Suomalainen helikopteriosasto EU:n taisteluosaston harjoitukseen Ruotsiin

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona osallistuu 3. – 15. marraskuuta Ruotsissa järjestettävään Euroopan unionin taisteluosaston harjoitukseen. Suomalaiseen harjoitusosastoon kuuluu kolme NH90-kuljetushelikopteria ja noin 70 henkilöä. Helikopteriosaston harjoitusta edeltää rakentajaosaston valmisteluharjoitus 26. – 31. lokakuuta. Rakentajaosaston vahvuus on 21 henkilöä. 

Suomi osallistuu EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon vuonna 2015. Ruotsin johtamaan NBG15-osastoon (Nordic Battle Group 2015) kuuluvat lisäksi Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua. 

EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon osallistuu Suomesta helikopteriosasto, johon kuuluu 51 sotilasta ja neljä NH90-helikopteria. Lisäksi valmiusvuoroon osallistuu Suomesta esikuntaupseereita, sotilaspoliiseja sekä huollon edustajia, yhteensä hieman alle 70 henkilöä. Helikopteriosaston on tarkoitus tuottaa taisteluosaston käyttöön lääkinnällinen evakuointikyky. 

Taisteluosaston valmius arvioidaan harjoituksessa 

Marraskuussa Ruotsissa järjestettävä Joint Action 14 –harjoitus on EU:n taisteluosaston valmistautumisvaiheen tärkein harjoitus, jossa testataan taisteluosaston suoritus- ja yhteistoimintakyky ennen valmiusvuoron alkamista tammikuun 2015 alussa. Harjoitukseen osallistuu yli 2400 henkilöä seitsemästä maasta. 

– Tarkoituksemme on harjoitella ja toimia siten, kuin varsinaiseen operaatioon lähtiessä tekisimme. Huolellisen suunnittelu- ja valmistelutyön lisäksi testaamme joukon keskittämisen toimialueelle sekä yhteistoimintakyvyn muiden kansallisuuksien asettamien joukkojen kanssa, sanoo suomalaisen harjoitusosaston johtaja, Helikopteripataljoonan komentaja everstiluutnantti Jaro Kesänen. 

NBG15-taisteluosastoon kuuluvan suomalaisen helikopteriosaston suorituskykyä mitattiin Nato-standardien mukaisesti kesäkuussa 2014, jolloin osasto läpäisi arvioinnin ensimmäisen vaiheen. 

Ruotsin johtama NBG15-taisteluosasto on valmiusvuorossa 1.1. – 30.6.2015. 

:KATSO VIDEO: Marimekko ja Finnair jatkavat yhteistyötään uudella Unikko-lentokoneella

972135c3a5ef52f4_org

Marimekon ja Finnairin designyhteistyö saa jatkoa, kun Finnairin Airbus 330 -lentokone verhoillaan Marimekon klassiseen Unikko-kuvioon uudessa, aiemmin ennennäkemättömässä sinisävyisessä värissä. Kone lentää Helsingistä Finnairin kaikkiin kaukoliikennekohteisiin, ja liittyy siten vuonna 2012 maalatun Unikko-kuosisen Airbus 340-koneen seuraan. Uuden Unikko-koneen lennot alkavat vuoden 2014 lopussa.

”Olemme juhlineet tänä vuonna kaikkien aikojen suosituimman kuviomme, Unikon 50-vuotisjuhlaa eri puolilla maailmaa. Samalla olemme halunneet kertoa Unikon syntytarinaa, joka on voimallaan innoittanut ihmisiä ympäri maailman kulkemaan rohkeasti omia polkujaan. Olemme innoissamme siitä, että designyhteistyömme Finnairin kanssa jatkuu nyt Anniversary Unikko -nimityksen saaneella kuosilla, joka koristaa Finnairin Airbus 330 -lentokonetta, tuoden iloa ihmisille ympäri maailmaa”, kertoo Marimekon operatiivinen johtaja Tiina Alahuhta-Kasko. ”Juhlavuoden ja yhteistyömme kunniaksi Unikko nähdään nyt uudessa sinisävyisessä värityksessä, joka on saanut inspiraationsa Suomen tuhansista järvistä ja kauniista, puhtaasta luonnosta.”

