Finavia vahvisti kannattavuuttaan

Loka-joulukuu 2015

  • Finavia-konsernin liikevaihto nousi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 94,5 miljoonaa euroa (89,7)
  • Viimeisen neljänneksen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 10,4 (5,8).

Vuosi 2015

  • Finavia-konsernin liikevaihto vuonna 2015 nousi 1,0 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 353,1 miljoonaa euroa (349,6 vuonna 2014). Liikevaihdon kasvu tuli pääosin muista kuin lentoliikenteen tuotoista.
  • Konsernin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä vahvistui ja oli 55,7 miljoonaa euroa (47,3). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 15,8 prosenttia liikevaihdosta (13,5).
  • Tilikauden tulos parani edellisestä vuodesta ja oli 40,7 miljoonaa euroa (6,7).
  • Tulokseen sisältyi kertaluonteisia omaisuuden myyntituloja 14,4 miljoonaa euroa (1,9). Kertaluonteisia kuluja oli yhteensä 13,7 miljoonaa euroa (4,3). Tähän sisältyi alaskirjauksia liittyen Helsinki-Vantaan kiitotie 1 peruskorjaukseen ja lentoaseman kehitysohjelmaan sekä lennonvarmistuksen WAM-järjestelmään, uusien ja purettujen ylimääräisten ympäristövarausten vaikutus sekä voitto- ja tulospalkkiot.
  • Konsernitaseen loppusumma oli 935,5 miljoonaa euroa (938,6) ja omavaraisuusaste 63,2 prosenttia (59,6). Liiketoiminnan rahavirta oli 75,1 miljoonaa euroa (54,6).
  • Vuosina 2009-2011 tehtyjen ei-suojaavien strukturoitujen korkojohdannaisten tulosvaikutus kokonaisuudessaan oli -34,3 miljoonaa euroa huomioiden saadut ja maksetut korot sekä preemiot. Ei-suojaavat strukturoidut korkojohdonnaiset on suljettu.
  • Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 4 603 008 euroa.

829a1a2cff9b2ca9_800x800ar

Toimitusjohtaja Kari Savolainen:

Finavia Oyj teki vuonna 2015 parhaimman tuloksensa kautta aikojen. Liiketoimintamme on paremmassa iskussa kuin koskaan ennen. Olemme pitkäjänteisesti tehostaneet toimintaamme ja yhtiönä onnistuneet kustannustehokkaiden toimintatapojen kehittämisessä. Toiminnan määrätietoinen kehittäminen on parantanut tehokkuuden lisäksi myös asiakkaidemme tyytyväisyyttä palveluihimme. Matkustajien tyytyväisyys lentoasemiimme kasvoi vuoden 2015 aikana, kun lentoasemien palveluvalikoima ja viihtyisyys nousivat uudelle tasolle. Tehokkuutta ja asiakaspalvelun parantamista haetaan lisää digitaalisten palveluiden kehittämisellä.

Maailmantalouden epävarmuudesta ja kotimaan taantumasta huolimatta lentoliikenteen kysyntä kasvoi vuonna 2015. Finavia teki oman matkustajaennätyksensä, kun kokonaismatkustajamäärä nousi ensimmäisen kerran yli 20 miljoonaan. Helsinki-Vantaalla matkustajamäärä kasvoi yli 16 miljoonaan ja Lapin lentoasemat palvelivat vuosien tauon jälkeen yli miljoonaa matkustajaa. Kansainvälisen liikenteen kasvua tukivat uudet reittiavaukset.

Finavia on pystynyt parantamaan liiketoimintansa kannattavuutta, mikä tekee mahdolliseksi viedä vuonna 2014 aloitettu investointiohjelma menestyksekkäästi läpi. Finavialla on vahva rahoitusasema, joka tukee liiketoiminnan tulevia kehitysinvestointeja. Valtion pääomituksen lisäksi Pohjoismaiden Investointipankki ja Euroopan Investointipankki ovat antaneet yhtiölle lainan Helsinki-Vantaan kehittämiseen.

Helsinki-Vantaan yhteensä 900 miljoonan euron kehitysohjelma jatkui suunnitellusti. Voimakas kehittäminen tukee koko Suomen hyvinvointia tuomalla Suomeen lisää matkailijoita ja työpaikkoja. Myös maakuntalentoasemiin tehdyillä panostuksilla on iso merkitys lentoliikenteen toimintaedellytyksille niillä alueilla, joissa lentoliikenteelle on aitoa kysyntää.

Lentoasemaverkoston noin 100 miljoonan euron laajuinen investointiohjelma saatiin vuoden 2015 loppuun mennessä vietyä suunnitellusti läpi. Hyvällä syyllä voi sanoa, että lentoasemat Suomessa eivät ole koskaan olleet näin kilpailukykyiset. Maailman talousfoorumi arvioikin taas viime vuonna Suomen lentoasemaverkoston kilpailukyvyltään maailman kärkeen verrattuna muiden maiden verkostoihin.

