Finnairille IATA:n ympäristöohjelman sertifiointi ensimmäisenä lentoyhtiönä Euroopassa

Finnair on sertifioitu IATA (International Air Transport Association)  Environmental Assessment (IEnVA) -ohjelman toiseen vaiheeseen Euroopan ensimmäisenä lentoyhtiönä. Sertifioinnin sai vain kaksi lentoyhtiötä maailmassa, Finnair ja South African Airlines. Kyseessä on järjestelmä, joka on suunniteltu lentoyhtiöiden ympäristöasioiden hallinnan riippumatonta arviointia ja parantamista varten.

”Sertifikaatti on osoitus edelläkävijän asemastamme lentotoimialan ympäristöasioissa”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. ”Ympäristövastuu on Finnairin toiminnan kulmakivi, ja pyrimme jatkuvasti parantamaan suoritustamme ympäristöasioissa. Lentotoimialan yhteisten ympäristöstandardien kehittäminen ja arviointi on tärkeää, ja olemme ylpeitä voidessamme olla kärkijoukoissa tällä alueella. Ympäristövastuu on tärkeää myös asiakkaillemme, ja olemme iloisia pystyessämme tarjoamaan heille kestävämpiä lentomatkustusvaihtoehtoja.”

Finnair on asettanut toiminnalleen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet:

  • Jäänestonesteiden käyttöä vähennetään 40 prosenttia vuosina 2006–2016.
  • Hiilidioksidipäästöjä vähennetään 20 prosenttia vuosina 2009–2017.
  • Energiankäyttöä vähennetään yhtiön tiloissa 10 prosenttia vuosina 2007–2016.
  • EU-maiden ulkopuolella matkustajaa kohti syntyvää jätettä vähennetään 10 prosenttia vuosina 2014–2016.
  • Melutasoa alennetaan 40 prosenttia vuosina 2005–2017.

”Kaikki, mitä voimme tehdä hiilidioksidipäästöjemme minimoimiseksi, on eduksi sekä ympäristölle että osakkeenomistajillemme”, sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Ville Iho. ”Pitkällä aikavälillä vastuun kantamista ympäristöasioissa voisi verrata turvallisuuteen: toimialan laajuinen yhteistyö hyödyttää kaikkia lentoyhtiöitä. IEnvA-ohjelman standardit auttavat sekä meitä että muita lentoyhtiöitä parantamaan polttoainetehokkuutta, vähentämään jätteen määrää ja vähentämään toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä.”

Finnair läpäisi IEnvA-ohjelman ensimmäisen vaiheen kesäkuussa 2013 osana muutaman lentoyhtiön testiryhmää. Ensimmäisen vaiheen sertifiointi varmistaa, että lentoyhtiö on luonut pohjan ja raamit ympäristöasioiden hallintajärjestelmällensä sekä tunnistanut siihen liittyvät lakisääteiset vaatimukset ja ryhtynyt systemaattisesti noudattamaan niitä.

IenvA-ohjelman toinen vaihe varmistaa, että lentoyhtiö on ottanut käyttöön kaikki ohjelman standardit, tunnistanut toimintansa olennaiset ympäristövaikutukset ja asettanut itselleen ympäristötavoitteet. Toisen vaiheen sertifikaatti on osoitus myös siitä, että Finnair systemaattisesti seuraa ympäristövaatimusten kehittymistä ja suoritustaan asettamiaan tavoitteita vasten.

IEnvA-ohjelman perustana olevat ympäristöstandardit pohjautuvat tunnustettuihin ympäristöjärjestelmien periaatteisiin (kuten ISO 14001), ja niitä on ollut kehittämässä joukko ympäristöalan sekä lentoyhtiöiden asiantuntijoita, muun muassa Finnairilta. Niin Finnairin kuin muidenkin lentoyhtiöiden arvioinneista vastaavat riippumattomat, valtuutetut ympäristöarviointijärjestöt, joilla on ympäristöjärjestelmien ja lentoyhtiöiden auditoinnissa tarvittava pätevyys.

IEnvA-ohjelma käsittää lentoliikenteen ja yhtiön toiminnan, mutta kehitteillä on moduuleita, jotka kattavat myös maatoiminnot sekä huollon.

