Hornetin seuraajahankkeen tarjouspyyntö lähetetään kaikille hävittäjäkandidaateille

KUVITUSKUVA2_ILMAV

Kuva: Ilmavoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti huhtikuussa 2016 Hornetin seuraajahankintaa (HX-hävittäjähanke) koskevan tietopyynnön neljän valtion hallituksille, jotka välittivät sen edelleen maansa ilmailuteollisuudelle. Tietopyyntöön saatiin marraskuussa 2016 hallitusten välittäminä vastaukset viideltä lentokonevalmistajalta. Tietopyyntöjen tuottaman informaation tarkentamista jatketaan tämän vuoden aikana, ja tarjouspyyntö Hornetin seuraajasta lähetetään keväällä 2018 neljän valtion hallitusten kautta kaikille viidelle valmistajalle.

HX-hävittäjähankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla.

Neljän maan puolustushallinnoille lähetettyyn tietopyyntöön (Request for Information, RFI) vastasivat Isosta-Britanniasta BAE Systems (Eurofighter Typhoon), Ranskasta Dassault Aviation (Rafale), Ruotsista Saab (JAS Gripen E) ja Yhdysvalloista Boeing (F/A-18 Super Hornet) sekä Lockheed Martin (F-35).

Tietopyynnöissä vastaajille esiteltiin Suomen ilmapuolustuksen toimintaympäristöä kuvaavia skenaarioita. Vastaajilta pyydettiin ratkaisumalleja ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaamiseksi skenaarioiden mukaisissa tehtävissä vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä.

Vastauksissa tarkasteltavat osa-alueet käsittivät ilma-alusten lisäksi muun muassa niiden asejärjestelmät, koulutusvälineet, koulutuksen, johtamisjärjestelmät sekä ylläpidon edellyttämät järjestelyt.

Vastaajille annettiin myös mahdollisuus esittää ratkaisuja, joissa monitoimihävittäjien suorituskykyjä voi olla täydentämässä esimerkiksi useampia lentokonetyyppejä tai miehittämättömiä ilma-aluksia.

Puolustushallinnon asiantuntijat ovat alustavasti analysoineet tuhansia sivuja kattavat, pääasiassa salaista aineistoa sisältävät vastaukset talven 2016–17 aikana.

Valmistajien vastaukset sisältävät monipuolisia ja laajoja ratkaisuehdotuksia puolustushallinnon esittämiin skenaarioihin. Kaikissa vastauksissa esitetään Hornetien suorituskyvyn korvaamista monitoimihävittäjän suorituskykyihin perustuvilla ratkaisuilla. Vastauksissa kuvattiin myös monitoimihävittäjien sekä erityyppisten miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten välisiä rajapintoja skenaarioiden mukaisissa tehtävissä.

Hävittäjäkandidaatit erottuvat vastauksissa toisistaan muun muassa häiveteknologian ja elektronisen vaikuttamisen soveltamista koskevien ratkaisujen osalta. Jokainen ehdokas on integroitavissa ilmavoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmään ilman huomattavia muutoksia.

Koulutusjärjestelmissä hyödynnetään nykyisiä koulutusratkaisuja monipuolisemmin virtuaalisen, simulaatiopohjaisen ja oikealla lentokalustolla tapahtuvan harjoittelun yhdistämistä.

Vastausten analyysin perusteella Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaaminen täysmääräisesti on mahdollista hankinnalle suunnitellussa 7–10 miljardin euron kustannuskehyksessä.

Kaikkien hävittäjäkandidaattien käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat annettujen vastausten perusteella rahoitettavissa nykyisen tasoisesta puolustusbudjetista.

Tarkat vertailukelpoiset hintatiedot eri konetyyppien osalta muodostuvat tarjouspyyntöjen vastausten perusteella. Tällöin hankinta käsittää monitoimihävittäjän ja sen operoinnin mahdollistavat oheisjärjestelmät, sensorit ja muun tehtävävarustuksen sekä operatiivisen käytön aloittamisen edellyttämät aseet.

Tarjouspyynnöt lähetetään keväällä 2018

HX-hävittäjähankkeen tietopyyntövastaukset muodostavat hyvän perustan kattavan ja vaativan tarjouspyynnön valmistelemiselle Suomen puolustusjärjestelmän vaatimuksiin vastaavasta Hornetin seuraajasta.

