Lappeenrannan Lentoasema Oy:lle ammattilaishallitus, kokenut teollisuusjohtaja Eelis Eskelinen puheenjohtajaksi

Eelis Eskelinen_kuva Kuvatorni Studio Ky

Eelis Eskelinen_kuva Kuvatorni Studio Ky

Saimaan lentoasema säätiö nimesi 25.4.2016 Lappeenrannan Lentoasema Oy:lle viisihenkisen, erityisosaajista koostuvan hallituksen, jonka puheenjohtajaksi nimettiin kokenut teollisuusjohtaja, diplomi-insinööri Eelis Eskelinen.

Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Olli Naukkarinen kiittelee päätöksentekijöitä siitä, että hallitukseen nimettiin kaukonäköisesti alojensa asiantuntijoita. Naukkarinen katsoo, että valinnat ovat valtakunnallisesti uraauurtavia verrattuna totuttuihin, perinteisiin valintoihin.

Hallituksen jäseniksi nimettiin:
– entinen Finnmatkojen, Silja Linen matkustajaliikenteen ja Suomen Sparin toimitusjohtaja Riitta Aaltonen
– aiemmin muun muassa Blue1:lla ja Finnairilla työskennellyt Tom Christides
– Aamulehden brändijohtajana toiminut ja Alma Median brändien kehitystyötä johtanut Jaana Kaartinen
   sekä
– Finnairin Kiinan maajohtajana yli 20 vuotta toiminut ja viisi vuotta Finnairin Etelä-Aasian maajohtajana Singaporessa toiminut Mikko Rautio.

Saimaan lentoasema säätiön puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen on erittäin tyytyväinen Lentoasema Oy:n hallituksen kokoonpanoon.

– Monipuolinen osaaminen ja kokemus antavat hyvät lähtökohdat kehittää lentokenttätoimintaa. Alansa huippuosaajista koostuva hallitus tuo lentoaseman johtoon kaipaamaamme asiantuntemusta. Onnistuimme kokoamaan poikkeuksellisen pätevän osaajajoukon lentokenttätoimintoja johtamaan, Kiljunen sanoo.

Olli Naukkarinen täsmentää, että lentoliikenne, matkailu ja siihen liittyvä myynti ja markkinointi sekä strategisesti oikeanlaisen konseptin rakentaminen tarvitsevat erityisosaamista, jollaista hallinnon ja talouden ammattilaisilta puuttuu.

– Odotan innolla tämän kokeneen joukon strategialinjauksia, Naukkarinen hehkuttaa.

Hän pitää tärkeänä, että hallitus koostuu asiantuntijoista, jotka täydentävät toistensa ammattitaitoa.

– Lappeenrannan lentoasema on rohkea ja uraauurtava maakunnallinen hanke, jonka kehittämiseen tarvitaan paikallistuntemusta, laajaa elinkeinoelämän ja kuluttajamarkkinoinnin osaamista, brändijohtamista sekä kansainvälisten yhteyksien ja lentoliikenteen asiantuntemusta, Naukkarinen perustelee valintoja.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi nimetty, Lappeenrannassa asuva Eelis Eskelinen tuo hallitukseen vankkaa paikallistuntemusta. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä ja monipuolista osaamista muun muassa yritysten hallitustyöskentelystä.

Riitta Aaltosella on erittäin pitkä ja monipuolinen kokemus matkailusta ja kuluttajille suuntautuvasta oheismyynnistä. Hän on ollut uudistamassa Finnmatkojen liiketoimintamallin perinteisestä matkamyynnistä digitaaliseksi, nettivetoiseksi. Lisäksi hän on ollut kehittämässä liiketoimintakonsepteja Silja Linella ja Suomen Sparilla ja uudistanut muun muassa R-kioskien konseptin. Aaltonen on kokenut hallitusammattilainen.

Lentoliikenteen ja sen kehittämisen tuntemusta hallitukseen tuo Tom Christides, joka tuntee hyvin varsinkin Euroopan sisäisen lentoliikenteen. Lappeenranta on Christidesille ennestään tuttu, sillä hän oli avaamassa Lappeenranta–Kööpenhamina reittiä.

Jaana Kaartinen puolestaan on markkinoinnin ja brändihallinnan osaaja sekä kokenut muutosprosessien johtaja ja yhteistyöverkostojen luoja. Hän tuo mukanaan pitkän kokemuksen brändin rakentamisesta ja kuluttajamarkkinoinnista.

Äidinkielenään kiinaa puhuva Mikko Rautio tuo hallitukseen Kaukoidän markkinaosaamista ja asiakastuntemusta. Hänellä on uraauurtava kokemus Aasiasta Suomeen suuntautuvassa matkailussa ja lentoliikenteessä.

Lentoliikenne vahvistaa Saimaan matkailuklusteria

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eelis Eskelinen pitää lentoliikennettä erittäin tärkeänä Saimaan alueen matkailuelinkeinon kehitykselle, Kaakkois- ja Itä-Suomen vientivoittoiselle liike-elämälle sekä yliopistolle ja ammattikorkeakoululle. Samalla hän korostaa, että myös maakunnan asukkaat hyötyvät suorista reittilennoista Eurooppaan ja sieltä avautuvista jatkoyhteyksistä.

