Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi Lappeenrannan Lentoasema Oy:lle miljoonan euron avustuksen

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt Lappeenrannan Lentoasema Oy:lle miljoonan euron avustuksen. Avustus on myönnetty kuluvalle vuodelle (2016), mutta sitä voidaan käyttää myös kahtena seuraavana vuonna siirtomäärärahan tavoin.

Lappeenrannan Lentoasema Oy saa heti käyttöönsä noin 300 000 euron osuuden avustuksesta. Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Petteri Lehden mukaan tätä osuutta avustuksesta käytetään muun muassa turvatarkastusten, lennonjohdon sekä palo- ja pelastustoiminnan toteuttamiseen.

– Noin 700 000 euron osuus avustuksesta on tarkoitettu liiketoiminnan kehittämiseen ja asiakastyöhön. Tämä avustuksen osuus vaatii vielä EU:n komission hyväksynnän, Lehti kertoo.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eelis Eskelinen pitää avustusta välttämättömänä lentokenttätoimintojen hyvälle alulle.

– Lappeenrannan lentoasemahanke on uraauurtava ja ennakkoluuloton maakunnallinen hanke. Koska sijainti on erityislaatuinen EU:n ja Venäjän rajalla, kenttä täydentää omalta osaltaan niin Suomen kuin Euroopankin lentokenttäverkostoa. Pitkällä tähtäimellä Lappeenrannan Lentoasema Oy pyrkii liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan, mutta valtion tuki pienelle, yksityiselle kentälle on lentokenttätoimintojen käynnistämisvaiheessa välttämätöntä, Eskelinen arvioi.

Hän on vakuuttunut, että valtion tuki vahvistaa kentän uskottavuutta ja helpottaa neuvotteluja uusien reittien avaamisesta.

Lappeenrannan lentoasemakiinteistö ja lentoaseman liiketoiminta siirtyivät vuoden 2016 alussa Finavialta Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupungin perustamalle Saimaan lentoasema säätiölle, joka on kentän liiketoiminnan hoitamista varten perustanut Lappeenrannan Lentoasema Oy:n.

Oulun lentoasema valittiin vuoden lentoasemaksi

Finavia Oyj on valinnut vuoden 2016 lentoasemaksi Oulun lentoaseman. Valintakriteereinä korostuivat taloudellisen tuloksen erinomainen kehitys ja asiakaslähtöisyys palveluiden kehittämisen ytimessä.

– Oulun lentoasemalla on onnistuttu tehostamaan toimintoja ja parantamaan taloudellisia tunnuslukuja merkittävästi jo useana vuonna peräkkäin. Oulussa kehittämisen ytimessä on asiakaslähtöisyys ja se näkyy korkeana asiakastyytyväisyytenä. Palveluiden kehittämisessä on edistytty vuosittain kohti yhteisiä tavoitteita. Tunnustus kuuluu ennen kaikkea Finavian ammattilaisille, jotka omalla panoksellaan tekevät hyvän kehityksen mahdolliseksi, sanoo toimitusjohtaja Kari Savolainen Finaviasta.

– Oulun lentoasema on toiseksi vilkkain lentoasema Suomessa. Matkustajamäärät ovat kehittyneet vakaasti ja tänä vuonna odotamme miljoonan matkustajan rajan rikkoutuvan. Finavia on tehnyt suuria panostuksia Oulun lentoasemalle 2000-luvulla sekä rahallisesti että toiminnallisesti ja mahdollistanut osaltaan liikenteen kehittymisen Oulussa. Teemme alueen toimijoiden kanssa yhdessä paljon töitä lentoliikenteen edellytysten parantamiseksi, sillä toimiva lentoasema ja hyvät yhteydet ovat tärkeä tuki alueen elinkeinoelämälle, Savolainen lisää.

Vuoden lentoasema valittiin nyt 26. kerran, ensimmäisen kerran valinta tehtiin vuonna 1990. Oulu on edellisen kerran valittu vuoden lentoasemaksi vuonna 2014. Oulussa lentoasema otettiin käyttöön vuonna 1953 ja vuonna 2015 sen kautta kulki 982 723 matkustajaa. Lentoaseman liikenne on ollut alkuvuoden hyvässä kasvussa (tammi-huhtikuu +4,6 %). Oulun lentoaseman päällikkönä toimii Liisa Sallinen.

