Norwegian lensi maailman tärkeimmän asiakirjan – Lapsen oikeudet – DNA:ksi koodattuna Huippuvuorille

ezgif.com-webp-to-jpg

Kuva: Carl J. Asquini

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlinnan yhteydessä Norwegian on saanut UNICEFin ylpeänä kumppanina kunnian kuljettaa yhden maailman tärkeimmistä asiakirjoista – Lapsen oikeudet – synteettiseksi DNA:ksi muunnettuna Huippuvuorille. Huippuvuorilla DNA varastoidaan ikiroutaan Arctic World Archiven siemenholviin.

Norwegianin lento DY396 laskeutui tänään Huippuvuorille erittäin tärkeä lasti mukanaan: YK:n Lapsen oikeudet synteettiseksi DNA:ksi muutettuna. Kyseessä on ensimmäinen tässä muodossa varastoitava virallinen asiakirja. DNA tullaan säilyttämään yhdessä maailman turvallisimmista paikoista, ikiroudassa Arctic World Archivessa, jota voi verrata jättikokoiseen varmuuskopioon.

Norwegianin sitoutunut ja omistautunut miehistö vastasi arvokkaan lastin kuljettamisesta Huippuvuorille. Aiemminkin UNICEF-tehtävissä mukana olleet kapteeni Sissel Maria Finnsethin ja matkustamon esimies Beate Vinkler Rasmussenin esittelivät ylpeänä DNA:ta lennolla olleille matkustajille.

– Olen ylpeä, että saan olla mukana tällä historiallisella lennolla. Lasten oikeudet ovat äärimmäisn tärkeitä ja ne ovat jotakin, mitä meidän tulee puolustaa, sanoi Vinkler Rasmussen.

Kapteeni Sissel Maria Finnsethille, joka istui lennon ohjaimissa, tämä tehtävä oli erityisen tärkeä.

– On upeaa, että voimme tällä lennolla myötävaikuttaa lasten oikeuksien nostamiseksi huomion keskiöön. UNICEF on osa Norwegianin DNA:ta ja teemme jatkossakin voitavamme, jotta yhä useampi lapsi saa tulevaisuuden, jonka hän ansaitsee, hän sanoi.

– Norwegianin tuki on ollut ratkaisevaa
– Olemme aina olleet ylpeitä kumppanuudesta Norwegianin kanssa. Yhtiön tuki oli ehdottoman ratkaiseva, jotta DNA voitiin kuljettaa turvallisesti. Lisäksi Norwegianin työntekijät ovat aina olleet mukana suurella sitoumuksella ja heidän kanssaan on erittäin mukava työskennellä, sanoi Norjan UNICEFin pääsihteeri Camilla Viken.

UNICEF Norja on korostanut lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen merkitystä ja varmistanut, että sen sisältö säilyy tulevaisuuteen. DNA-kapseli varastoidaan Arctic World Archiveen kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä jota vietetään 20. marraskuuta. Varastointimahdollisuus syntyi digitaalisen tiedon varastointiin erikoistuneen Piglin ja Store Norske Spitsbergen Kulkompanin yhteistyönä.

Digitaalisessa varastoinnissa teknologia voi vanhentua nopeasti ja se voi siten olla haavoittuvaa. Siitä syystä tutkijat ovat onnistuneet kehittämään menetelmiä, jotka mahdollistavat tiedon varastoinnin luonnon vanhimpaan varastointipaikkaan, nimittäin DNA:han.

– Nykyään on helpompaa saada tietoja jopa esihistoriallisista jäännöksistä kuin vanhasta matkapuhelimesta. Digitaalisen tiedon varastointi synteettiseen DNA:han on kuin tavallista koodausta, mutta vain toisella kielellä. Se on ikään kuin kiinan kielen kääntämistä englanniksi, sanoo EMBL’s European Bioinformatics Instituten Senior Scientist Nick Goldman Cambridgestä Englannista. Hän vastaa asiakirjan koodauksesta.

Otava 19 ja Vilkku 19 -lentotoimintaharjoitukset viikolla 48

ILMAV_HN-Otava-Vilkku-tiedote_20191007

Kuva: Ilmavoimat

Lapin lennoston Otava 19 -harjoitus ja Karjalan lennoston Vilkku 19 -harjoitus järjestetään viikolla 48. Oulunsalon ja Rissalan tukikohdista lennettäviin harjoituksiin osallistuu yhteensä 24 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää.

