Ilmailun suuronnettomuus lähellä – Onnettomuustutkinta matkustajalentokoneen hallinnan menetyksestä laskukiidossa Turun lentoasemalla 25.10.2017 valmis

DqLmk0MWwAE2G7F

Onnettomuustutkinta Tukholmasta Turkuun laskeutuneen matkustajalentokoneen hallinnan menetyksestä Turun lentoasemalla 25.10.2017 on valmis. Laskeutuessa lentokoneen nopeus ei pienentynyt odotetulla tavalla, jolloin lentokone lähti loivasti sivuluisuun oikea kylki edellä. Kone ajautui kohti kiitotien oikeaa reunaa osuen kiitotien reunavaloihin. Lentokoneen ollessa kääntyneenä poikittain sivuluissa, oli sen maanopeus vielä 78 km/h. Lentokone pysähtyi noin 160 metriä ennen kiitotien päätyä keskilinjan lähettyville siten, että se oli pyörähtänyt 196 ° vastapäivään tulosuuntaansa nähden. Lämpötila oli tapahtumahetkellä lähellä nollaa, kiitotiellä oli yli 10 mm sohjoa. Tuuli kaakosta oli kova ja puuskainen.

Tilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Koneessa oli neljä miehistön jäsentä ja 88 matkustajaa. Koneesta lähetettiin sivuluisun aikana mayday-hätämerkki. Tapauksessa oli aineksia vakavaan onnettomuuteen tai suuronnettomuuteen. Onnettomuustutkintakeskus antaa neljä suositusta vastaavan välttämiseksi ja ilmailun turvallisuuden parantamiseksi.

DqLmm0cXQAIoK8u

DqLmmRrXcAAcQ9w

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Finavia Oyj tarkistaa nykyiset kiitotieolosuhteiden arviointimenettelyt, kunnossapidon käytännöt sekä reagoinnin muuttuviin olosuhteisiin ja toteuttaa näiden pohjalta tarvittavat muutostoimenpiteet. Nopeasti muuttuvissa sääolosuhteissa lentokoneen ohjaamomiehistön aiemmin saama tieto kiitotieolosuhteista voi poiketa huomattavasti laskeutumishetkellä vallitsevista olosuhteista. Tapahtumassa loskan paksuus kiitotiellä kasvoi selvästi, mutta siitä ei ilmoitettu edelleen eikä kiitotietä kunnostettu.

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Irlannin ilmailuviranomainen IAA valvoo, että CityJet -yhtiön suoritusarvolaskennan menetelmät ovat riittäviä varmistamaan turvallisen operoinnin eri olosuhteissa. Onnettomuustutkinnassa selvisi, että yhtiön käyttämät suoritusarvolaskentaan käytetyt taulukot ovat monimutkaisia ja vaikeasti luettavia. Talviolosuhteissa suoritusarvolaskennan tarkkuus ja koulutuksen kautta saatu osaaminen korostuvat.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Kanadan ilmailuviranomainen (TC) valvoo, että Bombardier informoi käyttäjiä moottorijarrutuksen toimintalogiikasta eri tilanteissa. CRJ900 -tyyppisen lentokoneen moottorijarrutus ei toimi, kun se valitaan lentokoneen ollessa ilmassa. Laskussa liian aikainen moottorijarrutuksen valinta johtaa siihen, että se ei ole käytettävissä ilman erillisiä toimenpiteitä.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että CRJ-sarjan lentokoneille tyyppihyväksynnän myöntänyt Kanadan ilmailuviranomainen (TC) valvoo, että Bombardier osoittaa, että vesiliirron alkamisnopeudet on määritelty riittävän luotettavalla tarkkuudella huomioiden nykyään käytettävät rengastyypit. Vesi- tai loskaliirron riskiä ei aina tunnisteta tai mielletä olevan, koska tavallisesti kiitotie-esiintymien paksuudet ovat pieniä. Käytetyt vesiliirron alkamisnopeudet on usein laskettu kaavalla, joka ei välttämättä sovellu nykyaikaisille lentokoneiden renkaille. Vesiliirron lisäksi tulee tarkastella myös mahdollisten muiden esiintymien, kuten loskan, vaikutus liirron alkamisnopeuteen.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Sisäministeriö yhdessä Hätäkeskuslaitoksen kanssa selvittää, miten nopea hälytystieto lennonjohdosta saadaan välitettyä hätäkeskukseen nykyaikaisilla teknisillä ratkaisuilla.

Turun lentoasemalla lennonjohto ilmoittaa tapahtuneesta hätäkeskukselle puhelimella. Turussa ei ole automaattista hälytystä. Lennonjohtaja ei voi keskeyttää lennonjohtotyön vaatimia tehtäviä hätäpuhelun ajaksi, jolloin puhelimella tehdyn hätäilmoituksen käsittelyaika pitenee ja aiheuttaa viivettä hälytykseen. Lisäksi Hätäkeskus aliarvioi tapahtuman onnettomuuspotentiaalin. Se teki hälytyksen tehtävälajina ilmaliikenneonnettomuus, pieni. Hälytyksestä jätettiin ensihoito pois keskustelematta pelastustoiminnan johtajan kanssa.

Tutkintaselostus:

 

Kotka kannattaa lääkärihelikopterin sijoittamista Kouvolan Uttiin

5_Kopteri_lennossa

Kuva: FinnHEMS Oy

Kotkan Kaupunginhallitus on sitä mieltä, että lääkärihelikopterin sijoituspaikaksi pitäisi valita Utti. Hallitus päätti lähettää Kotkan kaupungin kannanoton pääministeri Juha Sipilälle sekä ministereille Annika Saarikko, Antti Häkkänen ja Jari Lindström.