“Olemme iloisia yhteistyömme laajenemisesta Marimekon kanssa”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. “Kaksi Unikko-kuosista laajarunkokonettamme lentävät suomalaisen osaamisen, positiivisuuden ja luovuuden lähettiläinä maailmalla ja erityisesti Aasiassa, jossa sekä Finnairilla että Marimekolla on vahva kasvustrategia.”

Marimekon ja Finnairin yhteistyö alkoi vuonna 2012, ja Marimekko for Finnair -astiat ja tekstiilit otettiin käyttöön kaikissa Finnairin lentokoneissa vuonna 2013. Marimekon suunnittelijan Sami Ruotsalaisen erityisesti lentokoneympäristöön suunnittelemassa mallistossa näkyvät Maija Isolan klassikkokuosit. Malliston siniset, vihreät ja harmaat värit sekä klassikkokuviot kertovat tarinaa suomalaisesta luonnosta ja näkymästä, joka avautuu lentokoneen ikkunasta.

Finavia vuokraa tiloja Rajavartiolaitokselle Helsinki-Vantaalta

medium_Helsinki_Malmi

Finavia Oyj ja Rajavartiolaitos valmistelevat Rajavartiolaitoksen helikopteritoimintojen aloittamista Helsinki-Vantaalla.

Finavia Oyj ja Rajavartiolaitos ovat tehneet sopimuksen toimitilaratkaisusta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Finavialla on sopimuksen mukaan valmius rakentaa kiitotie 2:n lähistölle Helsinki-Vantaalla tukikohta, jonka Rajavartiolaitos vuokraisi 20 vuodeksi. Sopimus mahdollistaa Rajavartiolaitoksen ilma-alustoimintojen siirron Malmin lentoasemalta Helsinki-Vantaalle.

Finavia arvioi, että Rajavartiolaitoksen lentotoiminta ei muodosta ongelmaa kaupalliselle lentoliikenteelle Helsinki-Vantaalla. Helikoptereiden ei-kiireelliset lennot ohjataan muu lentoliikenne ja asutus huomioiden kohti itää ja etelää.

Finavia voi aloittaa tukikohdan rakennustyöt keväällä 2015, jolloin ne valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä.

Hanke vaatii toteutuakseen Valtioneuvoston ja eri ministeriöiden sekä Finavia Oyj:n hallituksen hyväksynnän.

Valtio vetäytyy Helsinki-Malmin lentoasemalta 2016

2014-10-23 12_20_06-Malmin harrasteilmailun sijoittumismahdollisuudet Nummelan ja Hyvinkään lentoken

Valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta syyskuussa 2016. Alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön viimeistään 1.1.2017. Helsingin kaupunki on suunnitellut ottavansa Helsinki-Malmin lentoaseman alueen asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. 

Hallitus teki päätöksen toimintojen lakkauttamisesta Helsinki-Malmin lentoasemalla maaliskuussa 2014 sopiessaan budjettikehyksistä ja julkisen talouden suunnitelmasta. 

Valtion ja Helsingin seudun kunnat pääsivät elokuussa 2014 sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asumisen edistämisestä. Neuvottelutulokseen kirjattiin, että valtio lopettaa toimintonsa Malmin lentoasemalla vuoden 2016 mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. 

Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut hallituksen tekemää päätöstä ja selvittänyt Helsinki-Malmin käyttäjäryhmien toiminnan jatkumista ja sijoittumista. 

Rajavartiolaitoksen tukikohta siirtyy Helsinki-Vantaalle syksyllä 2016. 

