Norwegianin lentäjille uusi työehtosopimus

norwegian-tail-fin-hero-max-manus

Palvelualojen työnantajat Paltan ja Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY:n hallinnot hyväksyivät Norwegian Air Resources Finlandin liikennelentäjien uuden työehtosopimuksen.

Lentoyhtiö Norwegianin Suomessa toimiville liikennelentäjille on aiemmin neuvoteltu paikallinen työehtosopimus Norwegianin omistaman miehistysyhtiö Ab Norwegian Air Resources Ltd:n ja liikennelentäjien yhdistyksen välillä.

Nyt solmittu uusi liittojen hyväksymä työehtosopimus pohjautuu aiempaan paikalliseen sopimukseen ja on voimassa 31.3.2018 saakka. Sopimus vastaa kustannusvaikutukseltaan työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson ja kilpailukykysopimuksen periaatteita.

Norwegian Air Resources Finlandin työehtosopimuksen piirissä on Suomessa noin 80 liikennelentäjää.

Finnair lisää lentoja pohjoiseen keväälle 2017

Finnair tail

Finnair lisää lentoja Kittilään, Ivaloon ja Kuusamoon kevään hiihtosesonkiin ajalle 26.3-2.5.2017. Tarjottujen istuinten määrä tuolla ajanjaksolla kasvaa yli 15 000 istuimella viime vuodesta ja lentoja on yli 90 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Tarjonnan lisääntymiseen vaikuttaa pääsiäisen sijoittuminen huhtikuun puoleenväliin.

“Pääsiäisen sijoittuminen huhtikuulle jatkaa hiihtosesonkia, ja lisäämme tuntuvasti lentoja viime vuodesta”, sanoo Finnairin Suomen myynnistä vastaava johtaja Rolf Backman. “Olemme iloisia voidessamme näin tukea hiihtosesongin jatkumista keväthangilla. Aikatauluissa on huomioitu niin kotimaan matkailijat erityisesti pääsiäisen ympärillä, että Aasiasta ja Euroopasta tulevat asiakkaat.”

Kittilä-Ivalo-kolmiolentojen määrä kasvaa 59:ään lentoon 26.3.-2.5.2017. Lisäksi Finnair lentää tuona ajanjaksona Kittilään, Ivaloon ja Kuusamoon myös suoria lentoja seuraavasti:

  • Kittilään 16-20 suoraa lentoa viikoilla 13-15, kymmenen suoraa lentoa viikolla 16 ja kolme suoraa lentoa viikolla 17.
  • Ivaloon noin kymmenen suoraa lentoa viikoilla 13-15, kuusi suoraa lentoa viikolla 16.
  • Kuusamoon 11 suoraa lentoa viikoilla 13-15, seitsemän suoraa lentoa viikolla 16 ja kuusi suoraa lentoa viikolla 17.

Lentojen aikataulut vaihtelevat hieman viikoittain. Osa lennoista on suunniteltu palvelemaan lähinnä kotimaisia matkaajia, ja osa yhdistyy sujuvasti Finnairin Euroopan ja Aasian lentoihin Helsingistä.

Lisäksi aiemmin kerrotut lennot Tampereelta ja Turusta Kittilään jatkuvat 15.4.2017 asti.

Lentoliikenne Porin ja Helsingin välillä jatkuu kesätauon jälkeen

Airest_kone_pieni

Pori-Helsinki väliä liikennöi Airest AS, joka on tehnyt sopimuksen lipunmyynnistä porilaisen Air100 Oy:n kanssa. Liikennöintiaika on syksyllä 5.9.-16.12.2016.

Lentojen aikataulut löytyvät Air100 Oy:n verkkosivuilta. Syksyn lentoaikatauluihin on tullut tiistaille ja torstaille yksi edestakainen vuoro enemmän, kuin mitä viime kevään aikatauluissa oli. Uuden vuoron tarkoituksena on toimia syöttöliikenteenä Helsingistä Eurooppaan lähteville lennoille.

Lippuja voi varata osoitteesta air100.worldticket.net. Porin ja Helsingin välisen lennon kesto on molempiin suuntiin 45 minuuttia.

Porin kaupunki on varannut lentojen tukemiseen kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti 600 000 euroa.

