Historiallinen DC-3 –lentokone Vantaan Asuntomessujen tähdeksi

 

lokki_asuntomessut_2015_logo_musta_transparent_283_px

Suomen Ilmailumuseo, Vantaan kaupunki, Osuuskunta Suomen Asuntomessut ja Airveteran Oy ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen Finnairin entisen DC-3 -matkustajakoneen kunnostamiseksi muistomerkkikäyttöön.

Kone kunnostetaan ja tuodaan näytteille kesän 2015 valtakunnalliseenAsuntomessutapahtumaan Vantaan Kivistössä.

Airveteran Oy:n nyt omistama DC-3 hankittiin Aeron (nyttemmin Finnair) käyttöön vuonna 1947. Kone sai rekisteritunnuksen OH-LCD ja lempinimen “Lokki”. Kesäkuun 26. päivänä vuonna 1952 Lokki laskeutui lentokapteeni Wolmar Laurilan ohjaamana kaikkien aikojen toisena koneena silloin vielä keskeneräiselle Seutulan lentoasemalle.

Lokki lensi matkustajaliikenteessä vuoteen 1966, jonka jälkeen sitä käytettiin vielä rahtilennoilla, Maanmittaushallituksen kartoituskoneena sekä Ilmavoimien kuljetuskoneena. Kone poistettiin aktiivikäytöstä vuonna 1984, ja sen viimeinen lento lennettiin 1986.

Airveteran Oy kunnosti Lokkia 90–luvulla, jonka jälkeen se on ollut ulkosäilytyksessä Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella. Lokki siirretään keskiviikkona 22.10. Suomen Ilmailumuseon pihaan. Koneen kunnostustyö tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin ja siihen osallistuu mm. Ilmailumuseoyhdistys ry:n jäsenistöä.

Näyttävällä esiintymisellä Asuntomessuilla Lokki ilmentää lentoliikenteen valtaisan kehityksen merkitystä Vantaan kaupungille. Lokin tulevaisuus Asuntomessujen jälkeen on kuitenkin vielä avoinna. Tavoitteena on, että Lokki saisi arvoisensa paikan muistomerkkinä esimerkiksi Aviapoliksen alueella.

Lokki -muistomerkkihankkeen etenemistä voi seurata hankkeen kotisivuilta osoitteessa www.lokkiprojekti.fi. Sivuilla tullaan kertomaan myös mahdollisuuksista osallistua vapaaehtoistyöhön vaikkapa Lokin jo himmenneiden ulkopintojen kiillottamisurakassa.

 

Airbus sopeuttaa A330-koneiden tuotantotahtia

Airbus on päättänyt laskea A330-lentokoneiden tuotantotahtia nykyisestä kymmenestä kuukaudessa yhdeksään. Muutos tapahtuu vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä, kun yhtiö valmistautuu valmistamaan uusia A330neo-koneita.

Vuodesta 2013 Airbus on valmistanut 10 A330-konetta kuukaudessa. Tämän kokoluokan koneissa tuotantotahti on alan korkein.

“Tehtävämme lentokoneiden valmistajana on ennakoida markkinoita ja muuttaa tuotantomääriämme, jotta voimme varmistaa tasaisena jatkuvan tuotannon, myös toimitusketjullemme. Uskomme, että pystymme pitämään tuotannon vakaana siirtyessämme kohti A330neo-tuotannon ylösajoa ”, sanoo Airbusin ohjelmien johtaja Tom Williams.

Tuoteperhettä päivitetään parhaillaan, ja lähivuosina markkinoille tulee 242 tonnin lentoonlähtöpainoinen malli, alueellisille ja kotimaan reiteille optimoitu A330 sekä A330neo, johon tulevat uudet moottorit ja jonka aerodynamiikkaa on parannettu muun muassa kärkisiivillä.

A330-perheeseen kuuluu 250‒300-paikkaisen matkustajakoneen lisäksi rahti-, VIP- ja tankkerimalli. Airbus on saanut perheen koneista yli 1 300 tilausta, joista yli 1 100 on toimitettu yli 100 tilaajalle.

Finnair osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Finnairin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan on nimetty seuraavat henkilöt: osastopäällikkö Eero Heliövaara (puheenjohtaja), valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto; salkunhoitaja Robin Backman, KEVA ja johtaja Per Wennberg, Skagen-rahastot. Lisäksi Finnairin hallituksen puheenjohtaja Klaus Heinemann on nimitystoimikunnan jäsen.

