Vaasan seutu valmis ottamaan vastaan Finnairin Suomeen lennättämät matkailijat

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK ja Pohjanmaan kauppakamari olivat kutsuneet Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramon Vaasaan 21.1.2015 tapaamaan elinkeinoelämän sekä elinkeinoelämälle tärkeiden sidosryhmien edustajia. Mukana Vaasan vierailulla oli Finnairilta myös aluejohtaja Rolf Backman sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen.

Kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkisen avattua tilaisuuden antoi VASEKin logistiikka-asiantuntija Riitta Björkenheim palaa. Nopeassa tahdissa hän kertoi Finnairin edustajille Vaasan seudun eduista ja mahdollisuuksista, mutta myös lentomatkustamiseen liittyvistä huolista kuten matkaketjujen organisoinnista, hintatasosta ja aikatauluista.

– Lentomatkustamisen strategia päivitetään säännöllisesti yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, joten meillä on aina tuoretta tietoa siitä, mitkä ovat elinkeinoelämän tarpeet ja tahtotila. Esimerkiksi lentoyhteyksistä nämä lyhyet välit Helsinkiin tai Tukholmaan eivät itsessään ole niin tärkeitä kuin ne kaksi lentoallianssia, jotka yhteydet mahdollistavat. Globaalisti toimivalla Vaasan seudulla tämä on äärimmäisen tärkeää. Toki ei se suora yhteys Eurooppaan olisi ollenkaan pahitteeksi, Björkenheim totesi.

Logistiikka-asiantuntija Riitta Björkenheim kertoi lentomatkustamiseen liittyvistä huolista, mutta myös seudun tarjoamasta potentiaalista.

– Murros on jo nähtävissä. Vaasan seudulla osataan ja pystytään matkustamaan lentäen, ja 140 vuosittaista charter-lentoa on suuri elämänlaadullinen tekijä seudun asukkaille. Mutta yrityksissä videoneuvotteluja käytetään nykyään paljon ja usein matkoihin on saatava hyväksyntä kahdelta esimieheltä. Kulukuri on tiukka ja monesti junayhteys on varteenotettava vaihtoehto. Niin iloisia kuin olemmekin seudun hyvistä junayhteyksistä, tämä on haaste Finnairille, Björkenheim jatkoi.

Aasia Finnairin selkäranka

Vauramo oli tyytyväinen siihen, että Vaasan seudulla on selkeästi tehty kotityöt hyvin mitä tulee lentomatkustamisen kehittämiseen. ”Mitään isoja muutoksia lentoyhteyksiin ei Vaasan osalta ole tulossa” totesi Vauramo ilmassa leijuneeseen kysymykseen vastaten.

– Finnair on ollut paljon esillä kustannussäästöjensä vuoksi, mutta vähemmän huomiota on herättänyt se, että Finnairilla on Olkiluodon ydinvoimalan jälkeen Suomen toiseksi suurin päätetty investointisuunnitelma. Tämä osoittaa, että yhtiöllä on uskoa seuraavaan 20 vuoden jaksoon, jolloin käytetään investointisuunnitelman mukaisia uusia kaukoyhteyksille tulevia laajarunkokoneita. Niiden määrä nousee 15 koneesta 23:een. Aasia on yhtiön selkäranka, sillä yksi Aasiasta tuleva kone lisää kapasiteettia myös liittymälennoille Euroopassa.

– Finnair myy Aasiassa vaikka mitä Suomesta: Muumeja, Marimekkoa, yötöntä yötä sekä toisaalta pimeyttä ja lunta. Vauramo kertoi.

Vauramon mukaan aasialaisten matkustajien suosima StopOver -konsepti on kasvussa ja tämä ilahdutti myös Vaasan seudun Matkailun tuoretta toimitusjohtajaa Max Janssonia, joka vakuutti, että Aasiasta Merenkurkkuun matkaaville voidaan järjestää vaikka mitä – eikä vain kolmena kesäkuukautena vaan ympäri vuoden.