Airpro tuo uutta teknologiaa Helsinki-Vantaalle: Lentokoneet siirtyvät nyt sähköllä!

airpro-pushback-020916

Airpro Oy

Sähkökäyttöisen maahuolintakaluston käyttö Helsinki-Vantaan lentoasemalla laajenee, kun maa- ja matkustajapalveluita tarjoava Airpro on ottanut käyttöön maailman ensimmäiset sähkökäyttöiset lentokoneiden työntötraktorit. Uuden teknologian kalusto edustaa kestävän kehityksen ratkaisuja lentoliikenteen palveluissa.

Airpro on vuoden 2016 aikana uudistanut Helsinki-Vantaan lentoaseman maahuolintakalustoa uuden teknologian työntötraktoreilla.

Uusia, lentokoneiden siirtämiseen asematasolla käytettäviä pushback-työntötraktoreita on operaatioissa nyt kaikkiaan viisi. Kalmar Motorin valmistamista pushbackeista neljä on täysin sähkökäyttöisiä ja viides, uusin työntötraktori on hybridimalli, joka hyödyntää käyttövoimanaan sähköä ja tarvittaessa diesel-polttoainetta lataukseen.

”Nopeampi voimantuotanto ja energiatehokkuus nostavat uusien työntötraktoreidemme kustannustehokkuuden kokonaan seuraavalle tasolle. Käyttö- ja huoltokustannukset ovat selkeästi aiempaa pienemmät, samoin päästöt ja melu ja tätä kautta myös maapalvelutoimintamme ympäristövaikutukset. Verrattuna dieseltraktoreihin, uusien sähkö- ja hybriditraktoreiden kulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat vain kymmenesosa aiemmasta”, toteaa Airpron toimitusjohtaja Janne Hattula.

Uudet työntötraktorit ovat toimintakyvyltään perinteisten pushbackien veroisia ja soveltuvat siirtämään keskipitkän matkojen matkustajakoneita, hybridimalli myös laajarunkokoneita.

”Esimerkiksi Helsinki-Vantaan uusin lentokonetyyppi, Airbusin A350-laajarunkokone, olisi helppo työnnettävä myös täydessä lastissa”, Hattula sanoo.

Uudet pushbackit ovat edelläkävijyyttä Helsinki-Vantaalla ja edustavat kestävään kehitykseen tähtääviä ratkaisuja lentoliikenteen palveluissa.

FREJA Transport & Logistics Oy aloittaa syyskuussa lentorahtikuljetukset

FREJA Suomi antaa kuljetuksille siivet syyskuusta lähtien, kun palvelupaletti laajenee lentorahtiin. Lentokuljetuksia järjestetään sekä viennin, tuonnin että Cross Traden tarpeisiin. Asiakkaille tämä merkitsee monipuolisempaa ja entistä kattavampaa palvelua.

– Me FREJAlla haluamme panostaa kokonaisvaltaiseen palveluun. Asiakkaan ei tarvitse hankkia lentorahtia muualta, vaan hän saa sen meiltä maantie-, meri- ja expresskuljetusten ohella. Lentorahti tukee myös palveluketjua projektikuljetuksissa, kertoo lentorahtipäällikkö Jarkko Lamminpää.

Lentorahdilla pystyy kuljettamaan lähetyksiä aina pienemmistä 100 g lähetyksistä jopa yli 10 000 kg lähetyksiin. Lentorahdin kohdemaita ovat tyypillisesti Aasia, USA ja Etelä-Amerikka.

FREJAn vankka kuljetusosaaminen sekä hyvät suhteet lentoyhtiöihin ja kansainvälisiin partnereihin varmistavat palvelun laadun. Operatiivinen toiminta tapahtuu Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä.

:VÄITÖS: Tiedonlouhinnasta apua lentoturvallisuuden parantamiseen

sjoblom olli

KTM Olli Sjöblom on syntynyt vuonna 1956 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1975 Turun normaalikoulussa. Korkeakoulututkintonsa (KTM) Sjöblom suoritti 1985 Turun kauppakorkeakoulussa. Väitöksen alana on tietojärjestelmätiede.