HX-hankkeen ehdokkaiden analyysiä jatketaan vuoden 2017 aikana, jolloin tietopyyntöjen vastauksia tarkennetaan yhteistoiminnassa hävittäjävalmistajien kanssa virallisten tarjouspyyntöjen laatimista varten.

Tässä yhteydessä puolustushallinnon edustajat hankkivat tarkentavia tietoja tietopyyntöjen vastauksiin valmistajamaissa suoritettavilla testeillä, koelennoilla ja simulaattorilennoilla.

Tietopyyntöjen tarkentamisessa käytetään apuna myös Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen maaliskuussa 2017 lähettämän, Hornetin seuraajan aseita ja ulkoisesti kannettavia tehtävävarusteita koskevan tietopyynnön vastauksia.

Virallinen tarjouspyyntö (Request for Quotation, RFQ), Hornetin seuraajasta tehdään neljän valtion hallituksien kautta kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle lentokonevalmistajalle keväällä 2018. Hävittäjäkandidaattien olosuhdetestaus Suomessa on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana.

Lopullinen valintapäätös Hornetin seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021. Valintapäätös tehdään perustuen neljään päätöksentekoalueeseen, jotka ovat monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö, elinkaarikustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen vaikutus.

Uuden monitoimihävittäjäkaluston käyttöönotto ja Hornet-kaluston poistuminen palveluskäytöstä ajoittuu vuosiin 2025–30.

Suomi ja Kiina uudistivat lentoliikennejärjestelyjä

china-25271282424049wNkw

Suomi ja Kiina ovat sopineet uusista lentoreiteistä ja allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU) lentoliikenteestä. Suomen ja Kiinan väliset lentoliikennesopimusneuvottelut pidettiin 20.-21. huhtikuuta Helsingissä.

Neuvotteluissa sovittiin, että lentoyhtiöiden on mahdollista aloittaa liikenne Suomen ja Nanjingin välillä. Lisäksi sovittiin, että Suomi voi lisätä lentoliikennettä Pekingiin myös Rovaniemeltä. Neuvotteluissa poistettiin operoivien yhtiöiden määrää koskevat rajoitteet eli jatkossa maat voivat vapaasti nimetä useita lentoyhtiöitä ilman määrällisiä rajoituksia.

Seuraavat maiden väliset lentoliikenneneuvottelut pidetään Kiinassa viimeistään vuonna 2019.

SAS aloittaa ympärivuotiset lennot Helsingistä Malagaan

a3eec211b5e52d66_800x800ar

Uusi reitti lennetään lauantaisin 4. marraskuuta lähtien vuoden ympäri Airbus A320 – ja Boeing 737-800– lentokoneilla. SAS lentää lisäyksen jälkeen 10 viikottaista vuoroa Skandinaviasta ja Suomesta Malagaan.

Malaga sijaitsee Espanjan Aurinkorannikolla ja uusi reitti vastaa lisääntyneeseen kysyntään erityisesti vapaa-ajan matkustuksen osalta.

–           Malaga on erittäin suosittu kohde suomalaisten keskuudessa ja olemme iloisia voidessamme tarjota suoran yhteyden Suomesta Aurinkorannikolle, kertoo Anders Wahlström, SAS Suomen ja Ruotsin myyntijohtaja. Uusi reitti vahvistaa entisestään SAS:n hyviä yhteyksiä Suomesta Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan kautta muihin suomalaisten suosikkikohteisiin maailmalla. Matkustajilla on valittavinaan SAS GO- tai enemmän mukavuuksia tarjoava SAS PLUS-lippu. SAS PLUS sisältää mm. pääsyn nopeaan Fast Track- turvatarkastukseen, SAS Loungeen, ateriat ja juomat lennolla, lisämatkavaran ja tuplasti Eurobonus-pisteitä.

Uusien reittien lisäksi SAS uudistaa lentokoneensa Euroopan lennoilla vuosien 2017-2019 aikana. Uusissa matkustamoissa matkustajien käytössä on markkinoiden nopein Wifi-yhteys, joka mahdollistaa elokuvien ja tv-ohjelmien suoratoiston. Mukavissa istuimissa on myös USB-liitäntä elektronisten laitteiden latausta varten lennon aikana.

