Blue1 tuomittiin maksamaan korvaukset irtisanotulle

3245632546327

Helsingin hovioikeus on pitänyt ennallaan käräjäoikeuden tuomion, jossa katsottiin lentoyhtiö Blue1:n rikkoneen sekä uudelleensijoitusvelvoitettaan että yhteistoimintalakia.

Blue1:n on näin ollen maksettava yhtiöstä irtisanotulle henkilölle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 8 kuukauden palkkaa vastaava korvaus 30 392 euroa, josta osa eli 9 906 euroa Työttömyysvakuutusrahastolle, sekä yhteistoimintalain rikkomisesta 14 000 euroa hyvitystä sekä viivästyskorkoja. Blue1:n on myös korvattava irtisanotuksi tulleen entisen työntekijänsä oikeudenkäyntikulut.

Blue1:ssä huoltosuunnittelijana työskennellyt henkilö irtisanottiin yhtiössä käytyjen yt-neuvottelujen seurauksena vuonna 2011. Irtisanotulle ei tarjottu hänen irtisanomisaikanaan Blue1:ssa avoinna ollutta ostajan tehtävää, vaan siihen palkattiin ulkopuolinen henkilö.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tapaan, että avoinna ollut työ olisi ollut irtisanotun koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta vastaavaa työtä. Perehdyttämisestä tehtävään ei olisi aiheutunut työantajalle mainittavia kustannuksia tai ajanhukkaa. Blue1 on näin ollen rikkonut työsopimuslain mukaista uudelleensijoitusvelvoitettaan.

Hovioikeus myös katsoi käräjäoikeuden lailla, että Blue1:ssa aloitettiin yt-neuvottelut vasta sen jälkeen, kun tosiasiallista päätösvaltaa yhtiössä käyttänyt konsernin emoyhtiö SAS Group oli jo tehnyt Blue1:n liiketoimintaa koskevan päätöksen, joka johti henkilöstövähennyksiin. Koska tytäryhtiössä on käytävä yhteistoimintaneuvottelut ennen kuin emoyhtiössä tehdään ratkaisu tytäryhtiön toiminnan olennaisesta supistamisesta, Blue1 rikkoi yhteistoimintalakia.

Hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen korkeimmalle oikeudelle päättyy 29. joulukuuta.

Virgin Galactic: Miljardööri ei luovu avaruusturismista turmasta huolimatta

In_San_Fran-15456

Miljardööri Richard Branson vannoo vievänsä avaruusturismihanketta eteenpäin Kalifornian perjantaisesta turmasta huolimatta.

Bransonin Virgin Galactic -yhtiön avaruusalus putosi Mojaven autiomaassa koelennolla. Turmassa kuoli toinen lentäjistä. Toinen pelastautui, ja hänet löydettiin vakavasti loukkaantuneena.

Yleisradioyhtiö BBC:n siteeraaman amerikkalaisviranomaisen mukaan turman tutkinta voi viedä vuoden. Hän arveli, että Virgin Galactic voinee silti jatkaa koelentojaan.

Virgin Galacticin tavoitteena on kaupallisten avaruuslentojen aloittaminen. Yhtiö arvioi ennen turmaa, että turistien lennätykset olisi voitu aloittaa ensi vuonna. Turman on kuitenkin arveltu viivyttävän aloitusta.

Lentoja ovat ostaneet sadat ihmiset, joukossa Hollywood-tähtiä ja fyysikko Stephen Hawking.

REUTERS: Virgin Galacticin avaruuslentokone tuhoutui lennolla

31_10_virgin+galactic+spaceshiptwo

Virgin Galactic -yhtiön lentolaite Space Ship Two on tuhoutunut koelennolla. Koneessa tapahtui räjähdys ja se syöksyi autiomaahan.

Avaruuden turistimatkoille tarkoitettua konetta testattiin Mojaven autiomaassa, Kaliforniassa sijaitsevassa lentotukikohdassa.

Koneessa oli kaksihenkinen miehistö. Kalifornian viranomaisten mukaan toinen heistä on menehtynyt, toinen loukkaantunut vakavasti.

Lentäjät ilmoittivat hieman ennen koneen tuhoutumista, että koneessa oli poikkeustilanne.

