Finavia jatkaa Tampere-Pirkkalan pitkäjänteistä kehittämistä: lentoliikennealueen laajentaminen hyvässä vauhdissa

medium_Tampere_Outside_6.jpg

Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on parhaillaan käynnissä kehityshanke, jonka tavoitteena on nostaa lentokentän kapasiteettia ja varmistaa turvallinen liikennöinti myös lento-operaatioiden kasvaessa. Finavia investoi kehityshankkeeseen 15 miljoonaa euroa.

– Huhtikuussa käynnistyneiden töiden lähtökohtana on lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä ympäristövaikutusten vähentäminen. Saamme kentälle merkittäviä parannuksia sekä nykyisille toimijoille että tulevaisuuden tarpeisiin, sanoo lentoaseman päällikkö Mari Nurminen Finaviasta.

Nurmisen mukaan liikennealueen kehittämisen myötä muun muassa laajarunkokoneiden operointi, kuten Airbus A350 -tyypin, mahdollistuu tarvittaessa Tampere-Pirkkalassa. Uusi rullaustieyhteys ja lentokoneiden leveät kääntöpaikat nostavat kiitotien käyttöastetta ja mahdollistavat lentokoneiden suuremman konekoon.

Peruskorjaustöitä tehdään eri puolilla lentoaseman liikennealueita: asematasoilla, kiitotiellä ja rullaustiellä. Uudistustöitä tehdään kaikkiaan noin 330 000 neliömetrin suuruisella alueella, mikä vastaa lähes 50 jalkapallokenttää.

medium_Tampere-Pirkkalan_kehitysohjelma_2018_148x85_PRINT-FI

Myös muuta infrastruktuuria parannetaan. Finavia uusii hankkeen yhteydessä myös mittarilähestymisjärjestelmän (ILS), joka lisää turvallisuutta huonon näkyvyyden sääolosuhteissa. Jäänestotoiminnan ympäristövaikutuksia vähennetään rakentamalla uudet pumppaamot ja tekemällä maaperäsuojauksia.

Lisäksi parannetaan kenttävalaistusta vaihtamalla rullaustien valaisimet led-teknologiaan. Näin pystytään vähentämään ympäristökuormitusta. Valaisten vaihto on osa Finavian kiihdytettyä ilmasto-ohjelmaa, jonka tavoitteena on painaa Finavian lentoasemien päästöt nollaan.

Lentoliikenteessä tauko 17.7.–12.8.2018

Finavia on suunnitellut työt siten, että ne mahdollisimman vähän haittaisivat lentoliikennettä. Työt käynnistyvät vaiheittain jo huhtikuun aikana lentokenttäalueella. Rakentaminen näkyy tällöin matkustajille mm. asematasoilla.

Kiitotien päällystämisen ajankohdaksi on määritelty lentoliikenteen hiljaisin ajankohta. Lentoliikenteessä on tauko 17.7.–12.8.2018, jolloin lentoasema on kiinni kiitotien päällystämisen ajan.

Tampere-Pirkkalan lentoasema avataan uudistettuna 13. elokuuta 2018, jolloin lennot nousevat lentoon ja laskeutuvat uutuuttaan hohtavan kiitotien kautta.

Finavia on investoinut Tampere-Pirkkalaan yli 21 miljoonaa euroa

Finavia on panostanut Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiseen viime vuosina yli 21 miljoonaa euroa. Nyt käynnissä olevan kehitystyön lisäksi Finavia on satsannut muun muassa molempien terminaalien matkustajatilojen ja -palvelujen parantamiseen sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Tampere-Pirkkalan kehityshanke pähkinänkuoressa

  •  Investoinnin suuruus: 15 000 000 euroa
  •  Uudistustöiden pinta-ala: 330 000 neliömetriä
  •  Asematason laajennus: 22 000 neliömetriä
  •  Kiitotien uudet kääntöpaikat: 8 000 neliömetriä
  •  Uusi rullaustie: 150 metriä
  •  Rullaustien uudet led-valaisimet: yli 150 kpl
  •  Sähkökaapeloinnit: yli 10 kilometriä
  •  Uudet glykolipumppaamot: 2 kpl
  •  Maaperäsuojaukset: 8 000 neliömetriä
  •  ILS-laitteiston uusinta