Arctic Airlinkin Oulu-Luulaja-Tromssa lentolippujen ennakkomyynti ylitti odotukset

10294247_941018845914843_6592369612113702636_n

Tänään maanantaina 12.1.2015 ensilennolle noussut Arctic Airlink -lentoreitti avaa uuden aikakauden pohjoisten yliopistokaupunkien Oulun, Luulajan ja Tromssan välillä. Arctic Airlink tarjoaa tien uusiin bisneksiin, osaavien ihmisten luo ja mielenkiintoisiin paikkoihin lähellä, Pohjois-Suomessa, Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Arctic Airlink avaa myös erinomaiset jatkolentoyhteydet Oulun, Luulajan ja Tromssan lentokentiltä muualle maailmaan.

“Arctic Airlink on ainutlaatuisen yhteistyön tulos. Reitti vahvistaa elinkeinoja ja alueiden vetovoimaa yhdistämällä Pohjoisen Skandinavian kolme yliopistokaupunkia. Oulu operoi Tromssassa Suomi-taloa, joka palvelee ja auttaa suomalaisia yrityksiä Norjan markkinoille. Suuria mahdollisuuksia on myös Ruotsissa,” korostaa Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie.

“Lentoreitti luo uutta yhteistyötä ja syventää naapurimaiden perinteisiä kulttuurisia siteitä. Arctic Airlink nostaa ihmisten, yritysten, korkeakoulujen ja matkailun mahdollisuudet uudelle tasolle, iloitsee Norjan kunniakonsuli Oulussa , Radisson Blu ja Break Sokos Hotel Eden hotellien johtaja Tarja Karvola.

Uusi yhteys Arctic Airlink lentää reittiä viitenä päivänä viikossa, maanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Operaattoriksi valittu NextJet käyttää reitillä 33-paikkaisella Saab 340 kalustolla.

“Arctic Airlink tuo naapurimaiden markkinat ja palvelut lähelle. Yhteys pohjoisen tarjoaa suuret mahdollisuudet viennin, myynnin ja kasvun ja uusien työpaikkojen aikaansaamiseksi. Lentoreitin ja alueemme osaamisen markkinoimisessa tarvitaan kakkien alueen toimijoiden yhteistyötä”, toivoo BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula.

“Jo lippujen ennakkomyynti, jossa ensimmäisen kuukauden matkustajamäärä ylittää 200 matkustajan rajan, osoittaa että uusi suora poikittainen yhteys kiinnostaa ihmisiä ja on tarpeellinen “, iloitsee BusinessOulun markkinointipäällikkö Pauliina Pikkujämsä.

Uusi reitti luo kanavan osaamisen nopeaan liikkumiseen ja lisää edellytyksiä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten väliselle yhteistyölle.
“Arktisuus on yksi Oulun yliopiston tutkimuksen tärkeistä teemoista. Nyt avattava lentoreitti helpottaa vuorovaikutusta Luulajan ja Tromssan yliopistojen ja alueiden kanssa luoden uutta yhteistyötä arktisuuden tutkimuksessa ja koulutuksessa,” painottaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

Oulun, Luulajan ja Tromssan Kaupunkien ja Oulun seudun markkinointi aktiivisena matkailukohteena on erittäin tärkeää reitin toiminnan jatkumiselle vielä viiden vuoden takuuajan jälkeenkin.

“Toivomme, että yleisö ottaa läheiset naapurimaiden upeat matkailukohteet lomasuunnitelmiinsa ja Arctic Airlink luo uutta tapahtuma- ja lomamatkailua kaikilla kolmella upealla matkailualueella, sanoo Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Janne Soini.

Reitin avaaminen osuu juuri nyt erinomaiseen ajankohtaan, kun talous ja tuotanto uudistuvat, yritykset hakevat uusia vientimarkkinoita, korkeasti koulutettu työvoima etsii tapoja osaaminen hyödyntämiseen ja matkailussa kaivataan uusia elämyksiä. Pohjoinen tarjoaa kaivattua kasvua. Arktisilla alueilla sijaitsevat koko Euroopan kannalta merkittävät myönteiset kasvunäkymät. Arctic Airlink yhdistää tämän Euroopan HotSpot alueen tärkeimmät kaupungit, kuten oululaisen teollisuuden palveluyritys Kymppi Group Oy:n toimitusjohtaja Johanna Koskelainen ja myyntijohtaja Janne Koskelainen ovat todenneet ”Arctic Airlink -suurlähettiläinä”.

