Vilkas sesonki luvassa – Finavia palkkaa kymmeniä talvityöntekijöitä Lapin lentoasemille

helsinki_airpor_summer_2013_1

Kun muu Suomi huhkii kesätöissä tai lekottelee lomalla, Lapin lentoasemilla suunnataan jo katseet tulevaan talveen. Finavia etsii nyt Rovaniemen, Kittilän, Enontekiön, Ivalon ja Kuusamon lentoasemille palveluneuvojia ja kunnossapidon ammattilaisia vuoden tärkeimpään sesonkiin, talvikaudelle 2019–2020. Haku on avoinna 28.7. asti.

– Lentoasemat ovat matkustajalle usein ensikosketus Lappiin, ja haluamme sen olevan paras mahdollinen. Olemme investoineet Lapin lentoasemiin, joilla matkustajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Nyt palkkaamme talvikaudelle kymmeniä lisätyöntekijöitä pitämään huolta siitä, että matkustaminen sujuu tulevanakin sesonkina mahdollisimman jouhevasti, Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen kertoo.

Rekrytointi talvikauden tehtäviin on käynnissä 28.7. asti Finavian verkkosivuilla. Palveluneuvojan ja kunnossapidon moniosaajan työt pitävät sisällään monipuolisia tehtäviä ainutlaatuisessa työympäristössä. Finavian lentoasemien työntekijöiltä odotetaan erinomaista palveluasennetta sekä tiimityötaitoja, jotta matkustajan kokemus lentoasemalla on mahdollisimman sujuva.

Kausityöläisille on tarjolla mukava työporukka, lentoasemien kansainvälinen syke ja ympärillä levittäytyvä upea Lapin luonto.

– Talven sesonkityöt houkuttelevat niin paikallisia kuin kauempaakin tulevia, Jolkkonen sanoo.

Lentoasemat hyödyttävät koko Lapin taloutta

Matkustajamäärät Lapin lentoasemilla ovat kasvaneet jo vuosia, ja etenkin aasialaisten matkustajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Finavia on uudistanut turismille keskeisiä Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemia 55 miljoonan euron investointiohjelmalla kahden viime vuoden aikana.

Nyt loppusuoralla olevien uudistusten tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta, nostaa palvelutasoa ja kapasiteettia sekä varmistaa turvallinen liikennöinti lentojen ja matkustajamäärien yhä kasvaessa.

Investointien myötä Lapin lentoasemat ovat valmiita palvelemaan yhteensä kahta miljoonaa vuosittaista matkustajaa. Rovaniemen lentoasemalla matkustajia oli viime vuonna 644 144, ja kuluvana vuonna matkustajamäärät Rovaniemellä ovat kasvaneet Finavian lentoasemista suhteessa eniten. Parhaillaan lentoasemalla viimeistellään matkustajaterminaalin mittavaa laajennusta, jonka on määrä valmistua ennen joulusesonkia.

– Sekä kasvavat matkustajamäärät että lentoasemien laajennustyöt ovat tarjonneet työmahdollisuuksia Lapin asukkaille ja yrityksille. Matkailubuumi näkyy paikallisissa yrityksissä, ja kaikki palvelusektorin toimijat hotelleista takseihin ja ravintoloista safariyrittäjiin ovat saaneet osansa turismin kasvusta, Jolkkonen kertoo.

Katso tästä avoimet talvisesongin työpaikat Lapin lentoasemilla
https://www.finavia.fi/fi/ura-finaviassa/sesonkityontekijat

Finavia on lentoasemayhtiö, jonka tavoitteena on tehdä matkustamisesta sujuvaa ja mutkatonta. Mahdollistamme suomalaisille Pohjois-Euroopan parhaat yhteydet maailmalle sekä edistämme Suomen saavutettavuutta houkuttelevana matkakohteena. Lentokenttäverkostoomme kuluu 21 lentoasemaa eri puolilla Suomea. Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan johtava kauko- ja vaihtoliikenteen lentokenttä. Lapin lentoasemat ovat osaltaan mahdollistaneet Suomen matkailun ja turismin kehityksen ja nousun maailman maineeseen. Toimintamme kulmakiviä ovat vastuullisuus, turvallisuus, asiakaskokemus ja uudistuminen. Vuoden 2018 liikevaihto oli 377 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä 2 850.