Maailman talousfoorumi (WEF) on arvioinut Suomen lentoasemaverkoston kilpailukyvyltään maailman kärkeen ja esimerkiksi muita Pohjoismaita paremmaksi. Lentoasemat tukevat palvelu- ja hintatasonsa ansiosta lentoyhtiöiden kilpailukykyä Suomessa ja siten lentoyhteyksien kehittymistä.

Peugeot muotoilustudio mukana isoissa ilmailuprojekteissa

be418aae7f07d637_800x800ar

Tyylikäs Airbus H160 by Peugeot Design Lab

Peugeotin globaali brändimuotoilustudio PEUGEOT DESIGN LAB on mukana merkittävissä projekteissa myös autoalan ulkopuolella. AIRBUS HELICOPTERS ja Peugeot Design Lab suunnittelivat yhteistyönä uuden H160-helikopterin ja lentokoneiden ultrakevyiden istuimien tuotantoon erikoistunut EXPLISEAT on toteuttanut muotoilustudion kanssa titaanista ja hiilikuidusta valmistetun kevyen lentokoneen istuimen.

Airbus Helicopters esitteli Dubain kansainvälisessä ilmailunäyttelyssä uuden siviililiikenteeseen tarkoitetun H160-helikopterinsa, jonka ulkoisesta ilmeestä on vastannut Peugeot Design Lab’in muotoilutiimi. Tänä keväänä markkinoille tuleva Airbus H160 dynaamisine ja sulavalinjaisine muotoineen edustaa uuden sukupolven helikopteria Airbusin mallistossa. Uutuus on suunniteltu monenlaisiin käyttötarkoituksiin kuten öljynporauslaitoille, sairaankuljetuksiin, rannikkovartiointiin ja liikelentoihin.

”Peugeot Design Lab’in muotoilusuunnitelman ansiosta uusi helikopterimme on saanut persoonallisen ulkomuodon, joka symboloi erinomaisesti H160-helikopterin innovaatio-, suorituskyky- ja tunnearvoja. Olemme onnistuneet kehittämään helikopterin, jonka ainutlaatuinen identiteetti herätti runsaasti huomiota Dubain ilmailunäyttelyssä marraskuussa. H160-ohjelman keskeinen viesti on omintakeinen tyyli yhdistettynä tehokkuuteen”, totesi Guillaume Chielens, Airbus Helicopters –yhtön muotoilusta vastaava päällikkö.

H160:n futuristista siluettia korostavat sen virtaviivaiset ikkunat. Sitä voidaan myös pitää edellistä sukupolvea edustaneen Dauphin-helikopterin identiteetin modernisoituna ja päivitettynä versiona. Sulavalinjainen H160 on samalla myös tehokas ja hiljainen monien innovatiivisten ratkaisujensa ansiosta. Sen aerodynaaminen kori on valmistettu komposiittimateriaaleista, takavakaaja on kaksitasoinen ja roottorin takapyrstö kallistettu.

9e10316958f90e07_800x800ar

9b10b126f84ea433_800x800ar

Peugeot Design Lab on suunnitellut uuden kevyen lentokoneenistuimen

 

Keveys on osa energiatehokkuutta

Expliseatin vuonna 2013 kehittämä markkinoiden kevyin, vain neljän kilon painoinen, titaanista ja hiilikuidusta valmistettu lentokoneistuin on ollut käytössä vuodesta 2014 alkaen usean eri lentoyhtiön Airbus A320 – ja ATR –lentokoneiden turistiluokassa. Uuden sukupolven Titanium Seat NEO -lentokoneistuimien suunnittelua ja kehittämistä varten Expliseat kääntyi Peugeot Design Lab’in puoleen.