Ensihoitohelikopterin sijoittaminen Uttiin mahdollistaa Vantaalle sijoitetun Medi-Heli 01 sijaistamisen ja puolestaan Utin yksikön sijaistaminen mahdollistuu MH 01 toimesta päällekkäisten ensihoitotehtävien yhteydessä.
Kaakkois-Suomen ensihoitohelikopterin sijoittaminen Uttiin mahdollistaa myös ensihoitolääkärin ja henkilöstön liittämisen muualla Suomessa tapahtuviin suuriin siviilionnettomuuksiin käyttämällä lentotoimintaan tällaisessa tapauksessa samassa yhteydessä muita tarkoituksia varten Utin lentokentällä valmiudessa olevaa NH90 helikopterikalustoa.
Edelleen lääkinnällisen tuen antaminen puolustusvoimien käyttöön sekä taktisen ensihoidon tarjoaminen suuriin poliisijohtoisiin moniviranomaistehtäviin mahdollistuu täysin uudella kustannustehokkaalla tavalla.

Lääkärihelikopteri kuljettaa kohtaamistaan potilaista vain alle 5 % edelleen jatkohoitopaikkaan ja kuljetus suuntautuu pääsääntöisesti yliopistolliseen sairaalaan.

Kouvolan Uttiin sijoitettava ensihoitohelikopteri tavoittaa Kymenlaakson väestön (175 511 asukasta) lisäksi valtaosan Päijät-Hämeen yli 200 000 asukkaan väestöstä. Tampereelle sijoitettu ensihoitohelikopterin toimintasäde puolestaan yltää vammapotilaiden hoidossa Hollolan itäosaan ja puolestaan Mh01 toimintasäde Orimattilan eteläosiin eli Uttiin sijoitettu yksikkö palvelee osin Päijät-Hämeen itäisiä osia.
Uttiin sijoitettu ensihoitohelikopteri kattaa 60 km:n toimintasäteellä noin 200 000 asukasta ja puolestaan 80 km:n toimintasäteellä lähes 300 000 asukasta, joka enemmän kuin Lappeenrantaan sijoitetun ensihoitohelikopterin väestöpohjaan verrattu kattavuus.

Kokonaisuutena Uttiin sijoitettuna lääkärihelikopterin toimintasäde kattaa Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueiden lisäksi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon sekä vaikeakulkuisen saariston edellä mainituilla alueilla.
Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä Lahden keskustaa lukuun ottamatta väestö on sijoittunut ensihoitohelikopterilla helposti tavoitettaviin suhteellisen harvaan rakennettuihin taajamiin, kun alueella ei ole Lappeenrannan kaltaista yhtä tiivistä suurta kaupunkia, jonka keskustan alueella ensihoitohelikopterin käyttö olisi vahvasti rajoittunutta.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla 23. ja 24.1.2018 tapahtuneiden ilmailun vakavien onnettomuuksien vaaratilanteiden tutkinta valmis – suosituksia turvallisuuden kehittämiseksi

45267237151_367c4bb79d_z

Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi onnettomuustutkinnan ilmailun vakavien onnettomuuksien vaaratilanteista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 23. ja 24.1.2018. Vaaratilanteista ei aiheutunut henkilö-, materiaali- tai ympäristövahinkoja. Vakavien onnettomuuksien vaaratilanteiden tutkintaa tehdään ilmailun turvallisuuden parantamiseksi, onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja tilanteista oppimiseksi.

Ensimmäisessä 23.1.2018 tapahtuneessa vaaratilanteessa lennonjohto antoi matkustajalentokoneelle lentoonlähtöluvan kiitotielle, jolla ja jonka alueella käytettiin kiito- ja yhdystievalojen lumenpoistossa kolmea työkonetta. Työkoneita olivat kaksi traktoria ja yksi lumilinko.

Toisessa 24.1.2018 tapahtuneessa vaaratilanteessa liikelentokone rullattiin erehdyksessä aktiiviselle kiitotielle, jota oli lyhyellä loppuosalla lähestymässä matkustajalentokone. Lennonjohto huomasi maaliikennetutkalta tilanteen ja käski liikelentokonetta pysähtymään välittömästi. Lisäksi lennonjohto käski lähestymässä olevaa matkustajalentokonetta tekemään ylösvedon.

Onnettomuustutkintakeskus antaa kolme suositusta turvallisuuden parantamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Finavia Oyj ja ANS Finland Oy käsittelevät jatkossa lentoaseman kunnossapidon ja lennonjohdon välisen yhteistyösopimuksen noudattamatta jättämiset poikkeamina, jolloin ne tulevat analysoitua asianmukaisesti. Ensimmäisessä 23.1. tapahtuneessa vaaratilanteessa lentoaseman kunnossapitoa koskevaa yhteistyösopimusta ei noudatettu. Kunnossapitotöiden ennakointi olisi parantanut turvallisuutta vähentämällä yllättäviä häiriöitä lennonjohtotyössä.

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että ANS Finland Oy ja Finavia Oyj kehittävät lennonjohdon tietojärjestelmän kosketusnäyttöjä siten, että lentokoneet ja maa-ajoneuvot erottuvat niillä selvästi toisistaan. Ensimmäisessä 23.1. vaaratilanteessa lennonjohtajan sähköliuskanäytöllä lumityökoneita näyttävät ajoneuvoilmaisimet eivät erottuneet selvästi lentokoneita ja kiitoteitä ilmaisevista liuskoista.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto varmistaa lentoyhtiöiden tarkastuksissa, että rullausta koskevissa toimintamenetelmissä on huomioitu ohjaamomiehistön tilannekuvan jatkuva ylläpito. Toisessa 24.1. vaaratilanteessa liikelentokoneen ohjaamomiehistö keskittyi lentoonlähtöä edeltävän rullauksen alussa tarkastuslistan läpikäymiseen eikä seurannut riittävästi lentokoneen kulkua.