Lappeenrannassa juhlistetaan Suomen vanhimman lentokentän 100-vuotista historiaa avoimien ovien tapahtumalla

nieuport-replica-_-kuva-karjalan-ilmailumuseo

Lappeenrannan lentokenttä sai alkunsa 10.5.1918, kun Ilmavoimien Antrean lentokalusto siirrettiin Lappeenrantaan. Havainnekuva Antrean lentokaluston Nieuport-tyyppisestä lentokoneesta. Kuva Karjalan ilmailumuseo.

Lappeenrannan lentokentällä järjestetään avoimien ovien tapahtuma tiistaina 8. toukokuuta (2018) kentän 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Lappeenrannan kenttä on Suomen vanhin edelleen käytössä oleva lentokenttä.

Aiemmin Finavialle kuulunut ja vuonna 2016 maakunnalliseen omistukseen siirtynyt lentokenttä on nykyisin Lappeenrannan kaupungin omistama. Kenttää hallinnoi kaupungin perustama Saimaan lentoasema säätiö ja liiketoimintaa hoitaa Lappeenrannan Lentoasema Oy.

Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitseva lentokenttä on sadan vuoden aikana kehittynyt sotilaskentästä kansainväliseksi matkustajalentokentäksi, josta on tällä hetkellä reittilentoja kahdesti viikossa Milanon Bergamoon ja toukokuusta alkaen viikoittain Ateenaan. Vuosittainen lentomatkustajaennätys on 116 000 vuodelta 2011.

Lentokentän 100-vuotisjuhlapäivä (8.5.2018) aloitetaan Ilmavoimien Hornet-ylilennolla klo 12. Samaan aikaan ylilennon kanssa alkaa seppeleenlaskutilaisuus Lappeenrannan ilmailumuistomerkillä, joka sijaitsee Ratsumestarin kentän kulmauksessa, Puhakankadun ja Kannuskadun risteyksen tuntumassa. Yleisö voi tulla seuraamaan tilaisuutta, jonka aikana muun muassa istutetaan muistopuu.

Lentokentän portit ovat avoinna yleisölle klo 13−18 ja soppatykistä riittää ilmaista keittoa 350 kävijälle. Ohjelmassa on muun muassa Utin jääkärirykmentin laskeutumisnäytös. Tapahtuman aikana ilmailu on esillä monipuolisesti aina laskuvarjohypystä purjelentoon.  Lentoasema, Maasotakoulu ja Etelä-Karjalan pelastuslaitos esittelevät kalustoaan. Myös Karjalan ilmailumuseo ja Lappeenrannan ilmailuyhdistys ovat mukana järjestämässä ohjelmaa.

Tapahtuman ohjelmanumerot toteutetaan säävarauksella. Ohjelma ja aikataulut tarkentuvat ja julkaistaan lentoaseman verkkosivuilla www.lppairport.fi sekä Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi

Tavoitteena pysyvä lentoliikenne

Lappeenrannan lentokenttä palvelee kaakkoisen Suomen asukkaita ja yrittäjiä sekä vahvistaa matkailuelinkeinoja. Kenttää käyttävät myös Venäjän lähialueiden asukkaat.  Kansainvälisten reittilentojen ansiosta Lappeenrannan saavutettavuus on oleellisesti parantunut.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan kaupungin tavoitteena on pysyvä lentotoiminta.

− Lentoliikenteemme ylläpitäminen ja kehittäminen kuuluu oleellisesti eteläisen Saimaan matkailuelinkeinojen kehittämiseen. Matkailun lisääntyminen seudullamme vahvistaa muitakin elinkeinojamme ja parantaa työllisyyttä. Alueemme on palveluiltaan monipuolinen sekä geologialtaan ja järviluonnoltaan mielenkiintoinen ja vetovoimainen matkailukohde.  Valmistelemme muun muassa Saimaa Geoparkin perustamista yhdessä kahdeksan muun kunnan kanssa, Jarva kertoo.

Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti kannustaa lappeenrantalaisia ja eteläkarjalaisia osallistumaan oman kotikenttänsä 100-vuotisjuhlatapahtumaan, jossa yleisöllä on mahdollisuus tutustua lentoaseman nykyiseen toimintaan sekä lentokentän historiaan.

− Kaikkine vaiheineen Lappeenrannan lentokenttä on ollut oleellinen osa sekä paikallista että koko Suomen historiaa. Uskon, että juhlatapahtuman aikana moni oivaltaa entistä syvemmin kentän merkityksen Kaakkois-Suomelle, Lehti arvioi.

Tasainen alue, jolle lentokenttä on perustettu, valjastettiin jo Suomen suuriruhtinaskunnan aikana, 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä asevelvollisten harjoittelu- ja leirialueeksi.  Lentokenttä sai alkunsa 10.5.1918, kun Ilmavoimien Antrean lentokalusto siirrettiin Lappeenrantaan.

Toisen maailmansodan aikana Lappeenrannassa toimi sotilaskenttä (1939−1944). Säännöllinen matkustajaliikenne alkoi vuonna 1951. Kansainvälisiä charter-lentoja Lappeenrannasta on lennetty 1970-luvulta alkaen, ja 2000-luvun alussa Finnair lensi muutaman vuoden ajan Pietarin ja Lappeenrannan väliä. Kenttä kansainvälistyi, kun Air Baltic ja Ryanair avasivat reittejä Eurooppaan vuonna 2009.

Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen kenttä on tänä vuonna noussut taas kansainvälisille siiville. Maaliskuussa Ryanair aloitti reittilennot Lappeenrannan ja Milanon Bergamon välillä kaksi kertaa viikossa. Toukokuussa avautuu Ryanairin toinen uusi reitti, joka lennetään Lappeenrannan ja Ateenan välillä viikoittain.

Lisäksi Lappeenrannan lentoasemalta lennetään säännöllisesti Matkavekan ja Apollomatkojen tilauslentoja aurinkoisiin lomakohteisiin. Lentoasema palvelee myös Finnairin koulutuslentoja sekä monenlaisia liikelentoja.

Lappeenrannan Lentoasemaosakeyhtiön toimitusjohtaja Eija Joro kertoo, että Ryanairin lennot ovat täyttyneet erittäin hyvin alusta saakka.

− Neuvottelemme jatkuvasti uusista lentoyhteyksistä sekä Ryanairin että useiden muiden lentoyhtiöiden kanssa.

EU:n lentoliikenteen päästökauppaan kuuluvia hiilidioksidipäästöjä yli miljoona tonnia – uusi päästöjärjestelmä CORSIA laajentaisi raportointivelvoitteita

airplane-3243995_1280

Lentoyhtiöt ovat raportoineet Trafille vuotta 2017 koskevat Euroopan talousalueen (ETA) sisäisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästönsä.  Yhteensä päästöjä raportoitiin 1 051 798 tonnin edestä. Jos uusi kansainvälinen päästöjärjestelmä CORSIA otetaan käyttöön ensi vuoden alussa, laajenee raportointivelvoite lähes kaikkiin kansainvälisiin lentoihin.

”On hienoa, että Suomessa koko ilmailuala on ottanut päästövähennystavoitteet vakavasti ja toimii aktiivisesti yhteistyössä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyö on ollut erinomaista myös CORSIAn valmistelussa ja olemmekin Trafissa pystyneet viemään Suomen näkemystä onnistuneesti eteenpäin ICAOn työryhmissä. Tämä sitoutuminen auttaa varmasti myös uusia ilmastotavoitteita kohti pyrkimisessä”, sanoo Trafin pääjohtaja Mia Nykopp.