Finnairin vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti nelijäseninen osakkeenomistajien nimitystoimikunta on pysyvä elin yhtiön hallinnossa. Toimikunnan jäsenet nimetään vuosittain.  Yhtiön osakasluetteloon syyskuun ensimmäisenä arkipäivänä rekisteröidyillä kolmella suurimmalla osakkeenomistajalla on jokaisella oikeus nimetä yksi jäsen toimikuntaan.  Lisäksi toimikunnan jäsenenä toimii Finnairin hallituksen puheenjohtaja.

Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten lukumääräksi, hallituksen jäseniksi sekä heidän palkitsemiseksi. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.

Nyt valittu nimitystoimikunta toimittaa yhtiön hallitukselle ehdotuksensa varsinaiselle yhtiökokoukselle 31.1.2015 mennessä.

Finavia nostaa lentomatkustajien palvelut Oulussa uudelle tasolle

Finavia panostaa Oulun lentoaseman palveluvalikoimaan ja matkustusviihtyvyyteen lokakuussa käynnistyvillä uudistustöillä. Uudistukset ovat osa Finavian laajaa verkostolentoasemien kehitysohjelmaa.

Oulussa uudistuksissa keskitytään kolmeen kokonaisuuteen: matkustajien palveluihin, pysäköintialueiden toimivuuteen sekä terminaalitilojen yleiseen viihtyvyyteen.

– Oulun lentoasema on isossa roolissa, kun mietitään vaikkapa pohjoisen Suomen liike-elämän ja matkailun toimintamahdollisuuksia. Sen vuoksi on tärkeää panostaa sujuvaan matkustamiseen ja lentoaseman toimivuuteen, sanoo Finavian verkostolentoasemista vastaava johtaja Joni Sundelin .

Uudistustyöt alkavat viikolla 43. Suunnitelmien mukaan uudistukset ovat valmiina marraskuun loppuun mennessä.

Lentoaseman palveluiden parantaminen

Palvelu-uudistukset näkyvät sekä porttialueella että yleisöpuolella sijaitsevissa kahvila- ja ravintolatiloissa, joita operoi nykyisin Finavian pitkäaikainen yhteistyökumppani SSP Finland.

Tiloja ja valikoimia päivitetään vastaamaan paremmin matkustajien toiveita. Esimerkiksi porttialueen ravintolaan SSP tuo uuden konseptin, jonka myötä tarjolle tuodaan muun muassa lämmintä ruokaa. Uudistetussa ilmeessä näkyy skandinaavisuus ja myös suomalainen design. Myymälässä on jatkossa helppo tehdä ostokset kahvila- ja ravintolaostosten yhteydessä.

Loka-marraskuussa muutostöiden aikana palvelut ovat avoinna melko normaalisti, mutta pienemmällä valikoimalla.

Lisäksi Finavia panostaa lähtöselvitystoimintojen sujuvuuteen tuomalla lentomatkustajien käyttöön matkatavara-automaatteja. Bag drop -automaatilla matkustaja voi itse jättää matkatavarat ruumassa kuljetettaviksi, kun lähtöselvitys on tehty lähtöselvitysautomaatilla tai internetissä.

Pysäköintialueiden parannukset ja joukkoliikenteen toimivuus

Lentoaseman parkkialueita uudistetaan. Oulun pysäköintialueille asennetaan etäohjattavia lämpötolppa- ja sähköautojen latauspisteitä. Asennusten jälkeen Oulussa on Pohjois-Euroopan suurin kestävän latauksen latausalue, lähes 300 latauspaikkaa.

Lisäksi yhdessä alueen toimijoiden kanssa on käynnistetty selvitystyö, jonka tavoitteena on saada toimivampi bussiliikenne lentoasemalta kaupunkiin.

Viihtyisyyden lisääminen lentoasemalla

Lentomatkustajien viihtyvyyteen satsataan lentoasemalla useassa eri paikassa. Sisustus muuttuu paitsi porttialueella, myös yleisöpuolen aulatiloissa. Luvassa on muun muassa uutta kalustusta ja valaistusta sekä tiloja oman ajankäytön optimointiin. Suunnittelussa on otettu huomioon myös kotimaisuus ja paikallisuus.

