Finnairin joulukuun 2015 liikennetiedot

Matkustajamäärä kasvoi 9,7 prosenttia vertailukaudesta ja ylitti koko vuonna 10 miljoonaa

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi joulukuussa 8,1 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 7,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste laski 0,2 prosenttiyksikköä ja oli 76,8 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti kasvoi joulukuussa 4,3 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 5,3 prosenttia, kun Finnair lensi viimevuotista enemmän erityisesti Koreaan ja Thaimaahan. Amerikan-liikenteen voimakas kasvu puolestaan johtui erityisesti siitä, että viime vuodesta poiketen Finnair lensi joulukuussa 2015 reittilentoja New Yorkin lisäksi Miamiin.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi vuorolisäysten ja uusien kohteiden myötä 5,1 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 3,4 prosenttia. Kotimaan liikenteen kasvua puolestaan selittävät erityisesti Norran kaupalliselta riskiltä Finnairin ostoliikenteeksi siirtyneet reitit.

Matkustajaliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä* kasvoi loka-joulukuussa 2,2 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 5,38 eurosenttiä.

”Matkustajaliikenteen yksikkötuotot kohenivat käyttöasteiden kasvua heijastellen vuoden viimeisellä neljänneksellä suurimmilla liiketoiminta-alueillamme Euroopassa ja Aasiassa. Samaan aikaan yksikkötuottokehitys jäi vaimeammaksi kotimaassa ja Pohjois-Amerikassa, jossa kapasiteettimme kasvu on ollut nopeampaa”, sanoo Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi joulukuussa 4,2 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit pysyivät vertailukauden tasolla. Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste oli 55,1 prosenttia. Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyy viikoittain kaksi DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä osuus kahdesta viikoittain IAG:n kanssa jaetusta rahtilennosta Helsingin ja Lontoon välillä.

Joulukuussa Finnairin lennoista 85,8 prosenttia (82,2) saapui aikataulussa.

* Yksikkötuotto = lipputuotto/ASK

Finnairin lentoliikenteen suoritteet, joulukuu 2015

Joulukuu 2015 muutos % Vuoden 2015 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 790,8 9,7 10 293,6 6,9
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 599,3 8,1 31 835,7 3,1
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 997,4 7,8 25 591,6 3,3
Matkustajakäyttöaste % 76,8 -0,2 p 80,4 0,2 p
Rahti ja posti tn 10 492,1 -7,3 130 697,3 -12,4
Tarjotut tonnikilometrit 376,6 4,1 4 633,1 -0,2
Myydyt tonnikilometrit 241,8 2,7 3 076,6 -1,7
Kokonaiskäyttöaste % 64,2 -0,8 p 66,4 -1,0 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 441,7 4,2 6 388,4 6,4
Tarjotut henkilökilometrit milj. 933,5 5,1 12 890,3 5,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 716,7 3,4 10 115,9 4,8
Matkustajakäyttöaste % 76,8 -1,3 p 78,5 -0,4 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 23,6 35,8 267,9 21,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 230,8 44,5 2 242,5 26,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 174,3 42,3 1 863,0 23,2
Matkustajakäyttöaste % 75,5 -1,2 p 83,1 -2,0 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 132,2 5,7 1 682,1 -0,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 287,6 4,3 15 256,5 -2,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 001,1 5,3 12 629,3 -0,9
Matkustajakäyttöaste % 77,7 0,7 p 82,8 0,9 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 193,3 24,8 1 955,2 14,1
Tarjotut henkilökilometrit milj. 147,4 20,3 1 446,4 10,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 105,4 22,1 983,4 13,2
Matkustajakäyttöaste % 71,5 1,0 p 68,0 1,6 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 9 069,3 -0,7 113 913,6 -1,3
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 836,1 -3,5 21 861,9 -8,7
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 688,6 4,2 8 089,4 5,8
– Asian rahtiliikenne tn 6 364,5 -0,6 82 202,2 0,2
– Kotimaan rahtiliikenne tn 180,2 10,3 1 760,1 -2,9
Rahtilento tn** 1 422,8 -35,0 16 783,7 -50,2
Kokonaisrahti- ja posti tn 10 492,1 -7,3 130 697,3 -12,4
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 108,1 -4,3 1380,6 -2,8
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 63,1 -9,3 787,0 -13,7
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 100,2 4,2 1288,3 11,2
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 55,2 0,0 702,8 -0,1
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 58,4 -3,3 p 57,0 -7,2 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 40,0 -7,6 p 39,5 -12,4 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 59,6 -0,6 p 59,1 -4,4 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 55,1 -2,3 p 54,6 -6,2 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus tarjotuista tonnikilometreistä