Koulutusyritykset siirtyvät arvion mukaan pois Helsinki-Malmilta syyskuussa 2016 ja hakeutuvat niille kentille, joiden olosuhteet ja asiakasvirrat mahdollistavat liiketoiminnan. 

Lentoaseman alueelle suunnitellaan asuinalue 

Lentoaseman toiminnasta vastaava Finavia päättää Helsinki-Malmilla Helsingin kaupungin kanssa tekemänsä käyttöoikeussopimukset. Kaupungin tarkoituksena on myös ostaa Finavian Malmilla omistamat maa-alueet ja alueella sijaitsevat valtion rakennukset. 

http://www.lvm.fi/julkaisu/4422798/malmin-harrasteilmailun-sijoittumismahdollisuudet-nummelan-ja-hyvinkaan-lentokentille-selvitys

Kaupungin, Finavian ja valtion valmistelemien kauppojen arvo on yhteensä 12 miljoonaa euroa. Noin 18 hehtaarin maa- ja kiinteistökaupat vaativat vielä Helsingin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Sitä ennen asiaa käsittelee kiinteistölautakunta torstaina 30. lokakuuta. 

Helsingin kaupungin alustavan arvion mukaan Malmin lentokentän alueelle on mahdollista kaavoittaa asuntoja noin 25 000 asukkaalle. Työpaikkoja sinne tulisi 2000–3000. 

Harrasteilmailijat useammalle kentälle 

Harrasteilmailijat voivat jatkaa toimintaa Helsinki-Malmin lentoasemalla elokuuhun 2016 asti. Tämän jälkeen Helsinki-Malmilla ei ole enää tarjolla lennonvarmistuspalveluja. Ministeriö pyytää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafia tekemään marraskuun loppuun mennessä riskianalyysin siitä, voisiko harrasteilmailua jatkaa Helsinki-Malmilla elokuusta 2016 vuoden 2018 loppuun asti ja millaisin edellytyksin ja rajoituksin se tapahtuisi. 

Harrasteilmailijat siirtynevät jatkossa nykyistä laajemmalle joukolle lentoasemia. Ministeriö on selvittänyt Helsinki-Malmin lentoasemalla toimivan harrasteilmailun sijoittumismahdollisuuksia Nummelan ja Hyvinkään lentokentille. Nämä kentät ovat aktiivisessa harrasteilmailun käytössä ja sijaitsevat alle tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta. Selvityksen mukaan harrasteilmailulla on kohtuulliset toimintamahdollisuudet näillä lentokentillä. Harrasteilmailun siirtyminen nykyisessä laajuudessaan joko Nummelaan tai Hyvinkäälle ei kuitenkaan ympäristösyistä ole mahdollista. 

Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo tavata harrasteilmailijoita kuluvan syksyn aikana. Tarkoitus on yhdessä harrasteilmailijoiden kanssa pohtia jatkotoimia ja keskustella siitä, miten valtio voisi omalta osaltaan helpottaa ilmailuharrastuksen jatkamista muilla kentillä Helsinki-Malmin sulkemisen jälkeen. 

Norwegianilla merkittävää kasvua ja korkea käyttöaste kolmannella vuosineljänneksellä

wptcd64zmby4t8sgcxho

Norwegian kasvoi merkittävästi kaikilla Euroopan markkinoilla kolmannella vuosineljänneksellä. Yhtiön kapasiteetti kasvoi 36 prosenttia ja käyttöaste oli 85 prosenttia. Tulos ennen veroja (EBT) oli 505 miljoonaa Norjan kruunua, kun se vuonna 2013 samalla vuosineljänneksellä oli 604 miljoonaa Norjan kruunua. Kolmannen vuosineljänneksen tulokseen vaikuttivat merkittävästi korvaavista lennoista aiheutuneet kustannukset ja heikko Norjan kruunu.