Tiedonlouhinnasta voidaan saada apua lentoturvallisuutta koskevan päätöksenteon tueksi. Kauppatieteiden maisteri Olli Sjöblom testasi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa vähän tunnettuja ja käytettyjä analyysimenetelmiä ja -työkaluja arvioidessaan 1 200 lentoturvallisuusraportin selostusosioita. Kolmea eri tiedonlouhintatyökalua käyttäen hänen onnistui löytää selkeitä kehityskulkuja.

Lentoliikenteen poikkeamatietojen järjestelmällisen keräämisen ja tutkimuksen tarpeeseen havahduttiin jo 1950-luvulla lentoliikenteen kasvettua pääasiassa suihkumatkustajakoneiden myötä.

– Määrämuotoinen tieto voidaan helposti analysoida esimerkiksi tietokantakyselyillä havainnollistaen tulokset graafisten työkalujen avulla. Vapaamuotoisen tekstin analysoimiseen, jonka avulla tapauksista saadaan usein tarkempia tietoja, tarvitaan louhintatyökaluja. Tekstimuotoisen tiedon automaattinen analysointi ei ole ollut mahdollista ennen louhintatyökalujen kehittämistä. Silti niiden käyttö, ainakin ilmailun piirissä, on edelleen vähäistä, Sjöblom kertoo.

Sjöblom pyrki tutkimuksessaan havaitsemaan vaarallisia kehityskulkuja lentoturvallisuusraporteissa. Hän käsitteli 1 200 lentoturvallisuusraportin selostusosiot kolmella tekstinlouhintatyökalulla.

– Kaikilla louhintajärjestelmillä saatiin rohkaisevia ja yhteneviä tuloksia. Menetelmän havaittiin pystyvän löytämään kehityskulkuja, joskaan vaarallisia kehityskulkuja ei käytetyssä testiaineistossa pystytty havaitsemaan, Sjöblom sanoo.

Sjöblomin mukaan lentäminen on erittäin turvallinen tapa liikkua, joskin lento-onnettomuuksia kuitenkin edelleen tapahtuu.

– Lentoturvallisuutta voidaan vielä parantaa käyttämällä yhtenä monista menetelmistä tässä esille tuotuja analyysimenetelmiä ja -työkaluja kuten tiedonlouhintaa ja soveltamalla näin saatuja tuloksia johdon päätöksenteon tukena, Sjöblom sanoo.

Lento-onnettomuuksien määrä liikenteeseen nähden on vakiintumassa maailmanlaajuisesti katsottuna ja turvallisuustaso voidaan katsoa tyydyttäväksi.

– Kuitenkin liikenteen kasvaessa myös onnettomuuksien määrä lisääntyy vuosittain, mikäli lentoturvallisuutta ei kyetä parantamaan. Turvallisuustiedon analysoinnin parantaminen on avain lentoturvallisuuden parantamiseen edelleen.

Lentoliikenteen on ennustettu kasvavan 5–6 prosenttia vuodessa seuraavien kahden vuosikymmenen ajan. Samana aikana lentoliikenne saattaa jopa kaksinkertaistua vaatimattomimpienkin talouskasvuennusteiden mukaan.

– Tällainen kehitys asettaa lentoliikenteen päättäjille yhä kasvavia paineita kiristyvän kilpailun, polttoaineiden hinnannousun ja liikenteen kasvun aiheuttaman onnettomuuksien määrän vähentämiseksi. Tämä korostaa uusien menetelmien ja työkalujen kiireellistä tarvetta, Sjöblom sanoo.

**

KTM Olli Sjöblom esittää väitöskirjansa Data Mining in Promoting Flight Safety (Tiedonlouhinta lentoturvallisuuden edistämisessä) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 29.8.2016 klo 12.15 (Turun kauppakorkeakoulu, Elovena-sali, Rehtorinpellonkatu 3, Turku)

Vastaväittäjänä toimii professori Ari Visa (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Reima Suomi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/124762

Finnairin uudet kohteet kesälle 2017: Reykjavik, Korfu, Menorca ja Ibiza, lisäkapasiteettia Irlantiin ja Isoon-Britanniaan

plane_tail

Kasvustrategiansa mukaisesti Finnair avaa uusia reittejä kesällä 2017. Uudet reitit ovat Reykjavik, Korfu, Menorca ja Ibiza. Lisäksi kapasiteettia lisätään Lontoon, Edinburghin ja Dublinin reiteille.