Vaikka Space Ship Two on vielä koelentovaiheessa, matkoja on varannut jo 800 ihmistä.

Kone toimii siten, että se nousee tavallisen lentokoneen tavoin 15 kilometriin. Tämän jälkeen käynnistyy rakettimoottori, joka vie koneen aina sataan kilometriin, eli avaruuden reunamille. Matkustajat näkevät maapallon avaruudesta, samoin kuin avaruuden pimeyden. He kokevat myös painottomuuden muutaman minuutin ajan.

Virgin Calacticin omistaja on tunnettu miljardööri Richard Branson.

REUTERS: Virgin Galactic spaceship crashes during California test flight

Aeropole Flight Training: Malmin sulkeminen nostaisi lentokoulutuksen hintaa

aeropole

Helsinki-Malmin lentoaseman toiminnan loppuminen merkitsisi Aeropole Oy:n lentokoulutustoiminnalle merkittävää muutosta, johon yhtiö on varautunut. Yhtiön kannalta paras ratkaisu olisi kentän säilyminen ilmailukäytössä. Malmin sulkeminen täysin merkitsisi huomattavaa nousua koulutuskustannuksiin, sillä yritykset pakotettaisiin siirtymään pois pääkaupunkiseudun asiakaskunnan ja koulutushenkilöstön läheltä.

Aeropolelle Helsinki-Malmin lentokentän sulkeminen merkitsisi koulutustoiminnan jakamista useammalle kotimaan paikkakunnalle jo alkaneen kansainvälistymisen lisäksi. Siirto kotimaan ainoan merkittävän asiakasvirran luota ilman uutta korvaavaa kenttää pääkaupunkiseudulla lisää kustannuksia huomattavasti, mikä tulisi heijastumaan asiakashintoihin vuodesta 2016 alkaen. Valtaosa pätevistä kouluttajista asuu pääkaupunkiseudulla. Lisäksi toimivan ilmailuklusterin pirstaloituminen nostaa kustannuksia ja merkitsee monen toimintaa tukevan yrityksen toiminnan loppumista. Tämä voi tarkoittaa jopa 40-50 % hinnannousua koulutustuotteissa.  

Malmin sulkemisen toteutuessa Aeropolen yksityislentäjäkoulutus tulee jatkumaan pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Aeropolen Jyväskylän toimipiste Tikkakoskella jatkaa toimintaansa normaalisti. Ammattilentäjäkoulutuksen lentotoiminnalle mahdollisia vaihtoehtoja ovat Helsinki-Vantaan lisäksi Tallinna sekä Etelä-Suomen suurimmat lentoasemat. Teoria- ja simulaattorikoulutus jatkuu edelleen asiakkaiden lähellä Helsingissä.

Aeropole tulee lisäksi tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuutta suorittaa liikennelentäjäkoulutuksen käytännön lentokoulutusmoduleita muualla Euroopassa, Aeropolen laatukriteerein.

Aeropole on vuonna 2010 perustettu, yksityisomistuksessa oleva liikenne- ja yksityislentäjien koulutusta tarjoava lentokouluttaja ja liikevaihdoltaan Suomen toiseksi suurin yksityisrahoitteinen siviili-ilmailukoulutusyritys. Aeropole toimii Helsinki-Malmin ja Tikkakosken lentoasemilla.

Kuopion alueen kauppakamari: Varkauden lentoliikenne tärkeintä suurille yrityksille

medium_varkauden_terminaali_2

Lentoyhteyksien puuttuessa Varkauden alueen yritykset ovat siirtyneet käyttämään omaa autoa, junaa ja Kuopion lentokenttää. Pidentyneet matka-ajat vaikuttavat kustannuksiin ja henkilöstön hyvinvointiin.

Etelä-Savon ja Kuopion alueen kauppakamareiden lokakuun alussa tekemästä kyselystä käy ilmi, että Varkauden lentojen loppuminen on aiheuttanut monille yrityksille pieniä käytännön vaikeuksia ja heikentänyt yksittäisten yritysten kilpailukykyä sekä lisännyt liiketoiminnan kustannustasoa.