Finavian lentoasemainvestoinnit työllistävät tuhansia Suomessa

Finavia Oyj:n lentoasemainvestoinnit ovat tuoneet työtä tuhansille ihmisille, kun yhtiö on panostanut miljoonia lentoasemiensa kehittämiseen. Koko Suomessa investointien työllisyysvaikutus on ollut 2500 henkilötyövuotta kahden viime vuoden aikana. Tulevina vuosina uutta työtä syntyy edelleen runsaasti erityisesti Helsinki-Vantaan laajenemisen seurauksena.

Maakuntalentoasemien ylläpitoon ja kehittämiseen tehdyn noin 100 miljoonan euron investointiohjelman työllisyysvaikutus vuosina 2014-2015 on ollut yhteensä runsaat 600 henkilötyövuotta. Pääkaupunkiseudulla investointien työllisyysvaikutus oli vuosina 2014-2015 noin 1900 henkilötyövuotta.

Kotimaisen työn osuus eri puolille maata sijoittuvissa hankkeissa on ollut huomattavan korkea. Suurimmat investoinnit maakunnissa tehtiin Lapin lentoasemille, Ivaloon, Rovaniemelle ja Kittilään sekä Ouluun, Turkuun ja Tampere-Pirkkalaan. Lisäksi pääkaupunkiseudulle saadaan runsaasti työtä Helsinki-Vantaan laajentamisen ansiosta.

– Taloudellisesti haastavina aikoina lentoasemille tehdyt investoinnit ovat piristäneet Suomen työmarkkinoita. Hankkeet ovat työllistäneet maakunnissa esimerkiksi konepaja-, suunnittelu- ja rakennuspalveluyhtiöitä sekä asentajia. Finavian tavoitteena on kohdistaa investointeja mahdollisimman pitkälle niille lentoasemille, joilla lentoasemien palveluilla on kysyntää, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Investointiohjelman mahdollistamien uudistus- ja ylläpitohankkeiden ansiosta Suomen lentoasemainfrastruktuuri on kilpailukykyisessä kunnossa ja tarjoaa lentoliikenteelle ympäri maan kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut. Finavian tavoite on, että panostukset parantavat lentoliikenteen asemaa Suomessa. World Economic Forum sijoitti vuoden 2015-2016 arviossaan Suomen lentoasemaverkoston kilpailukykyisimmäksi ja laadultaan maailman parhaimmistoon.

Lentoliikenne on Suomessa ainoa liikennemuoto, jota ei tueta verovaroilla. Lentoasemainvestoinnit toteutetaan Finavia Oyj:n liiketoiminnan kassavirralla, minkä vuoksi Finavia hakee jatkuvasti kustannustehokkuutta toimintaansa sekä pyrkii lisäämään eri keinoilla palveluidensa kysyntää.

– Lentoasemat ovat Suomessa paremmassa kunnossa kuin koskaan. Finavia haluaa omalta osaltaan huolehtia, että Suomen lentoasemat palvelevat lentoyhtiöitä ja lentomatkustajia hyvin ja tehokkaasti. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että pelkkä hyvätasoinen lentoasema ei vielä takaa toimivia lentoyhteyksiä, vaan yhteyksien toimivuuden ratkaisee ennen kaikkea lentoliikenteen aito kysyntä kullakin alueelle. Työskentelemme yhteisvoimin seutukuntien ja matkailualan toimijoiden kanssa, että Suomi myös matkailukohteena nousee. Asiassa on paljon potentiaalia, muistuttaa Savolainen.