Tutkintaselostus

Finavian lentoasemilla kasvu jatkuu – tammi-syyskuussa jo lähes 19 miljoonaa matkustajaa

medium_FinaviaPRINT_0004

Kuva: Finavia

Lentomatkustajien määrä on jatkanut odotetusti kasvuaan. Tammi-syyskuussa 18,6 miljoonaa (+11 %) matkustajaa liikkui Finavian operoimien 21 lentoaseman kautta, kertoo Finavian tilastot. Helsinki-Vantaan lentoasemalla vieraili tammi-syyskuussa ennätykselliset 15,8 miljoonaa lentomatkustajaa. 20 miljoonan matkustajan ennätysrajan odotetaankin ylittyvän Helsinki-Vantaalla vielä vuoden 2018 puolella.

Lentomatkustajia on ollut tammi-syyskuussa 11,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena vastaavana aikanaLentomatkustamisen kasvu heijastelee lentoliikenteen hyvää vuotta, Suomen vetovoimaisuutta ja Helsinki-Vantaan yhä tärkeämpää asemaa lentoliikenteen solmukohtana Euroopan ja Aasian välillä.

– Erinomainen liikenteen kasvu on odotuksiemme mukainen. Matkustajamäärät kasvavat nyt samaa vauhtia Helsinki-Vantaalla ja keskeisillä maakunta-asemilla, kuten muun muassa Oulussa, Turussa, Kittilässä ja Vaasassa.Kasvun ohella vastuullinen toiminta ja lentoasemien kestävä kehitys on Finavian liiketoiminnan ytimessä. Tämä tarkoittaa, että kannamme vastuun toimintamme vaikutuksista ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan – tarkasti ja tunnollisesti. Helsinki-Vantaan lentoasema on jo täysin hiilineutraali ja kaikki verkostoasemat ovat vuoteen 2020 mennessä, sanoo reittikehityksestä ja Helsinki-Vantaan lentoasemasta vastaava johtaja Joni SundelinFinavialta.

Finaviassa tehdään lujasti töitä ympäri vuoden uusien reittiyhteyksien ja lentoyhtiöiden saamiseksi lentoasemille. Finnairin uudet yhteydet näkyvät tilastoissa – matkustajamäärät kasvavat Aasian reiteillä. Muun muassa Finnair ja Norwegian ovat lisänneet tuntuvasti tänä vuonna lentoyhteyksiään. Uusi lentoyhtiö FlyDubai aloitti päivittäisen reittiliikenteen Helsinkiin, ja SAS avasi juuri suoran yhteyden Tampereelta Malagaan. Lokakuun lopulla EasyJet avaa yhteyden Lontoon Gatwickista Rovaniemelle, jonka odotetaan tuovan lisää brittimatkustajia suoraan Lappiin.

Helsinki-Vantaalla kansainvälisten vaihtomatkustajien määrä on kasvanut vuoden alusta 26,0 prosenttia

Kasvu kertoo siitä, että Helsinki-Vantaan asema merkittävänä Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen solmukohtana on vahva. Kansainvälisten vaihtomatkustajien määrä on kasvanut 26,0 prosenttia. Vaihtomatkustajia tulee eniten Japanista, Kiinasta, Ruotsista ja Saksasta. Helsinki-Vantaalla kansainvälisen liikenteen kasvu on jatkunut vahvempana kuin muilla pohjoismaisilla päälentoasemilla.

Suomen muilla lentoasemilla matkustajien määrä nousi kokonaisuudessaan noin 10,0 prosenttia. Kolme viikkoa kestänyt kiitotieremontti verotti Tampere-Pirkkalan matkustajamääriä vain hetkellisesti. Muilla lentoasemilla kuin Helsinki-Vantaalla kotimaan lentoliikenteessä matkustajia on ollut tammi-syyskuussa 8,6 prosenttia ja kansainvälisessä liikenteessä 14 prosenttia enemmän.

-Tilauslentojen määrä Eurooppaan kasvoi erityisesti kesälomakaudella. Kreikan-lomalennot kasvattivat selkeästi suosiotaan kasvaneen reittitarjonnan myötä. Odotamme ensi talvesta jälleen vilkasta Lapin lentoasemilla, kertoo Sundelin.

20 miljoonan matkustajan raja ylittyy Helsinki-Vantaalla vielä tänä vuonna

Helsinki-Vantaan vahvaa kasvua selittävät paitsi tiheämmät lentovuorot myös se, että yhä useammat lentoyhtiöt lentävät isoilla laajarunkokoneilla.

Suosituimpia lentokohteita ovat edelleen Ruotsi, Saksa, Espanja ja Iso-Britannia. Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajien määrä on kasvanut 11,6 prosenttia. Kaukolennoilla eniten matkustajia lensi tammi-syykuussa Japaniin, Kiinaan ja Thaimaahan. Yksittäisenä kohteena Qatarin suosio kasvaa edelleen, matkustajien määrä kasvoi pelkästään syyskuussa peräti 73,5 prosenttia.