Päästökaupan tavoitteena on edistää lentoliikenteestä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Päästökauppa perustuu vaihdannan piirissä oleviin päästöoikeuksiin, joilla lentoyhtiöt ja muut päästökaupan piiriin kuuluvat toimijat voivat käydä kauppaa. Lentoyhtiöiden tulee hankkia päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia, ja palauttaa ne päästökaupparekisteriin vuosittain huhtikuun loppuun mennessä.

infograafi-kansainvalisen-lentoliikenteen-paastojarjestelma-corsia

infograafi-eu-lentoliikenteen-paastokauppa

EU tukee ICAOn pyrkimystä kansainvälisen päästöjärjestelmän luomisessa

Lentoliikenteen päästökauppa alkoi vuonna 2012 kattaen ETAn sisäisten lentojen lisäksi myös ETAn ja kolmansien maiden väliset lennot. Vuosiksi 2013-2016 soveltamisala kuitenkin rajattiin vain ETAn sisäisiin lentoihin, sillä EU halusi tukea Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn pyrkimystä saada aikaan kansainvälinen sopimus lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi.

ICAO sopikin yleiskokouksessaan syksyllä 2016 kansainvälisen lentoliikenteen päästöjärjestelmän, CORSIAn (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) kehyksestä päätöslauselman muodossa. CORSIAn valmistelu on parhaillaan käynnissä ja sen olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

Viime vuoden lopulla julkaistulla EU:n asetuksella lentoliikenteen päästökaupan soveltamisalan rajausta ETAn sisäisiin lentoihin jatkettiin uudestaan vuoden 2023 loppuun saakka. Komissio tarkastelee uudelleen päästökaupan säännöksiä, kun CORSIAn teknisistä yksityiskohdista on päästy sopuun ICAOssa.

”CORSIAn tarkoituksena on, että lentoyhtiöt raportoisivat kaikkien kansainvälisten lentojensa päästöt. Päästöjen tarkkailu- ja raportointivelvoite laajenisi siis ensi vuoden alusta, jos CORSIA tulee voimaan tavoiteaikataulussaan”, kertoo erityisasiantuntija Tiia Jyräsalo.

Lisätietoja:

Lentoliikenteen päästökauppa Liikennefakta.fi-sivuilla
Lue myös Katja Lohko-Sonerin Trafi talks -blogi: CORSIA karsimaan lentoliikenteen päästöjä

Lappi vetää vahvasti: Finnair lentää ensi talvena Kittilään myös Tallinnasta

OH-LXH_landing_at_Schiphol_(AMS_-_EHAM),_The_Netherlands,_pic1

Finnair jatkaa Lapin liikenteensä kasvattamista ja lisää lento-ohjelmaansa suoran lennon Tallinnan ja Kittilän välille talvikaudelle 2018/2019. Lennot lennetään Airbus A320-konetyypillä perjantaisin ajalla 14.12.2018 – 29.3.2019.

Finnair on ensimmäinen yhtiö, joka tarjoaa suoran lentoyhteyden Virosta Lappiin. Suoran viikoittaisen lennon lisäksi Finnair tarjoaa useita päivittäisiä lentoyhteyksiä Lapin kohteiden ja Tallinnan välillä Helsinki-Vantaan kautta, ja uuden suoran lennon voi yhdistää kätevästi myös niiden lentojen kanssa.

– Olemme erittäin iloisia, että voimme tarjota lentoyhteyden Lapin lumille suoraan Tallinnasta parhaimpaan hiihtosesonkiaikaan, kertoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen.

Finnair on kasvattanut Lapin lentojaan merkittävästi ensi talvikaudelle. Talven 2018/2019 aikana Finnair tarjoaa 482 000 paikkaa pohjoisen lennoille, mikä on noin 15 % enemmän kuin menneenä talvena. Helsingin ja Tallinnan lisäksi suoria lentoja Lapin kohteisiin lennetään Lontoon Gatwickistä, Pariisista ja Zürichista.

Lentoliikenteen matkustajatiedot laajemmin osaksi rikollisuuden torjuntaa

pexels-photo-723240

EU:n matkustajarekisteridirektiivi, eli niin kutsuttu PNR-direktiivi, mahdollistaa lentoliikenteen matkustajatietojen hyödyntämisen aiempaa laajemmin terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa. Valtioneuvosto antoi 19.4. direktiivin täytäntöönpanoa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle. Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Matkustajatietorekisteri sisältää kunkin matkustajan varausten yhteydessä antamat tiedot. Näitä tietoja voivat olla esimerkiksi henkilön nimi-, osoite- ja yhteystiedot sekä maksutapaa koskevat tiedot.