Varkauden lentoliikennettä pidetään edelleen tärkeänä monissa yrityksissä. Noin kolmannes pitää sitä erittäin tai jokseenkin tärkeänä. Suhtautuminen kuitenkin vaihtelee suuresti yritysten välillä. Vaikka yrityksistä lähes 60 % ei koe lentoliikenteen loppumisella olevan vaikutuksia heidän toimintaansa, enemmän lentojen loppumisesta kärsivät yli 100 hengen yritykset. Tämä on huomionarvoista, sillä suurten yritysten rooli on Varkauden alueen viennin kannalta merkittävä. Työpaikkojen määrän kannalta lentoliikenteen loppumisella ei nähdä olevan suurta merkitystä.

Lentoliikenteen lakattua yritykset ovat siirtyneet muihin liikennemuotoihin, erityisesti liikutaan omalla autolla, junalla ja lentäen Kuopiosta. Mikäli lennot Varkaudesta eivät suju toimivilla aikatauluilla, toivovat yritykset mm. panostamista entistä nopeampaan raideliikenteeseen.

Lentoliikenteen taloudellista tukemista ei koeta yritysten tehtäväksi. Pidentyneet matka-ajat ja lisääntyneet yöpymiset vaikuttavat sekä matkakustannuksiin että henkilöstön hyvinvointiin. Lentojen loppuminen on hankaloittanut yhteydenpitoa asiakkaisiin.

Avoimissa kysymyksissä todetaan muun muassa: ”Täältä takamatkalta maailmalle töihin lähteminen pitää saada sujuvaksi, koska maalissa pitää olla samaan aikaan kilpailijoiden kanssa. Muuten emme voi menestyä”. Kysely toteutettiin 3.-17.10.2014 ja suunnattiin Varkauden ja Pieksämäen kauppakamariosastojen jäsenille.

Vastausprosentti oli 37 % ja vastaajamäärä 54. Vastaajat edustivat laajasti erikokoisia ja eri toimialojen yrityksiä. Teollisuusyritykset olivat suurin vastaajaryhmä.

Turun lentoaseman öljyvahingon puhdistustyöt jatkuvat

Turun lentoasemalla 24.9. havaitun öljyvahingon takia pidettiin tänään 22.10. viranomaispalaveri, jossa päivitettiin tilannetiedot puhdistustöiden etenemisestä ja sovittiin jatkotoimista.

Viimeisen viikon aikana on otettu näytteitä T2-rakennuksen lattian alla olevasta maa-alueesta sekä terminaalin ympäristöstä. T2-rakennuksen alta otetuista näytteistä löydettiin jäämiä öljystä. Selvitykset öljyisen maan poistamiseksi on käynnistetty ja öljyinen maa pyritään poistamaan mahdollisimman pian. Rakennuksen ulkopuolelta öljyinen maa on saatu poistettua.

Tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella todettiin, että T2:n läheisissä laskuojissa on havaittavissa enää vähäisiä öljyjäämiä. Jäämistä ei ole merkittävää haittaa ympäristölle tai asukkaille. Pinta- ja pohjaveden tarkkailua jatketaan terminaalirakennuksen ympäristössä ja lähialueella.

Turun lentoasemalla havaittiin 24.9. öljyvahinko. Lentoaseman 2-terminaalin huoltorakennuksen säiliöstä oli vuotanut maaperään arviolta 14 000 litraa kevyttä polttoöljyä inhimillisestä erehdyksestä johtuen. Vahinkopaikka sijaitsee pohjavesimuodostuman reuna-alueella, hyvin vettä läpäisevän pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella, jossa kallionpinta nousee lähelle maanpintaa eikä pohjavettä ole todettu.

Historiallinen DC-3 –lentokone Vantaan Asuntomessujen tähdeksi

 

lokki_asuntomessut_2015_logo_musta_transparent_283_px

Suomen Ilmailumuseo, Vantaan kaupunki, Osuuskunta Suomen Asuntomessut ja Airveteran Oy ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen Finnairin entisen DC-3 -matkustajakoneen kunnostamiseksi muistomerkkikäyttöön.

Kone kunnostetaan ja tuodaan näytteille kesän 2015 valtakunnalliseenAsuntomessutapahtumaan Vantaan Kivistössä.

Airveteran Oy:n nyt omistama DC-3 hankittiin Aeron (nyttemmin Finnair) käyttöön vuonna 1947. Kone sai rekisteritunnuksen OH-LCD ja lempinimen “Lokki”. Kesäkuun 26. päivänä vuonna 1952 Lokki laskeutui lentokapteeni Wolmar Laurilan ohjaamana kaikkien aikojen toisena koneena silloin vielä keskeneräiselle Seutulan lentoasemalle.