Aikataulu:
Helsinki – Malaga, SK4307 lähtee lauantaisin 09.45 ja saapuu 13.30
Malaga – Helsinki, SK4308 lähtee lauantaisin 14.30 ja saapuu 20.15

Malmin lentokentällä valmistellaan hangaaria tapahtumakäyttöön

031c374b-e940-41b9-919b-495705306dfe-w_960

Cruising Night syksyllä 2016 Malmin kentällä. Taustalla hangaari. Kuva: Helsingin kaupunki

Malmin lentokenttä on lähivuosina paitsi lentopaikka, myös helsinkiläisten monipuolinen tapahtumapaikka. Ennen asuntorakentamisen alkamista kentällä on väliaikaisesti käytettävissä parinkymmentä hehtaaria, jota kaupunki vuokraa joko osissa tai kokonaisuutena monenlaiseen käyttöön. Lentokentän alue on jaettu kahtia, toisella puolella on tapahtuma-alue, toisella puolella voidaan lentää.

Kesällä on tulossa muun muassa Finnish Hot Rod Association ry:n Cruising Night kuukausittain toukokuusta syyskuuhun ja jokamiehen kiihdytysajoja. Tekniikan Maailma tekee autojen testiajot Malmin kentällä. Maaliskuussa kentälle päättynyt Päijänteen ympäriajon maaliintulo oli samalla enduron MM-osakilpailu.

”Hangaarista on tarkoitus tarjota suurin osa tapahtumakäyttöön. Vielä on kesken pelastuslaitoksen edellyttämät hallin käyttötarkoituksen muutoslupa-asiat”, kertoo kentän tapahtumakäytön koordinoinnista vastaava Merja Sorakari Tukkutorilta.

5fa46bfd-9505-4b11-8c21-a754707bbf9e

Vuonna 1937 valmistunut lentokonehalli oli tuolloin Euroopan toiseksi suurin. Kuva: Janne Ojanperä / Helsingin kaupunki 2016.

Lentokoneiden säilytyspaikat hangaarissa olleet määräaikaisia

Hangaarista eli koneiden säilytyshallista varsinainen halliosa on vuokrattu lentokoneiden säilyttämistä varten toukokuun 2017 puoliväliin saakka. Koska kaupungin tavoitteena on edistää kentän monipuolista virkistys- ja tapahtumakäyttöä kaikille kaupunkilaisille, on suurin osa hangaarin halliosasta toukokuun puolivälin jälkeen käytettävissä tapahtumien järjestämiseen.

Kaikki tilajärjestelyt, myös lentokoneiden säilytyksen osalta, on sovittu viime syksynä aluetta vuokraavien tahojen kanssa. Myös hangaarin ottaminen tapahtumakäyttöön on ollut vuokralaisten tiedossa jo silloin.

Lentotoiminta kentällä jatkuu näillä näkymin vuoden 2019 loppuun. Kaupunki on vuokrannut Malmin lentokenttäyhdistykselle pohjois–eteläsuuntaisen kiitoradan alueelta noin 40 hehtaaria valvomattomalle lentopaikalle.

Myös lentoasemarakennuksen ja hangaarin toimistotilat on vuokrattu. Suurin osa vuokralaisista on lentotoimintaa harjoittavia yrityksiä.

Taustaa

  • Malmin lentokenttä siirtyi Helsingin kaupungin hallintaan 1.1.2017, kun Finavia lopetti toimintansa alueella.
  • Kiinteistölautakunta päätti 1.12.2016 vuokrata Malmin lentokenttäyhdistykselle kentän länsiosasta noin 40 hehtaarin alueen valvomattoman lentopaikan pitämistä varten. Vuokra-aika jatkuu näillä näkymin 31.12.2019 asti.
  • Helsingin uudessa yleiskaavassa Malmin lentokenttä on kaupungin merkittävin uusi rakentamisalue. Alueelle on määrä kaavoittaa ja rakentaa vuosina 2020–2040 asuntoja 25 000 asukkaalle. Lentoasemarakennus, lentokonehalli ja niiden välitön ympäristö suojellaan.
  • Lisätietoja alueen väliaikaiskäytöstä ja vuokraamisesta kiinnostuneille kootaan Uutta Helsinkiä -sivustolle.