Tavoitteena on harjoittaa ilmavoimien henkilöstöä poikkeusolojen lentotoimintaan. Harjoituslennot suuntautuvat Oulun, Rovaniemen, Kuusamon, Joensuun, Kuopion ja Jyväskylän väliselle alueelle.

Oulunsalosta lennettävä Otava 19 -harjoitus alkaa maanantaina 25.11. kello 9 ja päättyy perjantaina 29.11. kello 14 mennessä. Lentotoimintaa on maanantaista torstaihin kello 9–23 välisenä aikana sekä perjantaina kello 9–14.

Rissalasta lennettävä Vilkku 19 -harjoitus alkaa maanantaina 25.11. kello 8 ja päättyy torstaina 28.11. kello 23 mennessä. Lentotoimintaa on päivittäin kello 8–23 välisenä aikana.

Harjoituksiin liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä korkealla lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat kuulua maassa yliäänipamauksina. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla lentomelua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Harjoituksissa käytetään hävittäjien omasuojajärjestelmiin kuuluvia heitteitä eli soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla muutaman sekunnin kestävinä kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Finnair pääomamarkkinapäivässään: Vastuullisuus avainasemassa Finnairin strategiassa vuosille 2020-2025, uutena pitkän tähtäimen tavoitteena hiilineutraalius

Finnair_A350_detail_nose_and_wing

Finnair valottaa tänään pidettävässä pääomamarkkinapäivässään vuosien 2020-2025 strategiakautensa tavoitteita ja suunnitelmia. Vastuullisuus on strategiassa avainasemassa, ja Finnair julkistaa vastuullisuuden eri osa-alueet – taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun – kattavan yksityiskohtaisen vastuullisuussuunnitelmansa vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.

Vastuullisuussuunnitelman keskiössä on pitkän aika välin etenemissuunnitelma kohti hiilineutraaliutta, jota Finnairin johto ja hallitus työstävät. Finnair pyrkii pitkän aikavälin hiilineutraaliuteen käyttämällä useita eri keinoja:

  • Olennaisen tärkeää on Finnairin lentojen hiilidioksidipäästöjen minimoiminen investoimalla uusiin, vähäpäästöisempiin koneisiin, panostamalla polttoainetehokkuutta parantaviin operatiivisiin toimiin ja biopolttoaineisiin, sekä pidemmällä aikavälillä synteettisiin polttoaineisiin. Finnair osallistuu myös sähkölentämisen kehittämiseen lyhyemmille matkoille ja pitää tärkeänä myös eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämistä.
  • Päästöhyvitykset ja päästökauppa ovat tärkeässä roolissa niiltä osin, kun hiilidioksidipäästöjä ei pystytä kokonaan vähentämään yllämainituin keinoin. Lentoliikenne on jo nyt mukana EU:n päästökaupassa ja ensimmäisenä toimialana maailmassa se solmi globaalin päästöhyvitys- ja vähennyssopimuksen CORSIAn, joka astuu voimaan vuoden 2021 alusta.
  • Finnair myös suunnittelee erilaisia vapaaehtoisia toimia, kuten hiilinieluihin investoimista ja vapaaehtoisia päästöhyvitysohjelmia. Finnair tarjoaa asiakkailleen jo mahdollisuuden hyvittää päästönsä Finnairin kautta.

“Matka kohti aidosti hiilineutraalia lentoliikennettä on pitkä ja haastava, mutta etenemme kohti tavoitetta määrätietoisesti askel askeleelta,” sanoo Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner. ”Tällä matkalla tarvitsemme myös läpinäkyvän ja luotettavan prosessin päästöjen hyvitykseen ja päästökauppaan, mutta päätavoitteemme on oman toimintamme päästöjen vähentäminen. Teemme tätä työtä määrätietoisesti yhdessä kumppaneidemme, asiakkaidemme ja muiden sidosryhmien kanssa.”