Lokki lensi matkustajaliikenteessä vuoteen 1966, jonka jälkeen sitä käytettiin vielä rahtilennoilla, Maanmittaushallituksen kartoituskoneena sekä Ilmavoimien kuljetuskoneena. Kone poistettiin aktiivikäytöstä vuonna 1984, ja sen viimeinen lento lennettiin 1986.

Airveteran Oy kunnosti Lokkia 90–luvulla, jonka jälkeen se on ollut ulkosäilytyksessä Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella. Lokki siirretään keskiviikkona 22.10. Suomen Ilmailumuseon pihaan. Koneen kunnostustyö tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin ja siihen osallistuu mm. Ilmailumuseoyhdistys ry:n jäsenistöä.

Näyttävällä esiintymisellä Asuntomessuilla Lokki ilmentää lentoliikenteen valtaisan kehityksen merkitystä Vantaan kaupungille. Lokin tulevaisuus Asuntomessujen jälkeen on kuitenkin vielä avoinna. Tavoitteena on, että Lokki saisi arvoisensa paikan muistomerkkinä esimerkiksi Aviapoliksen alueella.

Lokki -muistomerkkihankkeen etenemistä voi seurata hankkeen kotisivuilta osoitteessa www.lokkiprojekti.fi. Sivuilla tullaan kertomaan myös mahdollisuuksista osallistua vapaaehtoistyöhön vaikkapa Lokin jo himmenneiden ulkopintojen kiillottamisurakassa.

 

Valtio edesauttaa vastuullisen omistajan keinoin Finnairin ja lentäjien sopimien säästöjen toteutumista

Valtio sitoutuu myymään markkinoille 4,2 prosenttiyksikköä omistamistaan Finnairin osakkeista 

Valtio sitoutuu myymään markkinoille omistamiaan Finnairin osakkeita kolme miljoonaa kappaletta neljän euron hinnalla keväällä 2019. Pankin kanssa tehty markkinaehtoinen suojausjärjestely liittyy Finnairin lentäjien kannustinohjelman toteuttamiseen, mikä perustuu jo aiemmin yhtiön ja lentäjien välillä päätettyyn säästösopimukseen. Toteutunut järjestely edesauttaa yhtiön kilpailukyvyn vahvistumista ja sitä kautta tukee omistaja-arvon kasvua. 

Vuodet 2015-2018 kestävän kannustinohjelman toteutuminen edellyttää, että ohjelman päättyessä Finnairin osakekurssin arvo on yli neljä euroa ja säästötavoitteet toteutuvat täysimääräisinä. Kannustinohjelma on tarkemmin kuvattu Finnairin tänään julkaisemassa tiedotteessa. 

“Vastuullisena omistajana Suomen valtio edesauttaa Finnairin kehittämistä omistajan keinoin. Olen erittäin tyytyväinen, että Finnair ja lentäjät ovat päässeet sopimukseen säästöistä. Jos yhtiön kustannustaso on kilpailukykyinen, se pystyy jatkossakin palkkaamaan suomalaisia lentäjiä. Säästösopimus luo edellytyksiä kilpailukyvyn vahvistumiselle ja sitä kautta Finnairin menestymiselle”, toteaa valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero. 

Tämän kaltaiset järjestelyt kuuluvat aina yhtiön hallituksen vastuulle. Valtio vastuullisena yhtiöomistajana kuitenkin tapauskohtaisesti selvittää millaisia omistajan keinoja on kulloinkin käytettävissä yhtiön tukemiseksi. Nyt toteutuva järjestely on erinomainen esimerkki siitä, miten voidaan edesauttaa valtio-omisteisia yhtiöitä niiden muutostilanteissa. 

Valtio Finnairin suurimpana osakkeenomistajana hyötyy eniten säästösopimuksen tuomasta yhtiön tuloksen paranemisesta ja sitä seuraavasta osakkeen arvonnousu- ja tuottopotentiaalista. Järjestelyn toteutuessa valtiolle maksetaan 4 euroa osakkeelta arviolta maaliskuussa 2019. Järjestelyn seurauksena valtio menettää hyödyn kurssinoususta, jos osakkeen kurssi on myyntihetkellä yli 4 euroa mutta alle 8 euroa. Valtio käyttää osakkeiden äänivaltaa ja saa niille kuuluvat osingot järjestelyn voimassaolon ajan. 