”On hienoa olla mukana helpottamassa liikkumista pohjoisten yliopistokaupunkien välillä. Bisneksen lisäksi reitti avaa uusia mahdollisuuksia myös matkailun näkökulmasta. Oulun lentoasemalla tehtiin viime vuoden lopulla merkittäviä uudistuksia, ja onkin mahtavaa päästä katsomaan ensilentoa uudistuneesta terminaalistamme”, Oulun lentoasemanpäällikkö Liisa Sallinen iloitsee.

Reitin aikaansaaminen on ennennäkemättömän yhteistyön tulos, jossa Oulun kaupunki, Tromssan alueen Fylkeskommune ja Norrbottenin maakunta ovat toteuttaneet uraauurtavan idean turvata lennot seuraavien viiden vuoden ajaksi.

Arctic Airlink lentoreitti palkittiin viime perjantaina Sata tekoa Oulusta -huomionosoituksella numero 77.

China Aircraft Leasing Company vahvistaa sadan A320-koneen tilauksen Airbusilta

a35cd57cff364a91_800x800ar

China Aircraft Leasing Company (CALC) vahvisti marraskuussa tekemänsä aiesopimuksen sadan A320-lentokoneen tilauksesta. CALC:n tekemä tilaus sisältää 74 A320neo-, 16 A320ceo- ja 10 A321ceo-lentokonetta. Yhtiön tilauskanta nousee näin 140 koneeseen.

“Lisäämällä nämä A320-koneet uusimman sukupolven A320neo-mallit mukaan lukien kalustoomme voimme vastata asiakkaidemme tarpeisiin alhaisella polttoaineen kulutuksella, korkealla luotettavuudella ja lyömättömällä mukavuudella”, sanoo CALC:n pääjohtaja Mike Poon.

A320neo-koneisiin sisältyy uusien moottoreiden lisäksi muita uutuuksia, kuten suuret Sharklet-kärkisiivet. Yhdessä ne alentavat polttoaineen kulutusta 15 prosenttia heti käyttöönotosta lähtien ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaa 5 000 hiilidioksiditonnin päästövähennystä lentokonetta kohden vuodessa.

A320 on maailman myydyin kapearunkokoneiden tuoteperhe. Airbus on saanut yli 11 000 tilausta ja toimittanut yli 6 300 A320-lentokonetta.

Ostoliikennesopimus Helsingin ja Savonlinnan välisestä lentoliikenteestä

Liikennevirasto, Savonlinnan kaupunki ja Budapest Aircraft Service Ltd. ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingin ja Savonlinnan välisen lentoliikenteen operoinnista.

Sopimus kattaa Helsingin ja Savonlinnan välisen säännöllisen lentoliikenteen hoitamisen 2.2. – 19.12.2015. Ostoliikennesopimuksen mukaisesti Helsingin ja Savonlinnan välillä lennetään kaksi edestakaista lentoa arkisin.

Lentoliikenneyhteyden käynnistyminen uudelleen on tärkeää Savonlinnan seudun vientiyrityksille. Valtio ja Savonlinnan kaupunki vastaavat reitin operointikustannuksista puoliksi, kumpikin noin miljoonalla eurolla.

Hankinnan taustalla on Helsingin ja Savonlinnan väliselle säännölliselle lentoliikenteelle asetettu julkisen palvelun velvoite. Julkisesti tuetut lentoliikenteen ostot siirtyivät liikenne- ja viestintäministeriöstä Liikennevirastolle syksyllä 2014.

Finnairin joulukuun 2014 liikennetiedot

Finnairin kokonaiskapasiteetti laski joulukuussa 1,5 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 0,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste oli 77,0 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti laski joulukuussa 4,2 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 3,2 prosenttia vertailukaudesta.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 1,5 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 4,3 prosenttia.

Matkustajaliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä* nousi loka–joulukuussa 1,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja oli 5,26 eurosenttiä.

”Matkustajaliikenteen yksikkötuotot nousivat vuoden viimeisellä neljänneksellä ensimmäisen kerran vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen. Myönteiseen kehitykseen vaikuttivat pääasiassa lähes kaikilla liikennealueilla parantuneet matkustajakäyttöasteet”, sanoo Finnairin talousjohtaja Erno Hildén.

Rahtiliikenne myydyillä rahtitonnikilometreillä mitattuna laski joulukuussa 0,9 prosenttia ja rahtikapasiteetti kasvoi 8,5 prosenttia vertailukaudesta. Rahdin kokonaiskäyttöaste laski 5,8 prosenttiyksikköä vertailukaudesta ja oli 61,6 prosenttia.