“Titanium Seat NEO –istuinten toteuttamista varten halusimme löytää yhteistyökumppanin, jolla olisi valmiudet suunnitella mukava ja kevyt istuin, joka muotoilultaan vastaisi korkealle asetettuja teknologisia valmiuksiamme. Tutkittuamme markkinoita vuoden verran Peugeot Design Labin vahva tietotaito ja osaaminen vakuutti meidät”, kertoo Benjamin Saada, Expliseat-yhtiön toimitusjohtaja.

Peugeot Design Lab’in kokoama erikoisasiantuntijoiden tiimi otti haasteen vastaan. Tavoitteena oli suunnitella 2-4 hengen istuin, joka tarjoaisi matkustajille optimaalisen mukavuuden painorajoitukset ja ilmailualan erityisvaatimukset huomioon ottaen. Ergonomia-, väri- ja materiaaliasiantuntijat loivat tältä pohjalta prototyypin tiiviissä yhteistyössä Expliseatin insinöörien kanssa.

“Tämä Expliseatin kanssa yhteistyössä toteuttamamme projekti on mahdollistanut kahden eri teollisuuden alan parhaiden voimavarojen yhdistämisen. Lentokoneinsinöörien teknisen osaamisen tuloksena syntyi titaanista ja hiilikuidusta valmistettu ultrakevyt lentokoneistuin. Kun tähän osaamiseen yhdistettiin autoalan ergonomiaan perehtyneiden ammattilaisten erikoisosaaminen, oli tuloksena tuote, jota kumpikaan meistä ei olisi yksin pystynyt aikaansaamaan, ” selvittää Cathal Loughnane, Peugeot Design Lab’in päällikkö.

Peugeot Design Lab’in ja Expliseatin yhteistyön tuloksena syntyneen Titanium Seat NEO –istuimen muotoilu varmistaa matkustusmukavuuden lukuisten innovaatioidensa ansiosta: henkilökohtaiset istuintilat yhtenäisen penkin sijaan, sivuttainen lantio- ja reisituki, joka pitää matkustajan tukevasti paikallaan kuitenkaan vaikeuttamatta hänen liikkumistaan, vaahtomateriaali, joka parantaa istuinmukavuutta pitkillä lennoilla, kooltaan aiempaa suuremmat pöytätasot, suurikokoiset säilytyslokerot jne.

Studion vuonna 2012 tapahtuneen perustamisen jälkeen monet asiakkaat ovat kääntyneet Peugeot Design Lab’in puoleen, esimerkiksi Dassault Aviation, Alstom, Bombardier, Leclerc, SEB, Quechua ja Airbus Helicopters.

Lisätietoja: www.peugeotdesignlab.com

Icelandair otti ensimmäisen uudistetun Boeing 767 koneen käyttöön

f68qpwmwle2casurgpp9

Yhtiö lisää kapasiteettia ottamalla käyttöön kaksi Boeing 767 konetta joista toinen otettiin vastaan viime_viikolla ja aloittaa liikennöinnin heti. Toinen tekee ensilentonsa 15. toukokuuta.

Konekapasiteettia tullaan käyttämään ensisijaisesti yhtiön kohteisiin, New York (JFK), Chicago (ORD), ja lisäksi reiteillä Boston, London, Kööpenhamina ja Amsterdam. Tarpeen mukaan kone vierailee

myös Helsingin reitillä. Koneen matkustajakapasiteetti on 262 matkustajaa, ja tarjoaa Boeing 757 koneeseen verrattuna 44 % lisää kapasiteettia.

Icelandairin laivastossa on nyt 28 konetta, joista 26 tyyppiä 757, ja lisäksi kaksi Boeing 767 konetta. Koneet ovat sisustettu Icelandair käyttöön ja jokaisessa istuimessa on viihdeyksikkö, modernit nahkaistuimet, erikoisvalaistus ja Wi-Fi.

Icelandairin reittiverkosto on laajentunut ja matkustajakapasiteetti on kasvanut merkittävästi 2009 jälkeen. Tuolloin yhtiön matkustajmäärä oli 1,3 miljoonaa verratuna tulevaan tavoitteeseen 3.7 miljoonaa.