Merkittävästä kapasiteetin kasvusta huolimatta Norwegianin koneet täyttyivät huomattavasti paremmin kuin samaan aikaan viime vuonna. Käyttöaste oli kolmannella vuosineljänneksellä 85 prosenttia, kasvua kolme prosenttiyksikköä. Yhteensä 7,1 miljoonaa matkustajaa lensi Norwegianilla kolmannella vuosineljänneksellä. Eniten Norwegianin matkustajamäärä kasvoi Lontoon Gatwickissä.

Tulos ennen veroja (EBT) oli 505 miljoonaa Norjan kruunua, kun se vuonna 2013 samalla vuosineljänneksellä oli 604 miljoonaa Norjan kruunua. Heikko Norjan kruunu (NOK), Yhdysvaltojen liikenneviranomaisten viivästynyt hyväksyntä Norwegianin irlantilaisen tytäryhtiön luvalle lentää Yhdysvaltoihin sekä lentojen myöhästymisistä johtuneet kustannukset aiheuttivat yhdessä ylimääräisiä kustannuksia ja vaikuttivat kolmannen vuosineljänneksen tulokseen. Lentojen myöhästymisistä aiheutuneet koneiden vuokrat, ylimääräinen polttoaine samoin kuin matkustajille tarjottu majoitus, ruoka ja juoma aiheuttivat niin ikään lisäkustannuksia. Myös Yhdysvaltojen liikenneviranomaisten viivästynyt käsittely Norwegianin tytäryhtiö Norwegian Air Internationalin lentoluvalle Yhdysvaltoihin aiheutti lisäkustannuksia. Yhtiöllä on oikeus lupaan EU:n ja Yhdysvaltojen välisen Open Skies -sopimuksen perusteella.

– Myönteistä on, että olemme saaneet monia uusia asiakkaita koko reittiverkostossamme ja käyttöasteemme on vahva. Olemme vastaanottaneet useita kansainvälisiä tunnustuksia ja voittaneet jo toistamiseen Paras eurooppalainen halpalentoyhtiö -palkinnon. Samalla meillä on ollut useita haasteita muun muassa siitä syystä, että tytäryhtiömme Dublinissa ei ole saanut vielä lupaa lentää Yhdysvaltoihin. Tästä johtuen laivastomme ei ole ollut optimaalisessa käytössä. Tekniset haasteet kaukoliikenteessä ovat myös aiheuttaneet lisäkustannuksia. Nyt meillä on kuitenkin vakaampi kaukolentotoiminta ja aiempaa enemmän koneita laivastossamme. Vuosi 2015 tulee olemaan konsolidaation aikaa, jolloin kasvu ei ole yhtä suurta. Ensi vuonna lyhyen matkan laivastossamme on vain Boeing 737-800 -koneita, kun vanhemmat Boeing 737-300 -koneet poistuvat laivastostamme, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Lisätietoja liitteenä olevasta pdf-tiedostosta.

Norwegian Q3 Interim report(pdf)

Turun lentoaseman öljyvahingon puhdistustyöt jatkuvat

Turun lentoasemalla 24.9. havaitun öljyvahingon takia pidettiin tänään 22.10. viranomaispalaveri, jossa päivitettiin tilannetiedot puhdistustöiden etenemisestä ja sovittiin jatkotoimista.

Viimeisen viikon aikana on otettu näytteitä T2-rakennuksen lattian alla olevasta maa-alueesta sekä terminaalin ympäristöstä. T2-rakennuksen alta otetuista näytteistä löydettiin jäämiä öljystä. Selvitykset öljyisen maan poistamiseksi on käynnistetty ja öljyinen maa pyritään poistamaan mahdollisimman pian. Rakennuksen ulkopuolelta öljyinen maa on saatu poistettua.

Tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella todettiin, että T2:n läheisissä laskuojissa on havaittavissa enää vähäisiä öljyjäämiä. Jäämistä ei ole merkittävää haittaa ympäristölle tai asukkaille. Pinta- ja pohjaveden tarkkailua jatketaan terminaalirakennuksen ympäristössä ja lähialueella.