– Helsinki-Vantaalla saavutettiin jo kesäkuussa 10 miljoonan lentomatkustajan rajapyykki. Tammi-syyskuussa matkustajia on ollut jo 15,8 miljoonaa. Vuoden loppuun mennessä saavutetaan Helsinki-Vantaalla maaginen 20 miljoonan matkustajan ennätysraja, ja ollaan jo lähempänä 21 miljoonaa, Sundelin kertoo.

Tammi-syyskuussa Helsinki-Vantaalla 86,0 prosenttia matkustajista lensi kansainvälisessä lentoliikenteessä ja 14,0 prosenttia kotimaan liikenteessä. Eniten kasvoi vaihtomatkustajien määrä (+ 23,9 %).

Finavian lentoasemat kasvavat ja kehittyvät

Finavia investoi lentoasemiensa kehittämiseen useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Parhaillaan käynnissä ovat laajennukset Helsinki-Vantaan ja Lapin lentoasemilla. Tampere-Pirkkalan laajennus valmistui elokuussa 2018.

Helsinki-Vantaalla on tällä hetkellä käynnissä Finavian historian suurin kehitysohjelma, jonka avulla valmistaudumme palvelemaan 30 miljoonaa vuotuista matkustajaa tulevaisuudessa.

Trident Juncture 18 kehittää ilmavoimien kansainvälistä yhteistoimintakykyä

maxresdefault

Ilmavoimien harjoitusjoukon vahvuus on noin 160 henkilöä ja yhdeksän F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää. Trident Juncture 18 tuo Rovaniemelle myös lento-osastot Yhdysvalloista ja Belgiasta.

Puolustusvoimat osallistuu Norjan isännöimään NATO:n Trident Juncture 18 (TRJE18) -harjoitukseen 25. lokakuuta – 7. marraskuuta. TRJE18-harjoituksessa maa-, meri- ja ilmavoimien joukot harjoittelevat puolustusvoimien tehtäviä vaativissa monikansallisissa olosuhteissa. Suomen osallistumisen tavoitteena on vahvistaa kansallista puolustuskykyä ja kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä.

Ilmavoimista harjoitukseen osallistuu yhteensä yhdeksän Hornetia ja noin 160 henkilöä. TRJE18-harjoituksen lentotoiminnan pääharjoitusalueet sijoittuvat Norjan ja Ruotsin ilmatilaan. Norjan ilmavoimien Örlannin, Bodön, Andöyan ja Gardermoenin tukikohtien lisäksi käytössä ovat Rovaniemen tukikohta Suomessa ja Kallaxin tukikohta Ruotsissa. Harjoituksessa on mukana yhteensä noin 150 ilma-alusta.

Ilmavoimien harjoitusjoukosta noin 100 henkilöä ja neljä Hornetia osallistuu harjoitukseen Rovaniemellä. Norjan ilmavoimien Örlannin tukikohtaan tukeutuvan lento-osaston vahvuus on noin 50 henkilöä ja viisi Hornetia, joista yksi toimii varakoneena. Lisäksi muutamia henkilöitä toimii harjoituksen esikuntatehtävissä.

Yksi TRJE18-harjoituksen konkreettisista tavoitteista on testata isäntämaatuen (Host Nation Support) järjestelyjä käytännössä. Ilmavoimien lentokaluston lisäksi Rovaniemelle tukeutuu Yhdysvaltain ilmavoimien F-15C Eagle -monitoimihävittäjiä ja KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneita sekä Belgian ilmavoimien F-16 Fighting Falcon -monitoimihävittäjiä.

TRJE18-harjoitukseen linkittyy samanaikaisesti Itämeren alueella järjestettävä Northern Coasts 18 (NOCO18) -harjoitus, jonka johto- ja isäntämaana Suomi toimii. Ilmavoimista NOCO18-harjoitukseen osallistuu noin 40 henkilöä, kaksi Hornetia, kaksi Hawk-suihkuharjoituskonetta, kaksi Pilatus PC-12 -yhteyskonetta ja yksi Learjet 35 A/S.

NOCO18-harjoituksen lentotoiminta suuntautuu viikolla 44 Perämerelle, viikolla 45 Turun ja Hangon edustalle. NOCO18-harjoitukseen osallistuvat ilma-alukset tukeutuvat Suomessa Turkuun, Pirkkalaan ja Rissalaan. Satakunnan lennosto toteuttaa lentotoiminnan Turussa tarvitsemat tukipalvelut.

Trident Juncture 18 on NATO:n niin sanottu korkean näkyvyyden harjoitus, joita järjestetään kolmen vuoden välein. Suomi toimii harjoituksessa kumppanimaan roolissa. Harjoitukseen osallistuu yhteensä yli 40 000 sotilasta 31 maasta.

Harjoituksen esittelyvideo (YouTube)

Kittilän lentoasemalla 4.1.2018 tapahtuneen liikelentokoneen oviturman onnettomuustutkinta valmis – kansainvälisiä turvallisuussuosituksia vastaavan ehkäisemiseksi

38821713265_d5f5c8fe26_z

Liikesuihkukoneen oviturma Kittilässä 4.1.2018 Kuva: OTKES

Kittilän lentoasemalla tapahtui 4. tammikuuta 2018 liikesuihkukoneen lähtövalmistelujen yhteydessä kuolemaan johtanut onnettomuus. Onnettomuustilanteessa koneen sisälle muodostunut ylipaine johti oven räjähdyksenomaiseen avautumiseen, kun koneen päällikkö avasi sen. Oven voima ja paine kohdistuivat päällikköön kaataen hänet selälleen. Päällikkö kuoli onnettomuuspaikalle. Myös oven vieressä ollut perämies kaatui paineaallon voimasta. Oven avautumisen voimaa kuvastaa se, että koneen ohjaamon takaseinämään kiinnitettyinä olleet sammutin ja palokirves irtosivat kiinnikkeistään ja sinkoutuivat ulos noin 5 metrin etäisyydelle oviaukosta.