Finnair ottaa lentojen ateriapalvelut takaisin itselleen, kehittää pohjoismaista asiakaskokemusta

10151853_778813408823115_7512442647534299153_n

Finnair ottaa lentojensa aterioiden valmistuksen ja kehittämisen takaisin osaksi omaa toimintaansa. Finnair ja sen ateriapalvelutoimittaja LSG Sky Chefs ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka myötä Helsinki-Vantaan lentoasemalla toimiva catering-yhtiö LSG Sky Chefs Finland Oy tulee siirtymään Finnairin hallintaan. Finnair ja LSG ovat neuvotelleet uudesta yhteistyömuodosta marraskuusta 2016 lähtien, jolloin LSG Group päätti olla käyttämättä osto-optiotaan catering-yhtiöstä. Muutos vaatii vielä Kilpailuviranomaisen hyväksynnän, jonka jälkeen hallinnan siirtymispäivämäärä tarkentuu.

Catering-yhtiön nimi tulee olemaan jatkossa Finnair Kitchen Oy, ja se tulee osaksi Finnairin Customer Experience -yksikköä, joka vastaa Finnairin asiakaskokemuksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Finnair Kitchen Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Mikko Tainio, joka on aiemmin vastannut Finnairin maapalveluista.

– On hienoa, että Finnair Kitchen tulee osaksi Finnairia ja tiiviiksi osaksi asiakaskokemuksemme kehittämistä. Finnair on vahvassa kasvussa ja pohjoismaisen asiakaskokemuksen tarjoaminen on strategiamme kulmakiviä. Lennonaikaisella tarjoilulla on keskeinen rooli asiakkaan matkustuskokemuksessa, ja pystymme jatkossa kehittämään tarjoilua entistä paremmin pohjoismaisen visiomme mukaisesti. Jatkamme myös hyvässä vauhdissa olevaa toiminnan uudistamista ja tehostamista, sanoo Finnair Kitchen Oy:n toimitusjohtaja Mikko Tainio.

“Olemme viime vuosina saaneet aikaan hyviä tuloksia tehostamalla tuotantoa kokonaisvaltaisesti Lean-toimintamallin avulla ja takaamalla korkean laatutason.  Tulemme luovuttamaan eteenpäin hyvin toimivan yksikön, ja olemme iloisia siitä, että kumppanuus Finnairin kanssa jatkuu, sillä Finnair on LSG Groupille tärkeä asiakas monissa cateringiin liittyvissä toiminnoissa edelleen ” sanoo LSG Sky Chefs Finland Oy:n väistyvä toimitusjohtaja Dirk Kühnemund.

LSG Sky Chefs Finland Oy on toiminut LSG:n hallinnassa vuodesta 2012. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta Finnairin operatiiviseen tulokseen tai taloudelliseen asemaan. LSG Sky Finlandin henkilöstö (noin 500 henkeä) tulee siirtymään Finnair Kitchenin palvelukseen hallinnan siirtyessä.

Teiskon lentokenttätoiminnalle myönnettiin ympäristölupa

500px-Tampere.vaakuna.svg

Ympäristö- ja rakennusjaosto myönsi Teiskon lentokenttätoiminnalle ympäristöluvan 11.4.2017. Luvan hakijana oli Tampereen kaupungin kiinteistötoimi, joka omistaa kiinteistön. Varsinaista lentokenttätoimintaa harjoittaa Vauhtipuisto ry. Ympäristönsuojeluyksikkö asetti toiminnalle useita kymmeniä toimintaa koskevia lupamääräyksiä muun muassa lentoajankohdista, melusta, polttonesteiden jakelusta ja varastoinnista, radoista ja jätevesistä.

Lentokenttä sijaitsee Teiskossa, Velaatan kylässä osoitteessa Moottorikeskuksenhaara 105. Lentokentän kiitorata on 1200 metrin pitkä ja 23 metriä leveä. Lentokentän vieressä on moottoriurheiluratoja. Yhteensä nousuja ja laskuja kentällä on arvioitu olevan vuosittain noin 4700. Moottorilentoja näistä on 2300, joista laskuvarjohyppylentoja on 1800. Purjelentoja on 1600 ja moottoripurjelentoja 800. Laskuvarjohyppylentoja sekä purjelentokoneiden hinauslentoja saa kentällä tehdä huhtikuusta lokakuuhun, ja muita lentoja maaliskuusta marraskuuhun. Moottorikoneiden nousut ja laskut ovat sallittuja arkisin klo 8–21 ja lauantaisin ja pyhisin kello 10–20. Laskuvarjohyppylennoista 85 % tehdään päivällä ja 15 % illalla.