Turun lentoasemalla havaittiin 24.9. öljyvahinko. Lentoaseman 2-terminaalin huoltorakennuksen säiliöstä oli vuotanut maaperään arviolta 14 000 litraa kevyttä polttoöljyä inhimillisestä erehdyksestä johtuen. Vahinkopaikka sijaitsee pohjavesimuodostuman reuna-alueella, hyvin vettä läpäisevän pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella, jossa kallionpinta nousee lähelle maanpintaa eikä pohjavettä ole todettu.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi: Liikennöintilupa Suomen ja Israelin väliseen lentoliikenteeseen haettavana

Liikenteen turvallisuusvirasto ilmoittaa Suomen ja Israelin väliseen lentoliikenteeseen oikeuttavan liikennöintiluvan haettavaksi.

Määräaika

Liikennöintilupahakemus on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastoon 3.11.2014 klo 16.15 mennessä.

Hakemus on laadittava 24.6.2004 annetun Ilmailulaitoksen päätöksen liikennöinnistä reitillä, johon kohdistuu käyttörajoituksia (Ilmailulaitoksen normisarja 2/2004) 3 kohdan mukaisesti. Lisätietoja saa Liikenteen turvallisuusviraston yhteyshenkilöltä.

Ilmavoimat: Valmet-Redigot etsivät uutta omistajaa

2014-10-21 22_54_59-Konetyyppifactsheet+RG+_nettiversio_.pdf - Nitro Pro 9

Osa suomalaista sotilasilmailuhistoriaa on kaupan, kun puolustusvoimat myy käytöstä poistettuja Ilmavoimien Valmet-Redigoja. Koulutus- ja yhteyskoneena palvelleet Redigot poistuivat palveluksesta noin vuosi sitten. Myyntipäätös koskee kaikkiaan viittä koneyksilöä, jotka myydään yhdessä erässä.

Valmet Redigo L90 TP on suomalaisvalmisteinen, yhdellä potkuriturbiinimoottorilla varustettu nelipaikkainen lentokone, joka on suunniteltu koulu- ja yhteyskoneeksi. Vuonna 1985 ensilentonsa tehnyt Redigo suunniteltiin Vinka-alkeiskoulukoneen pohjalta.

Ilmavoimille Redigoja hankittiin 90-luvun alussa kaikkiaan kymmenen. Koneista puolet on luovutettu museo- ja opetuskäyttöön.

Osa suomalaista sotilasilmailuhistoriaa

Kehittely- ja suunnitteluvaiheessa Redigosta kaavailtiin modernia sotilaskoulukonetta, jolle toivottiin myös kansainvälistä menestystä. Ilmavoimien Redigo-hankinnan taustalla oli poliittinen ohjaus, jolla pyrittiin tukemaan kotimaista teollisuutta ja Valmetin vientiponnisteluja. Ensimmäinen sarjakone RG-1 luovutettiin Tiedustelulentolaivueelle toukokuussa 1992.

Ilmavoimissa Redigoja käytettiin monipuolisesti sekä yhteys- että koulutuskoneena. Konetyyppi on ollut mukana kasvattamassa useita sotilaslentäjäsukupolvia ainakin välillisesti, kun sitä on käytetty maalina erilaisissa hitaan maalin tunnistuksissa ja torjunnoissa sekä pelastautumisharjoituksissa.

Koulutus- ja yhteyslentokäytön lisäksi Redigoilla toteutettiin paljon esimerkiksi poliisin virka-apupyyntöihin perustuvia tehtäviä, kuten henkilöetsintöjä ja pelastushenkilöstön opastamista ilmasta käsin. Lisäksi hävittäjäkoulutuksesta tukilentolaivueeseen siirtyviä ohjaajia on perehdytetty yhteys- ja kuljetustehtäviin Redigoilla.

Redigojen suorituskykyä saatiin ihailla aikanaan myös lentonäytöksissä. Taitolentoa konetyypillä lennettiin 2000-luvun puolelle saakka.