Finavian kehitysohjelma verkostolentoasemilla

Finavia käynnisti verkostolentoasemien kehitysohjelman vuoden 2014 alussa. Investointiohjelman suurimmat hankkeet käynnistyvät Turussa, Ivalossa ja Tampereella, mutta uudistuksia toteutetaan myös muilla verkostolentoasemilla. Yhteensä verkostolentoasemilla on investoitu noin 35 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Finaviassa pidämme huolen siitä, että matkustaminen on mahdollisimman sujuvaa myös muutostöiden aikana. Pahoittelemme kuitenkin muutostöiden matkustajille aiheuttamaa haittaa.

Viestintävirasto: Ilmailun VHF-radiolaitteissa siirrytään kapeamman kanavavälin käyttöön

Ilmailun radiolaitteiden käyttämä kanavaväli kaventuu kolmasosaan vuodesta 2018 lähtien. Uudistuksen tarkoituksena on jakaa ruuhkaisia taajuuksia entistä tehokkaammin muun muassa lentokoneiden ja lennonjohdon välisen viestinnän tarpeisiin. Muutos edellyttää radiolaitekannan vaiheittaista uusimista koko Euroopassa.

Ilmailun VHF-radiolaitteissa siirrytään vuoden 2018 alusta lähtien käyttämään kapeampaa 8,33 kHz:n kanavaväliä (kanavanleveyttä) entisen 25 kHz:n lisäksi ilmailun taajuusresurssien parantamiseksi. Nykyiset ilmailun VHF-radiot on suunniteltu käyttämään 25 kHz:n kanavaväliä, joten laitekannan uusimiseen on varattu siirtymäaikaa vuoden 2017 loppuun. Euroopan komission asetuksen (EU) N:o 1079/2012 mukaan VHF-taajuusalueella (30–300 MHz) toimimaan tarkoitettujen ilmailun radiolaitteiden on oltava kykeneviä 8,33 kHz:n kanavaväliin viimeistään 31.12.2017.

Laitekaupan kannalta kanavavälin kavennus tarkoittaa sitä, että kaikissa 17.11.2013 jälkeen markkinoille saatetuissa ja käyttöönotetuissa radiolaitteissa on oltava käyttövalmius molempiin kanavaväleihin.

Radiolaitteiden käyttäjien on puolestaan huomioitava, että Viestintävirasto myöntää luvan sellaiselle radiolaitteelle, jossa on käyttövalmius uuteen 8,33 kHz:n kanavaväliin. Laite on kuitenkin voitava virittää myös 25 kHz:n kanavavälin taajuuksille. Lupa voidaan myöntää myös radiolaitteelle, jossa ei ole 8,33 kHz:n kanavavälin käyttövalmiutta, jos se on otettu käyttöön ennen 17.11.2013. Tällöin lupa on voimassa vain 31.12.2017 saakka.

Ilma-alukseen, jolle Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) on myöntänyt lentokelpoisuustodistuksen tai lentoluvan ensimmäistä kertaa 17.11.2013 jälkeen, on asennettava radio, jossa on 8,33 kHz:n kanavavälin käyttövalmius.

Kanavavälin muutos ei kuitenkaan koske esimerkiksi hätätaajuutta (121,500 MHz), etsintä- ja pelastustaajuutta (123,100 MHz) tai muita sellaisia taajuuksia, joiden käyttöoikeuksissa edellytetään erikseen määrättyjen poikkeusten vuoksi edelleen 25 kHz:n kanavaväliä.

Tutustu komission asetukseen (EU) N:o 1079/2012.

Lue lisää ilmailutoiminnassa käytetyistä radiolaitteista Viestintäviraston sivuilta

Flybe parantaa Maarianhaminan-reitin aikatauluja

olaskadn1cm0vmeksqdq

Maarianhaminan ja Helsingin välisen lentoreitin aikataulut muuttuvat 3. marraskuuta. Aikataulumuutokseen päädyttiin ahvenanmaalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.

Uusi aikataulu mahdollistaa pidemmän työpäivän Ahvenanmaalta pääkaupunkiseudulle matkustaville. Aamulento Helsinkiin lähtee jatkossa aiempaa varhaisemmin ja alkuillan lento takaisin Maarianhaminaan aiempaa myöhemmin. Aikataulu on suunniteltu niin, että se palvelee myös Helsingistä Ahvenanmaalle suuntaavia.

”Reitin matkustajamäärät ovat kasvaneet hienosti koko kesä- ja syyskauden ajan. Reitille tarvitaan kuitenkin edelleen lisää matkustajia. Pyrimme tekemään kaiken mahdollisen saariyhteisön toimivan lentoliikenteen varmistamisen eteen. Toivottavasti saamme tällä parannuksella myös alueen liikematkustajat käyttämään alueelle tärkeää lentoyhteyttä entistä enemmän”, toteaa Flyben myyntipäällikkö Elina Boman. 