Lentoliikenne on merkittävä työllistäjä

Suomessa lentoliikenne työllistää yhteensä noin 100 000 ihmistä. Helsinki-Vantaan lentoaseman alue työllistää suoraan noin 20 000 henkilöä ja lentoasemasta onkin kasvanut merkittävä työllistäjä pääkaupunkiseudulla.

Helsinki-Vantaan vuoteen 2020 ulottuva kehitysohjelman rakentamisen aikaisten työllistämisvaikutusten arvioidaan olevan 14 000 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutukset näkyvät selvimmin jo vuodesta 2016 alkaen, kun uudisrakentaminen lentoasema-alueella käynnistyy. Matkustajamäärän nousu 20 miljoonaan synnyttäisi eri yrityksiin noin 5 000 pysyvää työpaikkaa.

– Kansainvälinen vaihtomatkustus on kasvanut viime vuodet ja kasvu tulee jatkumaan. Lentoliikenne työllistää ihmisiä tulevinakin vuosina erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa työtä saadaan rakennus- ja suunnittelutyön lisäksi asiakaspalvelun ja ravintola-alan ammattilaisille, Savolainen kertoo.

Rovaniemen lentoaseman kiitotie peruskorjataan kesällä 2016

Finavia Oyj panostaa lentoliikenteen turvallisuuteen ja Lapin matkailun toimintaedellytyksiin uudistamalla Rovaniemen lentoaseman lentoliikennealueet kesällä 2016. Rovaniemen lentoasema on Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja sen matkustajamäärät ovat kasvussa.

Rovaniemen lentoaseman ensi kesän uudistustöissä kiitotie, rullaustiet sekä asemataso päällystetään uudella asfaltilla. Lisäksi kiitotien valaistusjärjestelmä uusitaan ja sadevesiviemäröintejä korjataan. A sematasolla olevia lentokoneiden seisontapaikkoja uusitaan ja korjataan sekä kiitotien päissä olevia rullausteitä parannetaan laajarunkokoneille paremmin sopiviksi.

– Rovaniemen lentoasema on tärkeä portti Lappiin, mikä käy ilmi muun muassa kasvaneista matkustajamääristä. Uudistustöillä varmistetaan, että lentoliikenne pohjoiseen sujuu ja että Lapissa olisi hyvät edellytykset lentoliikenteen kasvulle, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Kiitotieremontti on Finavialta noin 13 miljoonan euron investointi Lapin matkailuun. Työt tehdään vaiheittain.

Ensimmäinen vaihe: 16.5.–27.6.
Lentoliikenne jatkuu, mutta kiitotie on käytössä normaalia lyhempänä. 13.–27. kesäkuuta lentoasema on kiinni öisin klo 22.00–05.30.

Toinen vaihe: 28.6.–31.7.
Lentoasema on kokonaan suljettu. Finavia järjestää lentomatkustajille ilmaisen bussikuljetuksen Rovaniemeltä Kemi-Tornion lentoasemalle  – ainakin Finnairin lennoille AY 4586 ja AY 4588.

Bussi lähtee Rovaniemen lentoasemalta Kemi-Tornion lentoasemalle kolme tuntia ennen lennon aikataulunmukaista lähtöaikaa. Kemi-Tornion lentoasemalta bussi lähtee Rovaniemelle noin puoli tuntia lennon laskeutumisen jälkeen. Ajoaika on noin 1,5 tuntia.

Kolmas vaihe: 1.–31.8.
Lentoliikenne jatkuu, mutta kiitotie on käytössä normaalia lyhempänä. 1.-12. elokuuta lentoasema on kiinni öisin klo 22.00.–05.30.