Eläkkeelle kunniakkaan palveluksen jälkeen

Valmet Redigo L-90 TP koulu- ja yhteyskoneet päättivät palveluksensa Ilmavoimissa torstaina 31. lokakuuta vuonna 2013, kun konetyyppi oli korvattu uusilla Pilatus PC-12 -yhteyskoneilla.

Redigojen viimeisen lentotehtävän suoritti ainoa tuolloin vielä käytössä ollut, tunnuksella RG-2 toiminut koneyksilö Kauhavalla. Sillä lennettiin Ilmavoimissa 4 807 tuntia. Kaikkiaan Ilmavoimien Redigo-kalustolla lennettiin niiden palvelusuran aikana noin 40 800 tuntia.

Puolustusvoimien käytöstä poistettua lentokalustoa tulee myyntiin harvakseltaan. Edellisen kerran puolustusvoimilta on siirtynyt uusille omistajille Piper Chieftain -yhteyskoneita. Niitä myytiin vuonna 2010 kaksi kappaletta. Koneet ovat lentokäytössä edelleenkin.

Ilmavoimien palveluksessa olleita Redigo L-90 TP lentokoneita myydään kaikkiaan viisi kappaletta. Koneet myydään varaosineen, työvälineineen ja ohjekirjoineen.

– Ostaja voi olla koti- tai ulkomailta, kertoo hankepäällikkö Mikko IhanainenIlmavoimien materiaalilaitokselta. Joihinkin kaupan kohteena oleviin materiaaleihin saattaa kuitenkin liittyä maastavientirajoituksia. Ostajan selvitettäväksi jää mahdollisten maastavientilupien hankkiminen.

Myyntiin tulevat koneet saattavat hyvinkin jatkaa lentoaan tulevaisuudessa. Käyttöiän lisääminen edellyttää kuitenkin huomattavien huoltotoimenpiteiden tekemistä ja sotilasrekisterissä olleiden koneiden siviilirekisteröintiä. Konetyyppi on edelleen aktiivisessa lentokäytössä muun muassa Eritreassa ja Meksikossa.

– Koneet ovat herättäneet jonkin verran kiinnostusta, kertoo Ihanainen. Olemme saaneet muutamia yhteydenottoja jo ennen myyntipäätöksen tekemistä.

Linkit:

Fact sheet: Valmet L-90 TP Redigo 
Myynti-ilmoitus
Myyntisopimusluonnos
Asennetut laitteet 
Ohjekirjat

Icelandair lisää lentoja Orlandoon ja siirtyy uudelleen pääkentälle

umh5auxrvfors7ahy3hs

Syyskuussa 2015 yhtiö aloittaa neljällä viikkovuorolla ja siirtyy muutaman vuoden jälkeen takaisin alueen pääkentälle joka on  Orlando International Airport ( MCO )

Tulevaan kevääseen saakka lennot jatkuvat  Orlandon Sandford lentokentälle (SFB) ja vaihtuvat talvikauden alkaessa uudistetulle MCO kentälle,  josta avautuu tulevaisuudessa myös luotijuna yhteys Miamiin. Kesätauon jälkeen, syyskuusta alkaen koko talvikauden neljä viikovuoroa lennetään maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin.

Icelandair aloitti lennot Orlandoon jo 1984 ja oli 30 vuotta sitten ensimmäinen kansainvälinen yhtiö Floridan sydämeen ja palaa näin toiminnan keskipisteeseen.

Icelandair tarjoaa nopeiden ja mukavien lentoyhteyksien lisäksi stopover mahdollisuutta Islannissa.  Kaksi kohdetta yhden hinnalla,  on kiinnostava yhdistelmä jota markkinoidaan lisäarvona

erityisesti tulevan vuoden aikana kaikille Atlantin ylitystä suunnitteleville.