Liikennöinti Maarianhaminan ja Helsingin välisellä reitillä on sujunut erinomaisesti vuoden 2014 aikana. Lennot on lennetty 99,9 prosentin varmuudella ja 88 prosentin täsmällisyydellä, eli ne ovat lähteneet 15 minuutin sisällä aikataulun osoittamasta ajasta.

Uusi aikataulu

3. marraskuuta alkaen Maarianhaminasta Helsinkiin:

Lähtee 08.55, saapuu 09.45 (ma–to)

Lähtee 17.35, saapuu 18.25 (ma–pe)

Lähtee 18.45, saapuu 19.35 (su)

Helsingistä Maarianhaminaan

Lähtee 07.40, saapuu 08.35 (ma–to)

Lähtee 16.20, saapuu 17.15 (ma–pe)

Lähtee 17.30, saapuu 18.25 (su)

Vanha aikataulu

Maarianhaminasta Helsinkiin
Lähtee 09.55, saapuu 10.45 (ma–to)

Lähtee 16.35, saapuu 17.25 (ma–pe)

Lähtee 18.45, saapuu 19.35 (su)

Helsingistä Maarianhaminaan

Lähtee 08.40, saapuu 09.35 (ma–to)

Lähtee 15.20, saapuu 16.15 (ma–pe)

Lähtee 17.30, saapuu 18.25 (su)

Uuden aikataulun mukaiset lennot ovat varattavissa Flyben uusituilla verkkosivuilla osoitteessawww.flybe.fi.

FINNHEMSIN POHJOISEN ALUEEN LÄÄKÄRIKOPTEREIDEN TOIMIALUE LAAJENEE

FinnHEMSin pohjoisen alueen lääkärihelikopteritukikohdissa otetaan käyttöön uudet EC 145 -helikopterit. Uusien koptereiden myötä toiminta-alue laajenee merkittävästi Kuopiossa ja Oulussa tarjoten yhä useammalle alueen asukkaalle nopean avun.

FinnHEMSin Kuopion, Oulun ja Rovaniemen tukikohtiin saadaan uudet Eurocopter EC 145 -helikopterit. Kopterit otetaan käyttöön porrastetusti vuoden 2015 alkuun mennessä.

– Uusien koptereiden myötä lääkärihelikopterin toimialue laajenee Oulussa ja Kuopiossa merkittävästi ja tehohoitotasoinen ensihoito tavoittaa nopeasti yhä useamman alueen asukkaan. Rovaniemellä jo aiemmalla kopterilla pystyttiin kattamaan vastaava alue. Lapissa potilaskuljetuksia tehdään eniten, noin 150 vuodessa ja siellä uuden kopterin merkittävin parannus on suurempi hoitotila, kertoo FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri.

Pohjoisen alueen lentotoiminnasta vastaava Scandinavian MediCopter kouluttaa tukikohtien lentäjät uuteen kopterimalliin. Harjoituslennot aloitettiin syyskuussa Saksassa, ja ne jatkuvat Suomessa Malmin lentokentällä lokakuun puolivälistä alkaen.

Ouluun rakenteilla tilapäinen tukikohta

FinnHEMS on aloittanut tilapäisen lääkärihelikopteritukikohdan rakennustyöt Oulunsalon lentokenttäalueella.  Nykyisestä tukikohdasta joudutaan muuttamaan, sillä se jää Oulun yliopistollisen keskussairaalan laajennustöiden alle. Tilapäinen tukikohta rakennetaan Finavialta vuokratulle tontille nopealla aikataululla, jotta muuttamaan päästään vuodenvaihteessa. Pysyvän tukikohdan aikataulusta tai sijainnista ei ole vielä tietoa.

Tilapäinen tukikohta koostuu parakeista koottavista miehistötiloista ja nosto-ovella varustetusta helikopterihallista. Tukikohdan yhteyteen tulee myös oma polttoainesäiliö, mikä parantaa polttoaineen saatavuutta merkittävästi. Muutto tapahtuu vuodenvaihteessa.

Finnair ilmastonmuutosta torjuvien yritysten kärkikastissa

18c6fd4253eb744818319bcabc752e01

Finnair on valittu Carbon Disclosure Project (CDP) -järjestön Climate Performance Leadership Index (CPLI) 2014 -indeksin A-luokkaan niiden toimien perusteella, joilla Finnair pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja ilmastonmuutokseen liittyviä liiketoimintariskejä.