Kansainvälisiä turvallisuussuosituksia vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Israelin Ilmailuviranomainen (CAAI) valvoo, että Israel Aviation Industries yhtiö (IAI) päivittää Gulfstream G150-tyyppisen ja vastaavien ilma-alustyyppien toimintakäsikirjoja. Päivityksiin tulee lisätä varoitus ulosvirtausventtiilin aukiolon tarkistamisesta ennen oven sulkemista. Varoitukset päivityksissä tulee lisätä kohtiin, joissa mainitaan oven sulkemisen jouduttavan lämpenemistä tai jäähdytystä.

Gulfstream G150-tyyppisen ilma-aluksen kylmän sään toimintakäsikirjassa todetaan useassa kohdassa, että liikesuihkukoneen lämpenemistä voidaan jouduttaa sulkemalla ovi. Kylmää säätä koskevassa täydentävässä tarkastuslistassa on maininta siitä, kuinka apuvoimalaitetta käytettäessä tulisi tarkastaa, että ulosvirtausventtiili on täysin auki.

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA tiedottaa ilmaliikenneoperaattoreita, maahuolintayhtiöitä sekä lentoasemien palo- ja pelastuspalvelun organisaatioita turvallisuusuhasta, joka saattaa aiheutua ilma-aluksen paineistumisesta maassa ja sen jälkeisestä oven räjähdyksenomaisesta avautumisesta. Tiedotteen tulee sisältää menetelmät, joilla turvallisuusuhkaa voidaan hallita sekä muistutuksen siitä, että kyseistä uhkaa koskeva koulutus tulee järjestää kaikille ilma-aluksia maassa käsitteleville henkilöille.

Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on julkaissut tilaamansa matkustamoturvallisuutta koskevan tutkimuksen ”Study on CS-25 Cabin Safety Requirements” vuonna 2009. Tutkimuksessa kartoitettiin matkustamoturvallisuuteen vaikuttavat turvallisuusuhkat. Yksi esille noussut turvallisuusuhka oli ilma-aluksen matkustamon paineistuminen maassa ja sen jälkeinen oven räjähdyksenomainen avautuminen. Tutkimuksen johtopäätöksissä ja suosituksissa todetaan, että räjähdyksenomainen oven avautuminen on johtanut kuolemantapauksiin ja loukkaantumisiin, jotka olisi ollut mahdollista estää paremmilla työmenetelmillä tai paremmalla kommunikoinnilla. Tämä turvallisuusasia on oleellinen kaikissa ilmailuammateissa, joissa käsitellään ilma-alusta maassa.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtamaan tutkintaan osallistui useiden eri maiden ja organisaatioiden edustajia ilmailun kansainvälisen luonteen johdosta. Onnettomuustutkintakeskus teki turvallisuustutkintalain 12§:n nojalla päätöksen valtuutettujen edustajien ja neuvonantajien osallistumisesta tutkintaan. Israelin liikenneministeriö, Yhdysvaltain turvallisuustutkintaviranomainen (NTSB), Itävallan (SUB) ja Saksan (BFU) lento-onnettomuustutkintaviranomaiset nimesivät tutkintaan valtuutetut edustajia ja neuvonantajia kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleissopimuksen mukaisesti. Lisäksi Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) nimesi tutkintaan teknisen neuvonantajan EU:n ilmailuonnettomuustutkinta-asetuksen mukaisesti. Liikesuihkukoneen ohjaamoääni- ja lentoarvotallennin purettiin Saksan lento-onnettomuustutkintaviranomaisen laboratoriossa. Paineistuksen valvontayksikkö lähetettiin Yhdysvaltojen turvallisuustutkintaviranomaiselle, jonka valvonnassa laite tutkittiin.

Tutkintaselostus

Neste ja Air BP ainutlaatuiseen yhteistyöhön vastuullisesti tuotetun uusiutuvan lentopolttoaineen toimitusketjun kehittämiseksi

86d14d96d2b87248_800x800ar

Maailman johtava uusiutuvien tuotteiden tuottaja Neste ja kansainvälinen lentopolttoainetuotteiden ja -palvelujen toimittaja Air BP ovat tehneet yhteistyösopimuksen. Yhtiöt selvittävät mahdollisuuksia parantaa vastuullisen lentopolttoaineen saatavuutta lentokentillä ja lisätä sen toimituksia lentoyhtiöille.

Tässä ainutlaatuisessa kumppanuudessa yhdistyvät Nesteen osaaminen sekä ratkaisut uusiutuvan lentopolttoaineen tuotannossa ja sekoittamisessa, Air BP:n asiakassuhteet sekä asiantuntijuus polttoaineiden tehokkaiden toimitusketjujen kehittämisessä, sertifioinnissa ja tuotteiden laadun varmistuksessa. Tavoitteena on tuoda Air BP:n maailmanlaajuisen lentoasemaverkoston asiakkaiden käyttöön yhteisesti brändätty ja vastuullisesti tuotettu uusiutuva lentopolttoaine.

Vastuullisesti tuotettu lentopolttoaine tehdään sekoittamalla fossiilista lentopolttoainetta uusiutuvien hiilivetyjen kanssa, jotka on tuotettu esimerkiksi käytetystä paistinrasvasta. Polttoaine sertifioidaan kuten JET A1 lentopolttoaine, ja sitä voi käyttää lentokoneissa ilman teknisiä muutoksia. Vastuullinen lentopolttoaine vähentää raakaöljyn käyttöä, ja sillä on pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin tavallisella lentopolttoaineella.