Norwegianilla ennätyskorkea käyttöaste – lensi 26 miljoonaa matkustajaa vuonna 2015

ckpzrwdxnddc8z0f2jr8

Norwegian on tehnyt uuden matkustajaennätyksen vuonna 2015, kun yhtiö kuljetti lähes 26 miljoonalla matkustajaa ja käyttöaste oli 86 prosenttia. Yhtiön kaukoreitit vaikuttavat merkittävästi kasvuun.

Viime vuonna Norwegianille tyypillistä oli hyvä matkustajamäärän kasvu, useita uusia lentokoneita ja korkea käyttöaste. Kaikkiaan 25,7 miljoonaa matkustajaa lensi Norwegianilla vuonna 2015, kaksi miljoonaa matkustajaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2015 Norwegianin laivasto kasvoi 11 uudella lentokoneella ja yhtiö lanseerasi useita uusia reittejä, erityisesti mannertenvälisiä reittejä. Yhtiö avasi myös reittejä uusille markkinoille kuten Karibialle ja Espanjan sisäisiä reittejä. Koko vuoden 2015 käyttöaste oli 86 prosenttia, nousua 81 prosentista vuonna 2014.

Norwegian vastaanotti vuonna 2015 useita kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia asiakkailta, muun muassa SkyTrax Awardsin Maailman paras kaukolentoja lentävä halpalentoyhtiö -tunnustuksen. Norwegian nimettiin myös ympäristöystävällisimmäksi Atlantin yli lentäväksi lentoyhtiöksi, kiitos täysin uusien Boeing 787 Dreamliner -koneiden.

Myös vuoden viimeistä kuukautta leimasi matkustajamäärän kasvu ja korkea käyttöaste. Joulukuussa 1 787 607 matkustajaa lensi Norwegianilla, kasvua 9 prosenttia verrattuna samaan ajankohtaan vuonna 2014. Tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) kasvoi 12 prosenttia ja myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) 15 prosenttia joulukuussa. Käyttöaste oli 83,3 prosenttia, kasvua 2 prosenttiyksikköä.

– Olemme suunnattoman tyytyväisiä siitä, että yhä useampi matkustaja valitsee meidät, erityisesti uusilla alueilla maailmassa, jonne olemme panostaneet viimevuosina. On myös ilahduttavaa, että täytämme koneemme aiempaa paremmin jopa sellaisena vuonna, jolloin olemme avanneet useita uusia reittejä. Kaukolentotoimintamme on vakiintunut ja se vaikutti merkittävästi myönteiseen kehitykseen vuonna 2015. Se enteilee hyvää tästä eteenpäin, koska globaali kilpailukykymme kasvaa ja se positioi meidät tulevaan kasvuun Lontoon Gatwickissä, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

– Joulukuussa matkustushalukkuus on ollut suurta niin Pohjoismaissa kuin muualla Euroopassa. Uudet reittimme Lontoon ja Karibian välillä samoin kuin Skandinavian ja Karibian välillä on otettu vastaan hyvin. Tämä koskee myös uusia reittejämme Bostonista, New Yorkista ja Baltimoresta/Washingtonista Ranskan Karibian saarille Martiniqueen ja Guadeloupelle, jatkaa Kjos.

Kaikkiaan Norwegian lensi joulukuussa 99,4 prosenttia suunnitelluista lennoistaan, joista 76,4 prosenttia lähti aikataulun mukaisesti.

Finavia syventää yhteistyötään kiinalaislentoasemien kanssa

medium_Finavia_CAH_Beijing_07012016_2

Lentoasemayhtiö Finavia ja kiinalainen Capital Airports Holding Company (CAH) tiivistävät yhteistyötään. Finavia on ensimmäinen eurooppalainen lentoasemaoperaattori, joka on solminut näin laajamittaisen yhteistyösopimuksen yli 40 lentoasemaa Kiinassa operoivan yhtiön kanssa. Sopimuksen ansiosta Helsinki-Vantaan lentoasemasta ja Aasiaan suurimmasta lentoasemasta, Pekingin lentoasemasta (Beijing Capital International Airport, BCIA) tulee sisarlentoasemia. Sopimuksen avulla Finavia pyrkii vahvistamaan Suomen roolia keskeisenä porttina Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä.