Indeksissä on mukana 187 pörssiyhtiötä, joiden katsotaan toimivan esimerkillisesti ilmastonmuutosta vastaan. A-luokkaan pääsevät yritykset määrittää CDP. Kyseessä on riippumaton järjestö, joka tarjoaa ainoan maailmanlaajuisen ympäristötiedon raportointijärjestelmän. Taustalla toimii 767 sijoittajaa, joiden yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus on noin 92 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli yli kolmasosa koko maailman sijoitetusta pääomasta.

Lähes 2 000 pörssiyhtiön toimittamia tietoja on arvioitu riippumattomasti CDP:n arvostetulla pisteytysmenetelmällä, ja yhtiöt on asetettu arvion perusteella paremmuusjärjestykseen. Finnair on ainoa lentoyhtiö, joka sai parhaan arvosanan (A) ilmastotoimiensa tuloksellisuudesta ja ansaitsi paikan ilmastonmuutosta hillitsevien yritysten maailmanlaajuisessa kärkikastissa.

”Lentäminen on erittäin energia- ja pääomavaltaista toimintaa. Kun pystymme tehokkaasti mittaamaan ja raportoimaan näihin asioihin liittyvää tietoa, meidän ja osakkeenomistajiemme on helpompi ymmärtää Finnairin ilmastovaikutusta ja toisaalta pyrkiä aktiivisesti hillitsemään sekä ilmastovaikutusta että kustannuksia”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. ”CDP:ltä saamamme tunnustus on osoitus siitä, että olemme sitoutuneet täyttämään markkinoiden ja lainsäädännön vaatimukset, jotka muuttuvat nopeasti ilmastonmuutoksen vuoksi.”

”Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvavat yhä, ja jos niitä ei saada hallintaan, taloudelliset riskit ovat suuret”, sanoo CDP:n toimitusjohtaja Paul Simpson. ”Ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ei ole vielä koskaan ollut yhtä vahvoja tai kiireellisiä liiketoiminnallisia perusteita kuin nyt. Tästä syystä onnittelemme niitä yrityksiä, jotka ovat päässeet CDP:n Climate Performance Leadership Indexin A-luokkaan. Nämä yritykset vastaavat markkinoiden vaatimuksiin ympäristövastuusta ja edistävät siten kestävän talouden toteutumista.”

Finnairin tavoitteena on vähentää istuinta kohden laskettuja hiilidioksidipäästöjään 24 prosenttia vuoden 2009 tasosta vuoteen 2017 mennessä. Lentoyhtiö pyrkii saavuttamaan tavoitteensa ja parantamaan ympäristötoimiensa tuloksellisuutta seuraavilla tavoilla:

  • Laivasto on moderni ja polttoainetehokas. Finnair otti vuonna 2013 ensimmäisenä maailmassa käyttöön polttoainetta säästävillä kärkisiivillä varustetut Airbus A321 Sharklet -lentokoneet. Ensi vuonna yhtiö ottaa ensimmäisenä Euroopassa käyttöön uuden sukupolven A350XWB-koneet, jotka kuluttavat polttoainetta noin 25 prosenttia vähemmän kuin aiemman sukupolven lentokoneet ja vähentävät samalla myös hiilidioksidipäästöjä.
  • Lentokoneiden painoa seurataan tarkasti. Lennoilla käytetään muun muassa erittäin kevyitä kontteja, jotka vähentävät vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä yli 2,5 miljoonaa kiloa.
  • Polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä rajoitetaan jatkuvan liu’un laskeutumisilla ja muilla toimintaan liittyvillä toimenpiteillä.
  • Tutkitaan mahdollisuutta perustaa biopolttoaineen jakelupiste Helsinki-Vantaan lentoasemalle yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
  • Vuonna 2013 Finnairin toimistot yhdistettiin ja muutettiin uuteen LEED Platinum -sertifioituun pääkonttoriin Helsinki-Vantaan lentoaseman lähelle.

CDP:n ilmastotoimien tuloksellisuudesta antamien pisteiden avulla institutionaaliset sijoittajat ja sidosryhmät voivat arvioida ja seurata yritysten pyrkimyksiä hillitä ilmastonmuutosta. Tulokset ovat sijoittajien ja muiden sidosryhmien saatavilla eri kanavien (esimerkiksi Bloombergin) kautta, jotta ne voivat arvioida yritysten valmiutta vastata markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin ja päästösääntelyyn.