”Olen hyvin iloinen voidessani kertoa yhteistyön aloittamisesta Air BP:n kanssa. Uskon, että yhteistyötä tekemällä pystymme löytämään parhaat keinot luotettavien toimitusketjujen kehittämiseen ja varmistamaan, että uusiutuvaa lentopolttoainetta on entistä laajemmin saatavilla. Näin pystymme vastaamaan uusiutuvan lentopolttoaineen kasvavaan kysyntään. Tuote tuo lentoyhtiöille selkeitä etuja pienentämällä niiden ympäristöjalanjälkeä”, sanoo Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala.

Air BP:n toimitusjohtaja Jon Platt lisää: ”Olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että alan johtajan Nesteen kanssa tekemämme yhteistyön ansiosta pystymme tukemaan asiakkaitamme heidän hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteissaan. Ilmailun hiilen vähentämistavoitteet saavutetaan vain koko toimitusketjun tuella. Yhdistämällä kokemuksemme ja asiantuntijuutemme voimme saada muutosta aikaan, edistää vastuullisesti tuotetun uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä ja mahdollistaa luotettavat toimitukset asiakkaille.”

Ilmailun kunnianhimoisena tavoitteena on vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä siten, että vuodesta 2020 alkaen kasvu on hiilineutraalia. Vuoteen 2050 mennessä lentoliikenteen hiilidioksidin nettopäästöjä on määrä vähentää 50 prosenttia. Tällä hetkellä vastuullisesti tuotettu uusiutuva lentopolttoaine on ainoa vaihtoehto fossiilisille polttoaineille. Nesteen ja Air BP:n kaltaisten tulevaisuuteen suuntautuvien yritysten yhteistyötä tarvitaan, jotta ilmailu voi jatkaa maailman yhdistämistä aiempaa pienemmillä kasvihuonekaasupäästöillä.

Molemmat yritykset ovat jo osoittaneet olevansa alalla edelläkävijöitä. Neste MY uusiutuva lentopolttoaine™ on osoittanut teknisen toimivuutensa tuhansilla kaupallisilla lennoilla. Lentoyhtiöt voivat ottaa sen helposti käyttöön ilman investointeja uusiin suihkumoottoreihin tai erillisiin polttoainejakelujärjestelmiin. Se valmistetaan uusiutuvista ja vastuullisesti tuotetuista raaka-aineista, ja se vähentää siten huomattavasti tuotteen koko elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä.

Air BP on toimittanut BP-biolentopolttoainetta vuodesta 2014 lähtien noin kymmenelle lentoasemalle Pohjoismaissa. Oslon lentoasemalla yhtiö muun muassa toimitti ensimmäisenä uusiutuvaa lentopolttoainetta käyttämällä lentoaseman polttoaineen jakeluinfrastruktuuria aiemmassa yhteistyössä Nesteen ja muiden keskeisten norjalaisten ja alan sidosryhmien kanssa.

Finnair vuokraa lentokoneen Air Italylta Chicagon- ja Miamin-reiteille loppukuuksi

Photographer - Paul Sherwood
Photographer – Paul Sherwood

Finnair vuokraa A330-lentokoneen miehistöineen Air Italylta Chicagon- ja Miamin-reiteille 12. – 31.10.2018. Kuormauslaite vahingoitti yhtä Finnairin kaukolentokoneista Chicagon lentokentällä tiistaina 25.9., ja kone on nyt korjattavana. Vuokraamalla koneen Air Italylta Finnair varmistaa, että liikenne Chicagoon ja Miamiin jatkuu normaalisti koneen korjauksen aikana.

“Lentokoneen vaurioituminen Chicagossa on valitettava vahinko. Vuokraamalla Air Italyn laadukkaan A330-koneen voimme jatkaa liikennettä Chicagoon ja Miamiin normaalisti ja tarjota asiakkaillemme onnistuneen lentomatkan koneen vaihtumisesta huolimatta”, Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt sanoo.

Air Italyn kone ja miehistö operoivat Finnairin lentoja Chicagoon ja Miamiin seuraavasti:

  • Kaikki lennot Helsingin ja Chicagon välillä (AY09/AY10) 12.-29.10. Finnair lentää Chicagoon neljä kertaa viikossa. Lentopäivät ovat maanantai, keskiviikko, perjantai ja lauantai.
  • Viisi edestakaista lentoa Helsingin ja Miamin välillä (AY07/AY08) 14.10., 16.10., 21.10., 23.10. ja 30.10.

Air Italyn A330-koneessa on 24 kokonaan makuuasentoon liukuvaa Business-luokan istuinta ja 232 Economy-luokan istuinta. Kaikilla matkustajilla on lennon aikana käytössään henkilökohtainen viihdejärjestelmä. Miehistö tulee Air Italylta, ja lennoilla on mukana myös kaksi Finnairin matkustamohenkilökunnan jäsentä tukemassa Finnairin palvelukonseptin toteutumista.

Finnair on yhteydessä suoraan niihin asiakkaisiin, joita lentokoneen vaihdos koskee. Asiakkailla on oikeus perua lento tai vaihtaa lennon lähtöpäivää operoivan yhtiön vaihtumisen vuoksi. Muutokset voi tehdä ottamalla yhteyttä Finnairin asiakaspalveluun.