“Uudet kohteet ja kapasiteetin kasvattaminen tukevat kasvustrategiaamme ja tuovat uusia suoria yhteyksiä kiinnostaviin kohteisiin suomalaisille”, sanoo Juha Järvinen, Finnairin kaupallinen johtaja. “Erityisesti Reykjavik kiinnostaa varmasti myös aasialaisia asiakkaitamme.”

Finnair lentää Reykjavikiin neljästi viikossa 11.4‒28.10.2017. Tämä uusi reitti tarjoaa yhden nopeimmista yhteyksistä Aasian ja Islannin välillä.

Islannin vilkas ja moderni pääkaupunki Reykjavik ja maan karu, omaleimainen luonto tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää luonto- ja kaupunkimatkailu. Reykjavikista on helppo tehdä lyhyitä päivämatkoja Islannin tunnetuimpiin kohteisiin, kuten Kultainen kierros -luontonähtävyyskierrokselle, joka sisältää Gullfossin vesiputouksen, geotermisesti aktiivisen Haukadalurin laakson ja maailmankuulun Geysirin.

Kesällä 2017 Finnair lentää kerran viikossa Korfulle ja Menorcalle sunnuntaisin ja keskikesän aikana myös Ibizalle lauantaisin.

Lisäksi Finnair tarjoaa kesällä 2017 suoria lentoja myös Pohjois-Suomesta etelän kohteisiin. Kemistä lennetään Palma de Mallorcalle ja Kreetan Haniaan 20.6.‒9.8.2017. Lennot lennetään Kemistä Oulun lentoaseman kiitotiekorjauksen vuoksi.

Finnair lisää kesällä 2017 kapasiteettia Lontoon, Dublinin ja Edinburghin reiteille. Maaliskuun 27. päivästä alkaen Helsingin ja Dublinin välillä on yhdeksän viikkovuoroa, joita lennetään A319- ja Embraer 190 -koneilla. Edinburgh jatkaa Finnairin kohdevalikoimassa myös kesällä 2017, jolloin Skotlantiin pääsee jopa viidellä viikkovuorolla. Lisäksi Finnairin aamulento Lontooseen operoidaan kesäkaudella A350-koneilla.

Norwegian avaa uuden lentoreitin Rovaniemen ja Lontoon välillä

Boeing 737-800. Foto David Charles Peacock (2)

Norwegian jatkaa Euroopan reittiverkostonsa kehittämistä uusilla reiteillä. Tänään Norwegian lanseeraa uudet suorat lennot Rovaniemen ja Lontoon Gatwickin lentoaseman välillä.

Joulukuun 19. päivästä alkaen Rovaniemeltä lähtevät matkustajat voivat ensimmäistä kertaa lentää säännöllisellä reittilennolla suoraan Lontoon Gatwickiin. Norwegianilla on ennestään suorat lennot Helsingin ja Lontoon välillä. Pian myös Rovaniemeltä lähtevillä matkustajilla on mahdollisuus lentää suoraan tähän suosittuun suurkaupunkiin.

– Olemme iloisia, että voimme nyt tarjota Rovaniemen seudulla asuville mahdollisuuden lentää suoraan Lontooseen nykyaikaisilla ja mukavilla lentokoneilla, joissa on lennonaikainen ilmainen Wi-Fi ja lennonaikaiset suorat TV-lähetykset. Lontoosta matkustaville tulee nyt huomattavasti helpommaksi vierailla Joulupukin kotikaupungissa Rovaniemellä, joka on eksoottinen matkakohde briteille. Hyvällä onnella matkalla voi kokea myös revontulet, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Pohjoisessa Suomessa asuville Norwegianin laaja reittiverkosto Lontoon Gatwickistä avaa monia mahdollisuuksia matkustaa edelleen myös muualle maailmalle.

Uusi Rovaniemi-Helsinki-reitti liikennöidään talvikaudella kahdesti viikossa maanantaisin ja perjantaisin.