Yhdysvaltain ilmavoimien komentaja vieraili Suomessa

160627-F-EK235-072

Yhdysvaltain ilmavoimien komentaja, kenraali David L. Goldfein vieraili Suomessa 14.-15. heinäkuuta. Vierailun isäntänä toimi ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen.

Vierailun yhteydessä Suomen ja Yhdysvaltain ilmavoimien komentajat keskustelivat maiden väliseen puolustusyhteistyöhön liittyvistä ajankohtaisista asioista. Kenraali Goldfeinin delegaation vierailuun kuuluivat käynnit Ilmavoimien esikunnassa, Ilmasotakoulussa ja Karjalan lennostossa.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg tapasi kenraali Goldfeinin Tikkakoskella sunnuntaina 14. heinäkuuta. Vieraat tutustuivat päivän aikana myös Ilmavoimien esikunnan toimintaan sekä ilmavoimien ohjaajien todellista ja virtuaalista ympäristöä yhdistävään Live, Virtual & Constructive (LVC) -koulutukseen.

‒ On kunnia vierailla täällä. Arvostamme Suomea vahvana Yhdysvaltain ja Naton kumppanivaltiona. Odotamme Suomen ilmavoimien kanssa tehtävän yhteistyön jatkuvan sekä korkeatasoisessa harjoitustoiminnassa että koulutuksessa, kenraali Goldfein totesi.

Maanantaina 15. heinäkuuta kenraali Goldfeinin delegaatio ja Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Robert F. Pence vierailivat Rissalassa tutustuen ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjäkalustoon ja Karjalan lennoston toimintaan.

Lennot Porin ja Helsingin välillä käynnistyvät elokuun alussa

EMBRAER EMB120 Brasilia Budapest Aircraft Service (2)

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Budapest Aircraft Service (BASe) Ltd:n tarjouksen lentoliikenteen harjoittamisesta Porin ja Helsingin välille. Sopimuskausi alkaa 1.8.2019 ja on julkisen palveluvelvoitteen mukainen.

Lennot alkavat heti 1. elokuuta. Lentoyhteyteen kuuluu kolme lähtöä sekä Porista että Helsingistä joka arkipäivä. Väliä liikennöidään kaksimoottorisella EMBRAER EMB120 Brasilia -lentokoneella, johon mahtuu 30 matkustajaa. Liput tulevat myyntiin ensi viikolla, jolloin asiasta tiedotetaan tarkemmin.

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen mukaan muualta saadut kokemukset osoittavat, että BASe on erittäin luotettava lentoyhtiö, jonka aikataulut pitävät, mikä on erittäin tärkeä asia lentomatkustajien kannalta.

– Aikataulu on suunniteltu tukemaan erityisesti elinkeinoelämän matkustamista ja sillä pyritään varmistamaan sekä Eurooppaan että Aasiaan suuntautuvat yhteydet. Tietenkin kaikki lentomatkustajat ovat tervetulleita käyttämään yhteyttä. Myöhäinen iltavuoro takaa sen, että liike- ja muut matkustajat pääsevät yöksi kotiin, Luukkonen jatkaa.

Tehty ratkaisu on pitkäjänteinen, koska julkinen palveluvelvoite myönnetty Porin kaupungille vuoden 2022 loppuun asti.

Porin lentokentän maapalveluista sekä Pori-Helsinki-lentoyhteyden asiakaspalvelusta ja lipunmyynnistä vastaavan Inter Handling Pori Oy:n edustaja Marja Huhtanen on erittäin tyytyväinen päätökseen.