Torstaina 7.1.2016 Pekingissä solmittu Memorandum of Understanding on the Establishment of A Sister Airport Relationship -s opimus (MOU) vahvistaa maiden ja lentoasemien välisiä suhteita ja antaa osapuolille mahdollisuuden kehittää yhteyksiä Suomen ja Kiinan sekä erityisesti Helsingin ja Pekingin välillä. Yhteistyön tavoitteina ovat tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamisen lisäksi yhteismarkkinointia edistävien toimenpiteiden luominen yhtiöiden kotimarkkinoilla, ammattitaidon kasvattaminen sekä vuonna 2016 käynnistyvä henkilöstövaihto Helsinki-Vantaan ja Pekingin lentoasemien välillä.

“Arvostamme yhteistyön tiivistymistä Finavian kanssa suuresti. Pidämme Finaviaa yhtenä johtavista ja kyvykkäimmistä lentoasemakonserneista. Helsinki-Vantaan lentoaseman rooli yhtenä tärkeimmistä solmukohdista Kiinan ja Euroopan välillä on luonnollisesti keskeisellä sijalla yhteistyössämme liiketoimintojemme kehittämiseksi”, sanoo CAH:n pääjohtaja ja BCIA:n hallituksen puheenjohtaja Liu Xuesong .

Sopimus vahvistaa Helsinki-Vantaan tavoitetta olla matkustajien ja lentoyhtiöiden ensisijainen valinta vaihtolentoasemaksi Euroopan ja Aasian välillä.

Aasian-lentojen määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa on Euroopan viidenneksi suurin. Vuonna 2016 se tarjoaa yhteyksiä yli 130 kohteeseen, mukaan lukien 17 suoraa reittiä Aasiaan ja jatkoyhteydet lähes kaikkiin Euroopan suurkaupunkeihin.

“Yhteistyö Kiinan suurimman lentoasemaoperaattorin kanssa on meille merkittävä virstanpylväs, joka kasvattaa molempien toimijoiden lentoasemien vetovoimaa ja Suomen ja Kiinan välisten reittien kehittämismahdollisuuksia. Helsinki-Vantaalle sisarlentoasemasopimus maailman toiseksi suurimman lentoaseman, BCIA:n, kanssa tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kehittää kilpailukykyään Aasian ja erityisesti Kiinan markkinoilla suhteessa muihin Euroopan lentoasemiin”, Finavia Oyj:n toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoo.

“Sujuvat lentoyhteydet Euroopan ja Aasian välillä tuovat ulkomaisia matkailijoita Suomeen, missä matkailun kasvupotentiaali on merkittävä. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n hiljattain julkaiseman tilaston mukaan aasialaisten matkustus Suomeen on selkeässä kasvussa. Esimerkiksi kiinalaisten yöpymiset ovat kasvaneet huomattavasti”, Savolainen jatkaa.

Helsinki-Vantaan ja Pekingin välillä on ollut suora lentoyhteys jo vuodesta 1988 lähtien. Finnair yhdistää kaupungit tarjoamalla reitillä päivittäisiä kaukolentoja Airbus A350 -koneella. Helsinki-Vantaalta on Finnairin suora yhteys myös toiselle CAH:n operoimalle lentoasemalle, Chongqingiin.

”Olemme jo tehneet paljon, jotta koneen vaihtaminen Helsinki-Vantaalla olisi kiinalaisille asiakkaillemme mahdollisimman sujuvaa ja mukavaa. Tämä näkyy esimerkiksi kiinankielisinä opasteina, mobiilisovelluksena ja kiinantaitoisena henkilökuntana. Yhteistyön myötä voimme parantaa palveluitamme aasialaisille ja eurooppalaisille matkustajille edelleen”, Savolainen sanoo.