Toimijan on pidettävä lentomääristä kirjaa ja teetettävä melumittauksia ohjeiden mukaisesti puolueettomalla asiantuntijalla. Koneiden nousut ja laskut ja lentoreitit on suunniteltava siten, että meluhaittoja asutukselle ja loma-asutukselle aiheutuu mahdollisimman vähän. Lentotoiminnasta tehdyn melumallinnuksen mukaan melu jää häiriintyvissä kohteissa alle 50dB.

Yöllä kentällä ei lennetä, mutta öisin kenttä toimii muun lentoliikenteen varakenttänä ja sieltä voidaan tehdä viranomaisia palvelevia etsintä-, pelastus- ja palolentoja.

Lentokentälle tulee myös lentokoneiden polttonesteiden jakelupiste, jossa tankataan lentokoneita ja varastoidaan polttoaineita kolmessa kaksoisvaippasäiliössä. Säiliöt varustetaan tarvittavin suojavarustein ja hälytyslaitteistoin, Tankkauspisteen rakenteissa toteutetaan kaksoispidätys. Tankkauspisteen hulevedet johdetaan hiekaneroittimen kautta öljynerotuskaivoon ja sieltä vuonna 2016 rakennettuun hulevesien johtamisjärjestelmään. Koska lentokenttä sijaitsee pohjavesialueelle, on polttonesteiden jakelua ja varastointia ohjattu ja säädetty tarkoin. Jakelutoiminta on varsin pienimuotoista, eikä ole verrattavissa ammattimaiseen jakelutoimintaan. Ylipäätään toimijan on seurattava toimialansa parasta käyttökelpoista tekniikka ja varauduttava sen käyttöönottoon, jotta päästöt ja ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset.

Lentokentällä testataan myös autojen nastarenkaita, kun lentokenttä on suljettu lentotoiminnalta kello 22–8 enintään kolmen tunnin ajan. Talvikaudella kenttää käytetään ajoharjoitteluun. Ajoharjoittelusta ja rengastestauksesta aiheutuva meluhaitta rajoittuu ratojen läheisyyteen. Lisäksi kentällä lennätetään pienlennokkeja ja pidetään yleisötapahtumia.

Norwegian lanseeraa suorat lennot Seattleen ja Denveriin Lontoon Gatwickista – hyvät vaihtoyhteydet Helsingistä

xpakzulki2br2w51hrwu

Norwegian Boeing 787 Dreamliner Kuva: David Peacock

Norwegianin kansainvälinen kasvu jatkuu, kun yhtiö lanseeraa kaksi uutta reittiä Atlantin yli. Norwegian aloittaa suorat lennot Seattleen ja Denveriin Lontoon Gatwickin lentoasemalta.

– Olemme iloisia, että voimme tuoda matkustajille Atlantin molemmin puolin lisää suoria reittejä mannerten välille, kun lanseeraamme uudet reitit Lontoon ja Denverin samoin kuin Lontoon ja Seattlen välillä. Norwegianin edullisilla laatutuotteilla Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä on suuri kysyntä. Olemme iloisia voidessamme toivottaa yhä useammat matkustajat tervetulleiksi lennoille uusilla Dreamliner-koneillamme, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Niiden neljän vuoden aikana, kun Norwegian on lentänyt mannertenvälisiä lentoja, on lentojen käyttöaste ollut keskimäärin yli 90 prosenttia. Se vahvistaa, että edullisia Euroopan ja Yhdysvaltojen samoin kuin Euroopan ja Aasian välisiä lentoja kohtaan on suuri kiinnostus.

Helppo lentää Helsingistä

Uusille reiteille on hyvät yhteydet Norwegianin Helsingistä lähtevillä lennoilla. Siten myös Suomesta lähteville matkustajille avautuu helppoja uusia lentoyhteyksiä nyt avattaviin kohteisiin.