Joulukuussa Finnairin lennoista 82,2 prosenttia (82,9) saapui aikataulussa.

Finnair muutti talviliikennekauden alussa liikennetietojen raportointikäytäntöä ja lakkasi raportoimasta lomaliikennettä erillisenä liikennealueena. Näistä muutoksista tiedotettiin 7.11.2014 erillisellä tiedotteella.

* Yksikkötuotto = lipputuotto/ASK

Joulukuu 2014 muutos
%
Tammi – joulukuu 2014 alusta muutos
%
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat, 1000 721,2 3,9 9 629,6 3,9
Tarjotut henkilökilometrit, milj. 2 405,0 -1,5 30 888,8 -0,9
Myydyt henkilökilometrit, milj. 1 852,8 0,2 24 771,7 0,0
Matkustajakäyttöaste, % 77,0 1,3 p 80,2 0,7 p
Rahti- ja posti, tn 11 317,5 -3,8 149 140,9 1,7
Tarjotut tonnikilometrit, milj. 361,9 -2,2 4 644,3 -1,4
Myydyt tonnikilometrit, milj. 235,4 -0,2 3 130,2 0,7
Kokonaiskäyttöaste, % 65,0 1,3 p 67,4 1,4 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat, 1000 423,9 6,3 6 004,3 5,0
Tarjotut henkilökilometrit, milj. 888,0 1,5 12 239,4 0,9
Myydyt henkilökilometrit, milj. 693,0 4,3 9 649,3 1,0
Matkustajakäyttöaste, % 78,0 2,1 p 78,8 0,1 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat, 1000 17,4 1,2 221,0 -7,3
Tarjotut henkilökilometrit, milj. 159,7 1,0 1 776,8 -6,2
Myydyt henkilökilometrit, milj. 122,5 0,9 1 512,1 -7,5
Matkustajakäyttöaste, % 76,7 -0,1 p 85,1 -1,2 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat, 1000 125,1 -3,1 1 691,1 -1,0
Tarjotut henkilökilometrit, milj. 1 234,8 -4,2 15 564,4 -2,0
Myydyt henkilökilometrit, milj. 950,9 -3,2 12 741,4 -0,3
Matkustajakäyttöaste, % 77,0 0,8 p 81,9 1,4 p
Suomen reittiliikenne
Matkustajat, 1000 154,9 4,0 1 713,3 6,8
Tarjotut henkilökilometrit, milj. 122,5 3,4 1 308,1 4,1
Myydyt henkilökilometrit, milj. 86,3 6,6 868,9 6,6
Matkustajakäyttöaste, % 70,5 2,1 p 66,4 1,6 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä, tn 9 129,4 1,5 115 470,6 1,2
– Euroopan rahtiliikenne, tn 1 901,8 3,1 23 949,2 1,8
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne, tn 661,1 -3,4 7 646,3 -0,5
– Aasian rahtiliikenne, tn 6 403,2 1,3 82 063,2 1,2
– Kotimaan rahtiliikenne, tn 163,3 13,0 1 811,9 -2,1
Rahti lomaliikenteessä, tn 0,0 0,0
Rahtilento, tn** 2 188,2 -20,9 33 670,4 3,6
Kokonaisrahti- ja posti, tn 11 317,5 -3,8 149 140,9 1,7
Tarjotut rahtitonnikilometrit*, milj. 112,9 8,5 1 420,4 -1,3
Myydyt rahtitonnikilometrit, milj. 69,6 -0,9 912,4 2,7
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste*, % 61,6 -5,8 p 64,2 2,6 p
– P.-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste*, % 47,6 -17,1 p 52,0 -2,6 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste*, % 60,2 -6,5 p 63,5 2,6 p

Rahdin tarjotut rahtitonnikilometrit vuodelta 2013 on oikaistu laskennassa käyttöönotettujen tarkempien mittareiden vuoksi.
* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia
** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

–           Muutos-%: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

–           Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–           Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–           Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

–           Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–           Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–           Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus tarjotuista tonnikilometreistä

Finnair solmi aiesopimuksen: StaffPoint ja GWS osakkaiksi alueellisen lentämisen yhteisyritykseen

Finnair on solminut StaffPoint Holding Oy:n ja Oy G.W. Sohlberg Ab:n kanssa aiesopimuksen, jonka mukaan Flybe UK Ltd:n 60 %:n osuus Flybe Nordicin osakekannasta siirtyisi StaffPointille ja GWS:lle. Kauppa edellyttää Suomen kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Sopimuksen toteutuessa StaffPointin omistusosuus yhteisyrityksestä olisi 45 %, GWS:n 15 % ja Finnairin 40 %.

