Pyhtää-Redstonen lentokentästä Helsinki-East Aerodrome – E18-moottoritien liittymään uusi teknologiapuisto

37ba8b42-01a7-4f0a-a998-a34c4a7536b6-w_576_h_2000

Etelärannikon uudesta lentokentästä Redstone AERO:sta tuli perjantaina Helsinki-East Aerodrome, kun kehitysyhtiö Cursor ja Pyhtään kunta julkaisivat alueen kaavaluonnoksen. 300 hehtaarin aluetta Uudenmaan ja Kymenlaakson rajalla Helsinki-Pietari -moottoritien liittymässä kehitetään tulevaisuuden ilmailuteknologian ja logistiikan keskukseksi.

Pyhtää-Redstone on Suomen uusin lentokenttä. Kenttä syntyi tarpeeseen, kun kasvava ilmailuliiketoiminta tarvitsee tukikohdan Etelä-Suomeen. Pyhtään lentokenttä eli Redstone AERO on nyt virallinen osa julkista ilmaliikennejärjestelmää. Lentokenttä näkyy ilmailutietojärjestelmässä ICAO-tunnuksella EFPR.

Redstone AERO on profiloitunut vahvasti tulevaisuuden ilmailuun. Kentällä on jo runsaasti miehittämättömän ilmailun kehitystoimintaa ja testausta sekä kotimaasta että ulkomailta. Perjantaina lentokentällä nähtiin dronetoimijoita mm. Virosta ja Venäjältä.

Teknologiapuiston nimi Helsinki-East Aerodrome syntyi, kun valmistuneen lentokentän myötä syntyi kysyntää logistiikan ja teknologiateollisuuden sijoittautumismahdollisuuksista.

Seudulla nähdään, että lentokentän ympärille voi syntyä laajaa toimintaa tulevaisuuden ilmailuteollisuudesta matkailutoimintoihin. Alue on vahvasti mukana kilpailemassa Suomen Ilmailumuseon uudesta sijoituspaikasta. Lentokenttäympäristössä museosta saadaan erityisen houkutteleva, kun osa kalustosta voi olla lentäviä museokoneita.

Ratkaisu akuuttiin toimipaikkapulaan

Redstone on ensimmäinen julkinen uusi lentokenttä Suomessa vuosikymmeniin. Kenttä syntyi ilmailutoimialan akuutista sijoittumistarpeesta. Koko etelärannikolle ei jää Malmin ja Hernesaari Heliportin toiminnan päättyessä lainkaan aikatauluttoman liikenteen käyttöön sopivaa lentokenttää.

Kuten Helsinki-Vantaan kehityksestä nähdään, ilmailu kasvaa voimakkaasti. Nopeimmin kasvava ilmailun muoto on yleisilmailu pienemmillä lentokoneilla.

– Suomalaisten ja koko Suomen menestyksen kannalta ilmailutoimialan jääminen ilman sijoittautumispaikkaa olisi ollut todella huono tilanne. Liikenteellisesti Suomi on saari ja menestymisemme tulevaisuudessa edellyttää sujuvia yhteyksiä. Pyhtää-Redstone ratkaisee tämän sijoittautumisongelman vain tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulta, kertoo Redstone AERO:n hallituksen puheenjohtaja Esa Korjula.

Toimitiloja tarvitsevat niin nykyiset ilmailutoimijat kuin tulevaisuuden sähköisen ja miehittämättömän ilmailun kehittäjät. Redstoneen sijoittujia ovat dronetoimijoiden lisäksi mm. ilma-alusten huoltoyhtiöt, erilaiset työlentoyritykset, ilmailukoulutusorganisaatiot ja taksilentoyhtiöt sekä tulevaisuuden droneoperaattorit.

Pyhtään kunnan ja Kymenlaakson kannalta lentokenttä tuo alueelle tunnettuutta ja työpaikkoja. Alue päätettiin kaavaluonnoksessa nimetä Helsinki-East Aerodromeksi. Niin kansainväliset esimerkit kuin lähempänä Vantaan Aviapolis ovat osoittaneet, että lentokenttäpaikkakunnat menestyvät.

Redstonesta kehitetään tulevaisuuden lentokenttä

Ensimmäisen vaiheen valmistumisen jälkeen kentän rakentaminen jatkuu intensiivisesti. Parhaillaan on menossa kiitotien pidentäminen noin 1800 metrin mittaiseksi. Tämä mahdollistaa liike- ja tilauslentojen operoinnin yleisimmillä konetyypeillä.

Redstone rakennetaan nimenomaan ammatillisen ilmailun tarpeisiin. Kiitoteille tullaan laatimaan huonon sään satelliittipohjaiset lähestymismenetelmät. Tämänkin suhteen kyseessä on ensimmäinen lentokenttä Suomessa. Lähestymismenetelmiä suunnittelee suomalainen toimialan pioneeri AII Aerospace Design. Yhtiö on maailman johtavia uuden teknologian hyödyntäjiä ilmailutoimialalla.

