Norwegian onnittelee 100-vuotiasta Suomea: Aleksis Kivi ja Jean Sibelius ovat Norwegianin koneiden uudet suomalaissankarit

igv3ebn61cf3pi2se4vh

Aleksis Kivi on yksi Norwegianin koneisiin kuvatuista suomalaisista merkkihenkilöistä.

Norwegian saa kaksi uutta suomalaista merkkihenkilöä koristamaan koneidensa pyrstöjä. Uudet pyrstösankarit ovat Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kansalliskirjailija Aleksis Kivi ja kansallissäveltäjä Jean Sibelius.

– Olemme ylpeitä, että saamme kaksi uutta merkkihenkilöä koneisiimme. Meille on suuri kunnia, että suomalaisen kirjallisuuden merkkihenkilö Aleksis Kivi ja musiikin merkkihenkilö Jean Sibelius ovat nyt kuvattuina koneissamme, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

– Yksi Aleksis Kiveen liittyvä kiehtova mysteeri on hänen ulkonäkönsä. Nykytiedon mukaan hänestä ei ole olemassa valokuvia. Olemassa on kuitenkin Albert Edelfeltin Aleksis Kiven kuoleman jälkeen piirtämä muotokuva, joka myöhemmin julkaistiin Suomen Kuvalehdessä. Se edustaa tänä päivänä kanonisoitua kuvaa hänestä. Olemme hyvin iloisia, että hänet on nyt kuvattu myös Norwegianin lentokoneessa, sanoo FT Sakari Katajamäki, joka on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikön toimituspäällikkö, Aleksis Kivi -editioiden toimituskunnan sihteeri ja Aleksis Kiven Seuran puheenjohtaja. Aleksis Kiven Seura on valinnut alkuperäisen kuvan, joka on skannattu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – SKS:ssä.

– Musiikki alkaa sieltä, missä kielen mahdollisuudet päättyvät ja se on korkeammalla tasolla kuin mikään muu tässä maailmassa. Meille on kunnia, että Sibelius lentää korkeuksiin Norwegianin kanssa, sanoo Jean Sibeliuksen lapsenlapsenlapsi Jaakko Ilves.

Norwegianin lentokoneissa kuvatut sankarit
Norwegianin lentokoneiden pyrstöissä on kuvattu henkilöitä, jotka ovat edistäneet muutosta, haastaneet sääntöjä ja inspiroineet muita. Sankariksi voidaan valita historiallisesti tunnettu ja omalla alueellaan merkittävä henkilö. Norwegianin lentokoneita koristaa tällä hetkellä neljä suomalaista merkkihenkilöä. Aleksis Kiven ja Jean Sibeliuksen lisäksi omia koneita koristavat kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Minna Canth ja kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg.

Aleksis Kivi (1834–1872) oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija ja yksi suomenkielisen kansalliskirjallisuuden luojista. Hänen kuuluisin romaaninsa on Seitsemän Veljestä. Aleksis Kiven syntymäpäivänä, 10. lokakuuta, vietetään suomalaisen kirjallisuuden päivää. Lue lisää Aleksis Kivestä täältä

Jean Sibelius (1865–1957) on tunnetuin ja arvostetuin suomalainen säveltäjä, sinfonikko ja orkesterirunoilija. Harva säveltäjä on kyennyt vangitsemaan yhtä osuvasti oman kansansa myyttejä, historiaa ja luontoa säveliin kuin Sibelius. Hänen musiikillaan oli merkittävä rooli Suomen matkassa itsenäiseksi valtioksi. Lue lisää Jean Sibeliuksesta täältä.

Finnairin heinäkuun 2017 liikennetiedot: Heinäkuussa ennätyskorkea matkustajakäyttöaste 90,2%; vahva kehitys Aasian reiteillä jatkuu

a350-xwb-finnair-02-hr

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi heinäkuussa 11,6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 13,6 prosenttia. Matkustajia oli kuukauden aikana 1,12 miljoonaa eli enemmän kuin koskaan aiemmin (aiempi ennätys kesäkuulta 1,10 miljoonaa). Matkustajakäyttöaste nousi 1,6 prosenttiyksikköä ja oli 90,2 prosenttia.

Finnairin suurimman liikennealueen eli Aasian kapasiteetti kasvoi heinäkuussa 14,8 prosenttia, ja liikenne kasvoi 19,8 prosenttia huippukorkean matkustajakäyttöasteen (92,6 prosenttia) myötä. Reittitarjonta oli pääpiirteissään sama kuin vertailukaudella, mutta erityisesti vuoroja Tokioon ja Hongkongiin oli edellisvuotista enemmän.