Yhtiöllä on kesäsesongin aikana yli 100 päivittäistä lähtöä Euroopassa, Islannissa ja Pohjois-Amerikassa. Helsinkiin lennetään päivittäin ympäri vuoden, kesäkaudella ja syyskuun loppuun kaksi kertaa päivässä.

Icelandair verkostossa on 2016 yhteensä 43 kohdetta, joista 16 Pohjois-Amerikassa. Uutuus Chicago sekä Boston, Washington D.C., New York (JFK ja Newark), Orlando, Minneapolis/St. Paul, Denver, Seattle, Anchorage ja Portland. Kanadassa Toronto, Halifax, Vancouver Edmonton ja Montreal.

Finavian johtamien ylilentojen määrä nousussa

Finavian johtamien ylilentojen määrä kasvoi alkuvuonna. Kaikkiaan ylilentoja oli maaliskuun loppuun mennessä lähes 9 000. Viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna ylilentojen määrä kasvoi runsaat 13 prosenttia. Lähi-idän lentoyhtiöiden tihentyvä reittiverkosto Pohjois-Amerikkaan vaikuttaa kasvuun tällä hetkellä eniten.

Finavian operoiman Suomen aluelennonjohdon johtamien ylilentojen määrä tammi-maaliskuu välisellä ajanjaksolla oli 8 927. Edellisvuonna kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ylilentoja oli 7 871. Verrattuna vuoden 2015 vastaavaan ajankohtaan ylilentojen määrä kasvoi 13,4 prosenttia. Eniten kasvua oli helmikuussa, jolloin ylilentojen määrä kasvoi peräti 27 prosenttia.

Ylilennolla tarkoitetaan lentoa, joka ei laskeudu Suomen maaperälle. Finavian lennonvarmistuspalvelut vastaavat Suomen ilmatilan hallinnasta ja tuottavat lentoreitti- ja lennonjohtopalvelut. Palvelut rahoitetaan Finavian liiketoiminnan tuotoilla.

Lähi-idän lentoyhtiöiden liikennöinti Suomen yllä kasvoi

Ylilentojen määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2002 ylilentoja johdettiin koko vuoden aikana runsaat 15 000, kun vuonna 2015 ylilentoja oli jo yli 36 000. Viime vuosina ylilennot ovat kasvaneet pääsääntöisesti vajaan 10 prosentin vuosivauhdilla.

Ylilentojen hyvään kehitykseen vaikuttavat monet seikat. Tällä hetkellä erityisesti Lähi-idän -lentoyhtiöiden liikennöinti Suomen yllä on kasvussa, sillä niiden Pohjois-Amerikan yhteydet kulkevat Suomen yli, ja reittivalikoima kasvaa jatkuvasti.

-Pitkällä aikavälillä Lähi-idän lentoyhtiöt lisäävät lentojen määrää Pohjois-Amerikan reiteillä. Siksi on odotettavissa, että ylilentojen määrä kasvaa myös vastaisuudessa. Lisäksi Suomen ilmatila on erittäin tehokas, ja siksikin houkutteleva lentoyhtiöille, arvioi Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus .

EU:n ilmailupolitiikan tavoitteena järkevät reitit ja tehokas lentoliikenne

Myös Euroopan unionin lentoliikennepolitiikka on lisännyt ylilentoja. EU:n Single European Sky -ohjelman (SES) myötä Eurooppaan on luotu lennonvarmistuspalveluiltaan aiempaa tehokkaampi, yhtenäistyvä ilmatila, jossa on yhdeksän ilmatilalohkoa. Suomi kuuluu Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon (North European Functional Airspace Block, NEFAB) yhdessä Norjan, Viron ja Latvian kanssa.

Lisäksi Suomessa toteutettiin vuonna 2014 ilmatilauudistus, ja 2015 otettiin käyttöön vapaan reitityksen ilmatila, jotka paransivat lentojen suunnittelua. Ilmatilauudistusten ansiosta koneet lentävät kulloinkin järkevintä reittiä ja optimaalisella lentokorkeudella. Aikaisempaa suoremmat reitit säästävät ajan lisäksi polttoainetta. Hyvin suunnitelluilla lentoreiteillä vähennetään siis myös lentoliikenteen kasvihuonepäästöjä.