Valmistautuminen 20 miljoonaan matkustajaan on käynnissä

Helsinki-Vantaalla on käynnissä mittava, 900 miljoonan euron suuruinen kehitysohjelma. Ohjelman myötä Finavia luo täysin uusia palveluita yhdistämällä uusimpia teknologioita uudistettuun asiakaskokemukseen.

Joulukuussa 2015 Helsinki-Vantaan vuosittainen matkustajamäärä ylitti 16 miljoonaa ensimmäisen kerran lentoaseman historiassa. Kehitysohjelmaan sisältyvän terminaalilaajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan vuonna 2020 palvella 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa.

Laajentamisesta huolimatta Helsinki-Vantaan kiistattomat vahvuudet, kompaktius ja mukavuus, säilyvät myös tulevaisuudessa. Kaikki lentoaseman palvelut löytyvät jatkossakin yhden katon alta, jolloin välimatkat pysyvät lyhyinä ja palvelut helposti saatavilla.

BOC Aviation tilaa Airbusilta 30 A320-perheen lentokonetta

9d0cf2611542b215_800x800ar

Singaporelainen lentokoneiden liisausyhtiö BOC Aviation tilaa 30 A320-perheen lentokonetta lisää Airbusilta. Tilaukseen sisältyy 18 A320neo- ja 12 A320ceo-konetta.

“Tilaus osoittaa meidän luottavan A320-perheen lentokoneiden luotettavuuteen ja tehokkuuteen käytössä. Se heijastaa myös koneiden suosiota lyhyillä ja keskipitkillä reiteillä asiakkaidemme joukossa”, sanoo BOC Aviationin pääjohtaja Robert Martin.

”BOC on johtava liisaaja nopeasti kasvavalla markkinalla. Olemme rakentaneet molempia hyödyttävän ja vahvan suhteen viimeisen 20 vuoden aikana. Tällä tilauksella BOC Aviation nousee Airbusin kymmenen suurimman asiakkaan joukkoon”, kertoo Airbusin asiakasjohtaja John Leahy.

93c3ed4150e9e190_800x800ar

BOC Aviationin kumulatiiviset tilaukset Airbusilta nousevat 306 koneeseen. Näistä 12 on A330-koneita ja 294 A320-koneita, joista 64 on neo-malleja.

Airbus on saanut maailman myydyimmistä A320-kapearunkokoneista yli 12 300 tilausta. Yli 6 800 konetta on toimitettu yli 400 asiakkaalle.

A320neo-koneet ovat saaneet yli 60 prosentin markkinaosuuden vuonna 2010 tapahtuneen julkaisunsa jälkeen. Näitä koneita on toimitetty yli 4 400 kappaletta lähes 80 asiakkaalle. Neo-malleissa käytetään uusinta tekniikkaa, kuten uuden sukupolven moottoreita ja Sharklet-kärkisiipiä, jotka yhdessä pienentävät polttoaineen kulutusta 15 prosenttia. Vuoteen 2020 mennessä polttoainesäästöt nousevat 20 prosenttiin.

Finnair toteuttaa kasvustrategiaansa; kasvattaa ja modernisoi Euroopan liikenteen laivastoaan

Neljän A321-kapearunkokoneen vuokraus

Finnair on solminut BOC Aviation Pte Ltd:n (”BOC Aviation”) kanssa aiesopimuksen neljän uuden Airbus A321-200-kapearunkokoneen vuokraamisesta käyttöönsä. BOC Aviation on Singaporessa toimiva Bank of Chinan lentokoneiden vuokraukseen erikoistunut tytäryhtiö. Lentokoneiden odotetaan saapuvan Finnairin käyttöön vuoden 2017 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Vuokrasopimusten kesto on lentokoneiden toimituksesta vähintään kahdeksan vuotta.