– Kun maailmalta pääsee Saimaalle nopeasti ja helposti lentoteitse, matkailualan yrittäjät kokevat, että heidän kannattaa kehittää palvelujaan erilaisista kulttuureista saapuville asiakkaille. Monipuoliset palvelut ja alueen hyvä saavutettavuus tukevat toisiaan ja vahvistavat koko matkailuklusteria. Lappeenrannan lentokentällä on itäisessä Suomessa huomattavasti maakuntaa laajempi vaikutus, Eskelinen arvioi.

Hän pitää hyvien lentoyhteyksien luomista Lappeenrannan ja Euroopan välille sekä lentoyhtiön hallituksen tehtävää poikkeuksellisen haasteellisena.

– Valtion sekä myös säätiön taustayhteisöjen eli Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton taloudellinen tuki on välttämätöntä ainakin alkuvuosina. On todella tärkeää, että hallituksessa on laaja-alaista kokemusta ja osaamista, Eskelinen sanoo.

Hän on valmis tarttumaan haasteelliseen puheenjohtajan tehtävään, koska haluaa kantaa yhteiskuntavastuuta maakunnan kehittämisestä.

Useiden liikeyritysten hallituksen puheenjohtajana Eskelisellä on läheinen kontakti elinkeinoelämään. Aiemmin hän on toiminut myös muun muassa Etelä-Karjalan Kauppakamarin puheenjohtajana, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Etelä-Karjalan ammattiopiston johtokunnissa sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Tukisäätiön hallituksessa.

Lappeenrannan lentoasemakiinteistö ja lentoaseman liiketoiminta siirtyivät vuoden 2016 alussa Finavialta Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupungin perustamalle Saimaan lentoasema säätiölle, joka on kentän liiketoiminnan hoitamista varten perustanut Lappeenrannan Lentoasema Oy:n.

Helsinki-Vantaan laajennuksen peruskivi muurattiin – lentomatkustuksen uusi aikakausi on käsillä

medium_Helsinki_Airport_Peruskiven_muuraus_1

Helsinki-Vantaan laajennuksen peruskivi muurattiin maanantaina 25. huhtikuuta 2016. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi liikenne-ja viestintäministeri Anne Berner. Kyseessä on lentoaseman seitsemäs laajennus, jolla valmistaudutaan palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuonna 2020.

Finavian kehitysohjelma tähtää Helsinki-Vantaan palvelutason nostamiseen ja sen kilpailuaseman vahvistamiseen Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä. Tänään muurattiin lentoaseman kaikkien aikojen suurimman laajennuksen peruskivi

Helsinki-Vantaata laajennetaan sen 64-vuotisen olemassa olonsa aikana nyt seitsemättä kertaa. Kyse on tällä kertaa jätti-investoinnista. Tammikuussa käynnistyneiden kehitysohjelman laajennustöiden kustannusarvio on noin 400 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Finavian, noin 900 miljoonan euron rakennushanke on yksi Suomen suurimmista.

– Helsinki-Vantaasta on vuosien saatossa kehittynyt lukuisia kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia voittanut lentokenttä, josta me suomalaiset voimme olla ylpeitä. Lentoasemastamme on suunnitelmallisen työn tuloksena kehkeytynyt Pohjois-Euroopan johtava kenttä ja merkittävä vaihtoliikenteen solmukohta, sanoi Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen peruskiven muuraustilaisuudessa Vantaalla.

– Kun kehitämme Helsinki-Vantaata, siitä hyötyvät kaikki suomalaiset. Lentoyhteydet ympäri maailmaa paranevat, ja matkailulla on piristävä vaikutus koko maamme talouteen ja työllisyyteen. Hyvän maantieteellisen asemansa, maailmanluokan palveluidensa ja lumiosaamisensa ansiosta lentokenttämme hyödyttää myös eurooppalaisten liikkumista ja lentoyhteyksiä, hän jatkoi.

Terminaalin laajennusosan on suunnitellut kansainvälistä tunnustusta saanut suomalainen arkkitehtitoimisto PES-Arkkitehdit. Sama yritys on suunnitellut myös muun muassa Helsinki-Vantaan vuosina 1996 ja 1999 valmistuneet laajennukset.

– Suunnittelun kautta halutaan tuoda esille suomalaista osaamista ja arkkitehtuuri-ilmettä. Runsas lasin ja puun käyttö tuovat matkustajatiloihin valoisuutta ja luonnonläheisyyttä, kertoo pääsuunnittelija Tuomas Silvennoinen .

Laadukkaalla arkkitehtuurilla halutaan jättää matkustajien mieleen positiivinen ja muista maailman kentistä erottuva muistijälki, joka saa matkustajan lentämään yhä uudelleen Helsingin kautta.

– Lentoasemaan liittyy paljon tunteita: matkan odotusta ja muistoja, iloa ja väsymystä, jälleennäkemisiä ja hyvästejä. Nämä lähdön ja paluun tunnelmat ovat terminaalin sielu. Sielu syntyy myös rakenteista ja materiaaleista: ihmisten toiminnasta ja arvostuksesta rakennusta kohtaan, Silvennoinen pohtii.