Finavialla on tärkeä rooli Suomen ja eri alueiden saavutettavuuden varmistamisessa. Olemme jatkaneet määrätietoisesti yhteismarkkinointia alueiden kanssa lentoreittien houkuttelemiseksi Suomen lentoasemille. Pitkäjänteinen työ tuottaa myös tulosta, mistä hyviä osoituksia ovat esimerkiksi tänä ja ensi talvena alkavat uudet suorat lentoreitit Lapin ja Saksan eri kaupunkien välillä.

Olemme olleet viime aikoina paljon julkisuudessa, mikä on liittynyt yhtiössä vuosina 2009-2011 tehtyihin ei-suojaaviin, strukturoituihin johdannaissopimuksiin. Finavia pitää näihin johdannaisiin liittyviä tapahtumia erittäin valitettavina. Finavia on uusinut kaikki rahoituskäytäntönsä heti sen jälkeen, kun yhtiön kannalta epäsuotuisat sopimukset tulivat ilmi vuonna 2012. Vastaavaa virhettä ei voisi enää tapahtua. Sopimukset on myös purettu eli yhtiölle aiheutuneet tappiot ovat tiedossa. Siltä osin asia on yhtiön liiketoiminnan näkökulmasta pitkälti loppuunkäsitelty, ja keskitymme nyt kaikin keinoin tukemaan viranomaisten selvityksiä asiassa.

Vuosi 2016 on alkanut liiketoiminnassamme positiivisesti. Odotamme Helsinki-Vantaan kansainvälisen liikenteen kasvun jatkuvan suotuisasti myös alkaneena vuonna. Meille tämä tarkoittaa myönteistä haastetta, sillä palvelutason pitäminen erinomaisella tasolla vaatii meiltä entistä enemmän Helsinki-Vantaan kasvun rajojen tullessa vähitellen vastaan ennen laajennusinvestointien valmistumista. Hyvä palvelutaso on elinehto kaupallisten tulojemme ja Finavian talouden kannalta.

Etenkin kotimaan liikenteen vaatimattomassa kehityksessä näkyy Suomen pitkään jatkunut heikko talouskehitys. Myös poliittisen jännitteen kasvamisella Itämerellä voi olla vaikutusta liiketoiminnallemme vuonna 2016.

Norwegian lanseeraa kolme reittiä Pariisista Yhdysvaltoihin

pg68bvuuqllnyspxprnz

Norwegian jatkaa kansainvälistä kasvuaan ja lanseeraa uusia kaukoreittejä samassa tahdissa, kun upouusia 787 Dreamlinereita otetaan käyttöön. Yhtiön kautta aikojen ensimmäiset suorat lennot Pariisista Yhdysvaltoihin alkavat suorilla lennoilla Charles De Gaullen kentältä New Yorkiin, Los Angelesiin ja Fort Lauderdaleen. Ensimmäinen lento lähtee 29. heinäkuuta.

Norwegian tulee liikennöimään neljällä lähdöllä viikossa Pariisista (CDG) New Yorkiin (JFK), kahdella viikoittaisella lähdöllä Los Angelesiin (LAX) ja yhdellä viikoittaisella lähdöllä Fort Lauderdaleen (FLL). Samalla Norwegian alkaa ensimmäisen kerran liikennöidä Charles De Gaullen lentokentältä. Yhtiö liikennöi tällä hetkellä Pariisin ulkopuolella olevalta Orlyn kentältä useisiin kaupunkeihin Pohjoismaissa.

Norwegian käynnisti kaukolentotoiminnan vajaa kolme vuotta sitten ja tänä päivänä yhtiö tarjoaa 38 suoraa lentoa Yhdysvalloista Eurooppaan – enemmän kuin mikään muu eurooppalainen lentoyhtiö.

– Olemme erittäin iloisia, että voimme tarjota Pariisista Yhdysvaltoihin matkustaville edullisia lentolippuja täysin uusilla Dreamlinereilla. Lähes 30 prosenttia kaikista Norwegianilla Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä matkustavista matkustajista on amerikkalaisia. Olemme innoissamme, että voimme tarjota amerikkalaisille matkustajille entistäkin laajemman valikoiman kohteita Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Kiinnostus edullisia lentoja kohtaan Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä on suurta. Lupaamme, että uusia reittejä useisiin jännittäviin kohteisiin tulee lisää, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Kaikki Pariisin ja Yhdysvaltojen väliset lennot lennetään Boeing 787 Dreamlinereilla, joka on yksi kaikkein ympäristöystävällisimmistä markkinoilla olevista lentokonetyypeistä. Viime vuonnaInternational Council on Clean Transportation nimesi Norwegianin polttoainetehokkaimmaksi lentoyhtiöksi Atlantin ylittävillä lennoilla. Norwegianin lentolaivaston keski-ikä on tällä hetkellä 3,6 vuotta, mikä tekee siitä yhden vihreimmistä maailmassa.

Kevään 2016 aikana lanseerattavia muita uusia reittejä ovat: Oslo – Boston, Kööpenhamina – Boston, Lontoo – Boston ja Lontoo – San Francisco. Lisätietoja www.norwegian.com.

Finnair valmistautuu kasvuun ja suunnittelee organisaatiouudistusta

Finnair airbus tail 01

Yhtiö on vuosien säästöohjelmien jälkeen valmistautumassa kasvuun A350-koneiden myötä. Uusi vaihe edellyttää organisaatiota, joka parhaalla mahdollisella tavalla mahdollistaa kasvun. Yhtiön suunta on oikea ja nyt se tavoittelee notkeutta ja nopeutta, joita kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää.

– Olemme tehneet viime vuosina kovasti töitä kilpailukyvyn parantamiseksi, ja vuosi 2015 oli osoitus siitä, että olemme selvästi oikealla tiellä. Etenemme oikeaan suuntaan ja nyt tavoitteemme on lisätä nopeutta sekä kykyä reagoida nopeasti uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Haluamme varmistaa, että meillä on sellainen organisaatio, joka mahdollistaa ja vauhdittaa kasvun rakentamista. Kasvu tarvitsee resursseja ja tarkempaa fokusta joillakin alueilla, korostaa Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo.

– Haluamme nostaa nyt asiakaskokemuksen entistä tiukemmin toimintamme keskiöön. Tämä on osa-alue, jolla on aivan olennainen rooli kasvustrategiassamme. Liiketoimintaympäristömme on jatkuvassa murroksessa, ja siksi meidän on oltava oma-aloitteisia vastataksemme nopeasti muutostarpeisiin, korostaa Vauramo. – Tavoitteenamme on tarjota asiakkaille ainutlaatuinen pohjoismainen kokemus ja entistä laajempi ja kilpailukykyisempi verkosto. Samalla pidämme huolta siitä, että kehitämme systemaattisesti edelleen jo nyt maailmanluokkaa olevaa operatiivista luotettavuuttamme.

Finnairin uusi, suunnitteilla oleva organisaatio astuisi voimaan 1.3.2016. Nyt julkistetut organisaatiosuunnitelmat vaativat vielä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön kanssa.

Organisaatio koostuisi seuraavista yksiköistä:

  • Asiakaskokemus, jota vetää Piia Karhu, s. 1976. Karhu on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori ja hän ollut Finnairissa eri johtotehtävissä vuodesta 2013. Viimeksi hän on vastannut Finnairin verkoston suunnittelusta ja liiketoiminnan kehityksestä.
  • Strategia ja resurssienhallinta, jota johtaa Ville Iho. Iho on aiemmin vastannut Operatiivisesta yksiköstä. Iho on myös Finnairin toimitusjohtajan sijainen.
  • Operatiivinen yksikkö, jolle nimitetään johtaja myöhemmin. Toistaiseksi Operatiivista yksikköä johtaa Ville Iho.
  • Kaupallinen yksikkö, jota johtaa edelleen Juha Järvinen.
  • Digitalisaatio, jota johtaa Chief Digital Officer (CDO). Finnair on nimittänyt CDO:ksi DI, eMBA Katri Harra-Salosen 21.3.2016 alkaen. Harra-Salonen, s.1969, on tehnyt pitkän uran digitaaliseen transformaatioon liittyvissä tehtävissä. Vuodesta 2012 hän on toiminut perustamansa Umbrella Strategic Advisory Oy:n toimitusjohtajana. Sitä ennen hän on toiminut Fjord Sweden AB:n toimitusjohtajana Tukholmassa sekä johtotehtävissä Satama Interactive Oyj:ssä Suomessa ja Ruotsissa. Finnairin IT-organisaatio, jota vetää edelleen Kari Saarikoski, raportoisi CDO:lle.
  • Henkilöstö, Talous ja rahoitus, Lakiasiat sekä Viestintä ja yhteiskuntavastuu ja -suhteet jatkaisivat pääsääntöisesti entisenlaisina ja niiden johtajat sekä raportointisuhteet säilyisivät entisellään. Näidenkin yksikköjen toimintaa kehitetään niin, että ne tukisivat kasvua ja yhtiön liiketoimintoja.

– Suunnitelmamme mukaan laajennamme nyt johtoryhmäämme ja madallamme johtamisjännettä, toteaa Pekka Vauramo. Näin pyrimme varmistamaan nopean ja koordinoidun päätöksenteon, sillä kasvu edellyttää ripeää liiketoimintamahdollisuuksiin tarttumista ja saumatonta yhteistyötä.

Finnairin johtoryhmään kuuluvat 1.3.2016 lähtien seuraavat henkilöt:

Pekka Vauramo, toimitusjohtaja

Eija Hakakari, henkilöstöjohtaja

Ville Iho, strategiasta ja resurssienhallinnasta vastaava johtaja, toimitusjohtajan sijainen

Juha Järvinen, kaupallinen johtaja

Piia Karhu, asiakaskokemuksesta vastaava johtaja

Sami Sarelius, lakiasiat

Arja Suominen, viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja

Pekka Vähähyyppä, CFO, talousjohtaja

Finnairin tuleva CDO Katri Harra-Salonen aloittaa Finnairin johtoryhmässä 21.3.2016. Lisäksi johtoryhmään liittyy myöhemmin nimettävä operatiivisen yksikön johtaja.

Icelandair – 15. helmikuuta alkaen Wi-Fi koneissa portilta portille

i69nx1ahe3aldzxz6g3e

15. helmikuuta alkaen Icelandair tarjoaa ensimmäisenä eurooppalaisena yhtiönä langattoman yhteyden

koko matkan ajan. Aiemmin yhteydet olivat mahdollisia vain kun lentokone oli saavuttanut normaalin lentokorkeuden.

Islantiin tai johonkin yhtiön Pohjois-Amerikan 16 kohteeseen lentäessään asiakkaat voivat käyttää älypuhelinta, tablettia ja kannettavaa tietokonettaan heti astuttuaan koneeseen.

Wi-Fi on tarjolla kaikissa matkustusluokissa, Saga Class matkustajille maksutta ja muissa matkustusluokissa nimellistä korvausta vastaan. Yhteys on 3G tasoinen, ja sen hyötykäyttö toimii hyvin. Palaute asiakkailta on erittäin myönteinen.

Icelandair verkostossa on 2016 yhteensä 39 kohdetta, joista 16 Pohjois-Amerikassa. Uutuus Chicago sekä Boston, Washington D.C., New York (JFK ja Newark), Orlando, Minneapolis/St. Paul, Denver, Seattle, Anchorage ja Portland. Kanadassa Toronto, Halifax, Vancouver Edmonton ja Montreal.

Kansainvälinen helikopteri- ja erikoisjoukkojen talviharjoitus Lapissa

CbBBeYTUEAAhWEs

Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentti järjestää talviolosuhdeharjoituksen Lapissa 29. helmikuuta – 18. maaliskuuta 2016. Talviharjoitukseen kuuluu kolme erillistä kokonaisuutta, joista yksi on ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä Euroopan puolustusviraston helikopterikoulutusohjelman mukainen harjoitus, Cold Blade 2016.

Utin jääkärirykmentin talviolosuhdeharjoitus tuo pohjoiseen Suomeen kaikkiaan noin 530 henkilöä puolustusvoimista ja rajavartiolaitoksesta. Kansainvälisiä yhteistoimintakumppaneita mukana on noin 120. Harjoitukseen osallistuu 14 helikopteria sekä 170 ajoneuvoa.

Harjoituksen osakokonaisuuksia ovat kansainväliset Cold Blade 2016 –helikopteritoimintaharjoitus ja Northern Griffin 2016 –erikoisjoukkoharjoitus. Lisäksi Eno 2016 –harjoituksessa koulutetaan muun muassa helikopteriohjaajaksi valmistuvia kadetteja.

Utin jääkärirykmentin talviolosuhdeharjoituksessa kehitetään varusmiesten ja henkilökunnan kykyä toimia pohjoisen Suomen tunturiolosuhteissa. Harjoituksen ajalle on puolustusvoimista annetun lain 14 §:n perusteella tehty päätös kiinteistöjen tilapäisestä käyttämisestä puolustusvoimien harjoitustoimintaan Rovaniemen, Pelkosenniemen, Kemijärven, Sodankylän, Savukosken, Sallan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Enontekiön ja Inarin kuntien alueilla.

Cold Blade 2016 kouluttaa eurooppalaisia helikopterimiehistöjä

Cold Blade 2016 on yhdeksäs Euroopan puolustusvirasto EDA:n helikopterikoulutusohjelman puitteissa järjestettävä harjoitus, mutta ensimmäinen, joka järjestetään kylmissä ja lumisissa olosuhteissa. Lentoharjoituksen lisäksi eurooppalaisille helikopterimiehistöille on annettu mahdollisuus osallistua erätaito- ja selviytymiskoulutukseen Lapin tunturialueella.

Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 180 henkilöä. Suomalaiseen helikopteriosastoon kuuluu kuusi NH90-kuljetushelikopteria ja noin sata henkilöä. Saksa osallistuu harjoitukseen kahdella CH-53GA –helikopterilla ja 65 hengen vahvuisella lento-osastolla. Lisäksi Ruotsi ja Saksa asettavat tarkkailijoita harjoitukseen.

Cold Blade 2016 –harjoituksen tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintakykyä eurooppalaisten helikopterimiehistöjen välillä sekä kehittää talvi- ja tunturilentämiseen liittyvää osaamista muun muassa pimeälentojen ja etsintämenetelmien osalta. Harjoituksen tukikohta on Ivalon lentokentällä.

Cold Blade 2016 –helikopteritoimintaharjoituksen lisäksi Utin jääkärirykmentin MD500-kevythelikopterit miehistöineen osallistuvat Käsivarren Lapissa järjestettävään Eno 2016 –harjoitukseen 8. – 16.3.2016.

Molempien osaharjoitusten helikopterit lentävät koko Lapin alueella, kaikkina vuorokauden aikoina. Helikopterit tekevät lentojen aikana maastolaskuja ja ne saattavat käyttää toiminnassaan myös valonheittimiä ja omasuojaheitteitä, jotka näkyvät kirkkaina valoilmiöinä.

Myös erikoisjoukoilla kansainvälistä yhteistoimintaa

Varusmiehille ja palkatulle henkilöstölle koulutetaan Northern Griffin 2016 -harjoituksessa tiedustelu- ja taistelutehtävien lisäksi toimintakyvyn ylläpitoa talvisissa olosuhteissa ja pitkillä siirtymisillä, Lapin tunturialueen erityispiirteet huomioiden.

Joukot liikkuvat maastossa pääosin hiihtäen ja moottorikelkoilla. Harjoitukseen liittyvät ampumaharjoitukset järjestetään puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen ampuma-alueilla.

Aikaisempien vuosien tapaan Northern Griffin 2016 -harjoitukseen osallistuu myös kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, tällä kertaa yhteensä noin 40 henkilöä Viron, Puolan ja Yhdysvaltojen asevoimista Koulutusyhteistyö tukee suomalaisten joukkojen koulutusta sekä edistää niiden yhteistoimintakykyä muiden maiden asevoimien kanssa. Kansainvälisten yhteistoimintaosapuolten tavoitteena on saada lisäkoulutusta kylmissä ja pimeissä talviolosuhteissa toimimiseen.

 

Lentokoneiden paikallistamista parantavan järjestelmän käyttöönotto viivästyy

TAS-WAM-diagram-1024x723

Finavia on investoinut Suomen lennonjohtojärjestelmän kehittämiseen parantaakseen lentokoneiden paikallistamista Suomen ilmatilassa. Paikallistamisen avuksi hankittu WAM-järjestelmä (Wide Area Multilateration) oli tarkoitus ottaa käyttöön joulukuussa 2015.

Järjestelmän toimittajaksi valikoitunut sopimustoimittaja on hakeutunut konkurssiin 1.1.2016 ja hankkeen edistäminen kyseisen sopimustoimittajan kanssa on keskeytetty. Finavia on aloittanut selvityksen, miten hanke voidaan viedä loppuun. Selvitystyö on toistaiseksi kesken.

Finavia tekee tämän seurauksena vuoden 2015 tilinpäätökseensä yhden miljoonan euron alaskirjauksen.

– Olemme luonnollisesti pettyneitä, että valittu toimittaja ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja hanke viivästyy. Teemme parhaamme, että saamme WAM-järjestelmän käyttöön mahdollisimman sujuvasti,  toteaa lennonvarmistuksen johtaja Raine Luojus Finaviasta.

Finavia valitsi kumppaninsa julkisen kilpailutuksen perusteella. Sama toimittaja toimi myös lukuisien muiden lennonvarmistusyhtiöiden kumppanina eri Euroopan maissa. Finavia on edellyttänyt kilpailutuksen yhteydessä sopimuskumppaniltaan pankkitakausta, joka pienentää Finavian taloudellista riskiä asiassa.

WAM-järjestelmä hyödyttää lennonjohtoa

WAM-järjestelmän avulla lentokoneen oman paikannusjärjestelmän tuottama paikkatieto voidaan luotettavasti hyödyntää lennonjohdon järjestelmässä.

Järjestelmä parantaa palvelutasoa ja turvallisuutta erityisesti pienillä lentoasemilla, joilla lentoliikenteen valvontapeitto laskee uuden järjestelmän ansiosta maahan tai lähelle sitä. WAM-järjestelmällä katvealueet saadaan poistettua merkittävästi edullisemmin kuin perinteisellä tutkatekniikalla.

WAM-järjestelmän käyttöönotto on osa viranomaisen, Trafin, julkaisemaa kansallista valvonta- ja suunnistusstrategiaa, joka perustuu eurooppalaiseen sääntelyyn.

Aiheesta 5.1.2016 julkaistu uutinen: Finavia jatkaa Suomen lennonjohtojärjestelmän kehittämistä

Norwegian paransi tulostaan vahvasti vuonna 2015

hglogvjrw1z7yuwypwgg

Korkea käyttöaste, kaluston uusiminen ja maltillinen kapasiteetin kasvu kuvaavat Norwegiania vuonna 2015. Norwegianin koko vuoden käyttöaste oli erittäin korkea, 86 prosenttia. Tulos ennen veroja parani 1,7 miljardilla Norjan kruunulla (176 miljoonaa euroa) viime vuoteen verrattuna.

Norwegianin vuositulos ennen veroja (EBT) oli 75 miljoonaa Norjan kruunua vuonna 2015. Lukuun vaikutti voimakkaasti realisoimattoman polttoaineen hintasuojauksen tappio vuosille 2016 ja 2017, joka oli yhteensä 800 miljoonaa Norjan kruunua. Suojauksen oikaisulla yhtiön vuoden 2015 tulos ennen veroja oli 875 miljoonaa Norjan kruunua. Tämä tarkoittaa voimakasta parannusta vuotta aiemmasta -1 168 miljoonasta Norjan kruunusta.

Yhtiön liikevaihto oli 22,5 miljardia Norjan kruunua, kasvua 15 prosenttia. Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 5 prosenttia, mikä kuvastaa hengähdystaukoa yhtiön laajenemisessa vuonna 2015. Tätä selittää vanhan kaluston uusiminen uudella kalustolla. Käyttöaste pysyi korkeana ja se oli 86 prosenttia, mikä on 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Norwegian kuljetti lähes 26 miljoonaa matkustajaa vuonna 2015, kasvua 7 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna.

Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan tulos parani noin puolella miljardilla Norjan kruunulla. Tappio ennen veroja oli 703 miljoonaa Norjan kruunua ja se aiheutui pääosin polttoaineen suojauksesta vuodelle 2016 sekä heikosta Norjan kruunusta. Suuri osa Norwegianin laivastosta on siirtynyt yhtiön tytäryhtiölle Arctic Asset Aviation Ltd:lle (AAA), minkä ansioista koneiden arvo on noussut samassa tahdissa dollarin nousun kanssa. Tällä on ollut 88 miljoonan Norjan kruunun positiivinen vaikutus omaan pääomaan neljännellä vuosineljänneksellä ja 421 miljoonan Norjan kruunun vaikutus koko vuoden 2015 osalta.

Norwegianin neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli runsaat 5,3 miljardia Norjan kruunua, kasvua 16 prosenttia verrattuna samaan vuosineljännekseen viime vuonna. Suurimmasta kasvusta vastaa kansainvälinen liikenne 19 prosentilla, mutta myös Pohjoismaiden sisäiset lennot ovat kehittyneet positiivisesti ja niissä on kasvua 5 prosenttia. Neljännen vuosineljänneksen käyttöaste kasvoi 4 prosenttiyksikköä 85 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että monet Norwegianin lennot olivat täynnä ja niissä oli vähän tyhjiä paikkoja. Norwegian kuljetti 6,13 miljoonaa matkustajaa neljännellä vuosineljänneksellä, mikä merkitsee 9 prosentin matkustajamäärän kasvua.

– Aloitamme vuoden 2016 suotuisilla polttoainekustannuksilla ja yhdellä Euroopan nuorimmista laivastoista. Tämä on merkittävä kilpailuetu. Kysyntä laadukkaille lennoille edullisilla hinnoilla on hyvä. Samalla kuitenkin poliittisen päätöksenteon ennustamattomuus Norjan lentoveron osalta luo epävarmuutta. On paradoksi, että yhtiö, jolla on alhaisimmat päästöt, näyttää tulevan rangaistuksi kovimmin, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Lapin lumo voimistuu – nyt Lapin-lennot aloittaa Germania

10628640_366117776845317_4324618621535103596_o

Suorat reittiliikenteen lentoyhteydet Lappiin nousevat ensi talvena (2017) ennen näkemättömälle tasolle. Lentoyhtiö Germania aloittaa ensi talvena lennot Berliinistä Rovaniemelle ja Düsseldorfista Kittilään. Finavia toivottaa uuden tulokkaan lämpimästi tervetulleeksi lentoasemilleen ja lupaa tehdä kaikkensa uusien reittien menestymiseksi.

Uusien reittiyhteyksien saaminen Lappiin on ollut Finavian, Visit Finlandin sekä Kittilän ja Rovaniemen alueen matkailutoimijoiden tuloksellisen yhteistyön ansiota.

“Lapissa on tehty pitkään loistavaa työtä matkailutuotteiden kehittämisessä. Lapin lumo on vedonnut koko ajan kasvaviin kansainvälisiin matkailijajoukkoihin. Lentoyhtiö Germanian tulo Lappiin nostaa alueen matkailukohteiden saavutettavuuden paremmaksi kuin koskaan. Ilman eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä tämä ei olisi mahdollista“, toteaa johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Lentoyhtiöiden kiinnostus Suomen Lappia kohtaan on tuntuvasti kasvanut viime aikoina. Lapin valttina on muun muassa se, että lomakohteet sijaitsevat monista muista maailman talvikohteista poiketen lentoasemien lähellä. Missä muualla lentoasemalta voi halutessaan hurauttaa moottorikelkalla majoitukseen?

“Lappi on aitoa talvilomatunnelmaa hakeville matkailijoille täydellinen kohde. Olemme erittäin iloisia, että voimme tarjota matkustajillemme suoria lentoja aidosti lumisiin kohteisiin perinteisten aurinkokohteidemme rinnalla“, sanoo toimitusjohtaja  Karsten Balke lentoyhtiö Germaniasta.

Germania operoi Kittilään ja Rovaniemelle kahdesti viikossa tammi-maaliskuussa 2017.

Suomen Lapissa on tilastojen mukaan enemmän ulkomaisia yöpyjiä kuin Ruotsin ja Norjan pohjoisilla alueilla. Saksalaiset ovat Lapin lentoliikenteessä kolmanneksi suurin kansallisuusryhmä.

Lappi Finavian fokuksessa

Finavia on panostanut Lapin matkailuun voimakkaasti viime vuosina. Yhtiö on tehnyt Lapin lentoasemiin yhteensä 35 miljoonan euron investoinnit vuosina 2014-2016.

Lisäksi Finavia on lisännyt merkittävästi panostuksia Lapin markkinointiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Finavian lentoasemien kilpailukykyinen hinnoittelu tekee yhdessä vetovoimaisten matkailutuotteiden kanssa Lapista houkuttelevan kohteen lentoyhtiöille. Esimerkiksi Alpeilla sijaitsevaan keskimääräiseen lentoasemaan verrattuna lentoasemapalveluiden kustannukset lentoyhtiölle ovat Lapissa alle puolet.

Norwegian perustaa tukikohdan Italiaan

vzmtghbzzrvd9bq9ards

Norwegian jatkaa kansainvälistä kasvuaan ja perustaa yhtiön ensimmäisen tukikohdan Italiaan. Rooman Fiumicinon lentokentän tukikohtaan tulee kaksi lentokonetta ja se luo yli 60 työpaikkaa lentäjille ja matkustamohenkilökunnalle.

Norwegian jatkaa kansainvälistä kasvuaan ja perustaa tukikohdan Italiaan. Rooman Fiumicinon lentokentän uuden tukikohdan myötä yhtiön läsnäolo Italiassa vahvistuu. Uusi tukikohta on yhtiön ensimmäinen tukikohta Italiassa ja viidestoista tukikohta Euroopassa.

Kevään 2016 aikana Norwegian sijoittaa kaksi Boeing 737-800 -lentokonetta Fiumicinoon, jotka tulevat esivaiheessa yhtiön Pohjois-Euroopan reiteille.

– Olemme erittäin tyytyväisiä voidessamme avata ensimmäisen tukikohtamme Italiassa. Fiumicinon lentokentällä on tärkeä strateginen merkitys jatkuvalle kasvullemme. Rooma on pohjoisen Euroopan portti Italiaan, joten ei ole yllättävää, että Fiumicinon kautta kulkee kaksi kolmasosaa matkustajistamme Italiassa. Tulevana kesäkautena tuomme myyntiin lähes 500 000 lentopaikkaa Fiumicinoon, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

– Tukikohdan avaaminen mahdollistaa yhteistyön vahvistamisen Rooman alueen kanssa. Tämä hyödyttää paikallista taloutta, luo uusia työpaikkoja ja lisää matkailijoiden määrää alueella. Vahvempi läsnäolo Roomassa on ratkaisevaa asemallemme luotettavana ja mukavana vaihtoehtona Italian ja pohjoisen Euroopan kohteiden välillä matkustaville matkustajille, jatkaa Kjos.

Norwegian lentää tällä hetkellä seitsemälle lentokentälle Italiassa (Rooma Fiumicino, Catania, Milano Malpensa, Olbia, Palermo, Pisa ja Venetsia Marco Polo), josta yhtiö operoi 24 Euroopan reittiä. Vuonna 2015 Norwegian kuljetti Italian lennoillaan yli 800 000 matkustajaa.

– Toivotamme Norwegianin uuden tukikohdan tervetulleeksi Rooman Fiumicinon lentokentälle. Tämä on tärkeä merkkipaalu lentokentälle. Se parantaa Roomasta matkustavien tarjontaa, sanoo Fausto Palombelli, Rooman Fiumicinon lentokentän kehittämisestä vastaava varatoimitusjohtaja

Norwegianin ilmainen Wi-Fi täyttää viisi vuotta

tit4fe8zanxoupac02sg

170 miljoonaa sähköpostia, 1,2 miljoonaa musiikkikappaletta ja 25 000 tuntia Netflixiä:

Norwegian juhlii tänään viisivuotiasta lennonaikaista ilmaista Wi-Fi-yhteyttä Euroopan lennoillaan. Tuore lennonaikaisesta nettikäytöstä tehty tutkimus kertoo, että kolmannes matkustajista kirjautuu langattomaan verkkoon viiden minuutin sisällä. Selvityksen mukaan amerikkalaiset ja britit päivittävät lennon aikana ahkerimmin lomastatustaan sosiaalisessa mediassa. Myös suomalaiset lentomatkustajat ovat innokkaita sosiaalisen median käyttäjiä.

Viisi vuotta sitten Norwegian lanseerasi ensimmäisenä lentoyhtiönä Euroopassa lennonaikaisen ilmaisen Wi-Fi-yhteyden. Vuosipäivän kunniaksi yhtiö julkistaa maailman ensimmäisen selvityksen matkustajien lennonaikaisesta Internetin käytöstä. Tuhannen matkustajan edustavalla kyselytutkimuksella ja 550 000 lennon tietoja analysoimalla on saatu tietoa siitä, missä matkustajat surffaavat, mitä he jakavat ja taggaavat Euroopan ilmatilassa.

– Juhlistaaksemme viisivuotiasta ilmaista Wi-Fi-yhteyttämme teimme tutkimuksen matkustajien nettikäytöstä lennoilla. Tuloksena saimme mielenkiintoista tietoa siitä, miten matkustajat surffaavat 35 000 jalan korkeudessa. Tutkimus osoittaa, miten tärkeä lennonaikainen ilmainen Wi-Fi on 18 000 matkustajallemme, jotka käyttävät sitä päivittäin, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Yli 18 000 matkustajaa käyttää Norwegianin lennonaikaista langatonta verkkoyhteyttä päivittäin. Aktiivisimpia käyttäjiä ovat matkustajat Malagan, Barcelonan, Alicanten, Madridin ja Tromsön lennoilla. Palvelun lanseerauksesta lähtien, vuodesta 2011, lennoilla on käytetty 500 terabittiä dataa – mikä vastaa 1,2 miljoonan kappaleen suoratoistoa, 170 miljoonan sähköpostin vastaanottoa tai 25 000 tuntia Netflixin katselua.

Yläilmojen nettikäytöstä saatua tietoa

FOMO (fear of missing out) – sosiaalinen media on tärkeä
Useampi kuin joka toinen (53 %) käyttää sosiaalista mediaa lennon aikana, suomalaisista matkustajista 54 prosenttia. Noin kolmannes matkustajista (28 %) kirjautuu sosiaaliseen mediaan viiden minuutin sisällä nousun jälkeen. Joka viides vastaaja kertoo, että heitä ärsyttäisi, jos he eivät pääsisi sosiaaliseen mediaan lennon aikana – kolme prosenttia on jopa sitä mieltä, että ilman sosiaalisen median käyttöä lento olisi pilalla.

Digital detox
Vain yksi kymmenestä sanoo haluavansa rentoutua ja pitää taukoa sosiaalisesta mediasta lennon aikana. Espanjalaiset ovat kaikkein riippuvaisimpia sosiaalisesta mediasta, sillä jopa 62 prosenttia kirjautuu sosiaaliseen mediaan lennon aikana. Suomalaisista sosiaalista mediaa ilmoittaa käyttävänsä reilu puolet, 54 prosenttia vastaajista – sama osuus kuin ruotsalaisista. Amerikkalaisista puolestaan vain 31 prosenttia kertoo käyttävänsä sosiaalista mediaa lennolla.

Facebook on suosituin
Facebook on selvästi suosituin sosiaalisen median kanava matkustajien keskuudessa. Kaikista sosiaalisen median käyttäjistä 70 prosenttia kirjautuu Facebookiin, 25 prosenttia Instagramiin ja kuusi prosenttia Twitteriin. Suomalaisista sosiaalista mediaa käyttävistä matkustajista Facebookiin kirjautuu 74 prosenttia, Instagramiin 24 prosenttia ja Twitteriin seitsemän prosenttia. Suomalaisista vastaajista reilu kymmenesosa kertoo käyttävänsä kaikkia edellä mainittuja sosiaalisen median kanavia lennon aikana, kun kaikista vastaajista vain viisi prosenttia ilmoittaa käyttävänsä sekä Facebookia, Instagramia että Twitteriä lennon aikana.

Suomalaiset pitävät yhteyttä ystäviin ja perheeseen
Amerikkalaiset ja britit käyttävät lennolla sosiaalista mediaa kertoakseen lomastaan; 40 prosenttia amerikkalaista ja 20 prosenttia briteistä lisäävät kuvan tai tekevät muun lomapäivityksen sosiaaliseen mediaan lentomatkan aikana. Suomalaisista loma- tai kuvapäivityksen tekee 17 prosenttia. Suomalaisille tärkeintä on olla yhteydessä ystäviin ja perheeseen. Yli puolet suomalaisista ilmoittaa sen tärkeimmäksi syyksi käyttää sosiaalista mediaa lennon aikana.

Suosituimmat suomalaissivustot
Ajantasaisten uutisten seuraaminen on matkustajille tärkeää lennon aikana. Iltalehden, Ilta-Sanomien ja Ylen sivustot ovat suosituimmat suomalaissivustot lennoilla. Muita suomalaisten suosimia sivustoja ovat Googlen, Helsingin Sanomien, Norwegianin ja Taloussanomien sivustot sekä ampparit.com, tori.fi ja reittiopas.fi.

Nopeimmat kirjautuvat verkkoon alle viidessä minuutissa
Nopeimmin nousun jälkeen langattomaan verkkoon kirjautuvat saksalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset matkustajat – enemmistö viiden minuutin sisällä. Suomalaisista matkustajista yli puolet kirjautuu lennonaikaiseen langattomaan verkkoon 10 minuutin sisällä. Vähiten kiirettä pitävät espanjalaiset.

Lennonaikainen selfie on suosittu
Lennonaikainen Wi-Fi on synnyttänyt uuden ilmiön sosiaaliseen mediaan. Puolet 18–25-vuotiaista lataa Instagramiin selfien tai kuvan lentokoneen siivestä. Tähän mennessä hashtagia #flynorwegian on käytetty 12 900 kertaa Instagramissa.

Tietoja Norwegianin Wi-Fi-yhteydestä

Vuonna 2011 Norwegian oli ensimmäinen lentoyhtiö, joka lanseerasi lennonaikaisen Wi-Fi-yhteyden Euroopassa. Norwegian on edelleen ainoa lentoyhtiö, joka tarjoaa ilmaisen langattoman verkkoyhteyden Euroopan lennoilla.

Norwegianin Wi-Fi toimii lentokoneeseen asennetun antennin kautta, mikä kytkee yhteyden koneeseen satelliitin kautta. Vuonna 2011 lanseeratun Wi-Fi-yhteyden jälkeen Norwegian on jatkanut teknistä kehitystyötä ja tuonut matkustajille Video On Demand -palvelun. Se mahdollistaa Norwegianin viihdejärjestelmän käytön mobiililaitteella lennolla aikana. Marraskuussa 2015 Norwegian lanseerasi ensimmäisenä lentoyhtiönä Euroopassa lennonaikaiset suorat TV-lähetykset.