Norwegian tarjoaa myös useita muita kohteita Yhdysvalloissa. Niihin on hyvät vaihtoyhteydet Helsingistä Lontoon lisäksi Tukholmasta, Kööpenhaminasta ja Oslosta lennettävillä suorilla lennoilla. Norwegianin laaja reittiverkosto Yhdysvalloissa sekä mahdollisuus yhdistää eri kohteita Norwegianin yhdensuuntaisilla lipuilla antavat matkustajille mahdollisuuden kokea yhdellä Yhdysvaltain matkallaan useampia kohteita.

London Gatwick – Seattle Tacoma International Airport:

Norwegian lentää kolme kertaa viikossa (maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin) Lontoon ja Seattlen välillä 17. syyskuuta alkaen.

London Gatwick – Denver International Airport:

Norwegian lentää kaksi kertaa viikossa (tiistaisin ja lauantaisin) Lontoon ja Denverin välillä 16. syyskuuta alkaen. Lokakuun 29. päivästä lähtien reitti lennetään kolme kertaa viikossa (tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin).

Finavian suurinvestointi etenee aikataulussaan: lentoaseman työmaat laajentuvat kesällä

medium_01_XXL_Day_Helsinki Airport_Ilmakuva Etela¦ê

PES-arkkitehdit Oy

Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä yksi Suomen suurimmista rakennushankkeista. Tavoitteena on laajentaa Helsinki-Vantaata ja parantaa lentomatkustajien palvelukokemusta.

– Finavian tekemät investoinnit lentoasemilla olivat viime vuonna yli 180 miljoonaa euroa, joka vastaa jopa viittä prosenttia Suomen tehdasteollisuuden toteuttamista investoinneista, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson .

Helsinki-Vantaan kehitysohjelma on tähän mennessä työllistänyt tuhansia suomalaisia. Kesällä lentoaseman laajentaminen etenee, kun terminaalin länsisiiven rakennustyöt käynnistyvät. Uuden rakennusvaiheen myötä työllisyysvaikutus noussee jo lähes 8 000 henkilöön.

Kokonaisuudessaan kehitysohjelman rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan vuoteen 2020 mennessä noin 14 000 henkilötyövuotta.

Hansson kertoo, että kun Finavia vuonna 2013 käynnisti 900 miljoonan euron investointiohjelman, urakat päätettiin toteuttaa uudella tavalla.

– Rakentamisen kustannukset ovat pysyneet budjetissa ja aikataulu on pitänyt suunnitellusti. Asetimme urakoitsijoille yhteiset aika-, kustannus- ja laatutavoitteet sekä niihin liittyvät kannustimet. Kun tavoitteisiin päästään, myös urakoitsijat hyötyvät, Hansson sanoo.

Hanssonin mukaan lentoaseman kehittämistä ja laajentamista suunnitellaan käyttäjälähtöisesti virtuaalimallin avulla. Helsinki-Vantaa on maailman ensimmäisiä lentoasemia, jotka hyödyntävät kolmiulotteista suunnittelua näin laajassa mittakaavassa.

– Virtuaalimallin avulla saamme suunnitteluun mukaan lentoaseman työntekijät ja muut sidosryhmät entistä vahvemmin. He sitoutuvat tulevaan ja ymmärtävät, millaisia muutoksia laajentaminen tuo tullessaan. Samalla saamme hyödyllistä palautetta ja arvokkaita näkökulmia käyttöömme.

Näin Helsinki-Vantaan laajentaminen etenee

Tällä hetkellä rakenteilla on eteläsiipi ja laajennuksen iso keskusaukio. Eteläsiipi avataan kesällä 2017 ja keskusaukio alkuvuonna 2019. Länsisiiven on tarkoitus valmistua vuoden 2020 alkuun mennessä.

Suunnittelupöydällä on myös nykyisen kakkosterminaalin laajentaminen terminaalin edustalla sijaitseville pysäköinti- ja joukkoliikennealueille. Näin kahden terminaalin sijasta lähtö- ja tulopalvelut voitaisiin keskittää yhteen terminaaliin.

Kaikkiaan Helsinki-Vantaan terminaalin pinta-ala kasvaa noin 45 prosenttia. Uusia neliöitä tulee Linnanmäen huvipuiston verran. Asematason infrastruktuuria uudistetaan 65 jalkapallokentän suuruisella alueella.

Laajentamisen tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen solmukohtana. Helsinki-Vantaa on noussut Euroopan tärkeimpien hubien joukkoon, joten laajarunkoliikenteen ja sen toimintaedellytysten kehittäminen on Finavian investointiohjelman yksi keskeisistä tavoitteista.