Direktiivi velvoittaa lentoliikenteen harjoittajia siirtämään tietyt matkustajatiedot jäsenvaltioiden perustamille tai nimeämille matkustajatietoyksiköille terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Suomessa matkustajatietoyksikkönä toimisi poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen nykyinen rikostiedusteluyksikkö.

Matkustajatietoyksiköt analysoivat tietoja ennalta määriteltyjen kriteereiden mukaan sekä vertaavat tietoja terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden torjunnan kannalta olennaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin. Tavoitteena on tunnistaa henkilöt, jotka saattavat olla osallisina terrorismirikoksissa tai muussa vakavassa rikollisuudessa. Mikäli aihetta lisätutkimuksille ilmenee, yksikkö toimittaa tiedot toimivaltaisille viranomaisille, joita Suomessa ovat poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos. Matkustajatietoja säilytettäisiin matkustajatietoyksikössä viisi vuotta.

Matkustajarekisteridirektiivi annettiin huhtikuussa 2016 ja sen on oltava jäsenmaissa voimassa viimeistään 25.5.2018.

Puolustusvoimien helikopteritoimintaa Etelä-Suomessa

nh90

Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona harjoittelee NH90-kuljetushelikoptereilla eteläisessä Suomessa 18. – 19. huhtikuuta.

Helikopterien lentotoimintaa on Helsingin ja Dragsvikin välisellä alueella. Pääosa lennoista suuntautuu Upinniemen lähialueille.

Osa harjoitukseen liittyvistä lennoista toteutetaan pimeän aikaan. Lentotoiminta päättyy molempina päivinä puoleen yöhön mennessä.

Matkustajamäärä Helsinki-Vantaalla kasvaa nopeammin kuin muilla Pohjoismaiden pääkentillä

b08ba5b88ecb62d1_800x800ar

Valokuvaaja: Finavia

Matkustajaliikenteen kasvu oli maaliskuussa Pohjoismaiden päälentoasemilla jo yhdennettätoista kuukautta peräkkäin nopeinta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Myös muilla Suomen lentoasemilla matkustajamäärien kasvu jatkuu. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana Finavian lentoasemilla oli reilut 5,9 miljoonaan matkustajaa.

– Vertailemme kuukausittain Helsinki-Vantaan kansainvälisen matkustajaliikenteen kasvuvauhtia muiden Pohjois-Euroopan pääkenttien ilmoittamiin matkustajamäärien kasvuun. Ohitimme pitkän aikavälin vertailussa Oslon ja Kööpenhaminan lokakuussa 2017. Nyt maaliskuussa 2018 vuorossa oli myös Arlanda, kertoo Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Joni Sundelin.

Finavian reittikehityksestäkin vastaava Sundelin ymmärtää kansainvälisen lentokenttäbisneksen kilpailuasetelman. Uusien lentoyhtiöiden saaminen, reittien avaaminen ja suurempien lentokoneiden käyttöönotto vaativat töitä. Kilpailun voittajille palkintona on luvassa matkustajamäärien kasvu ja kilpailijoita nopeampi kasvutahti.

Helsinki-Vantaalla odotetaan jo 20 miljoonan vuosimatkustajan rajapyykkiä

Helsinki-Vantaan lentoasemalla vieraili vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä lähes 4,7 miljoonaa matkustajaa. Muutosta edellisvuoteen kertyi 12,3 prosenttia. Kentän kansainvälisessä lentoliikenteessä liikkui lähes 3,8 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 13,0 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Merkittävää kasvua oli lukuisista Euroopan maista ja kaukokohteista. Lukumäärällisesti eniten matkustajamäärät kasvoivat Qatarista, Espanjasta ja Alankomaista. Eniten matkustajia saapui kuitenkin edelleen Espanjasta, Saksasta ja Ruotsista. Kotimaan lennoilla matkustavien määrä kasvoi puolestaan 9,5 prosenttia.