Finnair-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2016: Toisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen liiketulos parani seitsemättä perättäistä neljännestä ja oli 3,2 miljoonaa euroa positiivinen

A350-900_Finnair_Dec2014

Huhti–kesäkuu 2016 

  • Liikevaihto kasvoi 4,7 prosenttia vertailukaudesta 569,6 miljoonaan euroon (543,9)*.
  • Vertailukelpoinen liiketulos oli 3,2 miljoonaa euroa (-12,9).
  • Liiketulos oli 0,2 miljoonaa euroa (-5,7).
  • Vertailukelpoinen EBITDAR oli 56,3 miljoonaa euroa (37,4).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta oli 119,6 miljoonaa euroa (88,4) ja investointien nettorahavirta -149,0 miljoonaa euroa (-53,7).
  • Yksikkötuotto (RASK) laski 3,8 prosenttia vertailukaudesta.
  • Yksikkökustannus (CASK) laski 6,5 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK ex fuel at constant currency) kasvoi 0,1 prosenttia vertailukaudesta.
  • Matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 17,3 prosenttia vertailukaudesta 10,89 euroon per matkustaja.
  • Osakekohtainen tulos oli -0,04 euroa (-0,06).

Tammi–kesäkuu 2016 

  • Liikevaihto kasvoi 3,8 prosenttia vertailukaudesta 1 106,0 miljoonaan euroon (1 065,2).
  • Vertailukelpoinen liiketulos oli -12,2 miljoonaa euroa (-41,3).
  • Liiketulos oli -17,4 miljoonaa euroa (-13,9).
  • Vertailukelpoinen EBITDAR oli 92,7 miljoonaa euroa (56,6).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta oli 130,0 miljoonaa euroa (101,4) ja investointien nettorahavirta -396,3 miljoonaa euroa (89,2).
  • Yksikkötuotto (RASK) laski 3,0 prosenttia vertailukaudesta.
  • Yksikkökustannus (CASK) laski 5,6 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK ex fuel at constant currency) kasvoi 1,0 prosenttia vertailukaudesta.
  • Matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 17,3 prosenttia vertailukaudesta 11,35 euroon per matkustaja.
  • Osakekohtainen tulos oli -0,19 euroa (-0,16).

* Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. 

Tulevaisuuden näkymät  

12.5.2016 julkaistut näkymät

Matkustaja- ja rahtiliikenteen kysyntänäkymiin liittyy Finnairin päämarkkina-alueilla edelleen epävarmuutta. Finnair arvioi, että sen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvaa vuonna 2016 noin 8 prosenttia ja liikevaihto kasvaa hieman kapasiteetin kasvua vähemmän. Lentopetrolin alentunut hinta tukee Finnairin taloudellista kehitystä vuonna 2016. Finnair antaa koko vuoden toiminnallisen tuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen tammi–kesäkuulta annettavan osavuosikatsauksen yhteydessä.

Näkymät 17.8.2016

Finnairin uusi arvio kapasiteetin kasvusta on noin 7 prosenttia, kun se aikaisemmin arvioi kapasiteetin kasvavan noin 8 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Muutos johtuu A350-koneiden toimitusten viivästymisestä. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan kapasiteetin kasvua hitaammin. Epävarmuus lentoliikenteen kysyntä- ja tuottonäkymistä on kasvanut viime kuukausien aikana. Finnair arvioi, että sen vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2016 kasvaa edellisvuotisesta (2015: 23,7 milj. euroa).

Toimitusjohtaja Pekka Vauramo: 

Saavutimme vuoden toisella neljänneksellä reilun kolmen miljoonan euron positiivisen vertailukelpoisen tuloksen, joka on noin 16 miljoonaa euroa parempi kuin vuotta aiemmin – tulos siis kasvoi suunnilleen yhtä paljon kuin ensimmäiselläkin neljänneksellä. Mennyt neljännes oli jo seitsemäs perättäinen vertailujaksoa parempi neljännes.

Muun muassa polttoainekustannusten laskun sekä kapasiteetin ja lisäpalvelumyynnin kasvun myötä arvioimme päivitetyissä näkymissämme saavuttavamme viimevuotista paremman vertailukelpoisen tuloksen koko vuodelta 2016. On kuitenkin syytä muistaa, että viime vuoden kolmannella neljänneksellä monet seikat edesauttoivat hyvää tulosta ja ylsimme kaikkien aikojen ennätykseen, joten vertailujakso asettaa riman korkealle. Siksi odotamme, että loppuvuonna tuloskasvumme hidastuu alkuvuodesta, mikäli markkinatilanne säilyy nykyisellään.