Amerikan-liikenteen kapasiteetti pysyi suunnilleen viimevuotisella tasollaan (ASK -0,2 prosenttia) mutta myydyillä henkilökilometreillä mitattu liikenne kasvoi 3,9 prosenttia korkean matkustajakäyttöasteen ansiosta. Merkittävimmät ohjelmamuutokset vuodentakaisesta olivat Miamin reitin keskeytys kesän ajaksi sekä uuden, kolmesti viikossa operoitavan San Franciscon reitin avaus kesäkuun alussa.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 10,8 prosenttia muun muassa uusien kesäkausireittien ja neljän uuden A321-kapearunkokoneen myötä, ja liikenne kasvoi 9,6 prosenttia. Kotimaanliikenteen kapasiteetti kasvoi 6,3 prosenttia mutta liikenne supistui 7,8 prosenttia suurimpien kotimaanreittien käyttöasteiden laskun myötä. Oulun lentokenttä oli kiitotien päällystyksen vuoksi suljettuna koko kuukauden ajan.

Reittiliikenteen tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat 12,6 prosenttia ja vastaavat myydyt tonnikilometrit kasvoivat 13,8 prosenttia. Rahdin vahva positiivinen kehitys jatkui heinäkuussa Kiinan pääkohteiden, Hongkongin, Japanin, Norjan ja Suomen vetämänä. Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyi lisäksi viikoittain kolme DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä Japan Airlinesin päivittäiseltä Tokio−Helsinki−Tokio-lennolta vuokrattu rahtitila.

Heinäkuussa Finnairin lennoista 86,7 prosenttia (85,6) saapui aikataulussa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet heinäkuu 2017

heinäkuu 2017 muutos % vuoden 2017 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 1 117,953 8,1 6 792,0 7,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 3 459,7 11,6 20 682,2 4,8
Myydyt henkilökilometrit milj. 3 122,3 13,6 17 355,4 10,3
Matkustajakäyttöaste % 90,2 1,6 p 83,9 4,1 p
Rahti ja posti tn 14 058,1 8,8 86 369,2 2,9
Tarjotut tonnikilometrit 518,0 13,7 3 079,4 5,9
Myydyt tonnikilometrit 367,9 13,5 2 080,2 8,7
Kokonaiskäyttöaste % 71,0 -0,1 p 67,6 1,7 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 785,1 9,0 4 228,3 8,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 436,6 10,8 8 198,9 6,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 271,3 9,6 6 643,5 8,9
Matkustajakäyttöaste % 88,5 -1,0 p 81,0 1,9 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 34,4 2,9 175,9 -0,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 272,7 -0,2 1 525,9 -3,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 247,2 3,9 1 273,6 -0,3
Matkustajakäyttöaste % 90,6 3,5 p 83,5 2,5 p

Aasian reittiliikenne

Matkustajat 1000 206,3 19,5 1 164,3 13,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 681,6 14,8 10 010,1 4,7
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 557,9 19,8 8 792,4 13,6
Matkustajakäyttöaste % 92,6 3,9 p 87,8 6,9 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 92,1 -14,3 1 223,5 0,4
Tarjotut henkilökilometrit milj. 68,7 6,3 947,4 6,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 46,0 -7,8 645,9 3,8
Matkustajakäyttöaste % 67,0 -10,2 p 68,2 -1,8 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 12 498,7 9,3 75 378,6 2,6
– Euroopan rahtiliikenne tn 2 227,1 -4,4 14 622,6 -0,8
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 875,9 3,2 5 263,7 -0,1
– Asian rahtiliikenne tn 9 371,9 15,0 54 836,8 4,5
– Kotimaan rahtiliikenne tn 23,8 -78,7 655,6 -35,5
Rahtilento tn** 1 559,4 4,9 10 990,6 5,5
Kokonaisrahti- ja posti tn 14 058,1 8,8 86 369,2 2,9
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 138,5 11,8 818,4 0,6
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 88,0 12,8 527,4 4,5
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 130,2 12,6 761,7 0,9
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 80,3 13,8 471,2 4,2
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 63,7 0,7 64,5 2,4
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 44,6 0,7 50,4 5,5
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 68,9 2,0 69,4 5,0
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 61,7 0,6 61,9 2,0

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Helsinki-Vantaa on nyt hiilineutraali lentoasema

80ad71f994910d97_800x800ar

Helsinki-Vantaa on virallisesti painanut hiilidioksidipäästönsä nollaan, ja saanut siitä kansainvälisen ACA-sertifikaatin.

– Helsinki-Vantaan saama ACA-sertifikaatti on tärkeä virstanpylväs, kun toteutamme Finavian kiihdytettyä ilmasto-ohjelmaa lentoasemillamme. Ilmasto-ohjelmamme koostuu useista eri toimenpiteistä, mutta juuri Helsinki-Vantaan toiminta on keskeisessä roolissa päästöjen vähentämisessä, sanoo kestävän kehityksen johtajaMikko Viinikainen .