– Äskettäin varmistuneella EU -rahoituksella toteutetaan ilmailun turvallisuuteen ja toimintakykyyn liittyviä ratkaisuja, jotta eurooppalainen satelliittijärjestelmä saadaan parhaaseen hyötykäyttöön Suomessa. Tämän myötä Suomessa on mahdollista synnyttää uudenlaista liiketoimintaa ilmailun ympärille, toteaa vastuullinen johtaja Juha-Pekka Mattila AII Aerospace Designista.

Redstone tulee olemaan myös tullikenttä Pietarin suunnan liikennettä varten. Muualle Eurooppaan voi Pyhtäältä lentää suoraan jo nyt.

Vielä enemmän kuin lentokenttä

Pyhtään kunta on nähnyt lentokentän suurena mahdollisuutena lisätä seudun elinvoimaa. Lentokentän ympäristöön, suoraan uuden E18-tien liittymään tulee syntymään tulevaisuuden ilmailun ja sitä tukevan teollisuuden toimipaikka-alue, teknologiapuisto. Alueen yleiskaavaluonnos on juuri julkaistu.

Luonnoksissa alueesta käytetään nimeä “Helsinki-East Aerodrome”. Vastaavalla tavalla kehittyneistä lentokenttä-teknologia-alueista on hyviä kansainvälisiä esimerkkejä. Tukholman kakkoskenttä Stockholm-Skavsta sijaitsee saman etäisyyden päässä pääkaupunkiseudusta kuin Redstone. Tanskassa puolestaan Kööpenhaminan lähistöllä Roskilden kentästä on muodostunut vilkas ilmailuteollisuuden keskus.

Miehittämättömän ilmailun myötä kehittyvät logistiikkatoiminnot tulevat olemaan kiinnostava osa teknologiapuistoa. Dronet mielletään usein pieniksi helikoptereiksi, mutta mittakaavan kasvaessa rahtidronet saavat lentokoneen muodon ja tarvitsevat myös kiitotien.

Ilmailumuseon uusi sijoituspaikka

Redstone ja Pyhtään kunta ovat ilmoittautuneet tavoittelemaan Suomen Ilmailumuseon uutta sijoituspaikkaa.

– Ilmailumuseon tulee mielestäni ehdottomasti sijaita lentokentällä. Kansainväliset onnistumiset vetovoimaisista museoista ovat toiminnallisia ja mikä on sen houkuttelevampaa kuin nähdä lentäviä museokoneita, huolto- ja restaurointitoimintaa tai kun mekaanikot koekäyttävät vanhaa tähtimoottoria, kertoo Redstonen Esa Korjula.

Lentokenttäympäristö sopii hyvin myös monipuolisten yleisötapahtumien järjestämiseen messuista ja konserteista lentonäytöksiin. Kokonaisuus tuo seudulle tärkeän matkailija- ja tulovirran.

Helsingin keskustakirjaston suunnitellut ALA -arkkitehtitoimisto on luonnostellut museon näyttelyhalliksi näyttävän hangaarin, jossa lentokoneidentiteetin lisäksi toistuvat Oodista tutut kaarevat linjat.

– Selkeä, elegantti ja rakenteiltaan kaunis hangaari on arkkitehdille kuin runon kirjoittamista monimutkaisen nykymaailman paineissa, toteaa ALA:n osakas, arkkitehti Antti Nousjoki.

Liikenne- ja viestintäministeriö on tukenut lentokentän investointivaihetta avustuksin. LVM:n päätöksissä on näkynyt tahtotila kehittää Suomen asemaa tulevaisuuden ilmailun johtavana toimijana.

Ruotsin ilmailualan toimijat tekevät yhteistyössä ensimmäisen alueellisen “täydellisen lennon”

83566315688d0f3e_800x800ar

  • Ruotsin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Nyt Braathens Regional Airlines on tehnyt yhteistyössä Air BP:n, ATR:n ja Nesteen kanssa ”täydellisen lennon” Halmstadin lentoasemalta Tukholman Bromman lentoasemalle.

  • Lento tehtiin alueellisesti liikennöivällä lentokoneella ATR 72-600, jonka ympäristöominaisuudet ovat erinomaiset. Sen polttoaineena käytettiin Nesteen valmistamaa ja Air BP:n toimittamaa uusiutuvaa lentopolttoainetta.

  • Kaikki lennonhallintaprosessin osat on optimoitu pienentämään lennon ympäristöjalanjälkeä ja pitämään hiilidioksidipäästöt minimissä.

Useat ilmailualan yhtiöt vastasivat tänään haasteeseen ja muuttivat tavanomaisen arkipalvelun Halmstadin lentoasemalta (HAD/ESMT) Tukholman Bromman lentoasemalle (BMA/ESSB) ”täydelliseksi lennoksi”.