Vuosien 2015-2019 aikaan Finnair investoi noin 2 miljardia euroa uuteen polttoainetehokkaampaan kaukoliikennelaivastoon, ja tämä investointi toi merkittävät hiilidioksidipäästövähennykset Finnairin liikenteessä. Finnair valmistelee päätöksiä lähinnä kapearunkolaivastoon strategiakauden 2020-2025 aikana kohdistuvista korvaus- ja kasvuinvestoinneista. Suuntaa antava investointisumma on 3.5-4 miljardia euroa. Tämä on Finnairin merkittävin vastuullisuuspanostus ja sen arvioidaan vähentävän päästöjä Finnairin Euroopan liikenteessä noin 10-15 prosenttia. Investoinneilla on myös merkittävä suora ja epäsuora vaikutus uusien työpaikkojen syntymiseen Suomessa.

Strategiakaudella Finnair tavoittelee kestävää, kannattavaa kasvua ja odottaa kapasiteettinsa kasvavan noin 3-5% vuosittain markkinan kasvun tahdissa. Finnair hyödyntää Helsingin maantieteellistä sijaintia ja sen mahdollistamia suoria, lyhyitä ja polttoainetehokkaita lentoreittejä Aasian miljoonakaupunkeihin.

Finnairin 7.11.2019 julkistamat tavoitteet strategiakaudelle ovat:

  • yli 7,5 %:n vertailukelpoinen EBIT yli syklin (kiintein valuuttakurssein ja polttoaineen hinnoin) 12-18 kuukauden siirtymäkauden jälkeen
  • yli 10%:n sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) yli syklin (kiintein valuuttakurssein ja polttoaineen hinnoin) 12-18 kuukauden siirtymäajan jälkeen
  • yli 85 %:n täsmällisyys
  • parantunut asiakkaiden nettosuositteluindeksi ja henkilöstön nettosuositteluindeksi

Norwegian lanseeraa suorat lennot Helsinki-Vantaan ja Tiranan välillä

y0mkowlwaj0nchvc9asn

Norwegian jatkaa reittiverkostonsa optimointia ja lanseeraa uuden suoran reitin Albanian pääkaupungin Tiranan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä kesällä 2020.

Albania ja maan pääkaupunki houkuttelevat matkailijoita miellyttävällä välimerellisellä ilmastolla, pitkällä rantaviivalla, kristallinkirkkailla vesillä ja kauniilla vuorilla. Albaniassa ja Tiranassa on monenlaista nähtävää ja koettavaa niin kulttuurista, luonnosta, ravintoloista kuin ostoksista kiinnostuneille matkailijoille.

– Olemme iloisia, että voimme tarjota jälleen houkuttelevan kohteen suomalaisille matkustajille. Odotamme innolla, että voimme toivottaa matkustajat tervetulleiksi lennoillemme polttoainetehokkailla lentokoneillamme, sanoo Norwegianin Senior Vice President Commercial Short Haul Magnus Maursund.

Tiranan reitti mukaan lukien Norwegian tarjoaa lähes 40 suoraa reittiä Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Norwegianilla on erinomaiset yhteyden myös Helsinki-Vantaan ja Lontoon Gatwickin välillä, mikä mahdollistaa Helsingistä lähteville matkustajille pääsyn vieläkin laajempaan reittivalikoimaan useisiin kaukokohteisiin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, kuten New York, San Francisco, Austin, Boston, Miami, Denver, Chicago, Orlando, Rio de Janeiro ja Buenos Aires.

Uusi reitti
Helsinki-Vantaan (HEL) ja Tiranan (TIA) välinen reitti lennetään kerran viikossa keskiviikkoisin 3. kesäkuuta–5. elokuuta mahdollisuudella, että reitti jatkuu myös tästä eteenpäin.

Euroopan tuki Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennushankkeelle

medium_helsinki_eip_finavia_rahoitussopimus

EIP:n varapääjohtaja Alexander Stubb ja Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki allekirjoittivat Helsinki-Vantaan laajennushankkeen rahoitussopimuksen Helsinki-Vantaalla 8.11.2019.

Lentoasemayhtiö Finavia Oyj ja Euroopan investointipankki (EIP) allekirjoittivat tänään Helsingissä 150 miljoonan euron lainasopimuksen. Rahoitus tullaan käyttämään Helsinki-Vantaan laajennushankkeen nelosvaiheeseen; johon kuuluu terminaali 2:n laajentaminen uusilla tulo- ja lähtöauloilla ja lähtöporteilla sekä rajatarkastuskapasiteetin kasvattaminen ja entistä paremmat julkisen liikenteen palvelut.