Käytännössä sertifikaatin saavuttaminen on merkinnyt mittavaa selvitystyötä, Finavian päästötehokkuuden jatkuvaa parantamista sekä jäännöspäästöjen kompensointia. Viinikainen kertoo, että ACA-ohjelman huipulle kohoaminen edellyttää paitsi lentoaseman omien, myös muiden kentän toimijoiden päästöjen selvittämistä.

Sähköä aurinkopaneeleista ja uusiutuvaa dieseliä busseihin

Hiilidioksidipäästöjen laskeminen nollaan on saavutettu aktiivisilla teoilla jo usean vuoden ajan. – Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä pohjoismaiden lentoasemien suurimman aurinkovoimalan rakentaminen, Viinikainen sanoo.

a6b0c213a727d2a0_800x800ar

Helsinki-Vantaalla asennetaan parhaillaan aurinkopaneeleja, joiden odotetaan tuottavan energiaa jo loppukesästä. Valmistuessaan koko voimalan teho on yli 500 kWp. Se tuottaa lähes kymmenen prosenttia Helsinki-Vantaan uusien terminaalilaajennusten tarvitsemasta sähköstä. Heinäkuussa Finavia aloitti uusiutuvan dieselin tankkaamisen ajoneuvoihin. Kokonaan jätteistä ja tähteistä tehtyä biodieseliä käytetään muun muassa terminaalin ja lentokoneiden välillä kulkevissa busseissa.

Päästöjä alennetaan määrätietoisesti myös muilla Finavian lentoasemilla. Uusiutuvan energian käyttöä lisätään muun muassa bioenergian ja maalämmön avulla. Finavian tavoitteena on myös sitouttaa lentoasemilla toimivat yritykset uusiutuvien polttoaineiden käyttäjiksi.

Hiilineutraalisuudesta kertova ACA-sertifikaatti on globaalisti tunnustettu saavutus

Kansainvälinen ACA-ohjelma (Airport Carbon Accreditation) käynnistettiin vuonna 2009 tukemaan lentoasemien ympäristötehokkuutta osana koko lentoliikenneteollisuuden päästötavoitteita. Helsinki-Vantaa ja Lapin lentoasemat ovat olleet ohjelmassa mukana vuodesta 2011. Nyt myönnetyn ACA-sertifikaatin myötä Helsinki-Vantaan lentoasema on järjestyksessä maailman 34. täysin hiilineutraali lentoasema.

Finavian on vuosittain osoitettava, että Helsinki-Vantaan päästöt vähenevät. Nykyisten keinojen lisäksi tähän pyritään esimerkiksi lisäämällä LED-valaistusta. – On entistä tärkeämpää, että yritykset näyttävät päästöjen vähentämisessä esimerkkiä. Finavia on sitoutunut tekemään sisukkaasti töitä sen puolesta, että lentoasemamme eivät lisää hiilidioksidipäästöjä vuonna 2020. Se tarkoittaa omien päästöjemme minimoimisen lisäksi sitä, että sitoudumme vähentämään päästöjä kompensaatiomekanismin kautta ympäristöongelmien kanssa painivissa maissa kuten Intiassa, Viinikainen sanoo.

Lapin lentoasemat ovat ACA-luokituksen tasolla kaksi eli ovat osoittaneet vähentäneensä aktiivisesti hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on tehdä kaikista Finavian lentoasemista hiilineutraaleja vuoteen 2020 mennessä.

Finavia on mukana keskeisenä toimijana koko 21 lentoaseman verkostollaan eurooppalaisten lentoasemayhtiöiden yhteisessä sitoumuksessa, jonka tavoitteena on saada Eurooppaan 100 hiilineutraalia lentoasemaa vuoteen 2030 mennessä. Lentoliikennetoimialan yhteisenä globaalina tavoitteena on puolittaa kansainvälisen lentoliikenteen aiheuttamat päästöt vuoteen 2050 mennessä huolimatta alan kasvusta.

Finavian ilmasto-ohjelman keskeiset toimenpiteet 2020 mennessä

  • Tuulisähkön käyttäminen
  • Aurinkovoimalan rakentaminen
  • Uusiutuva diesel kalustossa lentoasemilla
  • Ympäristöystävällisen kaluston hankkiminen
  • LED-valaistusten voimakas lisääminen
  • Lämmön lähteinä mm. pelletit ja maalämpö
  • Kompensointi, päästöyksiköt vapaaehtoisilta markkinoilta
  • Ekotehokas uudisrakentaminen, mm. uusien terminaalien BREEAM-sertifiointi
  • Lentoasemilla toimivien muiden yritysten sitouttaminen päästöjen vähentämiseen

Lue lisää Finavian ilmasto-ohjelmasta

Finnair rekrytoi yli 100 lentäjää kasvunsa tueksi­

aircraft-1421918_960_720

Finnairin aloittaa tänään yli 100 lentäjän rekrytoinnin lentäjäkoulutukseen. Nyt alkavassa haussa etsitään sekä jo kokeneita ammattiliikennelentäjiä että henkilöitä, joilla ei tarvitse olla aiempaa lentokokemusta. Valituilla on mahdollisuus aloittaa Finnairin Airbus-perämiehinä jo vuodesta 2018 lähtien koulutuslinjasta riippuen.