Helsinki-Vantaan työmaalla ahertaa tällä hetkellä noin 350 rakentajaa. Tämän lisäksi kehitysohjelma työllistää moninkertaisen määrän ihmisiä muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaaleja ja -tarvikkeita valmistavissa tehtaissa ja työpajoissa ympäri Suomen. Kaikkiaan rakennusaikainen työllisyysvaikutus on 14 000 henkilötyövuotta.

Hankkeen pääurakoitsijoina toimivat kokeneet suomalaiset rakennusyhtiöt Destia ja Lemminkäinen.

Laajentamisen myötä Helsinki-Vantaalla valmistaudutaan palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuoteen 2020 mennessä.

Terminaalin pinta-ala kasvaa 45 prosenttia, matkatavaran käsittelykapasiteetti nousee noin 50 prosenttia ja laajarunkokoneiden siltapaikat tuplaantuvat. Kaiken kaikkiaan lentoaseman palveluita ja lentoliikenteen infrastruktuuria parannetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Lisätilojen rakentaminen ja käyttöönotto, uusien palvelujen lanseeraus ja matkustuksen sujuvoittaminen tapahtuvat vaiheittain.

Seuraavat vaiheet

Ensimmäiseksi, jo noin 1 ½ kuukauden kuluttua, kesäkuussa 2016 käyttöön saadaan hieman lisää kapasiteettia. Tuolloin non-Schengen-alueelle avataan uutta odotustilaa sekä lisää linjoja rajatarkastukseen ja vaihtomatkustajien turvatarkastukseen.

Vuoden päästä kesällä 2017 terminaaliin avataan uusi eteläsiipi, ensimmäiset uudet laajarunkokonepaikat sekä uudistunutta asematason infrastruktuuria.

Tämän jälkeen työt etenevät länsisiiven rakentamisella. Myös Euroopan- ja kotimaanlentojen palvelutasoa on tarkoitus nostaa.

Suunnittelupöydällä on myös nykyisen kakkosterminaalin laajentaminen terminaalin edustalla sijaitsevalle joukkoliikenne- ja pysäköintialueelle. Näin lähtöselvitys, turvatarkastus ja matkatavaroiden luovutus voitaisiin keskittää yhteen lähtö- ja tuloaulaan.

Helsinki-Vantaan historiasta

Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin vuonna 1952 Helsingin olympialaisiin. Lentoasemalla oli tuolloin yksi kiitotie ja terminaalina toimi puuparakki, joka sittemmin on purettu.

Nykyinen matkustajarakennus avattiin vuonna 1969, jonka jälkeen sitä on laajennettu useaan otteeseen. Lentoliikennettä palvelee tänä päivänä kolme kiitotietä.

Finnair järjesti rahoituksen neljännelle A350-lentokoneelleen

A350-900_Finnair_Dec2014

Finnair on hankkinut tänään rahoituksen neljännelle A350-900 XWB -koneelleen, jonka se otti vastaan maaliskuussa 2016. Noin 115 miljoonan euron suuruinen rahoitus toteutettiin Credit Agricolen järjestämällä Japanese Operating Lease with Call Option (JOLCO) -rakenteella. Järjestely liittyy Finnairin kaukoliikenteen laivastouudistukseen, jossa Finnair hankkii 19 uutta Airbus A350-900 XWB -lentokonetta vuosina 2015–2023.

”Tämä rahoitusjärjestely on osa monivuotista pääomarakennesuunnitelmaamme, jonka avulla uudistamme Finnairin laajarunkolaivaston ja varmistamme, että voimme jatkossakin tarjota asiakkaillemme parhaat yhteydet Euroopasta Aasiaan. Järjestely on osoitus siitä, että Finnairin nousujohteinen taloudellinen kehitys tuo ulottuvillemme rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyisimpään kuuluvaa omaisuusvakuudellisista rahoitusta”, toteaa Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Finnairin ensimmäiset A350-koneet toimivat tällä hetkellä Shanghain, Bangkokin ja Hongkongin reittiliikenteessä. Uuden A350-koneen myötä Hongkongiin lennetään nyt yksinomaan A350-koneilla.

Finnairin operoimien ja omistamien koneiden lista löytyy kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta www.finnairgroup.com.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti Hornetin korvaajahankinnan tietopyynnön neljän maan hallitukselle

HX_LOGO

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt Hornetin korvaajahankintaa koskevan tietopyynnön Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustushallinnoille. Niitä pyydetään ohjaamaan Suomen esittämä tietopyyntö edelleen oman maansa monitoimihävittäjiä valmistavalle teollisuudelle.

Tietopyyntö (RFI, Request for Information) edeltää varsinaista hankintaa. Tietopyynnön analysoinnin jälkeen lähetetään tarjouspyyntö ja varsinainen koneen hankinta tehdään vasta sen jälkeen. Tietopyynnön tarkoituksena on kerätä näkemyksiä siitä, millaisia ratkaisuja tietopyynnön vastaanottajilla on Hornetin suorituskykyjen korvaamiseksi vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä. Tietopyynnöllä hankitaan monitoimihävittäjistä tietoja, joita käytetään hankinnan yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja budjetointiin sekä hankittavalle monitoimihävittäjälle asetettavien vaatimusten tarkentamiseen.