Hankkeen toivotaan sujuvoittavan Schengen-alueen matkustusta sekä liikkumista liikennevälineisiin. Rahoituksen avulla Finavia kykenee laajentamaan matkatavaroiden käsittelyjärjestelmää ja passintarkastusaluetta. Tavoitteena on helpottaa matkustajien ja matkatavaroiden kulkua lentoasemalla. Uudistusten avulla Helsinki-Vantaan vuosittaisen kapasiteetin arvioidaan nousevan noin 30 miljoonaan matkustajaan.

Allekirjoitustilaisuudessa EIP:n varapääjohtaja Alexander Stubb totesi:

”HEL ei jäädy koskaan, eikä myöskään Helsinki-Vantaan liikenne. Tällä lentoasemalla koetaan äärimmäisiä sääolosuhteita, joita ei ole millään muulla suurella kansainvälisellä lentokentällä. On yksinkertaisesti ällistyttävää, kuinka sujuvasti Finavia siitä huolimatta liikuttaa kymmeniä miljoonia matkustajia vuodessa. EIP:n rahoituksen avulla lentoasema pystyy vastaamaan kävijämäärien kasvuun järkevällä ja kestävällä tavalla. Olemme ylpeitä siitä, että voimme tukea hanketta.”

Helsinki-Vantaalle rakennetaan uudet tulo- ja lähtöaulat, jonne sijoitetaan muun muassa 76 lähtöselvitystiskiä. Lisäksi uudistetaan linja-auto- ja taksialueet sekä rakennetaan uusi tunneliyhteys kehäradan juna-asemalle. Uusi pysäköintitalo tarjoaa 1 800 pysäköintipaikkaa lisää. Lähtöporttipuolella laajennetaan rajatarkastusaluetta, jonne saadaan lisää 24 passintarkastuspistettä ja 20 uutta passiautomaattia.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki sanoi: ”Pohjoismaiden johtavana kaukoliikennekenttänä ja suosittuna vaihtoasemana tavoitteemme on tarjota eurooppalaisille matkustajille hyvät ja sujuvat yhteydet kaikkialle maailmaan. Haluamme erottua muista lentoasemista tarjoamalla poikkeuksellisen hyvän asiakaskokemuksen ja toimimalla kestävällä ja vastuullisella tavalla.”

Finavian investointiohjelma Helsinki-Vantaalla työllistää rakennusvaiheessa yli 15 000 ihmistä. Laajennuksen valmistuttua lentoasemalle arvioidaan syntyvän 5 000 uutta työpaikkaa.

Ilmailun avaruussääkeskus aloittaa toimintansa Helsingissä

airplane-sunset-travel

Ilmatieteen laitoksen johtama maailmanlaajuinen avaruussääkeskus aloittaa toimintansa torstaina 7. marraskuuta 2019. Tiedot avaruussäästä parantavat ilmailun turvallisuutta.

PECASUS-avaruussääkeskuksessa seurataan jatkuvasti auringon ja maan lähiavaruuden tilaa satelliittien ja maasta käsin tehtyjen havaintojen avulla. Kun kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn määrittämät kynnysarvot lähiavaruuden häiriöissä ylittyvät, keskuksesta lähetetään avaruussäätiedote lentoliikenteen toimijoille. Tiedote sisältää tiedot avaruusmyrskyn voimakkuudesta ja vaikutusalueesta maapallolla.

”Avaruussäätietojen avulla lennonjohto ja lentoyhtiöt voivat suunnitella lentoreitit ja aikataulut turvallisesti”, kertoo PECASUS-konsortion koordinaattori Ari-Matti Harri.

Avaruussääpalveluita tarvitaan, koska lentokoneiden toiminnot ovat yhä riippuvaisempia satelliittipohjaisista navigointi- ja viestintämenetelmistä. Voimakkaat aurinkomyrskyt voivat vaikuttaa lentokoneiden ja lennonjohdon kommunikointi- ja paikannusjärjestelmien toimivuuteen. Ääritilanteissa myrskyt voivat myös lisätä jonkin verran säteilyn määrää lentokorkeuksilla lähellä napa-alueita. Maassa voimakkaat aurinkomyrskyt näkyvät revontulina.