Flybe Finlandin operoimat lennot jatkuvat normaalisti.

–   Olemme tyytyväisiä, että saamme yhtiölle kumppaneiksi kotimaiset StaffPointin ja GWS:n.  Flybe Finland ja sen hallitus lähtevät kaupan toteuduttua yhdessä kehittämään yhtiön liiketoimintamallia sekä kehittämään alueellisen lentämisen tehokkuutta ja kannattavuutta, toteaa Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo.

– Olemme jo pitempään analysoineet toimialaa ja näemme siinä potentiaalia. Toimiala kasvaa ja se on työvoimavaltaista. Lentoliikenteellä on vahva positiivinen vaikutus Suomen talouteen ja siten myös työllisyyteen. Haluamme henkilöstöalan osaamisellamme olla mukana vaikuttamassa alan elinkelpoisuuteen. Työllistämme vuodessa yli 14 000 osaajaa ja uskomme, että osakkaina pystymme omalla osaamisellamme tuomaan lisäarvoa myös Flybe Finlandille, sanoo StaffPoint-konsernin toimitusjohtaja Mika Kiljunen.

Kauppahinta on aiemmin ilmoitettu 1 euro.

StaffPoint on suomalainen henkilöstöalan yritys, joka tuottaa henkilöstö- ja rekrytointipalveluja, valmennuspalveluja sekä innovatiivisia HR-ohjelmistoratkaisuja asiakkaalle lisäarvoa tuottavaksi kokonaisuudeksi. Yritys työllistää vuosittain yli 14 000 osaajaa.

Oy G.W. Sohlberg Ab on vuonna 1876 perustettu suomalainen perheyhtiö, joka harjoittaa sijoitustoimintaa alansa johtaviin yrityksiin.

Finnair ja Flybe UK Ltd kertoivat 12.11.2014, että Flybe Ltd:n omistamat Flybe Nordicin osakkeet myydään uudelle enemmistöomistajalle tai Finnairille. Finnair ilmoitti aiemmin, että sen tavoitteena on löytää uusi enemmistöomistaja Flybe Nordicille. Finnairin tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja, joiden avulla mahdollistettaisiin alueellisen lentämisen kehittämisen taloudellisesti järkevällä tavalla.

Flybe Nordicin omistuspohjan muutoksella ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia Finnairille. Finnairin omistamien Flybe Nordic AB:n osakkeiden arvo on aiempien tappioiden seurauksena kirjattu konsernissa nollaan jo aikaisemmin.

Finnairilla on taseessaan vuonna 2011 Flybe Finlandille annettu 9,9 miljoonan euron pääomalaina, ja lisäksi sillä on ennakkomaksusaatavia ja operatiivisia saatavia Flybe Finlandilta. Flybe Finlandin toiminnan uudelleenjärjestelytarpeesta johtuen on mahdollista, että osa saatavista jää saamatta. Finnair arvioi jatkuvasti tilinpäätöksissään Flybe-yhteistyöhön liittyvien erien arvostuksen oikeellisuutta. Finnair arvioi mahdollisen vaikutuksen konsernin omaan pääomaan olevan enintään -35 miljoonaa euroa. Yhtiö on lisäksi valmistautunut tarvittaessa antamaan käyttöpääomarahoitusta Flybe Finlandille. Finnair arvioi nyt, että mahdolliset taloudelliset vaikutukset tarkentuvat niin, että niistä voidaan viestiä tarkemmin yhtiön tulosjulkistuksen yhteydessä 11.2.2015.

Norwegianin matkustajamäärä oli 24 miljoonaa vuonna 2014 – yhtiöllä kaikkiaan 130 miljoonaa matkustajaa vuodesta 2002 lähtien

u5qii3g1sqjnq36ipklq

Norwegian saavutti vuonna 2014 uuden matkustajaennätyksen, kun lähes 24 miljoonaa asiakasta lensi Norwegianilla. Kasvua edelliseen vuoteen on kolme miljoonaa matkustajaa. Yhtiön toiminnan käynnistymisestä vuonna 2002 Norwegianilla on lentänyt 130 miljoonaa asiakasta.