– Vaasaan laskeuduttuaan matkustajat ovat jo parissa tunnissa keskellä kauneinta saaristoa, ainutlaatuista Merenkurkun maankohoamisaluetta. Parin päivän pysähdyksen aikana on mahdollisuus poiketa vaikka laivalla Uumajassa ja jatkaa sitten matkaan edelleen muualle Eurooppaan. Eli Finnairin myymien asioiden listalle voisi hyvin lisätä Merenkurkun luonnonperintöalueen merestä nousevat kivet, Jansson muistutti.

Jämijärven onnettomuuden tutkintaselostus valmistuu maaliskuussa

Jämijärvellä viime pääsiäisenä sattuneen lento-onnettomuuden turvallisuustutkinta on loppuvaiheessa. Onnettomuustutkintakeskus tutkintaselostus julkaistaan kuitenkin aikaisintaan maaliskuussa, koska selostuksesta annetut lausunnot edellyttävät lisäselvityksiä.

Tutkintaselostus lähetettiin useille tahoille lausunnonantoa varten joulukuun alkupuolella. Julkaisemisen yhteydessä järjestetään tiedotustilaisuus.

Onnettomuustutkintakeskus on pitänyt onnettomuudessa kuolleiden laskuvarjohyppääjien omaisille Tampereella erillisen tiedotustilaisuuden joulukuun puolivälissä. Samana viikonloppuna SPR järjesti omaisille vertaistukitilaisuuden.

Lento-onnettomuus tapahtui Jämijärven lentokentällä 20. huhtikuuta, kun laskuvarjohyppääjiä kuljettanut Comp Air -lentokone putosi. Koneen lentäjä ja kaksi hyppääjää pelastuivat putoavasta koneesta, mutta kahdeksan ihmistä kuoli.

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa selvisi jo viime syksynä, että lentokoneen alumiininen siipituki murtui ilmassa. Vikaa ei pystynyt havaitsemaan normaalin huollon ja tarkastuksen yhteydessä.

Murtuma oli onnettomuuden välitön syy, mutta tapahtuman taustalla on lisäksi useita myötävaikuttaneita tekijöitä.

 

EU-tuomioistuin otti kantaa lentolipun hinnan ilmoittamiseen varausjärjestelmässä

servicecenter_airberlin

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun mukaan Air Berlinin kaltaisen sähköisen lentojen varausjärjestelmän yhteydessä lentolipun lopullinen hinta on ilmoitettava aina, kun lentoliikennepalvelujen hinnat mainitaan, ja myös silloin, kun ne mainitaan ensimmäisen kerran.

EU-tuomioistuimen 15.1.2015 antama ennakkoratkaisu (C‑573/13) koski asiaa, jossa vastakkain ovat lentoyhtiö Air Berlin ja saksalainen kuluttajajärjestöjen keskusjärjestö (Bundesverband). Asiassa oli kyse lentohintojen esittämistavasta Air Berlinin sähköisessä varausjärjestelmässä.

Lue EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu (suomeksi)

:KATSO VIDEO: Finavian koko Suomea palveleva lennonjohtokeskus aloitti toimintansa Helsinki-Vantaalla

Suomen ilmatilassa lentävät ilma-alukset saavat lennonjohtopalveluita nyt uudesta lennonjohtokeskuksesta, kun Finavia Oyj on saanut päätökseen uudistukset lennonvarmistustoiminnassaan. Uusi lennonjohdon palveluja tarjoava Suomen lennonjohtokeskus aloitti toimintansa Helsinki-Vantaalla 1.1.2015. Lentoliikenteen turvallisuusvirasto Trafi antoi joulukuussa luvan keskuksen toiminnan aloittamiselle.