Tietopyynnössä kysytään budjetäärisiä arvioita järjestelmien hankinnan, käytön ja ylläpidon kustannuksista sekä niiden laskentamenetelmistä. Tarkasteltavat järjestelmät kattavat itse lentokoneiden lisäksi muun muassa aseet, koulutusvälineet, johtamisjärjestelmät ja ylläpidon edellyttämät järjestelyt. Vastaajat voivat esittää myös ratkaisuja, joissa voi olla esimerkiksi useampia lentokonetyyppejä tai miehittämättömiä ilma-aluksia täydentämässä monitoimihävittäjien suorituskykyä.

Tietopyyntö lähetettiin puolustushallinnoille maihin, joissa valmistetaan sellaisia monitoimihävittäjiä ja niihin liittyviä järjestelmiä, jotka voisivat täyttää Suomen vaatimukset Hornetin suorituskyvyn korvaajalle. Tietopyyntö sisältää yksityiskohtaista tietoa ilmapuolustuksen toimintaperiaatteista ja tulevaisuudessa tavoiteltavasta suorituskyvystä. Suuri osa esitetyistä tiedoista ja tietopyyntöön saatavista vastauksista on salassa pidettäviä.

Hornetin korvaushankinnalle on laadittu kokonaisaikataulu. Lähtökohta on, että uudet korvaavat monitoimihävittäjät ovat käytössä silloin, kun Hornet-kalusto on poistettava käytöstä. Hankinta on erittäin suuri ja monimutkainen. Vastaukset tietopyyntöön on pyydetty toimittamaan vuoden 2016 lopussa. Varsinainen tarjouspyyntö Hornetin suorituskykyä korvaavasta ratkaisusta lähetetään vuonna 2018 ja hankintapäätös suunnitellaan tehtäväksi vuonna 2021.

Ilmavoimat ei tässä vaiheessa halua rajoittaa tarkasteltavia konetyyppejä. Hankinnan valmistelun ja kilpailutilanteen kannalta on hyvä saada tietoja mahdollisimman monista konetyypeistä. Tietopyynnön vastauksia odotetaan seuraavista konetyypeistä: Boeing F-15 ja F/A-18, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-16 ja F-35 sekä Saab Gripen.

Tietoja tarvitaan myös uusiin järjestelmiin liittyvästä koulutuksesta. Esimerkiksi uusien koneiden käytön aloittamiseen tarvittava ohjaajien ja teknisen henkilökunnan koulutus on yleensä myyjämaan puolustusvoimien tuottamaa. Ilmavoimat on myös kiinnostunut järjestelmien käytön aikaisesta kehittämisestä, mikä on yleensä valmistajamaiden puolustushallintojen johtamaa. Osa tietopyyntöjen vastauksista tulee todennäköisesti puolustushallinnoilta.

Hornetin korvaajahankkeen (HX-hävittäjähanke) tavoitteena on korvata 2025 alkaen poistuvan Hornet -kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Hornet-kaluston suunniteltu elinkaari päättyy ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hankkeen omistaja on Ilmavoimien komentaja, hankkeen teknisestä ja kaupallisesta valmistelusta vastaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja materiaalipoliittisesta ohjauksesta Puolustusministeriö. Tietopyyntöön liittyen Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Kim Jäämeri, Puolustusministeriön hankekoordinaattori Lauri Puranen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja insinööriprikaatikenraali Kari Renko käyvät perehdyttämässä eri maiden hallintojen ja yritysten edustajat tietopyynnön tavoitteeseen ja hankkeen kokonaisuuteen.

www.defmin.fi/hx

Honda Aircraft Company toimitti ensimmäisen HondaJetin Eurooppaan

Production Aircraft First Flight

FRIEDRICHSHAFEN, SAKSA — 21.4.2016Honda Aircraft Company on toimittanut ensimmäisen HondaJetin Eurooppaan. Asiasta julkistettiin juhlallisessa luovutustilaisuudessa Saksan Friedrichshafenissa 20.–23. huhtikuuta järjestetyillä AERO 2016 -messuilla.

“Ensimmäisen HondaJetin toimittaminen Eurooppaan on merkittävä virstanpylväs tuodessamme uutta arvoa kevyiden suihkukoneiden markkinoille”, Honda Aircraft Companyn toimitusjohtaja Michimasa Fujino sanoi. “Ensimmäiset HondaJet -asiakkaamme vievät Hondan rohkeasti yläilmoihin. On ollut palkitsevaa nähdä ilo heidän kasvoillaan lentokoneen luovutuksen yhteydessä.”

Euroopan ensimmäisen HondaJetin ottaa vastaan Keski-Euroopan jälleenmyyjä Rheinland Air Service.