– Jos matkustajamäärien kehitys jatkuu samanlaisena kuin alkuvuodesta, saavutamme 20 miljoonan vuosimatkustajan rajapyykin jo tänä vuonna. Asiakastyytyväisyyden säilyttäminen ja asiakaskokemuksen kehittäminen ovat avainasemassa, kun samalla valmistaudumme palvelemaan yli 30 miljoonaa vuosimatkustajaa,Sundelin toteaa ja viittaa Finavian meneillään olevaan monivuotiseen 900 miljoonan euron kehityshankkeeseen.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli vuonna 2017 yhteensä 18,9 miljoonaa matkustajaa. Lue lisää, miten Helsinki-Vantaan laajentaminen vaikuttaa matkustajien elämään tulevina vuosina.

Lapin lumo jatkuu – Rovaniemi kirinyt Oulua koko alkuvuoden

Finavia hallinnoi Suomessa 21 lentoasemaa. Lähes kaikilla kentillä nähtiin matkustajamäärien kasvua vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Erityisen tyytyväinen Finavia on Helsinki-Vantaan lisäksi Pohjois-Suomen ja Lapin kenttien kasvuun.

– Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimpia lentoasemia Oulussa ja Rovaniemellä erotti ensimmäisellä kvartaalilla vain reilut 50 000 matkustajaa. Molemmat kasvoivat, mutta joulupukin virallisella lentoasemalla Rovaniemellä vuoden alkupuolen kasvu oli merkittävästi rivakampaa kuin Oulussa, kertoo Sundelin.

Finavia luokittelee Lapin kentikseen suuruusjärjestyksessä Rovaniemen, Kittilän, Ivalon, Kuusamon, Kemi-Tornion ja Enontekiön. Laajalti ympäri maailmaa uutisoitu Lapin lumo heijastuu hyvin myös lentomatkustajien määrissä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvua kertyi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna esimerkiksi Kittilässä yli kymmenyksen, Ivalossa yli neljänneksen ja Kuusamossa peräti lähes kolmanneksen.

Työryhmä selvittää lääkärihelikopterien uusien tukikohtien sijoituspaikkakunnat

FinnHEMS-FH10-Meilahden-katolla-manipuloitu

Kuva: FinnHEMS Oy

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän ensihoidon ilmailupalveluiden kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on koota tiedot, joiden perusteella voidaan tehdä päätös kahden uuden lääkärihelikopteritukikohdan sijoittamisesta. Lisäksi työryhmä kokoaa tietopohjaa ensihoidon ilmailupalvelun tuotantotavan muuttamisesta omaksi tuotannoksi.

Nykyinen ensihoidon ilmailupalvelu kattaa 76 prosenttia Suomen väestöstä. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 11.4.2018 kahden uuden lääkärihelikopteritukikohdan perustamisesta. Päätöksen myötä palvelun kattavuus laajenee noin 85 prosenttiin väestöstä.

Päätöksen mukaan valtio pääomittaa omistamansa Governia Oy:n kautta FinnHEMS Oy:tä 40 miljoonalla eurolla ja FinnHEMS Oy siirtyy Pirkanmaan maakunnan ja Governian omistukseen. 

Nykyiset lentotoiminnan ja -kaluston sopimukset päättyvät vuoden 2021 lopussa. Lentotoiminnan siirtäminen yhtiön omana työnä tekemäksi säästäisi vuotuisissa kustannuksissa. Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaan hallitus sopii Pirkanmaan maakunnan kanssa uusien tukikohtien rakentamisesta. Hallitus arvioi samoin työryhmän työn perusteella Pirkanmaan maakunnan kanssa tuotantotavan muuttamista omaksi tuotannoksi. Käytännössä uudet tukikohdat ja mahdollinen tuotantotavan muutos voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2022 alusta. 

Työryhmän toimikausi on 12.4.-21.8.2018.