Keskitetysti tuotetut lennonjohtopalvelut tiivistävät eri toimintojen yhteistyötä ja tehostavat lennonvarmistuksen toimintaa Suomessa. Lennonjohtokeskus vastaa jatkossa koko Suomen aluelennonjohtotoiminnasta ml. lentoliikenteen säätely, ilmatilan hallinnan koordinointi ja lentopelastustoiminta. Lisäksi keskuksessa toimii Suomen lennonneuvontakeskus, joka palvelee koko Suomen alueella lentäjien lennonvalmisteluissa. Uudesta lennonjohtokeskuksesta annetaan ilma-aluksille aluelennonjohdon ohella lähi- ja lähestymislennonjohdon palveluita sekä lennonneuvontaa noin 250 000 lennolle vuodessa.

Lennonjohtokeskuksen toiminnan aloittamista on edeltänyt kahden vuoden muutoshanke, jonka aikana on valmisteltu aluelennonjohtotoiminnan tuottamista Tampereen Aitovuoren lisäksi uudesta lennonjohtokeskuksesta Vantaalta. Aitovuoresta siirtyi ensi vaiheessa 16 aluelennonjohtajaa lennonjohtokeskukseen. Uudessa lennonjohtokeskuksessa työskentelee 180 työntekijää. Tampereella sijaitsevassa aluelennonjohdossa tuotetaan vielä osa aluelennonjohdollisia palveluita ja vuonna 2018 arvioidaan, onko aluelennonjohtotoiminnalle jatkoedellytyksiä kahdessa eri toimipaikassa.

”Lentoliikenteessä kilpailu on jatkuvasti kiristynyt ja säästöjä etsitään koko palveluketjusta. EU pyrkii lainsäädännöllä alentamaan ilmatilanhallinnan kustannuksia Euroopassa, mikä osaltaan on tiukentanut Suomen jo valmiiksi tehokkaan lennonvarmistuspalvelun vaatimuksia. Saman katon alla toimivat lennonjohtopalvelut tuottavat entistä laadukkaampaa palvelua yhtenäisemmin ja tehokkaammin. Samalla lennonjohdon toiminta häiriötilanteissa paranee. Lennonjohdolla on uudistuksen myötä myös turvalliset väistötilat, jotka saadaan tarpeen tullen nopeasti käyttöön. Olemme tyytyväisiä, kun pitkä uudistusprojekti on nyt päätöksessä. Uudistus on yksi suomalaisen lennonvarmistuksen kehittämisen merkkipaaluista”, sanoo lennonvarmistusliiketoiminnan johtajaRaine Luojus Finavia Oyj:stä .

Finavian lennonvarmistuksen toiminnot on uudelleen järjestelty, jotta Suomen mahdollisuudet menestyä lentoliikenteen kansainvälisessä kilpailussa paranevat eikä kustannustaso tule esteeksi vaihtoliikenteen kehittymiselle. Koko Euroopassa ilmatilan hallinta on rakenteiden vuoksi erittäin kallista.

”Arviomme mukaan lennonjohtopalveluiden yhdistämisellä samaan toimipisteeseen saadaan vuosittain 1,5-2 miljoonan euron säästöt. Lennonvarmistusliiketoiminnan tappiollisuus Suomen vähäisten liikennemäärien vuoksi, EU:n haastavat suorituskykytavoitteet, lentoliikennetoimialan heikko kehitys ja lentolippujen hintojen alentuminen ovat syitä, joiden vuoksi Finavian on jatkuvasti tehostettava lennonvarmistustoimintaansa”, Luojus jatkaa.

SES (Single European Sky) lainsäädäntö edellyttää osaltaan lennonvarmistuspalvelun tehostamista kaikissa Euroopan maissa. Tehostamisen ja kustannussäästöjen lisäksi SES-lainsäädäntö tähtää myös viiveettömään ja turvalliseen lentoliikenteeseen, joka huomio paremmin ympäristönäkökohdat.

Viime vuonna Suomessa on jo toteutettu ilmatilauudistus ja tiivistetty yhteistyötä Viron lennonvarmistuksen kanssa. Tänä vuonna otetaan käyttöön Pohjois-Euroopan ilmatilalohkossa (NEFAB), johon Suomikin kuuluu, Free Route Airspace eli vapaan reitityksen ilmatila. Se mahdollistaa Pohjolassa lentoyhtiöille lentojen suunnittelun ja toteutuksen lyhintä tai optimoitua lentoreittiä, ja siten säästää polttoainetta sekä lentoaikaa.