Euroopan yhtenäistyvän ilmatilan uudistaminen jatkuu edelleen. EU valmistelee parhaillaan SES 2+ -ohjelmaa, joka muun muassa avaisi lennonvarmistuksen tukipalvelut kilpailulle. Finavian lennonvarmistusosaamiselle tämä tarkoittaisi laajempia markkinoita. Ohjelma on parhaillaan Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston käsiteltävänä.

Tutustu myös Finavian alkuvuoden tulokseen Finavia Oyj:n osavuosikatsaus Q1/2016

Norwegian avaa tukikohdan Palma de Mallorcalla

kcwezf0rqhvsprubjxfp

Norwegian avaa tukikohdan Palma de Mallorcalla ja lanseeraa useita uusia Espanjan sisäisiä reittejä.

Norwegian jatkaa kansainvälistä kasvuaan ja avaa tukikohdan Palma de Mallorcan lentoasemalla. Se on Norwegianin seitsemäs tukikohta Espanjassa. Kaikkiaan Norwegianilla on Euroopassa 16 tukikohtaa. Kahden Norwegianin koneen asemapaikka tulee olemaan Palma de Mallorcan lentoasemalla, mikä luo yli 60 paikallista työpaikkaa lentäjille ja matkustamohenkilökunnalle välillisesti toiminnan myötä syntyvien työpaikkojen lisäksi.

– Espanjan markkinat ovat tärkeät Norwegianille muun muassa Espanjan suurkaupunkien Madridin, Barcelonan ja Malagan sekä Kanarian saarten välisten Espanjan sisäisten reittien samoin kuin Espanjan ja muiden Euroopan kohteiden välisten reittiemme vuoksi. Uusi Palman tukikohta lisää Norwegianin läsnäoloa alueella ja tukee paikallista taloutta luomalla työpaikkoja ja kasvua matkailualalla, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Bjørn Kjos.

Suomesta Norwegian lentää Palma de Mallorcan ja Helsingin välillä neljä kertaa viikossa. Lisäksi yhtiö lentää pohjoismaisista kaupungeista Palma de Mallorcalle Tukholmasta, Göteborgista, Kööpenhaminasta, Oslosta, Stavangerista ja Bergenistä. Norwegian lanseeraa myös uusia Espanjan sisäisiä reittejä Palma de Mallorcan ja Barcelonan sekä Palma de Mallorcan ja Madridin välillä.

Norwegianin muut tukikohdat Espanjassa ovat Madridissa, Barcelonassa, Alicantessa, Malagassa, Las Palmasissa ja Teneriffalla.

China Eastern Airlines tilaa Airbusilta 20 A350 XWB -lentokonetta

b1f6f79d-7f24-452e-8df7-5170811ea0eb-main_image

China Eastern Airlines on allekirjoittanut sopimuksen Airbusin kanssa 20 A350-900-lentokoneen hankinnasta. Tilaus nostaa koneiden tilauskannan yli 800:n

“Uusimman sukupolven A350 XWB -lentokoneen hankinta aloittaa uuden vaiheen China Eastern Airlinesin ja Airbusin kumppanuudessa. Konemallilla on tärkeä tehtävä toimintojemme tehokkuuden, kannattavuuden ja palvelubrändimme edistämisessä pitkillä reiteillämme”, sanoo Liu Shaoyong, China Eastern Airlinesin hallituksen puheenjohtaja.

Lentoyhtiöllä on jo nyt yksi laajimmissa Airbus-kalustoista maailmassa. Yhtiöllä on käytössä miltei 300 Airbus-konetta, jotka ovat A320- ja A330-malleja.

A350 XWB on uuden sukupolven lentokone Airbusin mukavien ja tehokkaiden laajarunkokoneiden perheessä. Sen uusi aerodynaaminen suunnittelu, hiilikuiturunko ja -siivet sekä uudet Rolls-Royce Trent XWB -moottorit vähentävät polttoaineen kulutusta ja päästöjä 25 prosenttia ja alentavat huomattavasti koneiden ylläpitokustannuksia.