Finnair kertoi marraskuussa vuokranneensa lyhytaikaisesti kaksi A321-konetta osittain miehistöineen kesästä 2016 alkaen. Järjestely on suunniteltu siirtymäajaksi ennen neljän BOC Aviationilta pitkäaikaisesti vuokratun ja kokonaan Finnairin miehistöllä operoitavan A321-koneen toimitusta.

Järjestelyt liittyvät Finnairin laivastouudistukseen, jonka ensi vaiheessa kaukoliikenteen vanhat A340-laajarunkokoneet korvataan uudenaikaisilla A350-laajarunkoneilla. Kaukoliikenteen kasvun vuoksi syöttöliikenteen kapasiteettia kasvatetaan lisäämällä istuimien lukumäärää kapearunkokoneissa sekä korvaamalla pienimpiä lentokoneita lähivuosina suuremmilla. A321 on Airbusin kapearunkomatkustajakoneista suurikokoisin, ja vuokrattavien koneiden matkustamossa on 209 istuinta.

Neljän vanhan koneen myynti

Samassa yhteydessä Finnair myy laivastosuunnitelmansa mukaisesti korvattavia lentokoneitaan useille eri ostajille. Sopimukset tai aiesopimukset koskevat yhtä alueellisessa liikenteessä käytettyä ATR-potkurikonetta ja kahta Embraer E170-suihkukonetta, jotka poistuvat Finnairin ja Norran liikenteestä 2016 tammikuun–helmikuun aikana, minkä jälkeen ne luovutetaan ostajilleen. Lisäksi Finnair myy vanhan A340-laajarunkokoneen purettavaksi vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla. Myynneillä ei ole merkittävää tulosvaikutusta.

Lappeenrannan lentoasema siirtyy uudelle yhtiölle

Lappeenrannan lentoasema siirtyy vuodenvaihteessa Finavia Oyj:n omistuksesta Etelä-Karjalan maakunnan ja Lappeenrannan kaupungin hallintaan. Finavia, Saimaan lentoasema säätiö sr sekä Lappeenrannan Lentoasema Oy ovat allekirjoittaneet Lappeenrannan lentoasemakiinteistöä ja sen liiketoimintaa koskevat kauppasopimukset.

Sopimusten mukaan Finavian omistama Lappeenrannan lentoasemakiinteistö siirtyy Saimaan lentoasema säätiö sr:lle. Lentoaseman liiketoiminta siirtyy Lappeenrannan Lentoasema Oy:lle 1.1.2016.

Liiketoimintakaupassa uudelle yhtiölle siirtyvät Lappeenrannan lentoaseman matkustajapalveluiden järjestäminen, lentoaseman alueen kunnossapito sekä kaupallinen toiminta ja kehittäminen.

Finavian luovutettavassa liiketoiminnassa lentoasemalla työskentelevä henkilöstö siirtyy yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Siirtyviä työntekijöitä on 13 henkilöä. Lennonjohtotyö ja lennonjohtajat eivät siirry liiketoimintakaupassa, vaan Finavia tarjoaa Lappeenrannassa lennonvarmistuspalveluita jatkossa kaupallisen palvelusopimuksen pohjalta.

Lappeenrannan lentoasemalta ei ole ollut liikennettä muille Finavian ylläpitämille lentoasemille.

Rajavartiolaitos on vastaanottanut uudet meripelastushelikopterit

356586183aaf9ab6274cb341438301a1e762ab7c

Kuva: rajavartiolaitos

Rajavartiolaitos on ottanut vastaan kaksi uutta Airbus Helicoptersin valmistamaa AS332L1e Super Puma -helikopteria Ranskassa Marignanessa valmistajan tehtaalla 21.12.2015.

Uudet helikopterit sijoitetaan Helsinkiin ja niillä korvataan nyt käytössä olevat AB412 -helikopterit. Helikopterit jäävät Ranskaan vielä ohjaajien koulutusvaiheen ajaksi. Ensimmäisen uuden helikopterin arvioidaan saapuvan Suomeen helmikuun lopussa ja toisen maaliskuun lopussa. Kotimaan harjoitteluvaiheen jälkeen päivystys uusilla helikoptereilla on tarkoitus aloittaa Helsingissä kesäkuussa 2016.