Rajavartiolaitos laajentaa rajatarkastusautomaattien käyttöä Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Rajavartiolaitos laajentaa rajatarkastusautomaattien käyttöä japanilaisten matkustajien osalta saapuvassa liikenteessä 15.1.2015 alkaen. Tällä hetkellä saapuvan liikenteen rajatarkastusautomaatteja voivat käyttää Euroopan Unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden lisäksi Sveitsin kansalaiset, joilla on biometrinen passi.

Rajavartiolaitos on jo aiemmin laajentanut asteittain rajatarkastusautomaattien käyttäjien kansalaisuuksia lähtevän liikenteen puolella. Esimerkiksi japanilaiset matkustajat ovat voineet hyödyntää rajatarkastusautomaatteja Helsinki-Vantaan lentoasemalla lähtevän liikenteen rajatarkastuksissa 1.5.2012 lähtien. Käyttöönoton jälkeen yli 193 000 japanilaista on hyödyntänyt rajatarkastusautomaatteja. Nykyisin yli 40 % japanilaisista matkustajista hyödyntää automaattisia rajatarkastuksia.

Rajavartiolaitoksen japaninkielentaitoiset opastajat auttavat japanilaisia matkustajia rajatarkastusautomaattien käytössä.

Euroopan Unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden sekä Sveitsin kansalaiset voivat käyttää rajatarkastusautomaatteja sekä lähtevässä että saapuvassa liikenteessä. Näiden kansalaisuuksien lisäksi lähtevän liikenteen rajatarkastusautomaatteja voivat hyödyntää Japanin, Etelä-Korean, Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian sekä Uuden-Seelannin kansalaiset.

Rajatarkastusautomaattia käyttääkseen matkustaja tarvitsee biometrisen passin. Automaattisessa rajatarkastuksessa rajatarkastusautomaatti vertaa matkustajan kasvokuvaa biometrisen passin sirulla oleviin tietoihin. Kolmannen maan kansalaisten ollessa kyseessä, rajatarkastaja tekee lisäksi passiin tarvittavat maahantulo- tai maastalähtömerkinnät sekä puhuttaa matkustajaa ennen kuin rajatarkastus katsotaan suoritetuksi.

Noin vuoden kestävän kokeilun tavoitteena on tutkia rajatarkastusten kehittämistä uuden tekniikan avulla.

Hornet-hävittäjän ylilennolla kunnioitetaan sotaveteraanin muistoa Helsingissä perjantaina 16. tammikuuta

Sodassa palvellut lentäjä, majuri Mikko Sarparanta siunataan haudan lepoon perjantaina. Ilmavoimat lentää Hietaniemen hautausmaan yli yhdellä F/A-18 Hornet -hävittäjällä noin kello 13:00.

Ylilento lennetään Seurasaaren suunnasta kohti Hietaniemen hautausmaata noin 300 metrin korkeudella ja se saattaa aiheuttaa lievää meluhaittaa Töölön, Kampin ja Lapinlahden alueilla. Lennolla on säävaraus. Lennon toteuttaa Satakunnan lennosto.

Riitta Tiuraniemi Finavian hallituksen puheenjohtajaksi

Diplomi-insinööri Riitta Tiuraniemi (52) on nimitetty Finavia Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi ylimääräisessä yhtiökokouksessa 14. tammikuuta 2015.

Tiuraniemi työskenteli vuosina 1999-2013 DNA:lla erilaisissa johtotehtävissä ja viimeiset vuodet toimitusjohtajana DNA-konsernissa. Tätä ennen hän on toiminut muun muassa Omnitelessä, Tekesissä ja Nokialla.

Nykyisin Tiuraniemi johtaa keväällä 2014 perustamaansa Terveysoperaattori Oy:tä hallituksen puheenjohtajana. Terveysoperaattorin toimiala on digitaalinen terveysteknologia.