CDP:n Climate Performance Leadership Index 2014 -indeksin A-luokkaan sekä kaikkien tänä vuonna CDP:n ilmastonmuutosohjelmaan julkisesti osallistuneiden yritysten ilmastoraportteihin voi tutustua CDP:n verkkosivuilla www.cdp.net.

IndiGo solmi aiesopimuksen Airbusin kanssa 250 A320neo-lentokoneesta

8857a9db5ac76d92_800x800ar

Intian markkinaosuudeltaan suurin kotimainen lentoyhtiö IndiGo on allekirjoittanut aiesopimuksen, jonka mukaan yhtiö tilaa 250 A320neo-lentokonetta Airbusilta. Tilauksesta tulee Airbusin suurin yksittäinen tilaus lentokoneiden määrällä mitattuna.

“Uusi tilaus osoittaa IndiGon sitoutumista edullisten lentokuljetusten kehittämiseen pitkällä aikavälillä Intiassa ja sen ulkopuolella. Lisäkoneiden avulla voimme jatkaa hintojen alentamista ja mutkattoman palvelun tarjoamista kasvavalle asiakasmäärälle. Näin luomme lisää työmahdollisuuksia ja kasvua”, sanoo IndiGon pääjohtaja Aditya Ghosh.

IndiGo on aiemmin tilannut 280 lentokonetta Airbusilla (100 A320ceo- ja 180 A320neo-mallia).

A320neo-koneissa on paljon uusia innovaatioita, kuten uusimman sukupolven moottorit ja suuret Sharklet-kärkisiivet, jotka yhdessä vähentävät polttoaineen käyttöä 15 prosenttia ensimmäisestä käyttöönotosta alkaen ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Silloin yksi lentokone tuottaa 5 000 tonnia vähemmän hiilidioksidia vuodessa kuin nykyisin.

A320 on maailman myydyin kapearunkokoneiden tuoteperhe. Airbus on saanut koneista miltei 11 000 tilausta tähän mennessä. Näistä yli 6 200 on toimitettu 400 asiakkaalle.

Helsinki-Vantaan lentoaseman rajaliikennetiedote

Tammi-syyskuussa 2014 ulkorajan ylitti Helsinki-Vantaan lentoasemalla noin 3 250 000 matkustajaa. Lentoasemalla suoritettujen rajatarkastusten määrä ulkorajaliikenteessä on kasvanut viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna noin kaksi prosenttia. Odotetusti vilkas kesälomakausi (kesä-, heinä- ja elokuu) kasvatti matkustajamääriä Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Suomalaiset ovat edelleen suurin kansalaisuus ulkorajaliikenteen matkustajamäärissä. Toisena ovat japanilaiset, jotka ylittivät rajan Helsinki-Vantaan lentoasemalla tammi-syyskuun aikana noin 300 000 kertaa. Verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon, japanilaisten matkustajien määrä ulkorajaliikenteessä kasvoi miltei seitsemällä prosentilla. Kolmanneksi suurin kansalaisuus rajanylityksissä ovat kiinalaiset, jotka ylittivät rajan noin 210 000 kertaa kyseisellä ajanjaksolla.

Rajatarkastusautomaatteja käytti Helsinki-Vantaan lentoasemalla 1.1.–30.9. välisenä aikana noin 715 000 henkilöä. Tämä on jopa 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013 vastaavana ajanjaksona. Syyskuun alussa kolmansien maiden kansalaisten automaattisten maastalähtötarkastusten pilotointia laajennettiin koskemaan myös Australian ja Uuden-Seelannin kansalaisia. Pilotointi koski ennestään Japanin, Etelä-Korean, Kanadan ja Yhdysvaltojen kansalaisia.

Finavian toimittamien arvioiden mukaan ulkorajojen lentoliikenteen matkustajamäärät ovat edelleen kasvussa verrattuna viime vuoteen. Loppuvuoden (1.10.–31.12.2014) ennusteissa ulkorajojen matkustajamäärät ovat kokonaisuudessaan noin 1 007 000 matkustajaa, päivittäin keskimäärin 11 000 matkustajaa. Kasvua viime vuoteen on arvion perusteella noin neljä prosenttia. Parhaimmillaan ulkorajaliikenteessä ennustetaan olevan lähes 16 000 matkustajaa yhden päivän aikana.