaaja.

Helmikuussa 2026 Ilmavoimien ensimmäinen ohjaajaosasto aloitti F-35-alkukoulutuksen teoria- ja simulaattoriosuuden Eglinin tukikohdassa Floridassa. Ensimmäisenä suomalaisena F-35:ttä lentänyt ohjaaja kuvailee osuutta työntäyteiseksi ja intensiiviseksi, mutta myös antoisaksi.

– Koulutus on edennyt tasaisella tahdilla ja opiskeltavaa riittää varmasti vielä pitkään alkukoulutuksen jälkeenkin. Koulutus on tässä vaiheessa kattanut tyyppi- ja hätätoimenpidekoulutuksen lisäksi myös taktista lentotoimintaa, jossa olemme päässeet syventymään F-35:n Suomen ilmapuolustukselle tuomiin uusiin kyvykkyyksiin. Yhdysvaltalaiset opettajat ovat olleet kokeneita, asiantuntevia ja selkeästi myös tottuneita toimimaan ulkomaalaisten oppilaiden kanssa, hän kuvailee.

Suomalaisista kaikkiaan noin 150 henkilöä saa F-35-alkukoulutuksen Yhdysvalloissa. Tästä noin 20 on ohjaajia, ja heidän ryhmittäinen koulutuksensa Yhdysvalloissa jatkuu vuoden 2028 alkupuolelle saakka.

JF-502:lla lentäneellä suomalaisohjaajalla on pitkä kokemus F/A-18 Hornetilla lentämisestä, ja hän on toiminut muun muassa myös Hornet-lennonopettajana. Ennen F-35-alkukoulutuksen alkamista hän on työskennellyt Hornet-koelentoprojektien parissa.

– Koelentäjänä olen toki koulutettu lentämään uusilla konetyypeillä ilman kattavaa tyyppikoulutustakin, mutta F-35:n yksipaikkaisuus lisäsi omanlaisensa jännityselementin ensilentoon. Toisin kuin Hornetilla ensimmäistä kertaa lentäessä, F-35:ssä ei voi olla opettajaa mukana. Simulaattorikoulutuksen merkitys korostui tämän johdosta ja oli mukava nähdä, että harjoittelu simulaattorissa valmensi hyvin ensilentoon.

Ebbingin tukikohtaan on nyt toimitettu kaikkiaan kahdeksan Ilmavoimien F-35A-hävittäjää (JF-501–JF-508), jotka jäävät tukikohtaan koulutuskäyttöön vuoden 2028 alkuun saakka. Ilmavoimien ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen henkilöstö suorittaa kullekin Suomen F-35A-hävittäjälle lentokelpoisuus- ja vastaanottotarkastukset ennen lentotoiminnan aloittamista koneyksilöllä. Hyväksytysti läpäistyjen tarkastusten myötä jokaiselle koneelle myönnetään yksilökohtainen lentokelpoisuustodistus, minkä jälkeen koneet ovat käytettävissä lentokoulutukseen. Koneet runkonumeroiltaan JF-509:stä eteenpäin toimitetaan suoraan Suomeen tämän vuoden syksystä alkaen.

Ensimmäiset Suomen F-35-hävittäjät lennetään Rovaniemelle Lapin lennostoon syksyllä 2026. F-35-järjestelmän alustava operatiivinen suorituskyky saavutetaan vuoden 2028 alussa, jolloin Lapin lennosto on ottanut käyttöön F-35:n ja operoi yksinomaan sillä. Vuoden 2028 aikana Karjalan lennosto vastaanottaa ensimmäiset F-35-hävittäjänsä. Täysimääräinen operatiivinen suorituskyky F-35:llä saavutetaan vuoden 2030 loppuun mennessä, mihin saakka Ilmavoimat operoi rinnakkain F/A-18- ja F-35A-kalustolla.