Tiedot avaruussäästä tuotetaan kymmenen maan yhteistyönä

Ilmatieteen laitoksen johtama avaruussääkeskus tuottaa ilmatilan käyttäjille avaruussäätiedotteita maailmanlaajuisesti. Avaruussääpalvelun tuotanto on kymmenen eri valtion toimijan yhteinen palvelu, joka muodostaa yhdessä PECASUS-konsortion. Konsortion päämaja sijaitsee Ilmatieteen laitoksella Helsingissä ja on ainoa eurooppalainen avaruusalalla toimiva maailmanlaajuinen operatiivinen organisaatio.

”Ilmatieteen laitos on tuottanut lentoliikenteelle sääpalvelua päivittäin jo lähes sata vuotta, mikä on edesauttanut myös avaruussääkeskuksen perustamista. Avaruussääpalvelu on vasta toinen ICAOn asettama ilmailualan globaali sääpalvelu”, Ari-Matti Harri toteaa.

Ilmatieteen laitos johtaa PECASUS-keskuksen operatiivista ja tieteellistä toimintaa, vastaa avaruussäätiedotteiden laadusta ja tuottaa tiedotteet maailmanlaajuiseen ilmailun tietoverkkoon. Belgian avaruussääkeskus (STCE) koostaa tiedotteiden sisällön muiden konsortion jäsenten tuottamien havaintojen ja mallitulosten perusteella. Britannian ilmatieteen laitoksella on valmius korvata muita konsortion jäseniä häiriötilanteissa siviili-ilmailun vaatiman korkean luotettavuuden takaamiseksi. Alankomaiden ilmatieteen laitos tarkkailee palvelun luotettavuutta ja kerää palautetta asiakkailta. Muut konsortioon kuuluvat maat ovat Saksa, Puola, Itävalta, Italia, Kypros ja Etelä-Afrikka.

Lisätietoja:

 

PECASUS-konsortion verkkosivusto (englanniksi): http://www.pecasus.eu

Suomen lentotiedotusalueen virallinen lentosääpalvelu: http://www.ilmailusaa.fi

Lentoreserviupseerikurssille jälleen useita satoja hakemuksia

Ilmav_Lentajaksi-ilmavoimiin_20161005

Ilmavoimien lentoreserviupseerikurssille on hakenut tänä vuonna yli 780 nuorta. Heistä naisia on 39. Kokonaismäärä jäi hieman viimevuotisesta.

Lentoreserviupseerikurssin hakuaika päättyi tänä vuonna 1. marraskuuta eli kuukautta aiemmin kuin viime vuosina on totuttu. Hakemuksia heinäkuussa 2020 alkavalle kurssille tuli kaikkiaan 783, mikä on 87 hakemusta vähemmän kuin vuotta aiemmin.

– Olemme ilman muuta tyytyväisiä. Huolimatta hakuaikaan tulleesta muutoksesta, saimme määräaikaan mennessä paljon hakemuksia, toteaa valintapäällikkö majuri Marko Lehtinen Ilmasotakoulusta. Lentoreserviupseerikurssin valinnoissa ratkaisevampia ovat kuitenkin laadulliset tekijät eli se, kuinka hyvin hakijat täyttävät sotilaslentäjän ammatin vaatimukset. Vuosittainen hakijamäärä kurssille on 2000-luvulla ollut keskimäärin 650.

– Mikäli hakijoita on yli 600, meillä on hyvät edellytykset saada kurssi täyteen, arvioi majuri Lehtinen. Hakukriteerimme ovat avoimesti nähtävillä verkkosivuillamme, ja kiinnostuneiden kannattaa perehtyä niihin ennakkoon.

Esimerkiksi kuntotestien tuloksista sekä koulumenestyksestä saatavia pisteitä hakija voi parantaa harjoittelulla ja vaivannäöllä. Muihin valintaprosessin aikana arvioitaviin kykyihin ja ominaisuuksiin ei hakija itse voi juuri vaikuttaa.

– Jos hakuehdot täyttyvät, ja kiinnostusta riittää, kurssille kannattaa hakea, kannustaa Lehtinen. Valintoja on toteuttamassa joukko ammattilaisia, joilla on erittäin hyvä käsitys siitä, minkälaiset henkilöt sotilaslentäjän ammatissa todennäköisimmin tulevat pärjäämään. Itsekarsintaa ei siis kannata tehdä.