Matkustajille on leveässä matkustamossa poikkeuksellisen paljon tilaa. Turistiluokassakin on vakiona 18 tuumaa eli yli 45 senttimetriä leveät istumet.

Uusin tilaus nostaa Airbusin A350 XWB:stä saamat tilaukset 803:een. Yhtiö on saanut tilauksia 43 asiakkaalta. Tähän mennessä uusia koneita on toimitettu 20 kappaletta viidelle asiakkaalle.

Norwegianin kanta-asiakasohjelma voitti kansainvälisen palkinnon

y4siksngvbxe7llrczqo

Norwegianin kanta-asiakasohjelma, Norwegian Reward, voitti viime yönä ”Paras tulokas” -palkinnon arvostetussa Freddie Awards -palkintojenjakotilaisuudessa Las Vegasissa. Miljoonat lentomatkustajat ympäri maailmaa äänestivät Norwegianin voittajaksi.

Norwegian Reward voitti halutun ”Paras tulokas” -tunnustuksen Freddie Awards -tilaisuudessa viime yönä. Norwegianin kanta-asiakasohjelma tuli lisäksi toiselle sijalle ”Vuoden paras kanta-asiakasohjelma – Eurooppa ja Aasia” -kategoriassa KLM/AirFrancen jälkeen, ennen Lufthansaa ja SASia.

– On upeaa, että uskolliset matkustajat ympäri maailmaa ovat valinneet Norwegian Reward -ohjelman toiseksi parhaaksi lentoyhtiöiden kanta-asiakasohjelmaksi ja parhaaksi kanta-asiakasohjelmien tulokkaaksi. Freddie Awards on alan tärkeä kansainvälinen kilpailu. Pidämme palkintoa vahvistuksena sille, että Norwegian Reward -ohjelmaan kannattaa kuulua riippumatta siitä, paljonko matkustaa. Lähes joka seitsemäs Norwegianin matkustaja on kanta-asiakasohjelmassa mukana. Jatkamme uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, mitkä hyödyttävät uskollisia asiakkaitamme, sanoo Norwegian Reward -ohjelman päällikkö Brede Huser.

Norwegian Reward -ohjelmassa on nyt neljä miljoonaa jäsentä, joista yli 300 000 on suomalaisia ja loput Norwegianin asiakkaita muista maista. Vuonna 2015 Norwegian Reward lanseerasi useita uusia etuja, jotka tekivät kanta-asiakasohjelmasta entistäkin joustavamman jäsenille. Joka kerta, kun Norwegian Reward -jäsen lentää, varaa hotellin tai vuokraa auton valikoitujen yhteistyökumppanien kautta, ansaitsee hän CashPoint-pisteitä. Pisteet voi käyttää lentovarausten maksuun ilman minkäänlaisia rajoituksia.

Norwegian Reward
CashPoint-pisteitä voi ansaita kaikista Norwegianin lentovarauksista ja kaikista Norwegian Reward -partnereilla tehdyistä ostoksista. Pisteet voi käyttää lentolippujen maksuun. Norwegian Reward -ohjelman voi yhdistää Bank Norwegianin ilmaiseen luottokorttiin ja ansaita pisteitä kaikista luottokorttiostoksista (1 % CashPoint-pisteitä kaikista ostoksista). Norwegian Reward tarjoaa myös joukon muita etuja, kuten alennuksia ja ylimääräisiä CashPoint-pisteitä autonvuokrauksessa, hotellivarauksissa ja muissa palveluissa. Tutustu ohjelmaan:http://www.norwegian.com/fi/norwegian-reward-ohjelma/.

Rajavartiolaitoksen valvontalentokone Frontexin koordinoimaan JO EPN Triton -yhteisoperaatioon Italiaan

a94ced8272264a5112784e472467760eb85424ae

Dornier (Kuva: Katsuhiko Tokunaga)

Rajavartiolaitoksen valvontalentokone osallistuu EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimaan yhteisoperaatioon Italian eteläpuoleisella merialueella 1.5.-7.6.2016.