Icelandair lentoverkosto 2015 kattaa yhteensä  39 kohdetta joista 14 Pohjois-Amerikassa : Boston, Washington D.C., New York (JFK og Newark), Orlando, Minneapolis/St. Paul, Denver, Seattle, Anchorage,

Portland USAssa sekä  Toronto, Halifax, Vancouver og Edmonton Kanadassa. 

Viestintävirasto: Mobiililaitteiden käyttö lentokoneissa edelleen rajoitettua

Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA päivitti syyskuussa 2014 eurooppalaisille lentoyhtiöille suunnattua ohjeistusta mobiililaitteiden käytöstä lennon aikana. Viestintävirasto muistuttaa, että lieventyneistä käytännöistä huolimatta esimerkiksi matkapuhelinten täytyy edelleen olla kytkettynä lentotilaan, jotta niitä voi käyttää lennon aikana.

Lentoturvallisuudesta Euroopassa vastaava virasto EASA (European Aviation Safety Agency) päätti syyskuussa 2014, että eurooppalaiset lentoyhtiöt voivat halutessaan sallia mobiililaitteiden käytön lennon aikana. Aiemmin lentoyhtiöitä ja matkustajia on ohjeistettu esimerkiksi matkapuhelinten kohdalla asettamaan lentotila päälle etukäteen ja sammuttamaan laitteet nousun ja laskun ajaksi.

EASAn linjauksen mukaan lentoyhtiöt voivat itsenäisesti päättää kannettavien elektronisten laitteiden käytön sallimisesta lennon aikana, kunhan niiden käyttö ei vaikuta lentokoneen turvalliseen operointiin. EASAn ohjeiden ohella matkaviestinten käytössä on noudatettava myös muiden viranomaisten määräyksiä, kuten esimerkiksi Viestintäviraston määräystä, jonka tarkoituksena on matkaviestinverkkojen häiriöttömyyden varmistaminen. Matkaviestinten käyttö lennon aikana normaalitilassa voi aiheuttaa häiriöitä muun muassa maanpäällisten matkaviestinverkkojen toimintaan.

Rajoitukset matkaviestinten käytölle lentokoneessa

Viestintäviraston määräykset eivät rajoita matkaviestinten lennonaikaista käyttöä, kunhan ne on asetettu lentotilaan. Matkaviestin on lentotilassa silloin, kun sen matkaviestinverkkojen taajuuksilla toimivat radiolähettimet eivät ole käytössä. Useimmissa matkapuhelinmalleissa on oma asetuksensa lentotilalle, ja sen aktivoiminen sulkee muun muassa laitteen matkapuhelinverkko-, WLAN- ja Bluetooth-yhteydet sekä estää FM-radion käytön.

Lentomatkustajien tulee huomioida, että ns. normaalitilassa (lentotilaa ei ole kytketty päälle) matkaviestinten käyttöä rajoittaa Viestintäviraston määräys 15. Määräyksen mukaan matkaviestintä ei saa käyttää ilma-aluksessa tai muussa ilmailuun käytettävässä laitteessa lennon aikana, ellei siihen ole asennettu erityistä matkaviestintukiasemaa, jonka kautta verkkoon kytkeydytään. Tässä tapauksessa tukiasema säätää matkaviestinten lähetysasetukset sellaisiksi, että ne eivät aiheuta häiriöitä muille taajuuksien käyttäjille. Tällöinkin matkaviestinten käyttö on sallittu vain yli 3 kilometrin korkeudessa.

Matkaviestinten ja muiden kannettavien elektronisten laitteiden käytössä ilmailussa on aina noudatettava EASAn, Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) sekä muiden viranomaisten määräyksiä. Lentoyhtiöllä tai koneen kapteenilla on lisäksi harkintansa mukaan oikeus kieltää mainittujen laitteiden käyttö missä tahansa lennon vaiheessa.

EASAn uutinen uudesta ohjeistuksesta (englanniksi)
Kannettavien elektronisten laitteiden käyttö lennolla (englanniksi)