Kaikki alueellisen lennon lennonhallintaprosessin osat on ensimmäistä kertaa optimoitu pienentämään ympäristöjalanjälkeä ”täydelliseksi lennoksi”. Tämä tehtiin Ruotsissa, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Braathens Regional Airlines -yhtiön ATR 72-600 -potkuriturbiinilentokone on alueellisesti liikennöivä lentokone, jonka ympäristöominaisuudet ovat erinomaiset. Matka määränpäähän kesti tunnin, ja kyydissä oli täydet 72 matkustajaa, muun muassa kansainvälisten tiedotusvälineiden edustajia.

ATR 72-600 -lentokoneella on muihin alueellisesti liikennöiviin suihkukoneisiin ja jopa muihin potkuriturbiinikoneisiin verrattuna ympäristön kannalta merkittävä etu, sillä se tuottaa 40 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä matkaa kohti alueellisesti liikennöiviin suihkukoneisiin verrattuna. Se tarkoittaa 4 000 tonnin hiilidioksidipäästösäästöjä lentokonetta kohti vuodessa. ATR-koneet voivat myös nousta ja laskeutua paikoissa, joissa muut lentokoneet eivät voi. Niillä päästään siis kaikille lentokentille, myös vaikeimmin saavutettaville. Näin pystytään yhdistämään entistä useampia yhteisöjä ja tarjoamaan ihmiselle enemmän mahdollisuuksia asuinpaikasta riippumatta.

“Täydellisellä lennolla” käytettiin Air BP:n toimittamaa ja Nesteen valmistamaa uusiutuvaa lentopolttoainetta. Polttoaine vähentää elinkaarensa aikana kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 prosenttia tavanomaiseen lentopolttoaineeseen verrattuna. Sitä valmistetaan uusiutuvista ja vastuullisista raaka-aineista ilman palmuöljyä. Halmstadin lentoasema on myös ollut vuodesta 2016 lähtien yksi Air BP:n yli 250 toimipaikasta, joissa sen toiminnot ovat saaneet sertifioinnin hiilineutraaliudesta.

Kaupallisen lentoliikenteen sähköistäminen on vielä kymmenien vuosien päässä. Siksi lentokoneiden tehon parantamisella ja uusiutuvan lentopolttoaineen käytöllä on todennäköisesti suuri merkitys ilmailualan tukemisessa, kun se pyrkii saavuttamaan kunnianhimoisen tavoitteensa puolittaa hiilidioksidipäästöt vuoden 2005 tasoista vuoteen 2050 mennessä.

Lennon jälkeen Tukholman Bromman lentoasemalla järjestettiin vastuullisen ilmailun seminaari, jossa miehistö kertoi, miten ”täydellinen lento” saatiin aikaan. Useat asiantuntijat kertoivat näkemyksistään. Heitä olivat muun muassa Ruotsin alueellisten lentoasemien toimitusjohtaja Peter Larsson, Halmstadin kaupunginjohtaja Jonas Bergman, ATR:n ohjelmista ja asiakaspalveluista vastaava varajohtaja Tom Anderson, BRA:n vastuullisuuspäällikkö Anna Soltorp ja Air BP:n vähähiilisen kaupallisen kehityksen päällikkö Tom Parsons sekä Nesteen Pohjoismaiden uusiutuvasta liikenteestä vastaava johtaja Andreas Teir.

Parsons totesi seuraavaa: ”Air BP on sitoutunut tekemään kumppanien kanssa työtä, jotta ilmailualan kunnianhimoiset hiilidioksidin vähennystavoitteet saavutetaan. Tänään on osoitettu, mitä yhteistyöllä voidaan saada aikaan, ja olemme ylpeitä siitä, että olemme toimittaneet vastuullisen lentopolttoaineen tälle ainutlaatuiselle lennolle. Etsimme jatkossakin tapoja vähentää toimintojemme päästöjä asiakkaidemme hyväksi.”

Soltorp puolestaan totesi näin: ”Koko yhteiskuntamme on ryhdyttävä toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja vähennettävä päästöjä jyrkästi. Ilmailualan on tehtävä tässä oma osansa. Tänään olemme osoittaneet, mitä lentämisen tehostamisella voidaan saada aikaan yhteyksiä vaarantamatta. Tämä on jälleen myönteinen askel eteenpäin.”

Anderson lisäsi: ”Tänään olemme laajentaneet rajoja yhä kauemmas käyttämällä olemassa olevaa teknologiaa ja käytettävissä olevia ratkaisuja. Tämä mahtava saavutus ei olisi ollut mahdollinen ilman ATR-lentokonetta, koska ATR 72-600 -versiossa käytetään 40 prosenttia vähemmän polttoainetta ja siitä aiheutuu 40 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin alueellisesti liikennöivästä suihkukoneesta. Olemme tyytyväisiä, että olemme päässeet vastaamaan tähän haasteeseen ja osoittamaan, mikä on mahdollista. Toivottavasti tämä toimii esimerkkinä muille yhteisöille koko maailmassa.”