Työryhmän asettamispäätös

Finnair laajentaa Alaska Airlines -kumppanuutta uusilla codeshare-lennoilla Yhdysvaltain länsirannikolle

8697_ak_hero_plane_16x9_mbr_m1a

Finnair laajentaa code-share-yhteistyötään Alaska Airlinesin kanssa, ja vahvistaa näin Finnairin verkostoa Yhdysvalloissa. Finnairin tunnus lisätään 20.5.2018 alkaen Alaska Airlinesin liikennöimiin lentoihin San Franciscon ja seuraavien kaupunkien välillä: Seattle, Portland, Salt Lake City, Las Vegas, Los Angeles, San Diego, Orange County ja Palm Springs. Uudet codeshare-lennot tarjoavat sujuvia yhteyksiä Finnairin asiakkaille San Franciscosta, jonne Finnair liikennöi Helsingistä jopa kolme kertaa viikossa 3.5.–5.12.2018.

”Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyön laajentumisesta Alaska Airlinesin kanssa”, sanoo Finnairin kumppanuuksista ja allianssisuhteista vastaava johtaja Philip Lewin. ”Uudet codeshare-lennot auttavat meitä laajentamaan verkostoamme Yhdysvalloissa ja tarjoamaan asiakkaillemme enemmän vaihtoehtoja. San Francisco on Finnairille tärkeä kohde, ja olemme juuri pidentäneet kauden kestoa joulukuun alkuun vahvan kysynnän vuoksi.”

”Mileage Plan -jäsenemme voivat nyt lentää Finnairilla yli 60 kohteeseen Euroopassa San Franciscosta sekä Chicagosta, New Yorkin JFK:ltä ja Miamista”, kertoo Alaska Airlinesin allianssisuhteista vastaava johtaja Charles Breer. ”Tämän codeshare-yhteistyön ansiosta yhteiset matkustajamme saavat entistä kätevämmät yhteydet.”

Finnair ja Alaska Airlines julkistivat toukokuussa 2017 kanta-asiakasyhteistyön, jonka puitteissa sekä Finnair Plus -kanta-asiakasohjelman jäsenet että Alaska Airlinesin Mileage Plan -jäsenet voivat kerätä ja käyttää lentomaileja tai -pisteitä kummankin lentoyhtiön liikennöimillä lennoilla. Uudet codeshare-lennot ovat saatavilla tästä päivästä lähtien, ja niitä voi varata osoitteessa www.finnair.com.

Finnair hakee 240 uutta matkustamotyöntekijää – osa-aikatyö sopii myös opiskelijoille

aircraft-1421918_1280

Finnair toteuttaa historiansa suurinta kasvua, ja avaa nyt hakuun 240 matkustamopalvelun työpaikkaa. Vuodesta 2015 Finnair on rekrytoinut jo noin 800 lentoemäntää ja stuerttia kasvunsa tueksi.

Nyt aukeavassa haussa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita, ja lisäksi myös osaaikatyötä, joissa kuukauden työmäärä on noin 45-90 tuntia. Määrä- ja osa-aikaisia työsuhteita tarvitaan täyttämään lentoliikenteen voimakkaan kysynnän jaksoja – esimerkiksi kesä on vilkkain matkustusaika. Nyt haettavat lentoemännät ja stuertit työllistyvät joko loppuvuodesta2018 tai keväällä 2019. Vastaavasti koulutukset alkavat syyskuussa 2018 ja kesätöihin 2019 tähtääville loppukeväällä 2019.

”Osa-aikatyö tarjoaa esimerkiksi korkeakouluopintoja suorittavalle ainutlaatuisen mahdollisuuden hankkia kokemusta kansainvälisestä asiakaspalvelutehtävästä opintojen lomassa”, sanoo Finnairin matkustamopalvelusta vastaava johtaja Eveliina Huurre. ”Yhden vuoden osa-aikatyöjakson jälkeen on mahdollista jatkaa työtä kokoaikaisena.” 

Haussa asiakaspalvelukokemuksesta on hyötyä, mutta tärkeintä on asenne. ”Motivaatio ja into asiakaspalveluun on meille kaikkein tärkeintä. Vahva kielitaito on myös hyödyksi, kun palvelemme kansainvälistä asiakaskuntaa”, Eveliina Huurre kertoo.

Lisätietoja matkustamopalvelutyöstä: https://company.finnair.com/en/careers