Tiuraniemi on toiminut myös lukuisissa luottamustehtävissä eri yhtiöiden ja järjestöjen hallituksissa.

– Olen erittäin tyytyväinen, että saimme Riitta Tiuraniemen Finavian hallituksen johtoon. Hän on kokenut ja sisukas johtaja, jolla on monipuolinen tausta palveluliiketoiminnan kehittäjänä, liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko toteaa.

– Finavia on yksi tärkeimmistä valtion palveluyhtiöistä, jonka tarjoamat lentoasema-, matkustaja- ja lennonvarmistuspalvelut mahdollistavat sujuvan lentoliikenteen ja samalla osaltaan varmistavat myös Suomen kilpailukykyä. On tärkeää, että yhtiön hallituksen johdossa on palveluliiketoiminnan rautainen ammattilainen, Risikko sanoo

Riitta Tiuraniemi sanoo tarttuvansa innolla haastavaan tehtävään Finavian hallituksen johdossa.

– Lentokenttäverkostomme on portti Suomeen – monelle ensimmäinen kosketus palvelukulttuurimme. Tavoitteenamme Finaviassa on palvella lentokenttiemme matkustajia, yhteiskuntaamme ja elinkeinoelämämme kilpailukykyä parhaalla mahdollisella tavalla. Finaviassa on siihen hyvä joukkue koossa, Tiuraniemi sanoo.

Finavia Oyj ylläpitää ja kehittää lentoasemaverkostoa ja Suomen lennonvarmistusjärjestelmää siviili- ja sotilasilmailun tarpeita varten sekä tarjoaa lennonvarmistuspalveluja Suomen ilmatilassa. Yhtiön omistajaohjaus on liikenne- ja viestintäministeriössä.

Finavian hallituksen edellinen puheenjohtaja Soili Suonoja jätti tehtävänsä viime syksynä.

Kansainvälinen matkustus veti Suomen lentoliikenteen kaikkien aikojen ennätykseen

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kasvoivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2014. Erityisen vahvasti kasvoi kansainvälinen vaihtomatkustus, jonka ansiosta Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi noin 16 miljoonaan matkustajaan. Lentoasema sai vuoden aikana suurkaupungin asukkaiden verran uusia matkustajia (670 000 matkustajaa). Myös kotimaan matkustuksessa on nähtävissä elpymistä.

Finavian lentoasemilla oli vuonna 2014 yhteensä 19 691 593 matkustajaa (19 005 003 vuonna 2013), mikä oli 3,6 % viime vuotista enemmän. Kotimaan lennoilla lensi 26 % ja kansainvälisillä lennoilla 74 % matkustajista.

Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä matkustajia oli yhteensä 4 830 160 (4 639 194 matkustajaa 10–12/2013). Edellisvuoden loka−joulukuuhun verrattuna kasvua oli 4,1 %.

Kansainvälinen lentomatkustus jatkaa kasvuaan
Kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustajamäärä nousi vuoden 2014 aikana 3,7 % ja oli 14,6 miljoonaa (14,1). Suomen ja Euroopan välisten lentojen matkustajamäärä nousi 12,3 miljoonaan (11,8) matkustajaan. Euroopan ulkopuolisten maiden ja Suomen välillä matkustajia oli 2,3 miljoonaa (2,3).

Helsinki-Vantaan lentoaseman koko vuoden matkustajamäärä nousi 4,4 % edellisvuoteen verrattuna ja oli joulukuun lopulla 15,9 (15,3) miljoonaa. Lentoasema sai peräti 670 000 uutta matkustajaa edellisvuoteen verrattuna. Kansainvälisten matkustajien määrä nousi 4,6 % ja kotimaan matkustuksessakin nähtiin nousua 3,1 %

Loka−joulukuussa Helsinki-Vantaan kautta kulki 3,8 miljoonaa matkustajaa. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli 4,9 %.

Vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla nousi 5,3 % edellisestä vuodesta ollen 2,5 miljoonaa (2,4).