Teir totesi: ”Ilmailun sidosryhmät Ruotsissa ovat ryhtyneet toimimaan ennakoivasti, mikä todistaa niiden sitoutuneen toimintojensa päästöjen vähentämiseen uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä edistämällä. Hiilen vähentäminen ilmailusta edellyttää tiivistä yhteistyötä ilmailun sidosryhmien välillä sekä vahvaa yhteistyötahtoa. Olemme ylpeitä siitä, että olemme Air BP:n kumppanina tuomassa uusiutuvaa lentopolttoainetta Ruotsiin. Se lähettää vahvan viestin myös kansainväliselle ilmailuyhteisölle.”

Finnair aloittaa codeshare-yhteistyön Juneyao Airin kanssa ja laajentaa verkostoaan Kiinassa

Juneyao

FACEBOOK/JUNEYAO

Finnair ja Juneyao Air ovat tehneet sopimuksen codeshare-yhteistyöstä Helsingin ja Shanghain välisillä lennoillaan sekä joillakin Juneyao Airin reiteillä Kiinassa ja Finnairin reiteillä Suomessa. Uusi codeshare-sopimus lisää kahdeksan uutta kohdetta Finnairin Kiinan-verkostoon. Finnairin asiakkaat voivat 28. kesäkuuta 2019 alkaen lentää Juneyao Airin jatkolennoilla Shanghaista Harbiniin, Shenyangiin, Dalianiin, Qingdaoon, Xi’aniin, Chongqingiin, Kunmingiin, Xiameniin ja Fuzhoon. Lisäksi Finnairin lentokoodi AY lisätään Juneyao Airin reiteille Nanjingin ja Xi’anin sekä Chongqingin ja Zhangjiajien välillä.

Vastaavasti Juneyao Airin lentokoodi HO lisätään Finnairin Shanghain-reitille sekä kotimaan reiteille Helsingistä Ivaloon, Rovaniemelle, Kemiin, Kuopioon ja Ouluun.  

Uudet codeshare-lennot ovat varattavissa 16. toukokuuta 2019 alkaen.

”Tämä yhteistyö tuo asiakkaillemme enemmän kohteita ja sujuvia yhteyksiä Kiinassa”, sanoo Christian Lesjak, Finnairin verkko- ja resurssienhallintajohtaja. ”Lennämme nyt kesäkaudella Kiinaan jopa 42 vuoroa viikossa, mukaan lukien päivittäiset lennot Shanghaihin. Suomesta ja erityisesti Lapista on tullut kiinalaisten matkailijoiden suosima kohde, joten näemme varmasti paljon Juneyaon asiakkaita myös Finnairin kotimaan lennoilla.”
”Yhdistämällä Juneyao Airin ja Finnairin verkostot voimme tarjota enemmän vaihtoehtoja, ja paremmat yhteydet Kiinan ja Suomen välillä. Uskomme yhteistyön hyödyttävän molempia yhtiöitä”, kertoo Juneyao Airin varatoimitusjohtaja Yu Chengji.

Lisätietoa Juneyao Air -lentoyhtiöstäJuneyao Air Co., on yksi johtavista yksityisomistuksessa olevista lentoyhtiöistä Kiinassa. Syyskuussa 2006 perustettu lentoyhtiö omistaa 72 lentokoneen laivaston, joka koostuu Airbus A320 -sarjan suihkukoneista ja Boeing 787 Dreamliners -koneista. Juneyao Air on “ystävällinen lentomatkustuskokemuksen tarjoaja”, ja sillä on yli 120 reittiä, jotka yhdistävät Kiinassa suurkaupunkeja sekä naapurimaita. Juneyao Airilla on tukikohdat Shanghaissa ja Nanjingissä. 

Vuonna 2018 Juneyao Air kuljetti yli 18 miljoonaa matkustajaa. Juneyao Airista tuli ensimmäinen Star Alliance Connecting Partner toukokuussa 2017 ja se aloitti FFP-yhteistyön Star Alliancen jäsenten Air Chinan, Air Canadan, ANAn, EVA Airin, Singapore Airlinesin, United Airlinesin ja Shenzhen Airlinesin kanssa. 

Lisätietoja:

Lappeenrannan lentomatkustajien arvioidaan tuovan yhteensä lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon jo vuonna 2021

kuva-lappeenrannan-lentokentalta-2018_minna-kivisto

kuvaaja Minna Kivistö

Taloustutkimus Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan lentomatkustajien arvioidaan jo vuonna 2021 tuovan yhteensä lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot vuodessa Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon. Tutkimus Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutuksista julkaistiin 15.5. (2019).