Norwegianin vuotta 2014 leimasi voimakas kapasiteetin kasvu ja korkea käyttöaste. Käyttöaste oli 81 prosenttia vuonna 2014, kun se vuonna 2013 oli 78 prosenttia. Vuonna 2014 Norwegian uusi merkittävästi kalustoaan ja lanseerasi uusia reittejä sekä mannerten välillä että Euroopassa. Lisäksi yhtiö perusti uudet matkustamohenkilökunnan tukikohdat Yhdysvaltoihin ja Espanjaan.

Myös joulukuulle 2014 oli tyypillistä suuri kapasiteetin ja matkustajamäärän kasvu sekä korkea käyttöaste. Norwegian kuljetti 1 635 596 matkustajaa joulukuussa. Käyttöaste oli 81,3 prosenttia, 3,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin samana ajankohtana vuonna 2013.

Tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) kasvoi 12 prosenttia ja myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) kasvoi 17 prosenttia joulukuussa samalla, kun matkustajamäärä kasvoi kahdella prosentilla.

– Kolme miljoonaa ihmistä enemmän lensi Norwegianilla vuonna 2014 kuin vuotta aiemmin ja matkustajamäärä nousi 24 miljoonaan. Meillä on ollut ilo toivottaa kasvava joukko asiakkaita tervetulleiksi lennoillemme. Monet ovat kokeilleet Norwegiania ensimmäistä kertaa myös uusilla markkinoilla Pohjoismaiden ulkopuolella, pitäneet tuotteestamme ja tulleet asiakkaaksemme uudelleen. Tämä valmistaa meitä entistä paremmin yhä kasvavaan kansainväliseen kilpailuun. Englanti, USA ja Espanja ovat esimerkkejä markkinoista, joissa on suuret asiakasvolyymit, ja joilla kasvumme edistää tulevaisuuden kilpailukykyä. Tämä puolestaan takaa Norwegianin työpaikat, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

– Olemme myös iloisia siitä, että Norwegian on saanut useita tärkeitä asiakastunnustuksia läpi vuoden. Joulukuussa näkyi asiakkaiden matkustushalu joulun aikana, mikä näkyi positiivisesti matkustajaluvuissamme. Olen erityisen mielissäni siitä, että käyttöaste on kasvanut niin joulukuussa kuin koko vuonna, sanoo Kjos.

Norwegian lensi joulukuussa 99,6 prosenttia suunnitelluista lennoistaan, joista 75,2 prosenttia lähti aikataulussa.

Lisätietoja liitteenä olevasta pdf-tiedostosta.

Traffic DEC 2014(pdf)

Lentoaseman palvelutaso nousee – Helsinki-Vantaasta tulee juna-asema

Kehärata tuo tänä vuonna Helsinki-Vantaan lentoasemalle kauan kaivatun junayhteyden. Kehäradan myötä lentoaseman palvelut ja lentoreitit ovat paremmin suomalaisten saavutettavissa.

Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finavia Oyj:stä sanoo, että uusi junayhteys lentoasemalle on Helsinki-Vantaan tärkeimpiä palvelutason parannuksia 2000-luvulla – ellei jopa tärkein niistä.

– On ilo todeta, että Helsinki-Vantaa nousee palveluiltaan junaradan ansiosta entistä kirkkaammin kansainvälisen tason lentoasemaksi, kun raiteilla pääsee pääkaupungin ytimeen. Olemme tehneet lentoasemalla paljon uudistuksia viime aikoina, mutta yksittäisenä palveluna junayhteys kentälle on vertaansa vailla, Haapasaari sanoo.

Finavialla on parhaillaan käynnissä Helsinki-Vantaan kehitysohjelma, jossa lentoasemaa valmistetaan palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuonna 2020. Kehäradan avautuminen on tärkeä osa lentoaseman kehittymistä.

Ratayhteys mahdollistaa pian sujuvamman liikenteen lentoaseman ja Helsingin kaupungin välillä ja tuo yhden puuttuvan palasen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Venäläisille lentomatkustajille Helsinki-Vantaa on puolestaan yhä varteenotettavampi vaihtoehto, kun raiteet kuljettavat lentoasemalle Pietarista asti.

– Kehärata tuo uuden vaihtoehdon lentomatkustajille, jotka asuvat ratayhteyksien varrella. Tärkeä se on myös lentoasema-alueen työntekijöille, joita on nyt jo parikymmentä tuhatta ja ennusteiden mukaan muutaman vuoden kuluessa tuhansia lisää. Samalla junayhteys antaa merkittävän panoksen yritysalueiden kehittymiselle esimerkiksi Aviapoliksessa, johon on noussut oma juna-asemansa, Haapasaari sanoo.