Joint Operation European Patrols Network Triton 2016 -yhteisoperaatiolla pyritään torjumaan Keskisen Välimeren reitiltä Italiaan ja Italian kautta muualle Euroopan unioniin suuntautuvaa laitonta maahantuloa. Operaatiossa toimivat ilma- ja pinta-alusyksiköt osallistuvat laittoman maahantulon torjunnan lisäksi muihin rannikkovartiostotoimintoihin, kuten ympäristön turmelemisen paljastamiseen, meripelastukseen ja merialueiden kautta tapahtuvan rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan. Valvontalentokone tukeutuu Italiassa Sisilian saarella sijaitsevaan Sigonellaan.

Vuoden 2016 tammi-maaliskuun aikana EU:n ulkorajoilla on havaittu noin 283 000 laitonta rajanylitystä. Valtaosa näistä henkilöistä, noin 153 000, on tullut EU:n alueelle niin sanottua Itäisen Välimeren reittiä Turkista Kreikkaan. Laittomien maahantulijoiden määrä Itäisen Välimeren reitillä on kuitenkin vähentynyt 18.3.2016 EU:n ja Turkin välillä solmitun takaisinottosopimuksen jälkeen.

Kohti Italiaa suuntautuvalla Keskisen Välimeren reitillä laittomien maahantulijoiden lukumäärät ovat sen sijaan olleet viime aikoina kasvussa. Maaliskuussa Keskisen Välimeren reitillä havaittiin noin 9600 laitonta ulkorajan ylitystä. Vuoden 2015 maaliskuussa vastaava luku oli noin 2300. Rajavartiolaitos tukee valvontalentokoneella  tällä hetkellä nopeimmin kasvavan laittoman maahantulon paineen alla olevaa Italiaa. Rajavartiolaitos on Italian ja Frontexin pyyntöihin perustuen päättänyt pidentää alun perin toukokuun ajaksi suunniteltua osallistumista yhdellä viikolla.

Rajavartiolaitos osoittaa vuonna 2016 Frontexin koordinoimiin operaatioihin noin 18.8 henkilötyövuotta. Valtaosa tästä tuesta, noin 10.9 henkilötyövuotta, kohdistetaan Kreikan johtamiin yhteisoperaatioihin. Merkittävin yksittäinen panostus tänä vuonna on vartiolaiva Merikarhun osallistuminen JO Poseidon Rapid Intervention -operaatioon Egeanmerellä. Alus aloitti operatiivisen toiminnan Kreikan ja Turkin välisellä merirajalla 25.1.2016. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan alus lähtee Egeanmereltä paluumatkalle kohti Suomea 10.5.2016.

Lufthansa avaa jälleen uuden lentoyhteyden Lappiin: Nyt puhkaistaan reitti Ivaloon!

20151204_MSN_6801_DLH_A320_NEO_Still_08

Lapin lentotarjonta kasvaa jälleen uusiin mittoihin, kun Lufthansa aloittaa suorat reittilennot Frankfurtista Ivaloon talvikaudella 2016–17. Uusi reitti tarkoittaa paitsi Lapin parempaa saavutettavuutta myös uusia menestymisen mahdollisuuksia pohjoisen matkailuelinkeinolle.

Lufthansa aloittaa Ivalon-lennot talvisesongin kynnyksellä 17. joulukuuta. Lennot lennetään lauantaisin aina maaliskuun 25. päivään asti.

– Tämä on jo kuudes suora kansainvälinen lentoreitti Lappiin. Aiemmat reitit kohdistuvat Kittilään ja Rovaniemeen, mutta teimme koko ajan töitä kolmannen destinaation saamiseksi ja nyt on tie raivattu auki myös Ivaloon. Lentoreittiavausten sarja on osoitus Lapin matkailun huimista edistysaskeleista, sanoo johtaja Joni SundelinFinaviasta.