”Aasian taloudellisen kasvun hidastumisesta huolimatta lentoliikenteen kysyntä kasvaa. Helsinki-Vantaa on edelleen vahvistanut asemaansa vaihtolentoasemien tiukassa kilpailussa. Valmistaudumme palvelemaan matkustajiamme entistä paremmin ja odotamme vaihtolentomatkustajien määrän edelleen kasvavan kuluvana vuonna. Viime vuonna aloitettu lentoaseman laajentaminen tähtää kapasiteetin kasvattamisen ohella mukavampaan matkustajakokemukseen parempien palveluiden ja sujuvampien prosessien avulla ”, toteaa lentoasemaverkostosta ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Eniten Aasian vaihtomatkustajia saapui Helsinki-Vantaalle Etelä-Koreasta, Japanista ja Kiinasta. Lähi-Idän matkustus on myös kasvanut.

Kotimaan matkustajamäärät myös nousussa
Vuonna 2014 kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä nousi 3,1 % ja matkustajia oli 5,0 miljoonaa (4,9). Neljännellä vuosineljänneksellä kotimaan matkustajamäärät nousivat 3,8 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

”Kotimaan lentoliikenteen alamäki päättyi viime vuonna. Monilla lentoreiteillä oli nähtävissä jo selvää kysynnän kasvua, joskin osa kohteista oli edelleen menettäjinä. Näyttää siltä, että kilpailu eri liikennemuotojen kesken kiristyy entisestään kuluvana vuonna. Lentäminen on luonnollisesti vahvimmillaan mitä pidemmistä etäisyyksistä puhutaan”, Sundelin toteaa.

Maakuntalentoasemista matkustajamäärät nousivat koko vuonna vauhdikkaimmin Oulussa 960 547 (877 080) ja Rovaniemellä 444 561 (427 367).

Lapin matkailulentoasemilla (Ivalo, Enontekiö, Kemi-Tornio, Kuusamo, Rovaniemi ja Kittilä) liikenne on pysytellyt edellisvuoden tasolla.

Savonlinna ja Lappeenranta ovat olleet vailla säännöllistä lentoyhteyttä osan vuodesta, mikä näkyy lentoliikennetilastoissa.

”Kotimaan lentoreiteille on mahdollista saada lisäkysyntää matkailijoista. Esimerkiksi konetta Helsinki-Vantaalla vaihtavat pitäisi saada piipahtamaan Suomessa. Suomi matkailumaana kiinnostaa, mutta Suomen olisi edelleen vahvistettava maan houkuttelevuutta kehittämällä kilpailukykyisiä matkailutuotteita ja niiden markkinointia. Finavia pyrkii omalta osaltaan tuomaan Suomea esille lentoasemillaan, mistä ovat esimerkkeinä juuri uudistettu Helsinki-Vantaan tuloaula tai terminaalit Oulussa ja Kittilässä. Lisäksi jatkamme määrätietoisesti lentoasemiemme markkinointia lentoyhtiöille”, sanoo Sundelin.

Tehokkaampaa lentoliikennettä

Kaupallisen liikenneilmailun laskeutumisten määrä laski edelleen viime vuonna 115 263 operaatioon, mikä oli 1,5 % edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärät eivät ole vähentyneet suhteutettuna laskeutuneiden koneiden määrään, mikä tarkoittaa että lentoliikenne on aiempaa tehokkaampaa lentokoneiden korkeiden täyttöasteiden sekä koneiden kasvaneen koon vuoksi.

Airbus lanseeraa Atlantin ylityksiin kykenevän A321neo-lentokoneen

98ad6c7c3cfe6105_800x800ar

Airbus lanseeraa virallisesti A321neo-lentokoneen, jonka suurin mahdollinen lentoonlähtöpaino (MTOW) on 97 tonnia. Lanseerauksen taustalla on Air Lease Corporationin (ALC) tekemä tilaus.