“Rheinland Air Service on palvellut Euroopan liikelentomarkkinoita yli 40 vuoden ajan ja tarjonnut sekä lentokoneiden korkealuokkaisia huolto- ja korjauspalveluja että myynti-, tuki- ja tankkauspalveluja”, Rheinland Air Servicen toimitusjohtaja Johannes Graf von Schaesberg sanoi. “Meille on kunnia olla Honda Aircraft Companyn yhteistyökumppani ja palvella HondaJetin Keski-Euroopan jälleenmyyjänä. Ensimmäisen HondaJetin toimituksen myötä odotamme innolla, että pääsemme esittelemään luokkansa johtavaa suorituskykyä ja polttoainetaloudellisuutta asiakkaillemme.”

Puhtaalta pöydältä kehitetty HondaJet edustaa pitkälle kehitettyä tekniikkaa sekä innovaatioita. Hondan pitkäaikaisen tutkimustyön tulosten perusteella kehitettiin OTWEM (Over-The-Wing Engine Mount) -konfigurointi, Natural Laminar Flow Wing ja komposiittirunko. Näiden innovaatioiden ansiosta HondaJet on luokkansa nopein, tilavin ja polttoainetaloudellisin suihkukone.

HondaJet valmistetaan Honda Aircraft Companyn pääkonttorissa Pohjois-Carolinan Greensborossa. HA-420 HondaJet sai FAA:n tyyppisertifikaatin joulukuussa 2015.

Lisätietoja HondaJetistä löytyy osoitteesta www.HondaJet.com.

Tietoa HondaJetistä

HondaJet on nopein, korkeimmalla lentävä, hiljaisin ja polttoainetaloudellisin suihkukone luokassaan. HondaJetissä yhdistyvät lentokonesuunnittelun monet teknologiset innovaatiot, mukaan lukien ainutlaatuinen Over-The-Wing Engine Mount (OTWEM) -konfigurointi, joka parantaa suorituskykyä ja polttoainetaloudellisuutta merkittävästi vähentämällä aerodynaamista vastusta. OTWEM-suunnittelu vähentää lisäksi matkustamon ääntä ja minimoi maasta havaittavaa melua. Koneessa on luokkansa tilavin matkustamo, suurin matkatavarakapasiteetti ja helppohuoltoinen käymälä koneen takaosassa. HondaJetissä on hieno lasiohjaamo, joka on saatavilla kaikissa kevyissä liikesuihkukoneissa, sekä erityisesti Hondalle suunniteltu Garmin® G3000 -lentojärjestelmä. HondaJet on yhtiön ensimmäinen kaupallinen ilma-alus, ja sen erinomainen suorituskyky, tehokkuus, laatu ja arvo ovat Hondan maineen mukaisia.

Tietoja Honda Aircraft Companysta

Honda Aircraft Company on kokonaan American Honda Motor Co., Inc. -yhtiön omistama. Honda Aircraft perustettiin vuonna 2006. Sen pääkonttori sijaitsee ilmailun syntypaikalla Pohjois-Carolinassa. Haastava rohkeus, jolle Soichiro Hondan perusti Honda Motor Co., Ltd. -yhtiön, elää tänäkin päivänä Hondan ilma-alusten täyttäessä yhden Hondan pitkäaikaisimmista unelmista – ulottaa ihmisen liikkumiskyky yläilmoihin.

 

Nesteen uusiutuvaa lentopolttoainetta KLM:n lennoille Oslosta Amsterdamiin

101901

Kuva: KLM:n kuvapankki

Aiemmin tänä vuonna Oslon Gardermoen lentokentästä tuli maailman ensimmäinen kenttä, jossa lentokoneet voivat tankata Nesteen jalostamaa uusiutuvaa lentopolttoainetta lentokentän polttoaineen jakelujärjestelmästä. Lentoyhtiöistä KLM Royal Dutch Airlines ilmoitti aloittavansa sarjan lentoja, jotka operoidaan Neste uusiutuvaa lentopolttoainetta sisältävällä seoksella.

“Olemme erittäin iloisia KLM:n ilmoituksesta lentää useita kymmeniä lentoja Oslosta Amsterdamiin Neste uusiutuvalla lentopolttoaineella. Se osoittaa KLM:n vahvaa tahtotilaa olla ilmailun eturintamassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä”, kertoo Kaisa Hietala, Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja.

“Kestävästi tuotetut biopolttoaineet ovat tärkeitä lentoteollisuudelle. Tämä takia olemme jo jonkin aikaa tehneet yhteistyötä lukuisten, erityisesti KLM:n BioFuel Programme -yhteistyökumppaneiden kanssa markkinoiden kehittämiseksi.  Uusi kumppanuutemme Oslon lentokentän ja Avinorin kanssa osoittaa asian tärkeyttä meille”, kertoo Boet Kreiken, Managing Director, KLM Cityhopper.

KLM aikoo lentää lähiviikkojen aikana uusiutuvalla lentopolttoaineella noin 80 lentoa EMBRAER 190 -koneella Oslosta Amsterdamiin. Lennoilla suoritetaan mittauksia, joissa verrataan uusiutuvan polttoaineen tehokkuutta verrattuna täysin fossiiliseen polttoaineeseen. Mittauksia varten koneet tankataan erillisestä tankkauspisteestä.