– Samalla kun Lapin saavutettavuus uusien lentoyhteyksien ansiosta nousee, myös paikallisella elinkeinolla on entistä paremmat menestymisen mahdollisuudet. On hienoa, että pystymme kohentamaan alueen matkailuyritysten toimintaedellytyksiä aikana, joka on muuten taloudellisesti haastava, Sundelin kertoo.

Ensimmäisenä Lufthansa avasi Münchenin ja Kittilän välisen reitin viime talvikaudelle. Reittiä lennetään myös ensi talvena ja suuren kysynnän vuoksi Lufthansa tuplasi lentojen määrän.

– Viime talven menestyksekkään Kittilän-avauksen jälkeen laajennamme lentotarjontaamme Ivaloon. Olemme iloisia, että Lapin talviurheiluaktiviteeteilla on kasvavaa kysyntää, mikä on hyvä viesti myös paikallisille hiihtokeskuksille ja muille matkailutoimijoille. Lisäksi toivotamme suomalaiset asiakkaamme tervetulleiksi lennoillemme: hubiemme kautta on jatkoyhteydet yhteensä noin 200 kohteeseen, sanoo Lufthansan maajohtajaPaulo Yoshikawa .

Frankfurtin ja Ivalon väliset lennot operoidaan suunnitelmien mukaan A319-konetyypillä. Ivalosta lähteville matkustajille on tulevana talvikautena tarjolla erinomaiset jatkoyhteydet ympäri maailmaa niin Helsinki-Vantaan kuin Frankfurtin kautta.

Vastikään uusista reiteistä Lappiin ilmoittivat myös saksalainen lentoyhtiö Germania (Berliini–Rovaniemi ja Düsseldorf–Kittilä) sekä brittiläinen Monarch (Lontoo–Kittilä ja Manchester–Kittilä).

– Lapin kolme lentoasemaa – Rovaniemi, Kittilä ja Ivalo – ovat kansainvälisten lentoyhtiöiden kannalta potentiaalisimmat uusille reittiavauksille. Lentoyhtiöt ovat huomanneet, että niiden ympärillä olevat matkailutuotteet täyttävät potentiaalisten matkustajien tarpeet parhaiten, Sundelin sanoo.

Miksi Lappi kiinnostaa?

Viime vuosi oli Lapin lentoasemilla voimakkaan kasvun aikaa, jolloin matkustajamäärä nousi yli kokonaisuudessaan yli miljoonan. Tilastojen perusteella suunta on edelleen ylöspäin: kansainvälinen matkustajamäärä Lapissa kasvoi alkuvuonna 25,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan nähden.

Voi kysyä, mikä Suomessa ja erityisesti Lapissa juuri nyt houkuttelee kansainvälistä lentoliikennettä ja turismia? Isoin vaikuttava tekijä on aiempaa terävämpi matkailumarkkinointi, johon eri matkailutoimijat ovat yhdessä sitoutuneet. Vahvaan kivijalkaan pohjoisessa kuuluvat myös upea luonto ja alueen uniikit palvelut sen ympärillä sekä lentoasemapalveluiden edullinen hinnoittelu muihin talvikohteisiin verrattuna.

– Suomi on entistä selkeämpi matkailutuote kansainvälisillä markkinoilla, minkä lentoyhtiötkin ovat huomanneet ja todenneet kohteemme kiinnostaviksi, Sundelin perustelee.

Matkailun kasvua haetaan myös äskettäin lanseeratusta stopover-hankkeesta, jonka tuotteilla tavoitellaan erityisesti aasialaisia matkustajia jäämään Suomeen lentojen välissä. Lappi on yhtenä kohteena esillä stopover-tuotevalikoimassa.

Finavia investoi Lapin lentoasemiin yhteensä 35 miljoonaa euroa vuosina 2014–2016. Kehitystyö näkyy erityisesti Ivalon lentoasemalla, jossa Finavia teki viime vuonna laajamittaisen terminaalilaajennuksen. Samalla palvelut ja terminaalin vanhat osat uudistettiin. Lapin lentoasemat ovatkin nyt erinomaisessa lyönnissä ja valmiita lentoliikenteen kasvuun.