Lentoreserviupseerikurssi 95:lle valitaan nelisenkymmentä oppilasta. Vain lentoreserviupseerikurssin suorittanut voi hakeutua Maanpuolustuskorkeakouluun Lentoupseerin koulutusohjelmaan, josta valmistuu ohjaajia Ilmavoimien, Maavoimien sekä Rajavartiolaitoksen tarpeisiin.

Ilmavoimien komentaja allekirjoittaa avaruustilannekuvayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan

United_States_Space_Command_emblem_2019

Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Pasi Jokinen ja Yhdysvaltain avaruusesikunnan (USSPACECOM) Rear Admiral Marcus A. Hitchcock allekirjoittavat Suomen ja Yhdysvaltain välisen avaruustilannekuvayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan 4. marraskuuta 2019.

Osana kansallisen avaruustilannekuvakyvyn kehittämistä puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat allekirjoittamaan yhteisymmärryspöytäkirjan. Puolustusvoimien sisällä avaruustilannekuvan tuottaminen on määritetty Ilmavoimien vastuulle.

Allekirjoitettavan sopimuksen perusteella on tarkoitus vaihtaa Suomen ja Yhdysvaltain kesken julkista avaruustilannetietoa muun muassa avaruusromulta suojautumiseksi ja erilaisten yhteentörmäysriskien pienentämiseksi.

Yhdysvallat on globaalisti keskeinen toimija avaruustilannetietoisuudessa (Space Situational Awareness, SSA) ja sillä on vastaavanlaisia sopimuksia useiden eurooppalaisten maiden kanssa.

Suomessa Ilmavoimat tekee yhteistyötä siviilihallinnon avaruustoimijoiden kanssa – kuten Ilmatieteen laitos ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus – luodakseen ja kehittääkseen kansallista avaruustilannekuvakykyä. Ilmavoimien tuottama avaruustilannekuva täydentää Puolustusvoimien yhteistä tilannekuvaa ja sen perusteella saadaan tietoa muun muassa avaruusesineiden sijainnista ja liikkeistä. Avaruusesineitä tarkkailemalla voidaan esimerkiksi ennakoida avaruusromun saapumista ilmakehään.

Suomi on jo mukana sekä Euroopan Unionin että Euroopan Avaruusjärjestön avaruustilannetietoisuuteen liittyvissä komiteoissa ja yhteistyössä.

HX-hävittäjähankkeen tarkennettu tarjouspyyntö lähetettiin

74188742_2636433269753969_5919851048683438080_o

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt 31. lokakuuta 2019 HX-hankkeen tarkennetun tarjouspyynnön. Tarkennettu tarjouspyyntö koskee seuraavia monitoimihävittäjiä sekä niihin liittyviä järjestelmiä ja aseita: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi). Tarkennetun tarjouspyynnön vastauksia pyydetään 31.1.2020 mennessä.

Tarkennettu tarjouspyyntö jatkaa HX-hankkeen tarjouskilpailuvaihetta suunnitellusti. Tarjouskilpailuvaihe käynnistyi keväällä 2018 Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen lähetettyä HX-hankkeen alustavan neuvottelukutsun ja tarjouspyynnön. Tarjouspyynnön vastaukset saapuivat tammikuussa 2019 ja sen jälkeen käynnistyi HX-hankkeen ensimmäinen neuvotteluvaihe.

Tarkennettu tarjouspyyntö on jatkumoa jo käydyille neuvotteluille. Tarkennetun tarjouspyynnön myötä kutakin tarjoajaa pyydetään kokoamaan alustavassa tarjouksessa ja neuvotteluissa antamansa tiedot selkeäksi, päivitetyksi ja parannetuksi kokonaisuudeksi.

Tarjouspyyntö on tarjoajakohtainen, mikä tarkoittaa, että kunkin tarjoajan tarjouspyyntö perustuu jo tarjottuun kokonaisuuteen ja sen tarkennustarpeisiin. Kaikkia tarjoajia kohdellaan edelleen tasapuolisesti. Alustavassa tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin on tehty vain vähäisiä tarkennuksia, jotka ovat samoja jokaiselle tarjoajalle. HX-hankkeen toinen neuvotteluvaihe käynnistyy tarkennetun tarjouspyynnön lähettämisen myötä.

Perusteet ja ohjaus tarjouspyyntöön ovat hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston puolustusselonteossa (2017). Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tarkennetun tarjouspyynnön lähettämistä kokouksessaan lokakuun alussa. HX-hankkeen budjetin enimmäismääräksi asetettiin 10 miljardia euroa.

Suorituskykyinen kokonaisuus vuosikymmeniksi

HX-hanke valmistelee Ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyvyn täysimääräistä korvaamista turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti miehitetyillä monitoimihävittäjillä.

Hankinnan kohteena oleva suorituskyky syntyy kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta ja neuvoteltavasta hankintakokonaisuudesta. Tarjoajan on rakennettava hankkeelle asetetun enimmäisbudjetin puitteissa vaatimukset täyttävä suorituskyvyn kokonaisuus, joka pitää sisällään lentokoneiden lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot. Kokonaisuuteen kuuluvat myös puolustusjärjestelmään integroitumisen vaatimat johtamis- ja tietojärjestelmien muutokset sekä turvallisuuskriittisen infrastruktuurin rakentaminen.

Hankinnassa pyritään pienentämään eri järjestelmien yhteensovittamiseen ja tehokkaaseen yhteistoimintaan liittyvää riskiä pyytämällä toimittajilta kokonaisvaltaisia ratkaisuja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi.

Päätösalueet

Monitoimihävittäjän valinta perustuu viiteen päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö, hankinta- ja elinkaarikustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.

Koska hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee ilmavoimien koko taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tulee hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan, mukaan lukien tukevat elementit ja koko elinkaaren aikainen kehittämiskyky.

Valmistajan on tarjottava vaatimukset täyttävät teollisen yhteistyön ratkaisut sekä ylläpitojärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja sen edellyttämän riittävän itsenäisen toimintakyvyn. Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset on pystyttävä kattamaan puolustusbudjetista.

Tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen vain suorituskyvyn perusteella. Muiden päätösalueiden osalta vaaditaan, että tarjous täyttää päätösalueille tarjouspyynnössä määritetyt vaatimukset.

Hankinnan vaiheistus tästä eteenpäin

Nyt lähetetty tarkennettu tarjouspyyntö käynnistää toisen neuvotteluvaiheen, jossa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin tarjoajan kanssa. Toisen neuvotteluvaiheen päätteeksi vuoden 2020 loppupuolella pyydetään lopulliset tarjoukset. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021.

Lentopaikka lisätty sisäministeriön liikkumis- ja oleskelurajoituksista annettuun asetukseen

5a944e49-e2ec-4412-b57a-730c6755ae5f-w_960

Sisäministeriön liikkumis- ja oleskelurajoituksia koskevaan asetukseen on lisätty Pyhtään kunnassa sijaitseva Redstone Aero lentopaikka.

Poliisilain nojalla annettavalla sisäministeriön asetuksella voidaan rajoittaa liikkumista tai oleskelua kohteessa tai sen ympäristössä kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi. Rajoitusalueella liikkuminen ja oleskelu on kielletty ilman alueen toiminnanharjoittajan antamaa lupaa. Pyhtään lentopaikalla toiminnanharjoittaja on lentopaikan pitäjä Redstone Aero Oy. Rajoituksen rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon.

Voimassaolevassa asetuksessa liikkumis- ja oleskelurajoitusalueita on yhteensä 127. Liikkumista ja oleskelua on rajoitettu esimerkiksi lentopaikkojen, vankiloiden, kantaverkon muuntoasemien, eräiden kaivos- ja teollisuusalueiden sekä tasavallan presidentin virka- ja kesäasunnon alueilla.

Rajoitusten tarkoituksena on turvata kohteessa tapahtuvaa toimintaa tai siellä olevaa omaisuutta tai suojata ulkopuolisia ja kohteessa oleskelevia ihmisiä. Liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaiset kohteet ovat usein turvallisuudelle hyvin vaarallisia ja niillä liikkuminen edellyttää alueen perusteellista tuntemista. Asetuksessa edellytetään, että rajoituksen alainen kohde merkitään selkeästi ja tarvittaessa aidataan käyttötarkoituksen kannalta keskeisimmät alueet.