Menneellä neljänneksellä organisaation valmistautuminen strategiamme mukaiseen pidemmän aikavälin kiihdytettyyn kasvuun jatkui. Lentävän henkilöstömme koulutukset ja täydennysrekrytoinnit etenivät suunnitelman mukaisesti. Otimme neljänneksen aikana vastaan kaksi uutta A350-konetta, joita meillä on nyt yhteensä kuusi. Koneemme kuitenkin saapuivat hieman suunniteltua myöhemmin, mistä syystä sopeutimme lento-ohjelmaamme ja kapasiteetin kasvu jäi hieman aikaisemmin arvioimaamme pienemmäksi.

Tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kapasiteettimme kasvoi neljänneksen aikana noin 9 prosenttia vuodentakaisesta ja myydyillä henkilökilometreillä mitattuna liikenne kasvoi vajaat 7 prosenttia. Kasvoimme erityisesti kaukoliikenteessä, jossa avasimme kesäksi kaksi uutta reittiä – Fukuoka ja Guangzhou, sekä lisäsimme lentojamme Miamiin ja Chicagoon. Uusien reittien ja vuorojen täyttyminen vaatii tyypillisesti sisäänajovaiheen, ja myös näillä reiteillä jakso sujui odotusten mukaisesti. Vuoden toisella neljänneksellä kaukoliikenteen osuus tarjonnastamme oli noin 56 prosenttia – kun se viime vuoden vertailujaksolla oli noin 53 prosenttia. Koska kaukoliikenteessä yksikkötuotto on tyypillisesti matalampi kuin lähiliikenteessä, liikenteemme rakenteen muutos heijastuu myös yksikkötuotossamme.

Alkuvuonna yksikkökustannuksemme ilman polttoainetta kasvoivat jonkin verran, mihin emme voi olla tyytyväisiä. Toisaalta on muistettava, että valmistaudumme kiihdytettyyn kasvuun, mikä vaikuttaa kustannuspohjaamme etupainotteisesti. Uusia rekrytointeja oli alkuvuonna yli 500. Uusien finnairilaisten koulutus, uusien lentokoneiden käyttöönotto, uusien reittien avaukset ja muu kasvuun valmistautuminen rasittivat tulosta noin 6–8 miljoonaa euroa kummallakin vuosineljänneksellä. Meidän on pidettävä kustannukset tiukasti hallinnassa myös kasvuvalmistelujen aikana. Lisäksi pyrimme löytämään uusia keinoja parantaa tehokkuutta muun muassa digitalisaation avulla.

Finnair H1 2016 osavuosikatsaus

Finnair aloittaa 20 miljoonan euron tehostamisohjelman suunnittelun

tail_400x400

Finnairin kehitys on ollut nousu-uralla lähes kahden vuoden ajan. Pohja tälle luotiin vuosina 2011–2014 toteutetuilla säästöohjelmilla, joiden jälkeen tulosta on tukenut pääosin polttoainekustannusten lasku ja parantunut lisämyynti.

Kannattavuuden pysyvä paraneminen on edellytys Finnairin keväällä 2016 julkaistulle kiihdytetyn kasvun strategialle.

Finnair haluaa varmistaa kannattavan kasvun myös lisääntyneen markkinaepävarmuuden ympäristössä ja siksi kartoittaa mahdollisuuksia toimintansa tehostamiseksi. Tavoitteena on saavuttaa erilaisilla tehostamistoimenpiteillä 20 miljoonan euron kustannussäästöt vuositasolla kesäkuun 2017 loppuun mennessä.

”Jotta voimme investoida kasvuun ja jatkaa suunnittelemallamme tiellä, meidän on kyettävä pitämään yksikkökustannuksemme laskussa. Siksi lähdemme nyt hyvissä ajoin miettimään yhdessä henkilöstömme kanssa, millaisilla keinoilla voisimme parantaa tulostamme ja ylläpitää edellytyksemme kasvustrategian toteuttamiselle”, toteaa toimitusjohtaja Pekka Vauramo.

Finnair odottaa saavansa suunnitelmat tehostamisohjelman pääkohdista valmiiksi lähikuukausien aikana.