Ilmailun turvallisuustyön painopisteinä toiminta lentoasemilla ja GNSS-häiriöihin varautuminen

Laajat konfliktialueet vaikuttavat voimakkaasti kansainväliseen ilmakuljetukseen. Hyvä varautuminen, proaktiivisuus ja turvallisuuden parissa työskentelevien tiivis yhteistyö on se keino, jolla ylläpidämme ilmailun korkean turvallisuustason riippumatta siitä, mitä yllätyksiä toimintaympäristö meille eteen tuo.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on päivittänyt Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelman eli priorisoidut toimenpiteet Suomen ilmailun vahvuuksien ylläpitämiseksi, kehittämiseksi ja riskien hallitsemiseksi.

Vuoden 2026 suunnitelman yksi painopiste on turvallinen toiminta lentoasemilla eri toimijoiden sekä näiden välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Toisena painopisteenä korostuvat GNSS-häiriöiden ja häirinnän vaikutukset lentoliikenteeseen sekä toimenpiteet niiden riskien pitämiseksi hallinnassa.

“Turvallisuuspoliittisen tilanteen takia tahattomat, mutta myös tahalliset uhat saattavat kohdistua ilmailujärjestelmäämme. Tämä edellyttää toimijoilta jatkuvaa valppautta”, painottaa Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki.

Ilmailujärjestelmä on pystynyt toimimaan luotettavasti edelleen jatkuneista satelliittinavigoinnin häiriöistä huolimatta. “Ilmailussa on jo pidempään koettu melko haastavia aikoja. Turvallisuuden näkökulmasta kuitenkin niin viranomaisella kuin toimijoillakin on ollut erinomainen kyky vastata ajan haasteisiin ja pitää yllä ilmailun erinomaista turvallisuustasoa”, korostaa Traficomin ilmailujohtaja Jukka Hannola.

Toimenpiteitä järjestelmätasolla ja kohdennetusti toimijaryhmittäin

Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelman toimenpiteet velvoittavat Traficomia ja ilmailun toimijoita. Pohja toimenpiteille tulee Euroopan Unionin lentoturvallisuusvirasto EASAn julkaisemasta Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelmasta (EPAS 2026 Edition) sekä ilmailun kansallisesta riskienhallinnasta.

Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma sisältää kohdennettuja toimenpiteitä kaikille ilmailun toimijoille, kuten lentoyhtiöille, helikopteritoimijoille, lentoaseman pitäjille, lennonvarmistuksen palveluntarjoajille, lentokouluille, miehittämättömän ilmailun toimijoille ja maahuolintaan.

“Ilmailu on ns. järjestelmien järjestelmä, jossa jokaisen toimijaryhmän rooli turvallisuuden kokonaisuudessa on oleellisen tärkeä”, kertoo Finnish Aviation Safety Programme (FASP)-koordinaattori Heli Koivu.

Traficom järjestää eri toimijaryhmille kohdennettuja ilmailun tilaisuuksia. Yksi, kaikki toimijaryhmät yhteen kokoava tapahtuma on vuosittain järjestettävä ilmailun turvallisuusfoorumi. Vuoden 2026 foorumi pidetään 2.12.2026, tällä kertaa teemalla “Turvallisuus on tekoja – katse käytännön operointiin.” Turvallisuussuunnitelman pääteemat näkyvät myös vahvasti ilmailun tilaisuuksien aiheissa.

Helikopteritoimintaa Utin jääkärirykmentin harjoituksissa

Utin jääkärirykmentti harjoittelee Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä 13. – 17. huhtikuuta 2026. Harjoitustilanteisiin liittyy helikoptereiden lentotoimintaa.

Utin jääkärirykmentin harjoitustoimintaa on Lammin, Joroisten, Parikkalan ja Kotkan väliin jäävällä alueella.

Harjoituksiin osallistuvat helikopterit toimivat matalilla lentokorkeuksilla ja ne tekevät laskeutumisia harjoituskohteiden läheisyyteen. Helikopteritoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa.

Lentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä sekä omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, joiden valot voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas. Lentotoimintaan liittyy myös väliaikaisten tukeutumispaikkojen käyttäminen esimerkiksi helikoptereiden tankkaukseen.