– Finnairin kasvu on hyvässä vauhdissa, ja uusiutuva laivastomme ja kasvava reittiverkostomme avaa jälleen uusia mahdollisuuksia lentäjän urasta kiinnostuneille. Erinomaisessa tiimissämme on hyviä kehittymisväyliä aina kapteeniksi ja lennonopettajaksi saakka, sanoo kapteeni ja Finnairin lentotoiminnan johtaja Jari Paajanen.

Hausta valitut vasta-alkajat voivat valita noin 24 kuukautta kestävän opintojakson Suomen Ilmailuopistossa tai noin 18 kuukautta kestävän Finnairille räätälöidyn intensiivisen Multi-Pilot License (MPL)-koulutusohjelman, joka toteutetaan yhteistyössä Patria Pilot Trainingin kanssa. Kokeneet ammattiliikennelentäjät puolestaan käyvät Finnairin järjestämän perämieskurssin ja tyyppikoulutuksen.

Hakuaika kaikkiin koulutusohjelmiin on 1.8. – 31.8.2017, ja valintaprosessi soveltuvuustesteineen, haastatteluineen ja tarkastuksineen kestää noin kahdeksan kuukautta.

Lisätietoja koulutusohjelmista, hakuprosessista ja valintakriteereistä Finnairin verkkosivuilla: https://company.finnair.com/fi/toihin-finnairille/liikennelentajat

 

Finnairin kesäkuun 2017 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi 9,1 prosenttia ja oli ennätykselliset 1,1 miljoonaa

airbus-2389715_960_720

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi kesäkuussa 9,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 13,4 prosenttia. Matkustajia oli kuukauden aikana 1,10 miljoonaa eli enemmän kuin koskaan aiemmin (1,03 miljoonaa viime vuoden kesäkuussa ja 1,08 miljoonaa viime vuoden heinäkuussa). Matkustajakäyttöaste nousi 2,7 prosenttiyksikköä ja oli 86,8 prosenttia.

Finnairin suurimman liikennealueen eli Aasian kapasiteetti kasvoi kesäkuussa 11,3 prosenttia, ja liikenne kasvoi 17,4 prosenttia matkustajakäyttöasteen paranemisen myötä. Reittitarjonta oli pääpiirteissään sama kuin vertailukaudella, mutta erityisesti vuoroja Tokioon ja Hongkongiin lisättiin. Finnair on nyt lentovuoromääriltään suurin eurooppalainen lentoyhtiö Japanissa.

Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi vuodentakaisesta 1,9 prosenttia, ja myydyillä henkilökilometreillä mitattu liikenne kasvoi 4,6 prosenttia. Merkittävimmät ohjelmamuutokset vuodentakaisesta olivat Miamin reitin keskeytys kesän ajaksi sekä uuden, kolmesti viikossa operoitavan San Franciscon reitin avaus kesäkuun alussa.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 11,1 prosenttia muun muassa uusien kesäkausireittien ja neljän uuden A321-kapearunkokoneen myötä, ja liikenne kasvoi 12,3 prosenttia. Kotimaanliikenteen kapasiteetti supistui 3,4 prosenttia, kun Oulun lentokenttä oli remontin vuoksi suljettuna kuukauden viimeisen viikon. Liikenne vähentyi 7,2 prosenttia.

Reittiliikenteen tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat 0,6 prosenttia ja vastaavat myydyt tonnikilometrit kasvoivat 13,7 prosenttia.* Rahdin kasvu näkyi lähes koko markkinalla, mutta erityisesti A350-laajarunkokoneilla lennettävien Tokion ja Hongkongin lisävuorojen tuoma kapasiteetti kyettiin hyödyntämään tehokkaasti. Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyi lisäksi viikoittain kolme DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä.

Kesäkuussa Finnairin lennoista 83,5 prosenttia (86,8) saapui aikataulussa.

Alustavien tietojen mukaan Finnairin yksikkötuotto eli liikevaihto jaettuna tarjotuilla henkilökilometreillä (RASK)* nousi huhti–kesäkuussa 4,2 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 6,97 eurosenttiä.