Nyt valtio omistaa 55,8 prosenttia yhtiön osakkeista. Lentäjille suunnatun kannustinjärjestelmän ehtojen toteutuessa omistusosuus laskisi 4,2 prosenttiyksikköä valtion omistamista osakkeista, mikä vastaa 2,3 prosenttia yhtiön koko osakekannasta. Valtioneuvosto päätti asiasta syyskuussa. 

Liikenne- ja viestintäministeriö: Valmistelu Lappeenrannan lentoaseman siirtymisestä alueen vastuulle jatkuu

Lappeenrannan lentoaseman siirtämisen valmistelua pois Finavian omistamasta lentoasemaverkostosta alueen vastuulle jatketaan. Liikenne- ja viestintäministeriö, Finavia Oyj, Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto allekirjoittivat asiaa koskevan yhteistoimintasopimuksen 10. lokakuuta. 

Aiesopimuksen mukaan osapuolet alkavat valmistella Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminnan kauppaa. Valmistelun aikana lentoaseman operointisuhteet järjestetään uudelleen ja sovitaan kaupan ehdot. Tavoitteena on, että vastuu siirtyisi alueelle 1.1.2016. 

Liiketoiminnan kaupan kohteena olisi Lappeenrannan lentoasemalla Finavian harjoittama liiketoiminta, siihen liittyvät käyttö- ja muut omaisuuserät ja lentoasemakiinteistö. Kauppaan kuuluvat myös liiketoimintaan liittyvät olemassa olevat luvat ja sopimukset siltä osin kuin ne ovat siirrettävissä. 

Lappeenrannan lentoaseman toimintaa tulisi harjoittamaan säätiö, jonka perustamistoimet Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto aloittavat välittömästi. Säätiön perustajia ovat Lappeenrannan kaupunki sekä Etelä-Karjalan liitto muiden Etelä-Karjalan kuntien puolesta. Säätiön tarkoituksena on varmistaa lentoasematoimintojen säilyminen Lappeenrannassa ja varmistaa toimintojen kehittäminen. 

Finavialla on kaupan toteutuessa edelleen valmius jatkaa lennonvarmistuspalveluiden tarjoamista Lappeenrannan lentoasemalla. 

Uuden omistusmallin selvittämiseen päädyttiin osapuolten välisissä neuvotteluissa. Lappeenrannan lentoasemalta ei ole tällä hetkellä liikennettä Helsinki-Vantaan lentoasemalle eikä se näin ollen ole Finavian verkostoperiaatteen hengen mukainen lentoasema. 

Venäläinen Suhoi suhahti ruotsalaiskoneen ohi siipeä hipoen

Su-27-2

Kuva: FRA

Ruotsin puolustusvoimien mukaan sotilaallinen aktiivisuus Itämeren yllä on lisääntynyt huomattavasti ja Venäjä käyttäytyy nyt selvästi aggressiivisemmin kuin aikaisemmin.

Venäläiset sotilaskoneet ovat lentäneet useasti äärimäisen lähellä ruotsalaisia tiedustelukoneita, kertoo Ruotsin asevoimien radiotiedustelu FRA.

Puolustusvoimien nettisivulla on julkistettu kuva, jossa venäläinen Su-27-kone lentää silmämääräisesti ehkä vain 10 metrin päässä ruotsalaiskoneen siivenkärjestä.

FRA:n tiedottajan Anni Böleniuksen mukaan kuva päätettiin julkaista esimerkkinä siitä, millaiselta Venäjän muuttunut käytös näyttää.

– Tapauksia on ollut useampia. Olemme todistaneet tätä oikeastaan koko viime vuoden, erityisesti viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana, Bölenius sanoi perjantaina.

FRA:n mukaan sotilaallinen aktiivisuus on yleisesti lisääntynyt Itämeren yllä. Ruotsin puolustusvoimien mukaan Venäjä käyttäytyy nyt selvästi aggressiivisemmin kuin aiempina vuosina.