Myyntiin tulevien lentojen perusteella Lappeenrannan lentokentän matkustajamäärät kasvavat merkittävästi 2020-luvun alussa. Yhteenlaskettu matkustajamäärä nousee kuluvan vuoden 74 000 matkustajasta ainakin 150 000 matkustajaan vuonna 2021. Lappeenrantaan laskeutuvien reittilentokoneiden määrä kasvaa 400 koneeseen vuodessa.

Matkustajamäärien nousun on laskettu tapahtuvan nykyisillä tai julkistetuilla Ryanairin reiteillä eli Ateenan, Thessalonikin, Berliinin, Bergamon ja Budapestin reiteillä.  Venäläisten osuuden matkustajista arvioidaan vuonna 2021 olevan yli 40 prosenttia, eurooppalaisten vajaa kolmannes ja suomalaisten neljännes.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm pitää Lappeenrannan lentoliikenteen menestystä keskeisenä edellytyksensä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sekä laajemminkin Järvi-Suomen matkailutulojen kasvamiselle.

− Mikäli varsinkin Euroopasta saapuvien matkailijoiden määrä lisääntyy odotetusti, lentomatkustajien arvioidaan jo vuonna 2021 tuovan vuodessa yhteensä lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon. Jos mukaan lasketaan kerrannaisvaikutukset, lentokenttä luo työtä ja toimeentuloa yhteensä 42 miljoonalla eurolla, Holm laskee.

Mikäli ulkomaisten matkailijoiden matkailutulo jakautuu Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson kesken kuten nykyisin, Etelä-Karjalaan arvioidaan jäävän 39 prosenttia (11,5 miljoonaa euroa), Etelä-Savoon 45 prosenttia (13,3 miljoonaa euroa) ja Kymenlaaksoon 16 prosenttia (4,8 miljoonaa euroa) tuloista.

Pasi Holmin mukaan lentomatkustajien tuoma matkailutulo muodostuu 81 prosenttisesti yöpyvien eurooppalaisten matkailijoiden rahankäytöstä.  Lukuun ei sisälly venäläisiä matkailijoita. Eurooppalaisten arvioidaan yöpyvän Suomessa keskimäärin seitsemän vuorokautta. Osa yöpyy neljä vuorokautta ja osa kahdesta kolmeen viikkoa. Nykyinen matkailutulo yöpyvää matkailijaa kohti vuorokaudessa on noin 165 euroa.

− Oleellinen kohderyhmä matkailutulojen kasvattamisen näkökulmasta ovatkin juuri eurooppalaiset, Suomessa yöpyvät matkailijat. Alueen matkailuklusterin entistä toimivammalla yhteistyöllä ja uusien matkailuelämysten tuotteistamisella pystyttäisiin tarjoamaan nykyistä monipuolisempia matkailupalveluja. Näin matkailijoille tarjoutuisi enemmän tilaisuuksia ostaa palveluja ja elämyksiä ja heillä olisi hyvä syy tulla Saimaalle uudelleenkin sekä kertoa myönteisistä kokemuksistaan kotimaassaan.

Pasi Holmin mukaan toinen keskeinen matkailun kehittämiskohde on kannustaa venäläisiä läpikulkumatkailijoita yöpymään Lappeenrannassa tai lähialueilla meno- ja tulomatkansa yhteydessä. Suomalaisten ja venäläisten läpikulkumatkailijoiden osuuden arvioidaan olevan lähes puolet kaikista matkailijoista.

Taloustutkimus on tehnyt tutkimuksen Lappeenrannan lentoasema säätiön toimeksiannosta. Selvitys perustuu olemassa olevan matkailuun liittyvän tutkimus- ja selvitystiedon analysointiin ja jalostamiseen.

Ilmailua rajoitetaan Finlandia-talon ympäristössä 16.–17.5.2019 Euroopan neuvoston kokouksen vuoksi

80510_TILAPAINEN_KIELTOALUE_EFP103_TOOLO

Ilmailua rajoitetaan Helsingissä tilapäisellä lentokieltoalueella Euroopan neuvoston kokouksen takia. Rajoitukset alkavat torstaina 16.5.2019 kello 8 ja päättyvät perjantaina 17.5.2019 kello 21.

Kieltoalue ulottuu 500 metrin etäisyydelle Finlandia-talosta ja korkeussuunnassa 250 metriin maanpinnasta.

Kieltoalue on perustettu Euroopan neuvoston kokouksen turvallisuusjärjestelyjen takia. Lisäksi poliisilla on kyseisellä alueella omaa lentotoimintaa miehittämättömillä ilma-aluksilla.

– Poliisi ei myönnä alueelle poikkeuslupia. Alueella ei siis sallita viranomaistoiminnan lisäksi muuta ilmailua. Sekä lentotyötä tekevien että lennokkiharrastajien tulee pysyä poissa kielletystä ilmatilasta, sanoo tapahtuman aikana lentotoiminnasta vastaava ylikomisario Sami Hätönen.