”Yksikkötuotto kasvoi vuoden toisella neljänneksellä pitkälti matkustajakäyttöasteen laaja-alaisen paranemisen ansiosta, mutta myös keskihinnat nousivat joillain reiteillä. Viimevuotiseen verrattuna kehitys oli erityisen vahvaa Finnairille keskeisessä Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Myös lisäpalvelumyynnillä ja rahdilla oli selvä positiivinen vaikutus”, sanoo Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Heinäkuun 2017 liikennetilasto julkaistaan tiistaina 8.8.2017.

* Finnair on tarkistanut reittiliikenteen rahtikapasiteetin (tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit) laskentamenetelmäänsä kesäkuusta 2017 lähtien. Uusi laskenta perustuu aikaisempien konetyyppi- ja liikennealuekohtaisten vakioiden sijaan kullakin lennolla myytävissä olevaan todelliseen rahtikapasiteettiin, joka riippuu myös sääolosuhteista ja muusta koneessa olevasta painolastista. Uuden ja aikaisemman laskentatavan mukaiset vertailutiedot esitetään 20.7. julkaistavassa puolivuosikatsauksessa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet kesäkuu 2017

kesäkuu 2017 muutos % vuoden 2017 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 1 100,2 9,1 5 674,0 7,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 3 247,6 9,9 17 222,5 3,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 818,6 13,4 14 233,1 9,6
Matkustajakäyttöaste % 86,8 2,7 p 82,6 4,5 p
Rahti ja posti tn 14 323,6 11,6 72 311,1 1,9
Tarjotut tonnikilometrit 483,9 10,3 2 561,4 4,5
Myydyt tonnikilometrit 340,8 13,7 1 712,3 7,8
Kokonaiskäyttöaste % 70,4 2,1 p 66,9 2,0 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 744,1 11,6 3 443,2 8,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 329,3 11,1 6 762,3 5,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 155,2 12,3 5 372,2 8,7
Matkustajakäyttöaste % 86,9 1,0 p 79,4 2,4 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 32,5 3,3 141,5 -1,1
Tarjotut henkilökilometrit milj. 261,7 1,9 1 253,1 -3,9
Myydyt henkilökilometrit milj. 234,2 4,6 1 026,5 -1,2
Matkustajakäyttöaste % 89,5 2,3 p 81,9 2,3 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 180,5 16,8 958,0 12,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 559,2 11,3 8 328,5 2,9
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 362,5 17,4 7 234,5 12,4
Matkustajakäyttöaste % 87,4 4,6 p 86,9 7,3 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 143,1 -8,1 1 131,4 1,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 97,4 -3,4 878,6 6,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 66,6 -7,2 599,9 4,8
Matkustajakäyttöaste % 68,4 -2,8 p 68,3 -1,1 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 12 622,7 10,8 62 879,9 1,3
– Euroopan rahtiliikenne tn 2 405,4 3,1 12 395,5 -0,2
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 841,0 -2,9 4 387,8 -0,8
– Asian rahtiliikenne tn 9 333,3 15,9 45 464,9 2,6
– Kotimaan rahtiliikenne tn 43,0 -70,2 631,7 -30,2
Rahtilento tn** 1 700,8 18,1 9 431,2 5,6
Kokonaisrahti- ja posti tn 14 323,6 11,6 72 311,1 1,9
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 122,5 -0,9 679,4 -1,5
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 88,4 14,0 439,4 2,9
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 116,3 0,6 631,5 -1,2
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 79,8 13,7 390,9 2,5
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 72,1 9,4 64,7 3,7
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 45,6 -0,6 51,7 6,1
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 78,3 11,8 69,5 5,3
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 68,6 7,9 61,9 2,2

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Norwegian lanseeraa neljä uutta transatlanttista reittiä

rmnradv3sqbdtcbagsh0

Norwegian 787 Dreamliner

Norwegianin kansainvälinen kasvu jatkuu. Yhtiö lanseeraa uusia mannertenvälisiä reittejä Lontoon Gatwickistä Chicagoon ja Austiniin sekä Pariisista Bostoniin ja Oaklandiin. Norwegian lisää myös lähtöjen määrää olemassa olevilla reiteillä Pariisin ja Los Angelesin sekä Pariisin ja New Yorkin välillä.

Norwegian lanseeraa jälleen kaksi kohdetta Yhdysvalloissa – Chicagon ja Austinin Lontoosta. Uusien reittien myötä Norwegian tarjoaa nyt lentoja 13 eurooppalaisesta kaupungista 15 kaupunkiin Yhdysvalloissa.

– Vuosi sitten aloitimme kaukoreitit Yhdysvaltoihin Pariisista. Kysyntä on ollut suurta, ja koneet ovat olleet täynnä. Odotamme innolla, että voimme antaa yhä useammille matkustajille mahdollisuuden lentää edullisesti uusien Yhdysvalloissa olevien kohteiden ja Euroopan välillä, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Bjørn Kjos.