Helikopteritoimintaa myös taajama- ja kaupunkialueilla

Harjoituksiin liittyvää helikopterien lentotoimintaa on kaikkina vuorokauden aikoina, valoisalla ja pimeällä. Osa lentotoiminnasta tapahtuu Kouvolan, Kotkan ja Lahden taajama- ja kaupunkialueilla. Kohteissa harjoittelee myös taisteluvarustuksessa olevia sotilaita.

Harjoitustoiminta on Utin jääkärirykmentin vuosisuunnitelman mukaista.

Kuluttaja-asiamies vie Finnairin pitkittyneet rahanpalautusajat markkinaoikeuteen – lahjakorttikäytäntöjen korjaamisesta sopu

Kuluttaja-asiamies vaatii markkinaoikeutta kieltämään Finnair Oyj:n menettelyn, jossa perutuista lennoista ei palauteta rahoja matkustajille EU-asetuksen vaatiman seitsemän päivän kuluessa. Kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta Finnair suostui muuttamaan lainvastaisen lahjakorttikäytäntönsä.

Matkustajalla on EU-asetukseen perustuva oikeus lipun hinnan takaisinmaksuun seitsemän päivän kuluessa, kun lentoyhtiö on perunut lennon ja kuluttaja on valinnut lipun hinnan palautuksen uudelleen reitityksen sijasta.

Finnairin takaisinmaksuissa on ilmennyt laajoja ja pitkäkestoisia viiveitä. Palautusajat ovat venyneet viikoiksi ja pahimmillaan kuukausiksi. Kuluttaja-asiamies puuttui Finnairin pitkiin takaisinmaksuaikoihin vuonna 2024, mutta Finnair ei tuolloin sitoutunut korjaamaan toimintaansa. Koska ongelmat ovat jatkuneet vuonna 2025, kuluttaja-asiamies vaatii markkinaoikeudelta Finnairin menettelyn kieltämistä 300 000 euron sakon uhalla.

Kuluttaja-asiamies katsoo, että asetuksessa säädetty seitsemän päivän määräaika on ehdoton. Määräaikaa on noudatettava olosuhteista riippumatta, eikä maksuaikoja voi venyttää erilaisten lentoliikenteen häiriötilanteiden, kuten lakkojen vuoksi.

”Tuhannet Finnairin asiakkaat ovat joutuneet odottamaan lippurahojen palautusta liian pitkään. Takaisinmaksujen viiveet loukkaavat vakavasti kuluttajien oikeuksia, eikä tällainen menettely saa toistua”, sanoo johtava asiantuntija Rasmus Repo.

Finnair korjasi lahjakorttikäytäntöjään kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta

Kuluttaja-asiamies puuttui myös Finnairin käytäntöön myöntää matkustajalle kuuluva vakiokorvaus rahan sijasta suoraan lahjakorttina kuluttajan tahtoa kysymättä. Finnair tarjosi lahjakorttia korvauksena myös kuluttajille, jotka hakivat korvausta itse maksamastaan majoituksesta ja aterioinnista, jotka Finnairin olisi EU-asetuksen nojalla kuulunut järjestää.

EU-asetuksen mukaan lahjakorttia voi tarjota vakiokorvauksen korvausmuotona vain kuluttajan suostumuksella. Kuluttaja-asiamies katsoi, että myös huolenpidon kustannusten korvaaminen lahjakortilla edellyttää kuluttajan suostumusta.

Finnair muutti neuvotteluiden tuloksena käytäntöjään niin, että lahjakortti ei ole ensisijainen korvaustapa, eikä sitä käytetä korvauksena ilman kuluttajan suostumusta.

Finnairin ongelmat näkyneet kuluttajien yhteydenotoissa

Finnairin takaisinmaksujen viivästykset ja asiakaspalvelun ongelmat ovat aiheuttaneet paljon yhteydenottoja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvontaan. Vuonna 2025 Finnair oli eniten kuluttajayhteydenottoja aiheuttanut yritys. Kuluttaja-asiamies selvittää vielä Finnairin huolenpidon järjestämiseen liittyviä käytäntöjä. Kuluttaja-asiamies on myös hakenut markkinaoikeudelta kieltoa Finnairin käytännölle hylätä matkustajien korvausvaatimuksia myöhästyneinä ilman pätevää perustetta.