– Poliisilla on tarvittaessa keinot puuttua luvattomaan lentotoimintaan. Poliisi valvoo kieltoaluetta tarkasti ja puuttuu kaikkiin rikkomuksiin matalalla kynnyksellä.

Rajoitukset eivät koske sotilas-, rajavartio-, poliisi-, tulli-, merenkulku- ja ilmailuviranomaisia eikä pelastustointa, ensihoitopalvelua tai potilaskuljetuksia hoitavia viranomaisia tai heidän määräämiään lentoja silloin, kun näille viranomaisille säädettyjen tehtävien suorittaminen vaatii lentämistä alueella. Rajoitukset eivät myöskään koske kiireellistä lääkintälentotoimintaa helikoptereilla eivätkä lentoja, jotka perustuvat Suomea sitovaan kansainväliseen velvoitteeseen.

– Tilapäisten lentokieltoalueiden lisäksi ilmatilaa rajoitetaan myös pysyvillä rajoituksilla. Esimerkiksi Helsingissä on useita pysyviä lentokieltoalueita. Ennen miehittämättömän ilma-aluksen tai lennokin lennättämistä tulee aina varmistua ilmatilan käytettävyydestä, Hätönen muistuttaa.

Lue lisää aiheesta ja tarkempia tietoja rajoituksista sivulta droneinfo.fi.

Neste mukana innovatiivisessa automaatiopilotissa Ivalon lentokentällä

977a6ece1a5ae3b8_800x800ar

Viime talvena Ivalon lentokentän kiitoradalla lumitöitä tekivät ensimmäistä kertaa maailmassa itsenäisesti ohjautuvat traktorit. Project Runway Snowbot -nimisessä hankkeessa traktorivalmistaja Valtra, Nokian Renkaat, aurauskalustoon erikoistunut Vammas, Finavia sekä Neste pilotoivat automaatiota lentokentän huoltotoimissa.

“Lentoasemayhtiönä meidän on pystyttävä luomaan Suomen kiitoteille kesäkelit myös keskelle talvea. Vastataksemme haasteeseen etsimme jatkuvasti uusia ratkaisuja tukemaan maailmanluokan snowhow-osaamistamme”, kertoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.

Valtra on kehittänyt autonomisia traktoreita jo vuosien ajan. Pilotissa mukana olleet autonomiset Valtra T254 Versu -traktorit käyttivät polttoaineenaan Neste MY uusiutuva diesel™ -polttoainetta. Neste MY uusiutuva diesel valmistetaan 100 %:sti jätteistä ja tähteistä ja sen avulla asiakas voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään keskimäärin 90 % verrattuna fossiiliseen dieseliin. Myös lähipäästöjä, kuten pienhiukkasia ja typen oksideja voidaan vähentää Neste MY uusiutuvalla dieselillä.

Neste MY uusiutuva diesel valittiin pilottihankkeeseen paitsi vähäpäästöisyytensä myös erinomaisten kylmäominaisuuksiensa vuoksi. Pohjoiset olosuhteet asettavat dieseleille erityisiä laatuvaatimuksia. Neste MY uusiutuvan dieselin kylmäominaisuudet vastaavat talvidieseleiden ominaisuuksia tai jopa ylittävät ne.

“On hienoa, että suomalaiset yritykset haluavat yhdessä kehittää ja pilotoida uudentyyppisiä innovaatioita. Uskomme, että yhdessä ja ennakkoluulottomasti kokeilemalla voimme saada aikaan uudenlaisia ja ennennäkemättömiä vastuullisia ratkaisuja. Panostamme tähän jatkossakin yhä enemmän”, kommentoi Nesteen Marketing & Services -yksikön markkinointijohtaja Mika Hyötyläinen.

Onnistuneesti suoritettu pilottihanke osoitti, että automaation avulla kiitoratojen käyttöturvallisuus voidaan varmistaa haastavissakin olosuhteissa entistäkin luotettavammin, vähäpäästöisemmin ja kustannustehokkaammin. Tehokkuutta saavutetaan paitsi säästyneiden työvoimakustannusten kautta, myös traktoreiden monikäyttöisyyden ansiosta.

Airbusin testilennolle Helsinki-Vantaalta Kabuliin pakataan 500 Punaisen Ristin perhetelttaa

b9b2b94c-881a-4578-9553-4249304464ef-w_576_h_2000

Kuva: Tatu Blomqvist / Suomen Punainen Risti

Suomen Punaisen Ristin teltat antavat suojan Afganistanissa kuivuuden ja syöksytulvien takia kotinsa menettäneille perheille.

Suomesta Airbusin testilennolla on lähetetty avustustarvikkeita maailmalle vain kerran aiemmin. Vuonna 2013 vietiin kenttäsairaala Suomesta Jordaniaan. Airbus A330 testilentokone suuntaa kohti Kabulia varhain tiistaiaamuna 14.5. Lentorahti on Punaiselle Ristille ilmainen.