Ryanair aloittaa lennot Lappeenrannasta Thessalonikiin kesäkaudella 2019

ateenan-reitin-avauslento-16.5.2018-kuva-lappeenrannan-lentokentalta-kuvaaja-minna-kivisto.

Ateenan reitin avauslento 16.5.2018, kuva Lappeenrannan lentokentältä, kuvaaja Minna Kivistö.

Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair aloittaa lennot Lappeenrannasta Pohjois-Kreikassa sijaitsevaan Thessalonikiin kesäkaudella 2019. Thessaloniki on uusi kohde Lappeenrannasta Välimerelle, ja lennetään nykyisten Milanon Bergamon ja Ateenan reittien lisäksi.

Lennot kaikkiin kolmeen kohteeseen alkavat huhtikuussa (2019): Milanoon Bergamon kentälle keskiviikkoisin ja lauantaisin, Ateenaan keskiviikkoisin ja Thessalonikiin torstaisin.

Ateenan reitin tämänvuotista aikaisemman aloituksen sekä Thessalonikin uuden reitin ansiosta Ryanairin Lappeenrannasta tarjoama kokonaispaikkamäärä kasvaa 40 prosenttia kesäkauteen 2018 verrattuna. Tänä vuonna Ateenan lennot aloitettiin toukokuussa.

Thessaloniki on Kreikan toiseksi suurin kaupunki ja myös yksi Euroopan vanhimmista kaupungeista. Alueella asuu noin miljoona asukasta. Tästä merenrantakaupungista on hyvät yhteydet edelleen Kreikan saarille sekä Ateenaan. Myös suositut lomakohteet Halkidiki ja Kavala ovat helposti saavutettavissa Thessalonikin kautta.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro kertoo, että kesäkauden 2018 lennot ovat olleet valtava menestys ja useat lennoista ovat olleet loppuunmyytyjä.

− Olemme olleet erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön Ryanairin kanssa. Ryanairin houkuttelevan edulliset hinnat ja yhteiset markkinointikampanjamme Ryanairin kanavissa ovat edesauttaneet lentojen täyttymistä ja nostaneet Järvi-Suomen alueen tunnettuutta. Nyt olemme tilanteessa, jossa meillä on enemmän kysyntää kuin lentotarjontaa. Paikkamäärän lisäys ja uusi lentokohde ovat erittäin tervetulleita, Joro sanoo.

Hän arvioi, että Lappeenrannan lentoasema toimii erittäin hyvin myös Pietarin alueen läntisenä kenttänä. Tarkoituksena on parantaa kulkuyhteyksiä Lappeenrannan lentoasemalta muualle Suomeen ja Pietariin. Myös palveluja lentokentällä kehitetään.

− On ollut ilahduttavaa nähdä, että entistä enemmän italialaisia ja kreikkalaisia matkustajia saapuu Lappeenrantaan, suoraan Suomen hienoimman järviseudun sydämeen, Saimaan rannalle. Matkustajat ovat myös löytäneet Lappeenrannan helppona ja edullisena väylänä Suomeen sekä Pietarin upeaan metropoliin, joka sijaitsee vain kahden tunnin päässä Lappeenrannasta, Eija Joro jatkaa.

Ryanairin Skandinavian ja Baltian myynnin ja markkinoinnin johtaja Chris Lundshøj on tyytyväinen, että Lappeenrannan reittivaihtoehtoja pystytään tulevalla kesäkaudella täydentämään.

− Olemme iloisia voidessamme avata uuden reitin Lappeenrannasta Kreikan Thessalonikiin kahden nykyisen kesäkauden reittimme lisäksi. Lennot Milanoon Bergamon kentälle jatkuvat kahdella viikkovuorolla ja lennot Ateenaan yhdellä viikkovuorolla. Lennot kaikkiin kolmeen kohteeseen alkavat huhtikuussa 2019, ja lennot uusimpaan kohteeseemme Thessalonikiin operoidaan myös kerran viikossa, Lundshøj kertoo.

Finnairin syyskuun 2018 liikennetiedot: Finnairin liikenne jatkoi kasvuaan syyskuussa

airbus-2389715_1280

Finnair kuljetti syyskuussa 1 159 400 matkustajaa eli 7,8 % enemmän kuin vuoden 2017 vastaavalla jaksolla. Matkustajamäärä kasvoi Aasian -liikenteessä 5,5 %, Euroopan -liikenteessä 10,0 % ja kotimaan liikenteessä 3,1%. Pohjois-Amerikan -liikenteessä matkustajien määrä laski -1,0 %.

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi syyskuussa 13,2 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna (RPK) kasvoi 7,2 %. Nopea kapasiteetin kasvu heijastui matkustajakäyttöasteeseen, joka laski 4,6 prosenttiyksikköä vertailukaudesta ja oli 80,8 %.

Kaukoliikenteessä kapasiteettia kasvattivat vertailujakson jälkeen käyttöön otetut A350-lentokoneet. Aasian-liikenne kasvoi odotettua hitaammin, kun Finnair joutui perumaan useita Osakan ja Hongkongin lentoja Jebi- ja Mangkhut-taifuunien vuoksi. Aasian -liikenteen tarjonta kasvoi lopulta 8,8 % vertailukaudesta, ja lisäkapasiteetti kohdistui pääasiassa uusille vuoroille Tokioon sekä uuteen kohteeseen Nanjingiin. Pohjois-Amerikan -liikenteessä kapasiteetti nousi 8,7 %, kun Chicagon reitille lisättiin vuoroja. Myös Pohjois-Amerikan -liikenne kärsi muutamista peruutuksista.