– Kaukoliikenteen kehittyminen takaa myös suomalaisille yhä useampia lentokohteita niin Eurooppaan kuin Aasiaankin. Suomesta liikennöitävien reittien määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Tällä hetkellä Finavian lentoasemilta on 200 suoraa lentokohdetta ympäri maailmaa, Hansson sanoo.

Valtion lennonvarmistusyhtiö aloittaa toimintansa, omistajaohjaus LVM:lle

aircraft-boeing-sun-solar-ortho-48786

Hallitus on 30. maaliskuuta 2017 nimennyt Suomen aluelennonjohdosta ja lähi- ja lähestymislennonjohdon palveluista vastaavan yhtiön Air Navigation Services Finland Oy:n ilmaliikennepalveluiden tarjoajaksi.

Hallitus päätti samalla, että yhtiön omistajaohjaus on liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla. Yhtiö aloittaa toimintansa 1.4.2017.

Valtion kokonaan omistama Air Navigation Services Finland Oy vastaa lennonvarmistukseen liittyvistä erityistehtävistä, kuten ilmatilan hallinnasta, aluevalvonnasta, palveluista valtion ilmailulle ja lentopelastuspalvelusta.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 20. joulukuuta 2016 Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan eriyttämistä omaksi erityistehtäväyhtiöksi.

Tampereella juhlistettiin airBalticin uuden Tampere–Riika-reitin avausta

bt_plane_debesis_1024x768px_0309

Tampereen Särkänniemessä järjestettiin torstaina 23.3.2017 #TMPRIX2017 Route Launch Party, jossa juhlittiin airBalticin uuden Tampere–Riika-reitin avausta lähes 120 kutsuvieraan kesken. Uusi reitti avautuu 26.3., jonka jälkeen Tampere-Pirkkalan lentokentältä pääsee suoraan Riikaan ja takaisin kuusi kertaa viikossa maanantaista lauantaihin.

Juhlalennoksi teemoitetussa tapahtumassa uuden lentoyhteyden merkityksestä ja sen tuomista mahdollisuuksista kertoivat Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä, Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Latvian suurlähettiläs Uģis Bambe, Finavian lentoasemaverkosto-, markkinointi- ja myyntijohtaja Joni Sundelin sekä airBalticin Senior Vice President E-Commerce, Sales & Marketing Jouni Juhani Oksanen ja Senior Vice President Network Management Wolfgang Reuss.

– On tärkeää, että Tampere näkyy jatkossa kohteena maailmankartalla ja meillä on pysyvät yhteydet eri puolille maailmaa. Riika-yhteys on tärkeä niin elinkeinoelämän, matkailun kuin tapahtumienkin kannalta, toteaa Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Tampereelta Riikaan kuusi kertaa viikossa – kymmeniä jatkoyhteyksiä ympäri maailman

AirBaltic tarjoaa kuusi kertaa viikossa maanantaista lauantaihin varhaisaamun lennon Tampereelta Riikaan ja illalla takaisin. Lennot lähtevät Tampereelta klo 5.15 ja ja paluulento on perillä puolen yön jälkeen. Uuden yhteyden kautta matkustajille avautuu myös kymmeniä jatkoyhteyksiä maailmalle.

– Alueella tehty pitkäjänteinen työ on nyt palkittu, kun airBaltic teki toivotun paluun Tampere-Pirkkalan lentoaseman käyttäjäksi. Uusi yhteys Riikaan on erittäin merkittävä. Sen myötä Tampere-Pirkkala saa Helsingin ja Tukholman lisäksi kolmannen hub-lentoaseman eli vaihdollisten lentojensa solmukohdan. Aamulento Riikaan avaa matkustajille 50–60 jatkoyhteyttä Eurooppaan. Kaikkinensa liityntäkenttien kautta Tampereelta pääsee avatun reitin myötä yhdellä välilaskulla yli 300 kohteeseen ympäri maailman, sanoo Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean lentoliikenteen kehitysjohtaja Marja Aalto.

#TMPRIX2017-reittilanseerauksen järjestelyistä vastasi Tampereen Messujen tapahtumatoimisto Finland Events yhteistyössä airBalticin, Tredean, Latvian suurlähetystön ja Finavian kanssa.