Tietoa uusista reiteistä
Lontoon Gatwickin lentoasema – Austin-Bergstromin kansainvälinen lentoasema:
Kolme lähtöä viikossa maaliskuusta 2018 lähtien
Lontoon Gatwickin lentoasema ­– Chicago O’Hare kansainvälinen lentoasema:
Neljä lähtöä viikossa maaliskuusta 2018 lähtien
Pariisin Charles de Gaullen lentoasema – Boston Loganin kansainvälinen lentoasema:
Neljä lähtöä viikossa toukokuusta 2018 lähtien
Pariisin Charles de Gaullen lentoasema – Oaklandin kansainvälinen lentoasema:
Neljä lähtöä viikossa huhtikuusta 2018 lähtien

Norwegian käynnisti kaukolentototoiminnan vuonna 2013 suorilla lennoilla Tukholman ja New Yorkin sekä Oslon ja New Yorkin välillä. Norwegianin mannertenväliset reitit ovat lisääntyneet sitä mukaa, kun yhtiö on vastaanottanut uusia Boeing 787 Dreamlinereita. Yhtiön kansainvälistymisstrategia on nyt toteutumassa.

Norwegian tarjoaa enemmän reittejä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä kuin mikään muu eurooppalainen lentoyhtiö
Vuonna 2014 Norwegian aloitti lennot Lontoon ja Yhdysvaltojen välillä ja viime vuonna Pariisin ja Yhdysvaltojen välillä. Tänä vuonna yhtiö on aloittanut lennot Barcelonan ja Yhdysvaltojen välillä. Aiemmin tänä vuonna Norwegian lanseerasi uusia reittejä Lontoon ja Singaporen samoin kuin Lontoon ja Buenos Airesin välillä. Norwegian tarjoaa tällä hetkellä enemmän reittejä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä kuin mikään muu eurooppalainen lentoyhtiö.

EU:n ilmailuasetus tähtää tasapuoliseen kilpailuun

aircraft-on-final

Euroopan komissio on antanut ehdotuksen asetukseksi, jonka tarkoituksena on turvata tasapuolinen kilpailu lentoliikenteessä.

Asetusehdotus on osa EU:n ilmailustrategian täytäntöönpanoa. Ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa avoimet ja kilpaillut lentoliikennemarkkinat ja luoda keinot, joilla EU voi tarvittaessa puuttua epäreiluihin käytäntöihin.

Komission arvion mukaan joidenkin kolmansien maiden lentoyhtiöt saattavat saada epäreilua kilpailuetua niiden harjoittamien syrjivien käytäntöjen ja valtiontukien vuoksi. Asetusehdotus sisältää yleiset säännöt menettelyistä, joita sovelletaan, jos havaitaan mahdollinen kansainvälisten velvoitteiden rikkominen, syrjivä käytäntö tai aiheutettu vahinko.

Valtioneuvosto korostaa saavutettavuuden sekä avoimen ja markkinoita avaavan lentoliikennepolitiikan tärkeyttä.

Valtioneuvosto tukee asetusehdotuksen tavoitetta taata tasapuolinen kilpailu lentoliikenteen harjoittajien välillä, mutta katsoo, että mahdollisissa epäreilun kilpailun tilanteessa haettaisiin ensisijaisesti kansainvälisiä ratkaisuja.

Suomi pyrkii ehdotuksen jatkokäsittelyssä vaikuttamaan siihen, että ehdotuksen toimenpiteiden vaikutukset olisivat EU-yhtiöiden kannalta tasapuoliset.

Valtioneuvosto toimitti EU:n ilmailuasetusta koskevan kirjelmän eduskunnalle 5. heinäkuuta 2017.

Norwegianin kaikkien aikojen ensimmäinen Boeing 737 MAX on täällä

jb4ff6dbsqv6ktdg6c8i

Norwegianin ensimmäinen Boeing 737 MAX

Norwegianin kaikkien aikojen ensimmäinen Boeing 737 MAX -lentokone laskeutui tänä aamuna Oslon Gardermoenin lentoasemalle. Norwegian ottaa ensimmäisenä Euroopassa vastaan tämän lentokonetyypin. Se on päivitetty versio Boeing 737-800 -koneesta, jota yhtiö käyttää lyhyen matkan reiteillään.

Boeing 737 MAX on seuraavan sukupolven lyhyen ja keskipitkän matkan lentokone, jossa on 189 paikkaa ja kantama, joka mahdollistaa mannertenväliset lennot.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että olemme vihdoin vastaanottaneet ensimmäisen Boeing 737 MAXin, joka aloittaa liikennöinnin pian. Uudella lentokonetyypillä on mahdollista lentää mannertenvälisiä lentoja entistäkin alhaisemmilla hinnoilla. Boeing 737 MAX on vieläkin polttoainetehokkaampi ja ympäristöystävällisempi kuin uudet Boeing 737-800 -koneemme, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Bjørn Kjos.