Euroopan-liikenteen tarjonta kasvoi 20,5 %, ja sitä kasvattivat kapearunkolaivaston koon kasvattaminen vertailujaksosta ja lisäistuimet osassa nykyisistä kapearunkokoneista. Lisäkapasiteetti kohdistui useisiin Pohjois- ja Keski-Euroopan kohteisiin. Euroopan-liikennettä kasvattivat myös viimeisen vuoden aikana avatut uudet reitit Stuttgartiin, Lissaboniin ja Minskiin. Kotimaan liikenteen tarjonta kasvoi 7,9 % vertailujaksosta.

Myydyt henkilökilometrit kasvoivat koko liikenteessä tarjonnan kasvua hitaammin, mikä näkyi myös matkustajakäyttöasteissa. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 5,2 % Aasian-liikenteessä, 12,2 % Euroopan-liikenteessä ja 3,2 % kotimaan liikenteessä. Pohjois-Amerikan -liikenteessä myydyt henkilökilometrit puolestaan laskivat -1,2%. Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste oli 85,9 %, Euroopan-liikenteen 76,6 %, Pohjois-Amerikan -liikenteen 78,7 % ja kotimaan liikenteen 64,7 %.

Reittiliikenteen tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat syyskuussa 13,7 % vertailujaksosta. Vastaavat myydyt tonnikilometrit kasvoivat 3,7 % erityisesti Japanin hyvän rahtimarkkinakehityksen ansiosta ja huolimatta Jebi-taifuunin aiheuttamasta Osakan rahtiliikenteen häiriöstä. Kotimaan rahtiliikenne ja Yhdysvaltoihin suuntautuva rahtiliikenne kehittyivät suotuisasti. Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyi lisäksi viikoittain kolme DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä. Rahtilentovolyymit laskivat vertailujaksosta, jolloin Finnair vuokrasi rahtitilaa Japan Airlinesilta.

Syyskuussa 85,2 % (87,2%) Finnairin lennoista saapui aikataulussa.

Alustavien tietojen mukaan Finnairin yksikkötuotto eli liikevaihto jaettuna tarjotuilla henkilökilometreillä (RASK) laski heinä – syyskuussa -4,6 % prosenttia vertailukaudesta ja oli 6,95 eurosenttiä.

”Lentoliikenteen kysyntä jatkoi kasvuaan kolmannella vuosineljänneksellä, ja olemme tyytyväisiä matkustajamäärien kasvuun. Kapasiteettimme jatkoi vahvaa kasvuaan huolimatta kaudelle osuneista useista lentojen peruutuksista. Nopean kasvun myötä yksikkötuotot heikkenivät odotusten mukaisesti”, sanoo Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Lokakuun liikennetiedote julkaistaan keskiviikkona 7.11.2018.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet syyskuu 2018 

syyskuu 2018  muutos %  vuoden 2018 alusta  muutos % 
Koko liikenne yhteensä 
Matkustajat 1000 1 159,4 7,8 10 126,3 13,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. (ASK) 3 682,6 13,2 31 912,4 16,8
Myydyt henkilökilometrit milj. (RPK) 2 974,4 7,2 26 605,0 15,5
Matkustajakäyttöaste % 80,8 -4,6p 83,4 -1,0p
Rahti ja posti tn 14 468,5 -4,8 113 674,4 -2,1
Tarjotut tonnikilometrit 540,4 10,4 4 692,3 15,0
Myydyt tonnikilometrit 357,3 4,1 3 100,6 11,8

Aasian reittiliikenne 
Matkustajat 1000 202,0 5,5 1 846,6 18,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 767,3 8,8 15 895,7 19,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 517,8 5,2 13 932,5 18,5
Matkustajakäyttöaste % 85,9 -3,0p 87,6 -0,7p

Euroopan reittiliikenne 
Matkustajat 1000 744,7 10,0 6 297,6 12,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 496,8 20,5 12 261,4 13,9
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 146,1 12,2 9 747,4 11,6
Matkustajakäyttöaste % 76,6 -5,6p 79,5 -1,6p

Pohjois-Amerikan reittiliikenne 
Matkustajat 1000 31,2 -1,0 277,7 15,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 283,3 8,7 2 373,5 15,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 223,0 -1,2 2 027,1 16,4
Matkustajakäyttöaste % 78,7 -7,9p 85,4 0,6p

Kotimaan reittiliikenne 
Matkustajat 1000 181,5 3,1 1 704,4 10,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 135,2 7,9 1 381,8 17,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 87,5 3,2 898,1 12,7
Matkustajakäyttöaste % 64,7 -2,9p 65,0 -2,6p
Rahtiliikenne 
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 960,7 -20,8 15 022,3 -22,1
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 1 076,9 24,9 7 698,2 9,7
– Asian rahtiliikenne tn 10 463,0 3,7 83 574,2 11,9
– Kotimaan rahtiliikenne tn 47,4 -28,1 408,0 -46,4
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 13 547,9 0,4 106 702,8 4,9
Rahtilento tn** 920,6 -45,9 6 971,5 -51,6
Kokonaisrahti- ja posti tn 14 468,5 -4,8 113 674,4 -2,1
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 144,4 8,0 1 218,6 11,5
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 91,0 -3,8 719,4 0,8
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 142,7 13,7 1 204,1 18,2
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 89,5 3,9 707,9 10,5
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 63,0 -7,8p 59,0 -6,3p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 49,9 1,9p 50,3 0,4p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 71,4 -5,6p 66,2 -4,3p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 62,7 -5,9p 58,8 -4,1p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia 

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

–      Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

–      Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

–      Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä