Finnairin helmikuun 2016 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi kaikilla liikennealueilla, yhteensä 13,2 prosenttia vertailukaudesta

Finnair airbus tail 01

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi helmikuussa 8,4 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 8,7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Karkauspäivästä aiheutui helmikuussa noin 3 prosentin positiivinen kasvuvaikutus, sillä lentopäiviä oli yksi enemmän kuin vertailukaudella. Matkustajakäyttöaste nousi 0,2 prosenttiyksikköä ja oli 79,1 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti kasvoi helmikuussa 7,9 prosenttia ja liikenne kasvoi 10,5 prosenttia. Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 5,3 prosenttia mutta myydyillä henkilökilometreillä mitattu liikenteen kasvu jäi 2,2 prosenttiin.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi vuorolisäysten ja uusien kohteiden myötä 7,9 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 5,1 prosenttia. Kotimaan liikenteen kasvua puolestaan selittävät erityisesti Norran kaupalliselta riskiltä vertailukauden jälkeen Finnairin ostoliikenteeksi siirtyneet reitit.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi helmikuussa 11,4 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 6,3 prosenttia. Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste oli 52,5 prosenttia. Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyy viikoittain kaksi DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä osuus kahdesta viikoittain IAG:n kanssa jaetusta rahtilennosta Helsingin ja Lontoon välillä.

Helmikuussa Finnairin lennoista 81,6 prosenttia (87,0) saapui aikataulussa.

Maaliskuun 2016 liikennetilasto julkaistaan perjantaina 8.4.2016.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet helmikuu 2015

Helmikuu 2015 muutos % Vuoden 2015 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 814,8 13,2 1 595,3 11,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 599,9 8,4 5 331,8 6,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 056,7 8,7 4 183,9 7,4
Matkustajakäyttöaste % 79,1 0,2 p 78,5 0,8 p
Rahti ja posti tn 10 549,7 7,8 21 291,9 11,3
Tarjotut tonnikilometrit 379,9 8,3 780,1 5,7
Myydyt tonnikilometrit 247,2 8,5 502,4 8,7
Kokonaiskäyttöaste % 65,1 0,1 p 64,4 1,8 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 441,8 9,3 876,5 7,4
Tarjotut henkilökilometrit milj. 962,5 7,9 1 947,9 6,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 699,3 5,1 1 403,0 4,3
Matkustajakäyttöaste % 72,7 -1,9 p 72,0 -1,5 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 21,2 1,1 43,7 1,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 204,8 5,3 413,3 1,8
Myydyt henkilökilometrit milj. 158,9 2,2 327,5 1,9
Matkustajakäyttöaste % 77,6 -2,4 p 79,2 0,1 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 142,8 9,2 296,5 7,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 274,6 7,9 2 680,2 5,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 083,5 10,5 2 247,1 9,0
Matkustajakäyttöaste % 85,0 2,0 p 83,8 2,8 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 209,1 27,9 378,7 27,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 157,9 19,8 290,5 23,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 115,0 25,9 206,3 24,8
Matkustajakäyttöaste % 72,8 3,5 p 71,0 0,8 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 9 036,7 6,4 18 436,3 10,7
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 778,9 11,6 3 542,6 12,0
– Pohjois-Amerikan   rahtiliikenne tn 610,6 -21,0 1 335,6 -5,3
– Asian rahtiliikenne tn 6 488,8 8,3 13 246,7 12,1
– Kotimaan rahtiliikenne tn 158,5 17,0 311,4 15,5
Rahtilento tn** 1 513,0 16,9 2 855,6 15,4
Kokonaisrahti- ja posti tn 10 549,7 7,8 21 291,9 11,3
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 113,2 10,5 233,8 6,2
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 63,2 8,1 128,0 12,6
Tarjotut   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 105,8 11,4 218,5 6,9
Myydyt   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 55,6 6,3 113,4 11,0
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 55,8 -1,3 p 54,8 3,1 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen   käyttöaste* % 40,4 -4,7 p 40,7 1,2 p
– Aasian rahtiliikenteen   käyttöaste* % 56,2 -2,4 p 55,5 2,5 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 52,5 -2,5 p 51,9 1,9 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Suomen Lentoemäntä- Stuerttiyhdistys SLSY ry ei lähde neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta

Suomen Lentoemäntä- Stuerttiyhdistys SLSY ry:n hallitus on tänään päättänyt yksimielisesti, että se ei lähde neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta.

SLSY on syksyllä 2014 toteuttanut oman ”kilpailukykysopimuksensa” Finnairin ja Blue1:n säästösopimusten muodossa.  Säästösopimuksilla heikennettiin matkustamohenkilökunnan työ- ja lepoaikasäännöksiä tilanteessa, jossa mm. Finnair uhkasi korvata kaukoliikenteessään suomalaisen matkustamohenkilökunnan halvemmalla aasialaisella matkustamohenkilökunnalla.  Vaakalaudalla oli tuolloin yhtiön ilmoituksen mukaan n. 750 työpaikkaa, eli yli puolet yhtiön silloisesta suomalaisesta matkustamohenkilökunnasta.  Aktiivisessa työsuhteessa työskenteli tuolloin n. 1150 lentoemäntää ja stuerttia.

Finnairin säästösopimuksella saavutettiin n. 18 miljoonan euron säästö, joka vastasi lähes 20 prosenttia matkustamohenkilökunnan 60 miljoonan suuruisista henkilöstökuluista.  Sopimuksen myötä matkustamohenkilökunnan kokonaisansiot ovat pienentyneet 7 – 12 prosenttia ja vuotuinen työaika pidentynyt ilman erilliskorvausta 180 tunnilla.  Työajanpidennys vastaa lähes 23 kahdeksantuntista työpäivää.  Nyt kilpailukykysopimukseen sisältyvän 24 tunnin työajan pidennyksen myötä matkustamohenkilökunnan työajan pidennys kasvaisi jo 204 tuntiin vuodessa, joka vastaa lähes 26 kahdeksantuntisen työpäivän pidennystä.

SLSY:n hallituksen kanta on, ettei sillä ole edellytyksiä lähteä neuvottelemaan uusista työehtojen heikennyksistä ja tulonsiirroista työntekijän palkkapussista työnantajan hyväksi.  Finnair on ilmoittanut tehneensä vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä historiansa parhaan tuloksen ja yhtiön koko vuoden tulos on voitollinen.  Yhtiö on myös ilmoittanut historiansa suurimmasta matkustamohenkilökunnan rekrytoinnista.  SLSY:n hallitus katsoo, että yhdistys on osaltaan jo vaikuttanut suomalaisten työllisyyteen turvaamalla 750 matkustamohenkilökunnan jäsenen työsuhteen ja mahdollistamalla 450 suomalaisen matkustamohenkilökunnan jäsenen palkkaamisen.  SLSY:n valtuuston linjauksen mukaisesti säästöt ovat osaltamme säästetty.

SLSY:n hallitus jatkaa valmistautumistaan syksyn 2016 liittokierrokselle.  Jäsenkyselyn perusteella matkustamohenkilökunnan osalta suurimmat epäkohdat liittyvät työssä jaksamiseen ja palkkaukseen. Ratkaistavana on myös kysymys koskien Finnairin osakkuusyhtiön Norran työehtoja.  Norran matkustamohenkilökunnasta enemmistö on Suomen Lentoemäntä- Stuerttiyhdistys SLSY ry:n jäseniä ja yhdistys haluaa jatkossa olla sopimassa jäseniään koskevista työehdoista.

Norwegianilla helmikuussa 244 000 matkustajaa enemmän

cwqj2excqrzrfmiiesqr

Tuotannon kasvu, korkea käyttöaste ja hyvä matkustajamäärän kasvu vaikuttivat positiivisesti Norwegianin liikennelukuihin helmikuussa. Kaikkiaan lähes 1,9 miljoonaa matkustajaa lensi Norwegianilla helmikuussa, kasvua 15 prosenttia verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna. Käyttöaste oli 85,6 prosenttia, kasvua 0,8 prosenttiyksikköä.

Helmikuussa 1 871 396 matkustajaa lensi Norwegianilla. Kasvua on 15 prosenttia verrattuna samaan kuukauteen viime vuonna. Myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) kasvoi 20 prosenttia ja tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) kasvoi 19 prosenttia.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että yhä useampi valitsee Norwegianin ja että houkuttelemme sekä liikematkustajia että vapaa-ajan matkustajia. Kasvuun vaikuttaa suurelta osin se, että kasvamme kansainvälisesti ja erityisesti mannertenvälisillä reiteillä. Sen lisäksi Espanjan sisäiset lennot kehittyvät hyvin samoin kuin reitit Karibian ranskalaisten saarten ja Yhdysvaltojen itärannikon välillä. Pohjoismaissa kysyntä on vakaan hyvää, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Bjørn Kjos.

Helmikuussa Norwegian lanseerasi uusia reittejä Pariisin (CDG) ja amerikkalaisten kaupunkien New Yorkin, Fort Lauderdalen ja Los Angelesin välillä. Nämä ovat yhtiön ensimmäiset reitit Ranskan ja Yhdysvaltojen välillä ja ne on jo nyt otettu vastaan hyvin.

Helmikuussa Norwegian vastaanotti laivastoonsa ensimmäisen kaikkiaan 30 uudesta Boeing 787-9 Dreamliner -koneesta, joka on aiempaa mallia hieman suurempi. Kaikkiaan tänä vuonna yhtiölle toimitetaan neljä uutta 787-9 Dreamliner -konetta suoraan Boeingin tehtaalta. Yhtiö vastaanotti suoraan Boeingin tehtaalta helmikuussa myös yhden kaikkiaan 17 vuonna 2016 toimitettavasta Boeing 737-800 -koneesta. Norwegianin lentolaivaston keski-ikä on 3,6 vuotta ja se on yksi nykyaikaisimmista ja ympäristöystävällisimmistä Euroopassa.

Norwegian lensi helmikuussa 99,7 prosenttia suunnitelluista lennoistaan, joista 79,5 prosenttia lähti aikataulun mukaisesti.

Go! Aviation valmiina Euroopan valloitukseen

11072908_1589953814618740_5475502320597678583_o

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on 29.2.2016 myöntänyt lentotoimintaluvan (AOC) ja liikenneluvan (OL) uudelle kotimaiselle lentoyhtiölle Go! Aviationille. Ensimmäinen Pilatus PC-12 -lentokone on jo liitetty yhtiön lentotoimintalupaan.

“Tiimimme on tehnyt huikeaa työtä kuluneen kahden vuoden aikana. Joukkomme ammattimaisuus, täydellinen omistautuminen sekä rahoitusratkaisuiden löytyminen on mahdollistanut tämän kehityksen”, kertooyhtiön toinen perustaja ja operaatioista vastaava johtaja Roope Kekäläinen.

Mullistava liiketoimintamalli

Go! Aviation tuo ensimmäisenä Eurooppalaisena lentoyhtiönä markkinoille kaupalliset matkustajakuljetukset yksimoottorisilla potkuriturbiinikoneilla.

Go! Aviationin kehittämä kiinteään kuukausimaksuun perustuva Go Fly! -matkustuskonsepti on vastaus paljon matkustavien liikematkustajien lisääntyvään tarpeeseen lentää nopeasti ja kustannustehokkaasti. Uudessa toimintamallissa lennettävät reitit räätälöidään ja toteutetaan asiakasyrityksien toiveiden mukaan. Ensimmäinen reitti perustetaan Helsingin, Tallinnan ja Kuopion välille. Go! operoi suoraan pieniltä lentokentiltä tai suurempien kenttien liikelentoterminaaleista. Matkustaja voi saapua kentälle vain 15 minuuttia ennen koneen lähtöä. Lyhyt odotusaika sekä operointi pieniltä kentiltä voi säästää jopa kokonaisia työpäiviä.

Euroopan ainoa hiilineutraali lentoyhtiö

Go! Aviation haluaa tehdä voitavansa myös ilmastonlämpenemisen torjumiseksi. Yhtiö on mukana kansainvälisessä ohjelmassa joka istuttaa puita lentojen hiilidioksidipäästöjen neutraloimiseksi.

Kasvu Euroopan johtavaksi toimijaksi

Go! Aviation aikoo hyödyntää etumatkansa yksimoottoristen koneiden markkinasegmentissä mahdollisimman tehokkaasti. Yhtiö aikoo laajentaa toimintaansa erittäin nopealla aikataululla Keski-Eurooppaan, jossa on valtava liiketoimintapotentiaali. Yhtiö hankkii tänä vuonna käyttöönsä 4-6 sveitsiläisvalmisteista Pilatus PC-12 -konetta. Vuoteen 2025 mennessä Go! Aviation operoi yli 50 koneen laivueella. Näin se nousee asiakasryhmässään Euroopan markkinajohtajaksi. Vuoteen 2018 mennessä Go! työllistää 140 ilmailualan ammattilaista.

Tammikuussa 2016 yhtiö sai valmiiksi toisen rahoituskierroksensa. Tämä mahdollistaa toiminnan aloittamisen.“Nyt olemme avanneet kolmannen rahoituskierroksen, jolla haemme aktiivisesti lisärahoitusta Euroopan rahoitusmarkkinoilta mahdollistaaksemme nopean kasvumme. Eurooppa tarvitsee palveluitamme ja jo nyt kysyntä on valtavaa.” yhtiön toinen perustajaosakas, toimitusjohtaja Jorma Kario kertoo.

“Tarkoituksenamme on löytää oikeat, innovatiivisesti ja modernisti ajattelevat kumppanit, jotta voimme jatkossa varmistaa asemamme asiakasryhmämme johtavana eurooppalaisena yhtiönä” toteaa yhtiön sijoittajasuhteista vastaava johtaja Jari Tähtinen.

Lentoliikenneyhteydet kotikentältä välttämättömiä Turun talousalueen yritystoimijoille

2016-03-02 13_22_15-lentoliikennekyselyn-tulokset-02032016-media.pdf - Nitro Reader 3

Lounaisen Suomen liikematkustajat valitsevat Turun lentoaseman lähtölentoasemakseen lähes yhtä usein kuin Helsinki-Vantaan lentoaseman. Yritykset pitävät Turun lentoasemaa erittäin tärkeänä alueen kilpailukyvyn kannalta.

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki selvittivät yhteistyössä Varsinais-Suomen yrittäjien sekä Turun ja Rauman kauppakamarien kanssa Turun lentoaseman käyttöä ja kehittämistarpeita sekä liikematkustajien reittivalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin marras–joulukuussa 2015 ja se suunnattiin ensisijaisesti yrittäjien ja kauppakamarien jäsenyrityksille sekä maakunnan korkeakoulujen henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi yhteensä 912 henkilöä, pääosin yrityksistä. Kansalaisille suunnattuun kyselyyn vastasi yhteensä 208 henkilöä.

Turun lentoasemalta löytyy matkustajamäärien kasvupotentiaalia

Kyselyn tulosten mukaan syitä Turun lentoaseman arvostukseen ovat lentoaseman läheinen sijainti, hyvät kulkuyhteydet lentoasemalle sekä nopea läpimenoaika lähtöselvityksessä ja turvatarkastuksessa. Potentiaalia Turun lentoaseman käyttäjämäärän kasvattamiseen löytyy mm. Helsinki-Vantaan lähtölentoasemaksi valitsevista. Matkustajavuotoa Helsinki-Vantaalle tyrehdyttäisi tehokkaimmin Turusta lähtevien lentoyhteyksien hinnoitteluun vaikuttaminen sekä lentoyhteyksien aikataulujen sovittaminen paremmin liikematkustajia palveleviksi.

– Turun lentoasema valitaan lähtölentoasemaksi sijaintinsa ja helpon saavutettavuutensa vuoksi – matkaketju kotoa lentoasemalle on Turussa vaivaton. Myös nopea läpimenoaika lähtöselvityksessä ja turvatarkastuksessa puoltavat kotikentän käyttöä, kertoo Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.

Helsinki-Vantaan valintaan lähtölentoasemaksi vaikuttavat kyselyn mukaan parempi lentoyhteystarjonta, sopivammat aikataulut sekä edullisemmat hinnat. Mikäli Helsinki-Vantaa valitaan lähtölentoasemaksi, liikematkustajat matkustavat lentoasemalle pääsääntöisesti omalla autolla.

Yritysedustajat valitsevat Turun lentoaseman lähtölentoasemakseen lähes yhtä usein kuin Helsinki-Vantaan lentoaseman.

– Kysely toi selvästi esille Lounaisen Suomen toimijoiden vahvan tahtotilan hyödyntää Turusta lähteviä lentoyhteyksiä aina kun se on mahdollista. Valtaosa Helsinki-Vantaan valitsevista valitsisikin Turun lentoaseman, mikäli lentoyhteyksien hinnoittelu olisi kohtuullinen ja lentoyhteyksien aikataulutus palvelisi liikematkustajia paremmin, toteaa Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola.

Lentoliikenneyhteyksien tarjontaa Turusta ja siten myös yhteyksien kannattavuutta on mahdollista parantaa, mikäli toimijat valitsevat Turun lentoaseman lähtölentoasemaksi nykyistä useammin Helsinki-Vantaan sijasta – kotikentän käyttäjämäärän kasvattamisessa on potentiaalia.

Elinkeinoelämän näkökulmasta Turun lentoaseman ja lentoliikenneyhteyksien kehittämisessä tärkein tekijä on lentoyhteyksien reittitarjonnan tai vuorovälien lisääminen – erityisesti Kööpenhaminan yhteyden uudelleen avaaminen nähdään tärkeimpänä yksittäisenä Turun lentoliikenneyhteyksien mahdollisuutena.

Turun kaupunki, Finavia ja lentoyhtiöt käyvät jatkuvaa neuvottelua vuorotarjontaan ja uusiin yhteyksiin liittyvistä tekijöistä. Lentoliikenneyhteyksien, lentoaseman saavutettavuuden ja maakuntakenttien edunvalvonta on monen toimijan yhteistyön tulos.

Liitetiedosto: Lentoliikennekyselyn tulokset.

 

Kiitotiestä catwalk: Finnair ja Finavia tuovat kansainvälisen muotinäytöksen Helsinki-Vantaalle

a5e4a7ee7e01c0d2_org

Suomi on muotimaailman valokeilassa  toukokuussa, kun Finnair ja Finavia tuovat seitsemän eurooppalaisen ja aasialaisen huippusuunnittelijan luomukset Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotielle.

Muoti ja matkustaminen ovat aina kuuluneet yhteen, ja Finnair ja Finavia juhlistavat tätä yhteistä matkaa toukokuussa  Match Made in HEL – The Runway -kampanjalla.

Finnair ja Finavia muuttavat Helsinki-Vantaan lentoaseman kakkoskiitotien catwalkiksi, jolla seitsemän huippusuunnittelijaa Kiinasta, Koreasta, Japanista, Britanniasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta esittelevät  tuoreita mallistojaan. Näytös järjestetään 24. toukokuuta.

– Muodin ja matkailun glamourilla on pitkä yhteinen historia. Lentomatkailulla on ollut avainrooli muoti-ilmiöiden leviämisessä ympäri maailmaa. Muoti yhdistää ja inspiroi ihmisiä. Näemme sen joka päivää lennoillamme Euroopan ja Aasian välillä. Tällä muotinäytöksellä haluamme juhlistaa Euroopan ja Aasian välisiä yhteyksiä ja esitellä tämän hetken kiinnostavimpien suunnittelijoiden töitä molemmilta mantereilta, sanoo brändi- ja markkinointijohtaja Johanna Jäkälä Finnairista.

– Helsinki-Vantaan lentoasema on keskeinen solmukohta Aasian ja Euroopan välisessä matkailussa. Joka päivä tuhannet ihmiset kulkevat lentoaseman läpi matkustaessaan mantereelta toiselle. Helsinki-Vantaa nousee nyt esille muoti-ilmiöiden ja eri kulttuurien kohtaamispaikkana, kun muotisuunnittelijat idästä ja lännestä kohtaavat toisensa ainutlaatuisessa muotinäytöksessä, sanoo markkinointijohtaja Katja Siberg Finaviasta.

Näytöksen suunnittelijat on valittu siten, että he edustavat muodin kiehtovimpia ilmiöitä. Heidän nimensä julkistetaan maalis-huhtikuussa ja suunnittelijat esitellään tuolloin Match Made in HEL -kampanjasivustolla osoitteessa www.matchmadeinHEL.com.

– Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotie on mahtava paikka suunnittelijoiden töiden esittelemiseen. Olen innoissani, että saan tuoda toukokuussa Helsinkiin muotimaailman kiehtovimpia nimiä, sanoo Tuomas Laitinen, joka toimii näytöksen kuraattorina.

Finnair ja Finavian Helsinki-Vantaan lentoasema tarjoavat sujuvimmat yhteydet Euroopan ja Aasian välillä. Finnair lentää Helsinki-Vantaalta 17 Aasian-kohteeseen ja yli 70 Euroopan-kohteeseen. Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan johtava vaihtolentoasema Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Samaan aikaan kun Finnair kasvattaa Aasian-liikennettään, Finavia laajentaa Helsinki-Vantaan lentoasemaa yhä kasvavia matkustajamääriä varten. Kesällä 2016 Finnairilla on 77 viikoittaista lentoa Aasiaan Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Match Made in HEL on Finnairin ja Finavian yhteiskampanja, jonka tavoitteena on edistää Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Finnairin tunnettuutta kansainvälisesti sekä tuoda esiin sujuvia vaihtoyhteyksiä Euroopan ja Aasian välillä.

Finnair liittyy uuteen eurooppalaiseen lentoliikennejärjestöön A4E:hen

A350-900_Finnair_Dec2014

A4E (Airlines for Europe), uusi eurooppalainen lentoliikennejärjestö, kasvaa: Finnair ja norjalainen halpalentoyhtiö Norwegian ovat ilmoittaneet liittyvänsä A4E:hen. Yhtiöt tekevät järjestön perustajajäsenten Air France KLM:n, easyJetin, International Airlines Groupin (IAG), Lufthansa Groupin ja Ryanairin kanssa työtä A4E:n tavoitteiden edistämiseksi.

“Odotamme A4E-yhteistyön vauhdittavan dialogia alamme eurooppalaisten sidosryhmien kanssa. Eurooppalaisten lentoyhtiöiden kokoaminen saman katon alle yhteen järjestöön niiden liiketoimintamallista riippumatta on erinomainen aloite”, toteaa Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo.

“Ilmailulla on merkittävä rooli Euroopan talouden ja työllisyyden kasvun mahdollistajana ja vauhdittajana. Siksi on ehdottoman tärkeää, että osallistumme toimialaamme koskeviin keskusteluihin aiheista, joissa lentoyhtiöillä on yhteinen intressi”, Pekka Vauramo jatkaa.

“A4E on nousukiidossa ja valmis edustamaan eurooppalaisista lentoyhtiöistä koostuvan jäsenistönsä etuja. Jäsenmäärämme kasvaa lähikuukausina. Tavoitteemme on edistää muutoksia, jotka parantavat toimialamme kilpailukykyä, mikä puolestaan näkyisi kuluttajilla alhaisempina lipunhintoina ja suurempana valinnanvapautena. Toivotan uudet jäsenemme Finnairin ja Norwegianin lämpimästi tervetulleiksi A4E:hen”, sanoo A4E:n toimitusjohtaja Thomas Reynaert.

Thomas Reynaert toteaa A4E:n toivottavan tervetulleeksi Euroopan komission ilmailustrategian, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan lentoliikennetoimialaa ja lisätä sen kilpailukykyä. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että olisi tärkeää ratkaista lentoasemien monopoleista, korkeista maksuista ja veroista sekä lentoliikenteen toimitusketjujen tehottomuudesta aiheutuvat toimialahaasteet.

Norwegianin toimitusjohtaja CEO Bjorn Kjos puolestaan toteaa: “Norwegian on aina uskonut siihen, että lentoyhtiöiden terve kilpailu tuo matkustajille enemmän tarjontaa ja alemmat lippujen hinnat. Mutta uskomme myös vakaasti siihen, että toimialallamme on monia haasteita, joiden ratkaisemiksi niin halpalentoyhtiöiden kuin verkostoyhtiöidenkin tulee yhdistää voimansa. Olemme tyytyväisiä voidessamme liittyä A4E:hen, jotta voimme luoda oman äänemme kuuluville niissä tärkeissä keskusteluissa, jotka koskevat toimialamme tulevaisuuden suunnattomia haasteita ja mahdollisuuksia.”

Airlines for Europe (A4E) on uusi eurooppalainen lentoliikennejärjestö. Sen perusti tammikuussa 2016 Euroopan viisi suurinta lentoyhtiöryhmää: Air France KLM, easyJet, International Airlines Group, Lufthansa Group ja Ryanair. Finnairista ja Norwegianista tulee nyt sen uusimmat jäsenet. Järjestön tavoitteena on kasvaa edelleen. Sen jäsenyhtiöillä lensi viime vuonna yli 500 miljoonaa matkustajaa, toisin sanoen yli puolet Euroopassa matkustaneista asiakkaista. Jäsenlentoyhtiöillä on yli 2300 lentokonetta ja niiden vuosittainen liikevaihto viime vuonna ylittää 93 miljardia euroa.

Norwegian liittyy uuteen eurooppalaiseen lentoyhtiöiden järjestöön

zvmda59n8itnygfyw2eb

Norwegian on liittynyt hiljattain perustettuun eurooppalaiseen lentoyhtiöiden etuja ajavaan järjestöön, Airlines for Europeen (A4E). ­Järjestön tavoitteena on edistää asioita, joilla parannetaan lentoyhtiöiden kilpailukykyä.

– Olemme aina pitäneet kilpailua hyvänä, koska se tarkoittaa edullisempia hintoja ja enemmän valinnanmahdollisuuksia asiakkaille. Liittymisemme Airlines for Europeen on tärkeä asia, koska järjestö yhdistää maista ja yhtiöistä riippumatta toimialan yhteiset haasteet, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Bjørn Kjos.

Tammikuussa Air France-KLM, easyJet, IAG, Lufthansa Group ja Ryanair muodostivat Airlines for Europe -järjestön. Sen tarkoituksena on edistää asioita, jotka lisäävät lentoyhtiöiden kilpailukykyä ja johtavat halvempiin lentolippuihin ja lisääntyviin valinnanmahdollisuuksiin matkustajille. Norwegian on viimeisin lentoyhtiö, joka on liittynyt Airlines for Europeen.

– Airlines for Europe edustaa kaikkien eurooppalaisten lentoyhtiöiden etuja. Jäsenmäärämme kasvaa lähikuukausina. Kamppailemme yhdessä lentoyhtiöiden kilpailukykyä parantavien asioiden puolesta. Matkustajille tämä näkyy alhaisempina hintoina ja lisääntyvänä valinnanvarana. Olen erittäin iloinen, että voin toivottaa Norwegianin mukaan A4E:hen, sanoo A4E:n toimitusjohtaja Thomas Reynaert.

Airlines for Europe

Brysselissä sijaitseva Airlines for Europe (A4E) on uusi ja suurin eurooppalainen lentoyhtiöiden järjestö. Air France-KLM, easyJet, IAG, Lufthansa Group ja Ryanair perustivat A4E:n tammikuussa 2016. Norwegianin lisäksi Finnair on hiljattain liittynyt järjestön jäseneksi.

Norwegianin ensimmäinen 787-9 Dreamliner laskeutui Osloon

aumjcz0fl8w2q1jcqo2h

Norwegianin ensimmäinen kaikkiaan 30 Boeing 787-9 Dreamliner -koneesta saapui Oslon Gardermoenin lentokentälle keskiviikkoaamuna. Kone tuli suoraan Boeingin tehtaalta Seattlesta. – Kansainvälinen kasvumme jatkuu ja matkustajat ympäri maailmaa pääsevät nauttimaan uusista kohteista ja edullisista hinnoista, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

– Ensimmäisen 787-9-koneemme toimitus on tärkeä merkkipaalu Norwegianin kansainvälisessä kasvussa. Uudet ja isommat kaukolentokoneet luovat tuhansia uusia työpaikkoja sekä ilmassa että maassa. Matkustajille tämä merkitsee uusia kohteita ja edullisia hintoja. Uudet koneet laskevat myös kustannuksiamme ja aiheuttavat vähemmän päästöjä, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

oihopat2f63qbc9t72os

Norwegianilla on tällä hetkellä laivastossaan kahdeksan 787-8 Dreamlineria, jotka liikennöivät Euroopan ja Yhdysvaltojen sekä Skandinavian ja Thaimaan välillä. Uutta ja suurempaa 787-9 -konetta tullaan käyttämään uusilla Pohjois-Amerikan, Etelä-Amerikan ja Kaakkois-Aasian reiteillä. Dreamlinerin uusi versio on kuusi metriä pidempi ja siihen mahtuu 53 matkustajaa enemmän kuin pienempään 787-8 Dreamlineriin. Koneen päästöt ovat 20 prosenttia alhaisemmat kuin saman kokoluokan muilla koneilla.

Ruotsalainen näyttelijä Greta Garbo koristaa koneen pyrstöä. Koneen ensimmäinen kaupallinen lento lähtee Oslosta Orlandoon 27. helmikuuta. Norwegian vuokraa koneen New Yorkissa kotipaikkaansa pitävältä leasing-yhtiö MG Aviationilta.

Norwegianilla on nyt yhdeksän Dreamlineria kaukolentolaivastossaan ja 29 Boeing 787-9 Dreamlineria tilauksessa. Lisäksi yhtiöllä on 100 Boeing 737 MAX-, 100 Airbus A320neo- ja 34 Boeing 737-800 -konetta tilauksessa. Norwegianin lentolaivasto on yksi maailman nykyaikaisimmista ja The International Council on Clean Transportation on nimennyt Norwegianin ympäristöystävällisimmäksi lentoyhtiöksi Atlantin ylittävillä lennoilla.

Jaakko Schildt Finnairin Operatiivisen yksikön johtajaksi

Finnair on nimittänyt Operatiivisen yksikkönsä vetäjäksi ja johtoryhmän jäseneksi MBA, insinööri Jaakko Schildtin, s. 1970. Schildt on toiminut vuosina 2014–2016 Thomas Cook Group Airlinesissa lentoliikenteen operatiivisissa johtotehtävissä. Hän aloitti syyskuussa 2014 konsernin huoltotoiminnoista vastaavana johtajana ja on toiminut syyskuusta 2015 lähtien Thomas Cook Airlines UK:n vastuullisena johtajana. Aiemmin Schildt on toiminut muun muassa Finnair Tekniikan johtajana sekä SAS-konsernin eri johtotehtävissä.

Schildt aloittaa uudessa tehtävässään viimeistään 16.8.2016. Toistaiseksi sitä hoitaa tehtävän nykyinen haltija Ville Iho tulevan uuden tehtävänsä ohella. Iho on Finnairin uudessa organisaatiossa strategiasta ja resurssienhallinnasta vastaava johtaja.

Finnairin uusi, kasvustrategiaa tukeva organisaatio aloittaa toimintansa 1.3.2016 senmukaisena kuin yhtiö ilmoitti 16.2.2016.