Ihmiset Afganistanissa äärimmäisen hädän keskellä

Afganistanissa on jo pitkään kärsitty ankarasta kuivuudesta, joka on tärvellyt viljelyksiä, tappanut karjaa ja pakottanut sadat tuhannet ihmiset jättämään kotinsa. Helmikuussa 2019 äkilliset, voimakkaat rankkasateet aiheuttivat kuivalla ja kovalla maanpinnalla syöksytulvia, jotka tuhosivat ihmisten koteja ja elinkeinoja.

Kuivuus ja tulvat heikentävät vuosikymmeniä kestäneen konfliktin vuoksi jo ennestään äärirajoilla olevia ihmisten elinmahdollisuuksia ja ajavat heidät riippuvaisiksi humanitaarisesta avusta. Tällä hetkellä arviolta 6,3 miljoonaa afganistanilaista on humanitaarisen avun tarpeessa.

Afganistaniin lähetettävät teltat rahoitetaan Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastosta. Teltat ovat viiden hengen perhetelttoja, joiden avulla voidaan tarjota suojaa noin 2 500 kotinsa menettäneelle.

Valmistelut täydessä käynnissä

Suomen Punainen Risti ja Airbus valmistelevat lentoa parhaillaan. Teltat lastataan rekkoihin Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskuksessa Tampereen Kalkussa, mistä ne kuljetetaan Helsinki-Vantaalle.

– Kun Airbus A330 testikone laskeutuu Helsinki-Vantaan lentokentälle maanantaina n. klo 16, alkaa telttojen siirtäminen koneeseen. Teltat siirretään kuljetinhihnaa pitkin koneeseen, missä ne kannetaan mies- ja naisvoimin paikoilleen ja sidotaan kiinni. Yksi teltta painaa 56 kg, joten yhteensä lastattavaa on 28 000 kiloa, kertoo Suomen Punaisen Ristin logistiikkakoordinaattori Ari Mäntyvaara.

Kansainvälisen Punaisen Ristin Liiton ja Airbusin yhteistyösopimuksen mukaan Airbusin testikoneita voidaan käyttää humanitaarisiin tarkoituksiin. Lentojen rahoituksesta vastaa Airbus Foundation.

– Airbus-yhteistyö tuo huomattavia säästöjä avustustavaroiden kuljetuskustannuksiin sekä mahdollistaa niiden nopean toimittamisen avunsaajille. Toivomme, että myös tulevissa operaatioissamme pystymme tekemään vastaavaa yhteistyötä Airbusin kanssa, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Tiina Saarikoski sanoo.

:FINNSONIC: Merkittävä ilmailualan toimitus lentokoneiden moottorikorjaamoon

FinnSonic_FPI_
FinnSonic Oy:n kaikkien aikojen suurin projektitoimitus on saatu onnistuneesti päätökseen. Suunnittelimme ja toimitimme Euroopan uusimpaan – maailman uudenaikaisimmaksikin mainittuun – lentokoneiden moottorikorjaamoon lähes kolmen miljoonan euron arvoisen osien pesuun ja tarkastukseen tarkoitetun kokonaisuuden. Toimitus piti sisällään täysin koteloidun särötarkastus- eli FPI-linjan sekä laakereiden huoltoon käytettävän ultraäänipesu- ja tarkastuslinjan.

”Olemme tehneet jo yhteensä 20 vastaavaa projektia ilmailualan asiakkaille eri puolille maailmaa. Tämä juuri valmistunut oli selvästi laajin tähän mennessä toimittamamme kokonaisuus”, kertoo myyntipäällikkö Olli-Pekka Arhosuo FinnSonicilta. Projektin suunnittelussa on huomioitu sekä moottorinvalmistajan että pääkäyttäjän uusimpia moottorityyppejä koskevat vaatimukset. Uusin laitoksessa käsiteltävä laajarunkokoneen moottorityyppi otetaan kaupalliseen käyttöön vasta vuonna 2020.

”Ilmailuteollisuus on viime vuosina noussut meillä merkittäväksi liiketoiminta-alueeksi. Asiakkaat arvostavat sitä, että samalta toimittajalta löytyy toimivat ja turvalliset ratkaisut sekä osien pesuun että tarkastukseen. Asiakkaille tärkeitä tekijöitä ovat myös automaattinen prosessinhallinta ja tiedon keruu, jotka takaavat ilmailun standardien mukaisen käsittelyn”, kommentoi FinnSonicin hallituksen puheenjohtaja Vesa Nurminen. 

ACE 19 -lentotoimintaharjoitus kerää yli 100 ilma-alusta pohjoisen taivaalle

D6HPHkmX4AAxvGW

Kuva: Ilmavoimat

Ruotsin, Suomen ja Norjan ilmavoimat järjestävät neljännen monikansallisen Arctic Challenge Excercise -harjoituksen 22. toukokuuta – 4. kesäkuuta.

ACE 19 on eräs vuoden suurimmista lentotoimintaharjoituksista Euroopassa. Harjoitukseen osallistuu yli sata ilma-alusta yhdeksän eri maan asevoimista. Monitoimihävittäjien lisäksi mukana on kuljetus- ja yhteyskoneita, ilmatankkauskoneita, valvonta- ja taistelunjohtokoneita sekä kuljetus- ja pelastushelikoptereita.

Harjoitusviikoilla lennetään maanantaista perjantaihin 2–3 lentokierrosta päivässä aikavälillä kello 9–18 Suomen aikaa (kello 8–17 Norjan ja Ruotsin aikaa). Lentotoimintaa on myös helatorstaina. Harjoituksen lentotoiminta-alue sijoittuu Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosiin. Harjoituksessa käytettävät tukikohdat ovat Rovaniemi, sekä Kallax Ruotsissa ja Bodö ja Örlanti Norjassa.

Harjoituksen johtaa tänä vuonna Ruotsin ilmavoimat.

Isäntämaiden lisäksi harjoitukseen osallistuvat Alankomaat, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Tanska, Yhdysvallat sekä NATO AWACS-johtokeskuskoneella.

Vuodesta 2013 alkaen joka toinen vuosi järjestetyt harjoitukset ovat Suomen, Norjan ja Ruotsin välistä NORDEFCO-yhteistyötä. Maiden ilmavoimat järjestävät miltei viikoittain yhteisiä ilmataistelukoulutukseen keskittyviä Cross Border Training (CBT) -lentokierroksia, joiden osallistujat toimivat maiden pohjoisosien kotitukikohdistaan käsin. Kustannustehokasta yhteisharjoittelun mallia voidaan soveltaa myös laajoihin lentotoimintaharjoituksiin.

Harjoituksen kansainvälisenä tavoitteena on harjoituttaa osallistuvia yksiköitä toimimaan monikansallisissa ilmaoperaatioissa, harjoitella turvallista ja tehokasta eri hävittäjätyyppien keskinäistä ilmataistelua, harjoitella yhteistoimintakykyä käyttämällä NATO:n toimintamenetelmiä sekä isäntämaatuen antamista ja toteuttaa kustannustehokas harjoitus käyttäen Cross Border Training -konseptia.

Harjoituksen kansallisena tavoitteena on muun muassa kehittää hävittäjätaktiikkaa ja osaamista ilmaoperaatioiden eri tehtävissä sekä ilmataistelussa erilaisia hävittäjätyyppejä vastaan, kehittää yhteistoimintakykyä monikansallisissa ilmaoperaatioissa haastavassa uhkaympäristössä sekä harjoitella isäntämaatuen antamista Rovaniemen tukikohdassa.

Harjoituksen johtajana toimii Ruotsin ilmavoimista F21 komentaja eversti Claes Isoz. Harjoituksen apulaiskomentajina toimivat Norjan Ilmavoimista Bodön tukikohdan komentaja eversti Vegard Böthun ja Suomen ilmavoimista Lapin lennoston komentaja eversti Antti Koskela, joka toimii myös harjoituksen kansallisena johtajana Suomessa.

Harjoitukseen osallistuu varusmiehiä Rovaniemen tukikohdassa toimien normaaleissa päivittäisissä tehtävissään. Harjoitukseen ei osallistu reserviläisiä.

ACE 19:n harjoitussivusto on avattu osoitteessa ilmavoimat.fi/ace19

Harjoitusta voi seurata myös ilmavoimien sosiaalisen median kanavilla facebook.com/ilmavoimat, twitter.com/finnishairforce ja Instagramissa @ilmavoimat aihetunnisteella #ACE19.

Otkes aloittaa tutkinnan Jyväskylässä sattuneesta ilmavoimien lento-osaston ja toisen koneen yhteentörmäysvaarasta

ILMAVE_Hawk Mk 51_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Onnettomuustutkintakeskus päättää käynnistää turvallisuustutkintalain (525/2011) 2 §:n nojalla tutkinnan 5.4.2019 tapahtuneesta vakavasta vaaratilanteesta. Ilmavoimien Hawk -lento-osaston ja yleisilmailulentokoneen yhteentörmäysvaara tapahtui Jyväskylän lentoaseman lähialueella. Hawk -osasto lensi laskukierrokseen tehdäkseen osaston hajotuksen kiitotien päällä. Samaan aikaan laskukierroksessa oli yleisilmailulentokone, jota Hawk-osasto joutui väistämään tiukasti.

Tutkintaryhmän johtajaksi nimetään lennonjohtaja (eläk.) Timo Heikkilä ja jäseniksi filosofian maisteri Ilona Hatakka, lennonjohtaja (eläk.) Tapani Simola sekä kauppatieteiden tohtori Riku Oksman. Tutkinnan johtaja on ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija Ismo Aaltonen