– Meillä on ollut hyvin aikaa valmistautua yhdessä operaattorin kanssa, jotta lentoliikenne voidaan käynnistää aikataulun mukaisesti.

Aikataulu:

Pori-Helsinki 06:00-06:45
Helsinki-Pori 08:15-09:00

Pori-Helsinki 14:00-14:45
Helsinki-Pori 16:35-17:20

Pori-Helsinki 21:15-22:00
Helsinki-Pori 24:00-00:45

EMBRAER EMB120 Brasilia Budapest Aircraft Service (4)

Lentokoneen tekniset tiedot

Perustiedot:

  • Miehistö: kaksi pilottia ja yksi lentoemäntä/stuertti
  • Kapasiteetti: 30 matkustajapaikkaa, wc-tila ja keittiötila
  • Pituus 20 m
  • Siipiväli 19,78 m
  • Korkeus 6,35 m
  • Maksimipaino noustessa 11 990 kg
  • Voimanlähde: 2x Pratt&Whitney Canada PW118 (1800 shp each)

 Tehokkuus:

–          Maksiminopeus 550 km/h

–          Lentomatka 1750 km (800 km täydellä koneella)

–          Lakikorkeus 8530 m

–          Lähtökiitoon käytettävissä oleva matka: 1420m

Elektroniikka:

–          Collins 5-screen Electronic Flight Instrument System (EFIS)

–          Kaksoisautopilotti

Kysely: Epäluotettavat lentoyhteydet ajavat yritykset tien päälle

pexels-photo-728824

Varsinaissuomalaiset yritykset toivovat Turun ja Helsingin välisiltä lentoyhteyksiltä lisää luotettavuutta ja enemmän vuoroja. Liittymälentojen huonoksi koetut aikataulut ja kokemukset lentojen peruutuksista ajavat yrityksiä tien päälle.

Yli 50 henkeä työllistävät yritykset kertoivat Turun kauppakamarin toteuttamassa kyselyssä lentävänsä Turun ja Helsingin välillä noin kolmisen sataa meno-paluu-liittymälentoa kuukaudessa.

Avoimissa vastauksissa korostuivat selvästi lentoyhteyksien epävarmuus sekä jatkoyhteyksiin huonosti sopivat lentoajat. Nykyisillä lentomäärillä erityisesti Kaukoidän jatkolentoihin sovitetut yhteydet koettiin usein aikataulujen osalta haasteellisiksi. Aikaa lentojen väliin jää usein joko liikaa tai liian vähän. Lentojen välinen odotusaika saattaa venyä kohtuuttoman pitkäksi myös Helsingistä Turkuun päin matkustettaessa, mikä pakottaa monet kulkemaan välin omalla autolla.

Kyselyn vastausten perusteella autolla matkustaminen onkin useimmiten yritysten kannalta käytännöllisin tapa matkustaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Moni vastaaja koki Turku-Helsinki lentoyhteyden hintalaatusuhteen heikoksi.

”Nyttemmin on esiintynyt lentojen korvaamista bussilla, josta aiheutunut yhteyksien menettämisestä johtuneita viivästyksiä ja vakavia ongelmia yrityksen asioiden hoitamisessa. Näin ei kerta kaikkiaan voi toimia”, kommentoi eräs vastaaja.

Myös yritysten usein toivoma Kööpenhaminan yhteys nousi moneen otteeseen esille, vaikka kyselyn aiheena olivat Turun ja Helsingin väliset yhteydet. Koska Turusta ei aina pääse kovin kätevästi haluamalleen jatkolennolle, nähdään Kööpenhamina hyvänä välietappina niin Euroopan sisällä kuin esimerkiksi Yhdysvaltoihinkin matkustettaessa.

“Hyvä saavutettavuus on alueen elinkeinoelämälle elinehto. Turun lentoasemalla on monia vetovoimatekijöitä, kuten hyvä sijainti ja kulkuyhteydet sekä nopeat muodollisuudet. Lentoyhteyksien tarjonnasta ja luotettavuudesta huolehtiminen ovat edellytyksiä sille, että lentoaseman koko potentiaali tulee hyödynnettyä, sanoo Turun kauppakamarin edunvalvontapäällikkö Pauliina Forsman.