Norwegianin signature-yhteistyökumppani UNICEF saa ison lahjoituksen ensimmäisen lennon yhteydessä. Useita paikkoja ensimmäisellä lennolla on huutokaupattu ryhmälle amerikkalaisia lentoharrastajia yli 200 000 Norjan kruunulla. Rahat menevät lyhentämättöminä UNICEFin työlle hädänalaisten lasten hyväksi.

Norwegian on tilannut kaikkiaan 110 Boeing 737 MAX -lentokonetta. Vuonna 2017 Norwegianille toimitetaan neljä 737 MAX -konetta. Koneilla lennetään mannertenvälisiä lentoja.

Onnettomuustutkintakeskus: Neljä turvallisuussuositusta vakavasta vaaratilanteesta Helsinki-Vantaan lentokentällä 28.10.2016

medium_helsinki_airport_tower_2013

Helsinki-Vantaan lentokentällä tapahtui vakava vaaratilanne 28.10.2016. Lennonjohto antoi epähuomiossaan luvan rullaavalle Finnairin matkustajalentokoneelle ylittää laskeutuvan liikenteen aktiivisen kiitotien, jossa oli juuri laskeutumassa SAS:n matkustajalentokone.  Ohjaamon miehistö huomasi virheen, eivätkä he lähteneet ylittämään kiitotietä. Pian huomattuaan erehdyksensä myös lennonjohtaja korjasi antamansa virheellisen selvityksen.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antaa neljä turvallisuussuositusta vakavien vaaratilanteiden ja onnettomuuksien välttämiseksi ja ilmailuturvallisuuden parantamiseksi:

OTKES suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto velvoittaa Finavia Oyj:n ja ANS Finland Oy:n tekemään yhdessä riskianalyysin Helsinki-Vantaan lentoasemalla aktiivisen kiitotien yli rullaamisesta rinnakkaiskiitotieoperoinnin yhteydessä.

Finavialla on Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymä ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:n vaatimukset täyttävä turvallisuudenhallintajärjestelmä, jolla voidaan tehdä riskianalyyseja. Riskianalyysillä olisi tässä tapauksessa tarkoitus arvioida turvallisuuden näkökulmasta ilma-alusten rullaamista aktiivisen kiitotien ylitse käytössä oleville rinnakkaiskiitoteille Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Toiseksi OTKES suosittaa, että Finavia Oyj hankkii yhteistyössä ANSF Oy:n kanssa Helsinki-Vantaan lähilennonjohdossa käytössä oleviin järjestelmiin perustuvan teknisen varoitusjärjestelmän.

Helsinki-Vantaan lähilennonjohdossa on käytössä erilaisia varoitusjärjestelmiä, joihin on teknisesti mahdollista kytkeä ilma-alusten ja ajoneuvojen liikkumiseen perustuvia automaattisia varoituksia. Tällä hetkellä ilma-alusten ja ajoneuvojen liikkumiseen perustuvat varoitukset eivät ole nykyisen ohjeistuksen takia käytössä. Varoitus voisi kertoa esimerkiksi ristiriidasta ilma-aluksen sijaintitiedon ja pysäytysvalorivin statuksen välillä.

Kolmanneksi OTKES suosittaa, että ANS Oy varmistaa riittävän ja laadukkaan HF-tekijöiden (Human Factors) koulutuksen sekä kouluttajien HF-pätevyyden lennonjohtajien täydennys- ja kertauskoulutuksissa.

Liikennemäärien kasvaessa ja teknisten järjestelmien monimutkaistuessa ihmisen toiminnalla on yhä keskeisempi merkitys lentoturvallisuuden hallinnan kannalta.  OTKES havaitsi tutkinnassa, että inhimillisiin tekijöihin liittyvän koulutuksen painoarvo oli viime vuosien aikana vähentynyt, vaikkakin vuoden 2017 alusta voimaan astunut EU-asetus nyt velvoittaa HF-koulutusta osana lennonjohtajan lupakirjan kertauskoulutusta. Koulutuksen avulla voitaisiin muun muassa paremmin tiedostaa lennonjohtajan työn sisältämät ristiriitaiset tavoitteet, kuten esimerkiksi mahdollisimman nopea ja turvallinen lennonjohtaminen.

Lisäksi OTKES suosittaa, että ANS Finland Oy yhteistoiminnassa säähavaintopalloja operoivan yrityksen kanssa kehittää toimintaa niin, että säähavaintopallojen lähettämisen kuormittavuutta puhelinliikenteen muodossa voidaan lähilennonjohdon työpisteissä vähentää.