KLM:n tavoitteena on rajoittaa hiilidioksidipäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (verrattuna vuoden 2011 tasoon) uusimalla lentokalustoaan, käyttämällä kestävästi tuotettuja uusiutuvia polttoaineita sekä parantamalla lentojen tehokkuutta.

Neste uusiutuva lentopolttoaine on jalostettu Porvoossa, ja se täyttää lentopolttoaineelle asetetut ASTM 7566 standardin mukaiset tiukat laatuvaatimukset. Polttoaine viedään Osloon 50-prosenttisena seoksena fossiilisen lentopolttoaineen kanssa ja sen jakelu tapahtuu lentokentällä olemassa olevan jakelujärjestelmän kautta.

Polttoaine jalostettiin EU-rahoitteisen ITAKA-projektin puitteissa kestävästi tuotetusta, 100-prosenttisesti sertifioidusta camelinaöljystä. Sen käytöllä saavutetaan 47 % pienemmät kasvihuonekaasupäästöt kuin fossiilisella lentopolttoaineella.

Lentoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat vauhdilla ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Finavian lentoasemien matkustajamäärät nousivat vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 5,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Helsinki-Vantaalla kansainvälinen matkustus kasvoi 6,4 prosenttia. Myös kotimaan lentomatkustus on jatkanut hyvää kasvuaan ja nousi 8,0 prosenttia erityisesti piristyneen Lapin matkailun ansiosta.

Finavian lentoasemilla oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhteensä 4 917 672 matkustajaa (4 644 491 matkustajaa 1−3/2015). Matkustajamäärät nousivat 5,9 % vuoden 2015 tammi−maaliskuuhun verrattuna.

Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentoliikenne jatkoi kasvuaan

Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta matkusti tammi−maaliskuussa yhteensä 3 922 841 henkilöä (3 674 973), mikä oli 6,7 % enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2015. Reittiliikenne kasvoi 7,3 %.

Finavialle strategisesti keskeinen kansainvälinen vaihtomatkustus kehittyi maltillisemmin alkuvuonna ja matkustajien määrä kasvoi 2,0 %. Aasian suunnasta suhteellisesti eniten kasvua nähtiin Kiinasta matkaavien kansainvälisten vaihtomatkustajien osuudessa.

”Lentoliikenteen alkuvuosi on ollut Suomessa vahva. Odotamme myös kansainvälisen vaihtoliikenteen kasvun vauhdittuvan vuoden loppua kohden, kun kaukoreiteille tulee uutta tarjontaa”, Finavian lentoasemaverkostosta sekä markkinoinnista ja myynnistä vastaava johtaja Joni Sundelin .

Kotimaassa Lapin vetovoima nostaa matkustajamääriä

Kotimaan lennoilla matkusti alkuvuonna 1 537 996 henkilöä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli 1 423 833. Matkustajamäärä kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 8,0 %.

Hyvä nousu kotimaan liikenteessä on erityisesti Lapin vetovoiman kasvun ansiota. Lapin matkailulentoasemien matkustajamäärät kasvoivat yhteensä 13,5 %. Kansainvälinen matkustajamäärä Lapissa kasvoi 25,4 %. Uusien reittiavausten myötä Lappiin suuntautuvan matkailun odotetaan kasvavan myös seuraavana talvikautena. Matkustajia Lappiin tulee entistä enemmän reittiliikenteellä Helsinki-Vantaan kautta.

”Kotimaan lentoliikenteen määrät ovat vaihdelleet viime vuosina kilpailutilanteen ja taloustilanteen muutosten mukana. Kotimaassa on erottautumassa selvästi tiettyjä alueita, joissa lentoliikenne voi hyvin. Esimerkiksi Lapissa on nähty, mitä voidaan saavuttaa määrätietoisella yhteistyöllä. Lapin alueen matkailutoimijoiden kanssa tehdyt ponnistelut kantavat nyt hedelmää, kun liikenne kasvaa”, Sundelin toteaa.

Kotimaan liikenne kasvoi hyvin Lapin ohella myös Kokkola-Pietarsaaressa, Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa.

Myös rahtiliikenteen määrä on kasvanut. Edelliseen vuoteen verrattuna rahtia liikkui taivaalla 5,8 % enemmän.

 

Finnairin maaliskuun 2016 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi 6,5 prosenttia vertailukaudesta

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi maaliskuussa 3,3 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 4,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste nousi 0,6 prosenttiyksikköä ja oli 79,5 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti pysyi maaliskuussa vuodentakaisella tasolla ja liikenne kasvoi 0,1 prosenttia hieman korkeamman käyttöasteen ansiosta. Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi maaliskuussa liikennöidyn Miamin-reitin myötä 21,9 prosenttia ja myydyillä henkilökilometreillä mitattu liikenne kasvoi peräti 30,1 prosenttia.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 2,6 prosenttia edellisvuodesta, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 3,6 prosenttia. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 16,1 prosenttia ja liikenne 14,5 prosenttia, mihin vaikutti erityisesti se, että Norran kaupalliselta riskiltä siirtyi vertailukauden jälkeen reittejä Finnairin ostoliikenteeksi.

Matkustajaliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä* nousi tammi–maaliskuussa 0,5 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 5,17 eurosenttiä.