Tiedot ilmenevät Turun kauppakamarin toteuttamasta yhteyskyselystä, jossa selvitettiin yritysten kokemuksia Turun ja Helsingin välisistä lento-, juna- ja maantieyhteyksistä. Kysely suunnattiin noin 1600:lle varsinaissuomalaisen yrityksen toimitusjohtajalle, ja siihen vastasi yhteensä 185 toimitusjohtajaa. joista yli 50 henkilöä työllistäviä oli 54. Kysely toteutettiin 3.6.–20.6.2019.

Hallinto-oikeus hyväksyi Pyhtää-Redstonen lentokentän ympäristöluvan

5a944e49-e2ec-4412-b57a-730c6755ae5f-w_576_h_2000

Vaasan Hallinto-oikeus hylkäsi tiistaina 9.7. lentokentän ympäristöluvasta tehdyt valitukset. Lentokenttä, ICAO-koodiltaan EFPR, on osa virallista ilmaliikenneverkostoa ja sille on viime talvena myönnetty Traficomin pitolupa.

Päätös antaa vahvan perustan lentokentän edelleen kehittämiselle. Parhaillaan on menossa kiitotien jatkaminen 1800 metriin. Lentokentälle avataan loppukesästä Ilmatieteen laitoksen sääasema.

Pyhtään kunta julkaisi kesäkuussa havainnekuvat lentokenttäalueen tulevasta yleiskaavasta. Kaava hahmottaa alueella ja sen ympäristöön vahvan teknologiapuiston, työnimellä ”Helsinki-East Aerodrome”. Alueen toimintojen ydin on tulevaisuuden sähköistyvässä ja miehittämättömässä ilmailussa. Dronetoiminta tuo alueelle myös logistiikkapalveluita.

Helsinki-East Aerodromesta tulee Malmin lentokentän hiipuessa etelärannikon ainoa ammatillisen ilmailun käyttöön sopiva tukikohta ja sijoittumispaikka. Kenttä sijaitsee suoraan E18 -moottoritien liittymässä tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulta.

Icelandairin lennoilla käyttöön biologisesti hajoavat ruokailuvälineet.

Boeing757-4

Olemme yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä, jotka ottavat käyttöön ympäristöystävälliset ruokailuvälineet ennen kuin eurooppalainen kertakäyttömuovikielto astuu voimaan vuonna 2021. Biohajoavat ruokailuvälineet otetaan käyttöön Icelandairin lennoilla seuraavan parin kuukauden aikana.

Nämä ruokailuvälineet ovat kestäviä ja soveltuvat sekä kuumille että kylmille ateriolle. Vielä parempi asia on, että ne eivät päädy kaatopaikalle, koska ne ovat biologisesti hajoavia. Ruokailuvälineet, hammastikku ja pakkaus on valmistettu maissitärkkelyksestä.

a1hjr9hpgeaftuapjate

Cornstarch-tuotteet tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti vähemmän kuin perinteiset muovit koko elinkaarensa aikana. Hiilidioksiidin nettomäärä ei lisäänny tuotteiden hajotessa, koska kasvit, joista nämä tuotteet on valmistettu, myös absorboivat saman määrän hiilidioksidia kasvaessaan. Lisäksi maissitärkkelystuotteet eivät tuota myrkyllisiä savuja, jos niitä poltetaan.

Tämä kehitys on osa ympäristöpolitiikkaa, jonka Icelandair ottaa käyttöön lennoillaan sekä kaikessa yhtiön toiminnassa että työpaikoilla.