Uuden AS332L1e -helikopterin pääasialliset tehtävät ovat meripelastus, rajaturvallisuustehtävät, muut pelastus- ja sairaankuljetustehtävät sekä muiden viranomaisten tukeminen.

Helikopteri on samaa tyyppiä, jota Rajavartiolaitos käyttää nykyisin Turun tukikohdassa ja josta on hyvät käyttökokemukset vuosien varrelta. Käytössä oleviin koneisiin verrattuna uudessa L1e-helikopterissa on täysin uuden sukupolven avioniikka- ja suunnistuslaitteet, lämpökamera, autopilotti, lentomittaristot sekä radiolaitteisto.

Helsingin tukikohdan suorituskyky lentotehtävissä paranee oleellisesti. Yhden helikopterin pelastuskyky nousee 5 henkilöstä 10-15 henkilöön. Uudessa helikopterissa on jäänpoistojärjestelmä, mikä mahdollistaa toiminnan kaikissa sääoloissa, täydellinen meripelastusvarustus, kaksi pelastusvinssiä, uuden sukupolven suorituskykyinen lämpökamera, pimeänäkölaitteet sekä kattava ensihoitovarustus. Uudenaikainen ohjaajaa tukeva autopilottijärjestelmä mahdollistaa vaativien lentotehtävien toteuttamisen erittäin huonoissa sääoloissa. Uusien helikoptereiden käyttöönotto parantaa erityisesti meripelastuskykyä Suomenlahden alueella.

Turun tukikohdan ensimmäinen AS332-helikopteri on Ranskassa muutostöissä, jolla Turun kolme nykyistä helikopteria päivitetään vastaavaan tasoon kolmen vuoden aikana.

Finnair solmi aiesopimuksen kahden A350 -lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta

A350-900_Finnair_Dec2014

Finnair on solminut GE Capital Aviation Services Limited (“GECAS”), kanssa aiesopimuksen kahden Airbus A350-lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta. Rahoituksen kohteena ovat toimitusaikataulun mukaisessa järjestyksessä 6. ja 7. Finnairin A350-kone, joiden odotetut toimitusajankohdat ovat heinäkuussa 2016 ja helmikuussa 2017. Kaupan arvo on tämänhetkisin valuuttakurssein noin 265 miljoonaa euroa. Koneiden vuokrakausi on 12 vuotta ja vuokrakausiin liittyy jatko-optioita.

Tämänhetkisillä valuuttakursseilla laskettuna järjestelyillä odotetaan olevan Finnairin liiketulokseen noin 90 miljoonan euron nettomääräinen kertaluonteinen positiivinen vaikutus, joka käsittää myyntivoiton lisäksi valuuttasuojauksista ja ennakkomaksuihin muodostuvan valuuttakurssivoiton. Lopullinen taloudellinen vaikutus riippuu euron dollarikurssista kunkin koneen toimitushetkellä. Tulo kirjataan kunkin koneen toimitushetkellä eli tämänhetkisen odotetun toimitusaikataulun mukaan ensimmäinen arviolta vuoden 2016 kolmannella ja jälkimmäinen vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä.

Finnair on tilannut yhteensä 19 Airbus A350-900 XWB -lentokonetta Airbusilta. Finnair sai ensimmäisen A350-koneensa 7.10.2015 ja toisen 14.12.2015. Tällä hetkellä todennäköisen toimitusaikataulun mukaan Finnairilla on viisi A350-900-konetta vuoden 2016 toisen neljänneksen alussa ja seitsemän vuoden 2016 loppuun, 11 vuoden 2017 loppuun ja 19 vuoden 2023 loppuun mennessä.

Muiden A350-koneiden rahoitusjärjestelyistä tiedotetaan erikseen sitä mukaa, kun sopimuksia tehdään. Finnairin laivasto koostuu sekä omista että vuokratuista lentokoneista.