Lentoasemalta on 130 suoraa reittilentoa maailmalle, ja koko tuo reittivalikoima on kehäradan myötä paremmin kaikkien suomalaisten saavutettavissa.

– Lentomatkustamisen lisäksi kentälle voi tulla vaikkapa vain viihtymään. Terminaalissa kaikille avoimella alueella on kahviloita, ympäri vuorokauden avoinna oleva ruokakauppa ja pian uusi ravintolamaailma. Lentokenttäelämää voi seurata kahvikupin äärellä tai vaikka suositulta näköalatasanteelta, Haapasaari kertoo.

Helsinki-Vantaan lentoasema on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Finavian kehitysohjelma

Finavian käynnistämä 900 miljoonan euron kehitysohjelma kasvattaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kapasiteettia, kehittää palvelua ja parantaa liikennejärjestelyjä. Helsinki-Vantaa valmistautuu vastaanottamaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Matkustajamäärän nousu tuo alueelle kuudessa vuodessa noin 5000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Kehitysohjelman puolestaan arvioidaan tarjoavan työtä noin 14000 henkilötyövuoden verran.

Kehärata

Kehäradan rakennuttajana toimii Liikennevirasto, joka aloitti kehäradan rakentamisen vuonna 2009. Yhteistyössä ovat olleet mukana Vantaan kaupunki ja Finavia Oyj. Liikennöinti radalla alkaa kesällä 2015. Kehärata kulkee suurelta osin maan alla. Radan pituus on 18 kilometriä, josta tunnelia on kahdeksan kilometriä. Lentoaseman ja Aviapoliksen asemat sijaitsevat 40 metriä maanpinnan alla.

Finnair on solminut aiesopimuksen kuuden ATR 72 -lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta

Finnair on solminut Doric Asset Finance GmbH & Co. KG:n kanssa aiesopimuksen kuuden ATR 72 ‑lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta. Järjestelyn odotetaan toteutuvan maaliskuun 2015 loppuun mennessä. Järjestelyn arvo on noin 75 miljoonaa euroa.

Järjestelyyn sisältyviä lentokoneita operoi Finnairin osakkuusyhtiö Flybe Finland. Finnairin ja Doric Asset Finance GmbH & Co. KG:n väliset vuokrasopimukset koneista päättyvät keskimäärin kahdeksan vuoden jälkeen. Järjestelyn toteuduttua Finnair edelleenvuokraa lentokoneet Flybe Finlandille.

Järjestelystä saatavat varat käytetään Finnairin lähivuosien laivastoinvestointien rahoittamiseen. Finnair on tilannut yhteensä 19 A350 -lentokonetta.

Finavia jatkaa maakuntalentoasemien kehittämistä – painopisteenä Lappi

8ccf0e9f78c3d490_800x800ar

Lentoasemat Suomen kartalla

Finavia Oyj:n vuoden 2014 alussa lentoasemaverkostossaan käynnistämä kehitysohjelma jatkuu myös vuonna 2015. Eri puolilla Suomea maakuntien lentoasemilla tehdään investointeja yhteensä liki 25 miljoonalla eurolla. Vuoden 2015 aikana pääpaino on Lapin lentoasemien kehittämisessä. Investointien arvioitu työllisyysvaikutus on 350 henkilötyövuotta.

Merkittävimmät panostukset kohdistuvat ensi vuonna Ivaloon, Kittilään, Rovaniemelle, Vaasaan, Maarianhaminaan ja Joensuuhun. Suurimpia yksittäisiä investointeja ovat liikennealueiden ja kiinteistöjen peruskorjaukset. Lisäksi Finavia jatkaa terminaalien toimivuuden, yleisilmeen ja viihtyisyyden kehittämistä matkustajakokemuksen parantamiseksi. Ensi vuoden aikana lisätään myös automaatiota, kun itsepalvelumahdollisuudet lentoasemilla lisääntyvät.

”Suomi on saanut lentoasemistaan paljon kansainvälistä tunnustusta – viimeksi Maailman talousfoorumilta. Haluamme varmistaa, että kilpailukykyiset lentoasemat tukevat jatkossakin parhaalla mahdollisella tavalla lentoliikenteen kehittymistä Suomessa. Siksi jatkamme lentoasemien määrätietoista kehittämistä Suomessa. Vuonna 2015 emme varsinaisesti laajenna kapasiteettia vaan keskitymme perusparannukseen ja palvelun laatuun, sillä jo tällä hetkellä Suomen kentille mahtuisi lentoliikennettä moninkertaisesti nykytasoon verrattuna”, toteaa verkostolentoasemista vastaava johtaja Joni Sundelin Finavia Oyj:stä.