Metsäpalojen lentotähystys – maastopaloja havaitaan ilmasta

Pelastus_tiedote_Kuva_korkea_savu_03_07_2019

Korkea savu, kuva Jouko Anttila

Metsäpalojen lentotähystys on lentokoneilla tapahtuvaa valvontaa maastopalojen havaitsemiseksi.  Toiminta kattaa koko Suomen ja sillä pyritään ehkäisemään maastopalojen leviäminen suureksi, havaitsemalla ne ajoissa. Maastopaloiksi luokitellaan mm. metsäpalot, ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot.

Tähystyslennot käynnistyivät huhtikuussa, ja ovat laajentuneet kesän edetessä Etelä- Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle. Kesäkuun loppuun mennessä lentoja on ollut 206 kpl. Lennoilla on havaittu paloja 53 kertaa ja opastettu pelastustoimen yksiköitä 16 kertaa palopaikalle. Viime vuonna, joka oli toiminnan kannalta poikkeuksellinen, lentoja oli vastaavaan aikaan suoritettu jo yli 900 kpl.

2019-07-03 22_15_19-PSA_Lentoreitit_Suomi_kartta_2019.pdf - Foxit Reader

Lentoreitit 2019, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Lennolle lähdetään, kun Ilmatieteenlaitoksen määrittelemä metsäpaloindeksi nousee yli 4,1 tai 4,3. Indeksin noustessa yli 5,4 reitti lennetään kaksi kertaa päivässä.

Tarpeen vaatiessa tehdään myös epäselvien savuhavaintojen tarkistuslentoja.

Lisäksi lentokoneita käytetään myös pelastustoimen muihin tiedustelu- ja johtamistehtäviin. Tällaisia tehtäviä voivat olla esim. sammutustoiminnan johtolennot, kun paikalla on yksi tai useampi sammutushelikopteri.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on järjestää metsäpalojen lentotähystys koko Suomessa. Metsäpalojen lentotähystystä suoritetaan normaalisti 1.5-31.8 välisenä aikana, mutta se voidaan poikkeuksellisesti aloittaa jo huhtikuussa ja lopettaa syyskuussa. Lentotähystystä tehdään koko Suomessa 22 reitillä ja palveluntuottajana on yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys.

Norwegian lanseeraa uuden kotimaan reitin Helsinki-Vantaalta Vaasaan

iikdmh6tesfzwk9ap7qk

Norwegian jatkaa reittiverkostonsa kehittämistä Suomessa ja lanseeraa uuden kotimaan reitin Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Vaasan lentoaseman välillä.

Norwegian aloittaa lennot Helsinki-Vantaan ja Vaasan välillä marraskuun ensimmäisestä päivästä alkaen kaksi kertaa viikossa maanantaisin ja perjantaisin.

– Suomen markkinat ovat meille tärkeät ja olemme iloisia, että voimme avata uuden kotimaan reitin Suomessa ja samalla laajentaa tarjontaamme matkustajillemme. Toivotamme matkustajat tervetulleiksi lennoillemme uusilla ja polttoainetehokkailla lentokoneillamme, sanoo Norwegianin SVP Short Haul Magnus Thome Maursund.

Uusi reitti Vaasaan
Helsinki-Vantaa (HEL) – Vaasa (VAA) liikennöidään kaksi kertaa viikossa maanantaisin ja perjantaisin 1. marraskuuta 2019 alkaen.

Finnair lisää syksyllä kolme viikoittaista lisälentoa Pekingiin – lennot lennetään uudelle Daxingin kansainväliselle lentoasemalle

FIN Airbus A330 high Resolution jpg_79

Finnair lisää kapasiteettia Pekingiin kolmella viikoittaisella lennolla uudelle Beijing Daxingin kansainväliselle lentoasemalle, joka otetaan käyttöön 30.9.2019 mennessä. Finnair operoi Daxingiin maanantaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin 3. marraskuuta 2019 alkaen Airbus A330 -koneella.