”Kaukoreittien matkustajaliikenteen yksikkötuotot nousivat hieman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Samaan aikaan yksikkötuottokehitys jäi hieman negatiiviseksi kotimaassa ja Euroopassa, jossa kapasiteettimme on kasvanut nopeasti ja käyttöasteen kehitys on ollut vaimeaa”, sanoo Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi maaliskuussa 2,5 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 6,1 prosenttia. Reittiliikennerahdin kokonaiskäyttöaste oli 55,5 prosenttia. Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyy viikoittain kaksi DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä osuus kahdesta viikoittain IAG:n kanssa jaetusta Helsingin ja Lontoon välisestä rahtilennosta.

Maaliskuussa Finnairin lennoista 88,7 prosenttia (90,3) saapui aikataulussa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet, maaliskuu 2016

Maaliskuu 2016 muutos % Vuoden 2016 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 905,8 6,5 2 501,1 9,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 788,8 3,3 8 120,6 5,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 216,5 4,2 6 400,4 6,3
Matkustajakäyttöaste % 79,5 0,6 p 78,8 0,8 p
Rahti ja posti tn 11 638,2 3,0 32 930,1 8,2
Tarjotut tonnikilometrit 408,2 3,3 1 188,3 4,8
Myydyt tonnikilometrit 268,9 4,6 771,3 7,2
Kokonaiskäyttöaste % 65,9 0,9 p 64,9 1,4 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 512,4 5,0 1 388,9 6,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 050,7 2,6 2 998,6 5,1
Myydyt henkilökilometrit milj. 825,8 3,6 2 228,8 4,0
Matkustajakäyttöaste % 78,6 0,8 p 74,3 -0,8 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 24,6 26,0 68,3 8,9
Tarjotut henkilökilometrit milj. 219,2 21,9 632,4 8,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 181,2 30,1 508,6 10,4
Matkustajakäyttöaste % 82,7 5,2 p 80,4 1,8 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 142,8 -1,0 439,3 4,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 341,3 0,0 4 021,5 3,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 081,3 0,1 3 328,5 5,9
Matkustajakäyttöaste % 80,6 0,1 p 82,8 1,9 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 226,0 13,8 604,7 21,7
Tarjotut henkilökilometrit milj. 177,7 16,1 468,2 20,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 128,2 14,5 334,5 20,6
Matkustajakäyttöaste % 72,1 -1,0 p 71,4 0,1 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 10 093,9 5,6 28 530,2 8,8
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 972,7 10,0 5 515,3 11,3
– Pohjois-Amerikan   rahtiliikenne tn 691,4 -10,3 2 027,0 -7,0
– Asian rahtiliikenne tn 7 277,6 6,3 20 524,2 10,0
– Kotimaan rahtiliikenne tn 152,3 -2,2 463,7 9,0
Rahtilento tn** 1 544,3 -11,0 4 399,8 4,5
Kokonaisrahti- ja posti tn 11 638,2 3,0 32 930,1 8,2
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 120,3 2,2 354,0 4,8
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 70,7 6,1 198,8 10,2
Tarjotut   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 112,0 2,5 330,5 5,4
Myydyt   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 62,1 6,1 175,6 9,2
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 58,8 2,2 p 56,1 2,8 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen   käyttöaste* % 42,9 -3,0 p 41,4 -0,1 p
– Aasian rahtiliikenteen   käyttöaste* % 59,5 3,0 p 56,8 2,6 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 55,5 1,9 p 53,1 1,8 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

FINNAIR OYJ

Finnair tuo Sasu Laukkosen ja kiinalaisen keittiömestarin Steven Liun menut kaukolentojensa business-luokkaan

cdf4039457023232c04ad190bc752e01

Finnair Signature Menu by Steven Liu

Finnair kertoi tänään Signature Menu -yhteistyöohjelman uusista yhteistyösopimuksista: Huhtikuun 6. päivästä lähtien Finnairin kaukolentojen business-luokan asiakkaat saavat nauttia helsinkiläisen Chef & Sommerlierin keittiömestari Sasu Laukkosen ja tunnetun kiinalaisen keittiömestarin Steven Liun suunnittelemista aterioista.

Lisäksi Finnair tuo Helsingistä lähtevien kaukolentojensa business-luokkaan myös suomalaisen Jymy-luomujäätelön.

“Haluamme tarjota idän ja pohjolan keittiöiden parhaat palat business-luokan asiakkaillemme”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen. “Nyt nimikkomenun on suunnitellut ensimmäistä kertaa kiinalainen huippukokki. Steven Liun menu tuo Finnairin pohjoismaiseen asiakaskokemukseen aasialaisen twistin. Uskomme, että asiakkaamme ihastuvat hänen ateriakokonaisuuteensa.”

c5367a8c570236414e4a962dbc752e01

Signature Menu by Sasu Laukkonen: Spring Menu

Steven Liu on tunnettu kiinalainen keittiömestari, joka on tehnyt uraa niin Aasiassa kuin Euroopassa. Hänen aterioitaan on tarjottu muun muassa The Savoy ja The Dorchester -ravintoloissa Lontoossa ja Le Cordon Bleu-ravintoloissa. Liu toimii myös tuomarina suosituissa Master Chef China-, Master Chef Celebrity China- ja Top Chefs Challenge -TV-ohjelmissa Kiinassa.