Lapissa Finavia jatkaa määrätietoisesti alueen lentoasemiin panostamista, sillä etenkin matkailun näkymien takia lentoliikenteen määrien odotetaan tulevaisuudessa kasvavan. Rovaniemellä uudistetaan terminaali, jonka toimivuus, ilme ja viihtyvyys nousevat uudelle tasolle vuoden 2015 aikana alkavan projektin seurauksena. Ivalossa viedään jo alkaneet terminaalin uudistus- ja laajennustyöt loppuun.

Myös Kittilässä panostuksia jatketaan, kun marraskuussa valmistuneen terminaaliuudistuksen jälkeen ensi kesänä tehdään lentoaseman liikennealueiden peruskorjaus. Peruskorjaus vaikuttaa lentoliikenteeseen ja Kittilän lentoasema sulkeutuu elokuuksi 3.-30.8.2015. Liikennealueita korjataan myös Vaasassa, joka on suljettuna 22.6. – 26.7.2015.

Lapin lentoasemien ohella peruskorjauksia ja uudistuksia tehdään myös Maarianhaminassa ja Joensuussa. Molemmilla lentoasemilla kiinnitetään peruskorjausten lisäksi huomiota lentoaseman toimivuuteen ja ilmeeseen.

”Toimiva lentoliikenne tarvitsee kilpailukykyisiä lentoasemia. Lentoasema ei kuitenkaan yksinään houkuta lentokoneita kiitoteilleen, jos koneisiin ei syystä tai toisesta riitä matkustajia. Olemme Finaviassa huolehtineet siitä, että lentoasemat eivät ole miltään osin pullonkaulana liikenteen kehittymiselle. Nyt eri alueiden on tärkeää tehdä omat kotiläksyt ja etsiä esimerkiksi matkailun edistämisestä konkreettisia keinoja, joilla lentoliikenteen kysyntää voidaan lisätä. Finavia on mielellään mukana yhteistyössä”, Sundelin toteaa.

Verkostolentoasemien lisäksi Finavia investoi ensi vuonna noin 11 miljoonaa euroa lennonvarmistuksen järjestelmiin.

Kehitysohjelma edennyt suunnitelmien mukaan

Finavia käynnisti vuonna 2014 laajan noin 100 miljoonan euron arvoisen investointiohjelman lentoasemaverkostossaan. Ensimmäisessä vaiheessa suurimmat hankkeet ovat olleet käynnissä Ivalossa sekä Turun ja Tampereen lentoasemilla, joiden odotetaan valmistuvan 2015. Molemmissa tehdään terminaalien peruskorjauksia ja laajennuksia. Lisäksi Kuopiossa, Vaasassa, Kittilässä ja Oulussa on saatu terminaaliuudistukset päätökseen. https://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2014/finavia-kaynnistaa-laajan-investointiohjelman-verkostolentoasemillaan/

Helsinki-Vantaalla on käynnissä vuoteen 2020 ulottuva kehitysohjelma http://www.finavia.fi/fi/lentoasemat-kehittyvat/finavia-investoi/

Maailman talousfoorumin (WEF) kilpailukykyraportissa 2014–2015 Suomen lentoliikenne-infrastruktuuri arvioitiin laadultaan maailman viidenneksi parhaaksi. Tutkimuksessa arvoitiin lentoliikenteen infrastruktuurin kehittyneisyyttä, kattavuutta ja tehokkuutta omassa maassaan. https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat-kehittyvat/artikkeli/2014/maailman-talousfoorumin-raportti-suomessa-lentoliikenteen-infrastruktuuri-on-maailman-karkea/

Finavia päätti jäädyttää vuonna 2015 lentoasemamaksut vuoden 2014 tasolle. Tavoitteena on pitää kustannustaso houkuttelevana lentoyhtiöille, vauhdittaa lentoliikennettä ja edistää Suomen saavutettavuutta.https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat-kehittyvat/artikkeli/2014/uutta-vauhtia-suomen-lentoliikenteelle-finavia-jaadyttaa-lentoasemamaksunsa-vuonna-2015/