Säähavaintopalloja lähettävä yritys pyytää lähetysluvan lähilennonjohdosta puhelimitse. Puheluihin vastaa joko vuoroesimies tai toinen lennonjohdossa työskentelevä henkilö. Koska vuoroesimies ei ollut paikalla, lähilennonjohtaja vastasi kolmeen sääpalloja koskevaan puheluun ennen vakavaa vaaratilannetta.  Suosituksella kohdistetaan huomio sellaisiin lennonjohdon työtä häiritseviin tekijöihin, joita tulisi ilmailuturvallisuuden parantamiseksi vähentää.

Yhteydet maailmaan lähes tuplaantuneet kymmenessä vuodessa – Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan ylivoimaisesti verkottunein lentoasema

476860_406468089369276_673409991_o

Finavian operoima Helsinki-Vantaa on parhaiten maailman lentoverkostoihin kytkeytynyt lentoasema Pohjois-Euroopassa. Helsinki-Vantaan valttikortteja ovat lentoaseman kilpailukyky, siellä operoivien lentoyhtiöiden tarjoamat kattavat lentoyhteydet sekä suuri vaihtoliikenteen osuus lentoaseman kokonaismatkustajamäärästä. Tiedot ilmenevät kansainvälisen lentoasemajärjestö Airports Council Internationalin (ACI) julkaisemasta Airport Industry Connectivity -raportista.

ACI Europen vertailussa nousevat korkealle ne lentoasemat, jotka ovat hyvin verkottuneita muihin hyvien yhteyksien kenttiin. Helsinki-Vantaan lentoaseman sijoitus on kaikkien Euroopan lentoasemien välisessä vertailussa 12. ja Pohjois-Euroopassa ylivoimainen ykkönen.

– Helsinki-Vantaa on vahvistanut viime vuosina voimakkaasti asemaansa lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Tässä suurimmat tekijät ovat, että Helsinki-Vantaan tarjoamille lentoyhteyksille syntyy kysyntää entistä laajemmalta Itämeren alueelta sekä kasvavasta vaihtoliikenteestä Euroopan ja Aasian välillä. Myös Suomen suosio matkailukohteena on tärkeää. Suomelle hyvä verkottuneisuus merkitsee isoa kilpailukykytekijää ja antaa täällä toimiville yrityksille etulyöntiaseman moneen muuhun maahan verrattuna, toteaa Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Helsinki-Vantaan indeksipistemäärä vertailussa (hub connectivity) on 9 982. Kasvua on tullut kymmenessä vuodessa 96 prosenttia. Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan lentokentistä ylivoimaisesti verkottunein, sillä toiseksi korkeimmalla indeksissä on Kööpenhaminan lentoasema pistemäärällä 5 404 (sija 15). Oslon lentoasema on sijalla 17 (3 868 pistettä). Sekä Kööpenhaminan että Oslon lentoasemat ovat matkustajamääriltään Helsinki-Vantaata suurempia.

Helsinki-Vantaan lentoasemalta on Pohjois-Euroopan kentistä eniten suoria lentoyhteyksiä Aasiaan. Lentoyhteyksien määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa on viidenneksi suurin solmukohta Kiinan ja Euroopan välillä. Lisäksi Helsinki-Vantaalta on enemmän suoria lentokohteita Japaniin kuin yhdeltäkään toiselta eurooppalaiselta lentoasemalta. Yhteensä Finavian lentoasemilta on yli 200 lentoyhteyttä eri puolille maailmaa.

Kilpailu lentoyhteyksistä on lentoasemien välillä kovaa. Esimerkiksi Tukholman Arlandan lentoasema on pudonnut kymmenen vuoden aikana Euroopan 20 parhaiten verkottuneen kentän joukosta kokonaan.

– Jokainen maa maailmassa haluaa omalle maaperälleen kilpailukykyisen lentoliikenteen solmukohdan. Euroopassakin on lukuisia maita, joissa solmukohtaa ei ole. Nämä maat jäävät helposti pussinperiksi. Jatkamme Finaviassa määrätietoista työtämme Suomen verkottuneisuuden parantamiseksi. Tälläkin hetkellä käymme lukuisten lentoyhtiöiden kanssa tiivistä keskustelua uusista lentoreiteistä ja Suomen-markkinan mahdollisuuksista, Savolainen sanoo.

Kärkipaikkaa Euroopan lentoasemien verkottuneisuusindeksissä pitää koko maailman ykkönen, Frankfurtin lentoasema (indeksiluku 69 930). Toisena on Amsterdamin Schipholin lentoasema (56 535), kolmantena Pariisin Charles de Gaullen kenttä (47 217), neljäntenä Istanbul (33 908) ja viidentenä Lontoon Heathrow (32 437).

Maailman parhaiten verkottuneet lentoasemat löytyvät pääasiassa Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Jo yli kymmenen vuoden ajan Lähi-idän ja Aasian, erityisesti Kiinan, lentoliikenteen solmukohdat ovat kasvattaneet verkostojaan nopeinta tahtia.