Steven Liun East Meets West -nimikkomenu yhdistää länsimaisia ja itämaisia makuja modernilla tavalla ja sitä tarjoillaan Finnairin Pekingin ja Shanghain lentojen business-luokassa tämän viikon keskiviikosta lähtien. Muille Finnairin Kiinan-reiteille menu tulee myöhemmin.

Chef & Sommerlierin keittiömestarin ja osakkaan Sasu Laukkosen nimikkomenu tuo pohjoismaisen keittiön herkut Finnairin Helsingistä lähtevien kaukolentojen business-luokkaan. Sasu Laukkosen menut ovat kunnianhimoisia ja perustuvat puhtaisiin makuihin ja pohjoisiin juuriin. Laukkosella on yli 15 vuoden kokemus alalta, ja hänen Chef & Sommerlier -ravintolallaan on ollut Michelin-tähti vuodesta 2014.

Uusien nimikkomenuiden lisäksi Finnair tarjoaa Suomesta lähtevien kaukolentojansa business-luokassa suomalaista Jymy-luomujäätelöä 6. huhtikuuta alkaen. Jymy käyttää jäätelössään vain luomuraaka-aineita ja hankkii maitonsa Auran tehtaansa lähellä olevalta luomutilalta.

“Laadukkaat ateriat ovat olennainen osa asiakkaan matkustuskokemusta”, sanoo Finnairin ruokakonsepteista vastaava Maarit Keränen. “Uskon näiden uusien kumppanuuksien vastaavan hienosti asiakkaidemme toiveisiin.”

Finnair aloitti Signature Menu -yhteistyöohjelmansa vuonna 2013, ja se on siitä lähtien tarjoillut suomalaisten huippuravintoloiden keittiömestareiden suunnittelemia aterioita Helsingistä lähtevien kaukolentojensa business-luokassa. Helmikuussa 2016 Finnair toi hongkongilaisen FINDS-ravintolan keittiömestarin Jaakko Sorsan ateriat Hong Kongin -reitilleen.

Lufthansa vahvistaa yhteyksiään Lappiin: Tuplamäärä lentoja ensi talvena!

100922_DUS_AIR_9201

Lapin positiiviset reittiuutiset saavat jatkoa, kun Lufthansa kaksinkertaistaa lentovuorojensa määrän Münchenistä Kittilään.

Lufthansa aloitti viikoittaiset lennot Saksan Münchenistä Kittilään viime joulukuussa. Ensi talvikaudella Lufthansa operoi myös toisen viikoittaisen lentovuoron. Lennot alkavat joulukuulla 2016 ja jatkuvat maaliskuulle 2017 asti.

– Lentovuorojen lisäys kertoo siitä, että Lapin matkailutuotteet ovat toimineet ja sana on kiirinyt eteenpäin. Otamme ilolla uudet lentovuorot vastaan, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Lufthansan lisäksi uusista Kittilän-lennoista kertoi vastikään brittiläinen Monarch, joka aloittaa ensi talvena reitit Manchesterista ja Lontoosta. Reittiavauksista ilmoitti myös Germania, joka aloittaa lennot Düsseldorfista Kittilään ja Berliinistä Rovaniemelle.

Ensi talvikaudella Kittilään on yhteensä viisi suoraa reittiä: Helsinki, München, Lontoo, Manchester, Düsseldorf. Lisäksi pohjoisesta lähtevillä on laajat yhteydet maailmalle aina Aasiaa, Afrikkaa ja Amerikkaa myöten, kun lasketaan yhteen Helsingin, Saksan ja Englannin kenttien jatkolennot.

Reittilentojen lisäksi Lappiin operoidaan talvisesonkeina valtavasti charter-lentoja useista eri maista.

– Positiivisten reittiuutisten takana on kolme tärkeää seikkaa. Ensiksikin kaiken takana on sujuva yhteistyö alueen matkailutoimijoiden ja Visit Finlandin kanssa, joiden kanssa olemme markkinoineet Lappia maailmalla. Toisekseen meillä on pohjoisessa upea luonto ja sen ympärille rakennetut ainutlaatuiset matkailutuotteet. Kolmanneksi Finavian lentoasemilla lentoyhtiöiden operointikustannukset ovat edullisemmat kuin monissa muissa talvikohteissa, luettelee Sundelin.

– Nyt meidän on vain huolehdittava siitä, että turistit viihtyvät ja jakavat positiivisia matkakertomuksia eteenpäin. Matkailutuotteidemme on oltava priimakunnossa, jotta menestys voi jatkua. Kilpailu matkakohteiden välillä on todella kovaa, Sundelin toteaa.

Finavia on panostanut Lapin matkailuun voimakkaasti viime vuosina. Finavia investoi Lapin lentoasemiin yhteensä 35 miljoonaa euroa vuosina 2014–2016. Lisäksi Finavia on lisännyt merkittävästi panostuksia Lapin markkinointiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.