”Uusien lentojen myötä voimme tarjota entistä paremmat yhteydet Pekingin ja yli sadan Euroopan-kohteemme välillä”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Ole Orvér. ”Tavoitteenamme on kasvaa kestävästi Kiinassa, joka on yksi maailman johtavista markkinoista. Uusi Pekingin Daxingin kansainvälinen lentoasema on Kiinan ja Euroopan välisten kansainvälisten lentojen keskus, ja palvelee hyvin asiakkaitamme.”

Uudet lentovuorot yhdistyvät sujuvasti Finnairin reittiverkostoon, johon kuuluu yli sata kohdetta Euroopassa. Nopeat vaihtoyhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalla mahdollistavat asiakkaille lyhyen kokonaismatka-ajan.

Finnair lentää seitsemään kohteeseen Kiinassa, ja Kiina on yksi Finnairin suurimmista markkinoista. Tänä keväänä Finnair ilmoitti codeshare-yhteistyöstä Juneyao Airin ja China Southernin kanssa, mikä toi Finnairin asiakkaille 13 uutta kiinalaista kohdetta.

Malmin lentoaseman suojelupäätös

1972 . Malmi, Malmin lentokenttä.
SKY-FOTO Möller, Valokuvaaja 1972 Helsingin kaupunginmuseo

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut 26.6.2019 täydentävän päätöksen Malmin lentoaseman aiempaan suojelupäätökseen.

Ympäristöministeriö kumosi 5.4.2019 Uudenmaan ELY-keskuksen 7.6.2018 tekemän Malmin lentoasemaa koskevan rakennussuojelupäätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristöministeriön mukaan päätöksestä ei käynyt laissa edellytetyllä tavalla ilmi, miten ELY-keskus on soveltanut rakennusperintölain soveltamisalaa koskevia säännöksiä ja mihin seikkoihin se on ratkaisunsa perustanut.

ELY-keskus katsoo, että Malmin lentoaseman kokonaisvaltainen suojelu on mahdollista asemakaavoituksella maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella tavalla.

Asemakaavoituksen avulla on turvattu lentokentän arvokkaat rakennukset sekä lennonjohtotornin, sääaseman ja lennonvalmisteluhuoneen tilojen säilyttäminen nykyisessä asussaan nähtävyyskäytössä.

Alueen terminaalirakennuksen muuttuneiden sisätilojen, ja hangaarin tilojen säilyminen ei ELY-keskuksen päätöksen mukaan muodosta niin tärkeää yleistä etua, että ne tulisi suojella rakennusperintölailla.

Alueelle laadituissa maakunta- ja yleiskaavoissa alue on osoitettu muuhun kuin lentotoimintaan

Valtakunnallisesti merkittävän Malmin lentoaseman rakennetun kulttuuriympäristön arvot on turvattu asemakaavoitusta ohjaavassa lainvoimaisessa Helsingin uudessa yleiskaavassa. Yleiskaavassa on lisäksi sovitettu yhteen eri intressejä ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen kuntaliiton 23.12.2009 laatiman muistion mukaisesti. Muistiossa käsitellään valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioimista kaavoituksessa ja lupamenettelyssä. Muistion mukaan niiden oikeudellinen asema perustuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksiin, joista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus sekä sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta.

Vireillä olevat lentokenttää koskevat asemakaavat (Nallenrinteen asemakaavan muutos ja Lentoasemakortteleiden asemakaavan muutos) säilyttävät avoimia näkymiä ja muistumia kiitoteistä. Asemakaavaratkaisut turvaavat tältä osin lentoaseman kulttuuriympäristön valtakunnalliset arvot siten kuin yleiskaavassa määrätään ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät.

Rakennusperintölaki ei mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista

ELY-keskus katsoo, että valtakunnallisesti merkittävän Malmin lentoaseman kulttuuriympäristön arvot voidaan turvata rakennusperintölain pääsäännön mukaisesti asemakaava-alueella asemakaavoituksen keinoin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla. Malmin lentoaseman suojelu on mahdollista, riittävää ja tarkoituksenmukaista asemakaavoituksen keinoin.

» Päätös