Liisausyhtiö allekirjoitti aiesopimuksen 30 lisäkoneen tilauksesta ja kasvatti tilauksiaan A321neo-koneista nyt 60:stä 90:een. Näin ALC:stä tulee ensimmäinen jatketun kantaman mallin käyttäjä.

A321neo 97t -koneen 4 000 merimailin (yli 74 000 km) kantama on kapearunkokoneiden pisin toimintamatka. Se soveltuu Atlantin ylittäville matkoille ja antaa lentoyhtiöille mahdollisuuden avata uusia pitkiä reittejä, joita nykyisillä kapearunkokoneilla ei voi lentää.

“ALC haluaa saada jalansijan jokaisella lupaavalla markkinasegmentillä, myös niillä, jotka voidaan avata tällä uudella A321neo-mallilla. Meille on kunnia-asia tarjota asiakkaille uusimpia ja innovatiivisimpia tuotteita ja ratkaisuja”, sanoo ALC:n pääjohtaja Steven F. Udvar-Házy.

”Kapearunkokoneilla lennettävien pitkien reittien markkina on houkutteleva, ja sen valtiaaksi nousee A321neo mukavuutensa, taloudellisuutensa ja kantamansa ansiosta. Uusi A321neon versio on liikevaihtoa hyvin tuottava lentokone, joka avaa monia uusia mahdollisuuksia asiakkaillemme”, sanoo Airbusin asiakastoimintojen johtaja John Leahy.

Jos ALC:n aiesopimukset 30 A321neo-koneesta ja 25 A330neo-koneesta muuttuvat sitoviksi tilauksiksi, ALC on tilannut Airbusilta kaikkiaan 258 lentokonetta: 53 A320ceo, 140 A320neo, 15 A330, 25 A350XWB ja 25 A330neo.

A321 97t -mallissa on lisäpolttoainetankki etupään rahtitilassa. Lisäksi koneen siipiin ja runkoon tehdään pieniä parannuksia. Näiden ansiosta kone pystyy lentämään 206:a matkustajaa jopa 4 000 merimailia. Ensimmäiset koneet toimitetaan vuonna 2019.

A320neo-koneissa käytetään uusimman sukupolven moottoreita ja Sharklet-kärkisiipiä, jotka yhdessä vähentävät polttoaineen kulutusta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2014 loppuun mennessä Airbus oli saanut sitovia tilauksia yli 3 600 neo-koneesta 70 asiakkaalta.

Itämeren kansainvälinen ilmatila turvallisemmaksi yhteistyöllä

Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa niin sanotut pimeänä lentävät sotilaskoneet muodostavat yhteentörmäysriskin. Asia nousi esille joulukuussa, kun kävi ilmi, että useat EU-maat olivat havainneet sotilaslentokoneita, joiden seurantalaitteet oli kytketty pois päältä ja joihin ei saanut radioyhteyttä.

Jokaisen valtion tulee kantaa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) yleissopimuksen mukainen vastuu siitä, ettei sotilasilmailulla vaaranneta siviili-ilmailua. Vastuu ulottuu myös maan oman ilmatilan ulkopuolelle.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko esitti joulukuun puolivälissä, että kansainvälisessä ilmatilassa lentävien koneiden tulisi pitää tunnistuslaitteensa päällä ja olla tarvittaessa radioyhteydessä toisiinsa.

– On maailmanlaajuisen ilmailuyhteisön ja lentomatkustajien etu, että näitä pimeitä lentoja ei ole. Haluan että Suomi toimii asiassa aktiivisesti kansainvälisillä ilmailufoorumeilla, jotta varmistamme siviili-ilmailun turvallisuuden kaikissa tilanteissa, sanoo ministeri Risikko.

Trafi on ryhtynyt ministeri Risikon pyynnöstä toimenpiteisiin pimeitä lentoja koskevan turvallisuusriskin pienentämiseksi. Onnistuminen edellyttää koko kansainvälisen ilmailuyhteisön laajaa yhteistyötä.

Trafi on ollut yhteydessä Itämeren valtioiden ilmailujohtajiin sekä ottanut asian esille Euroopan lentoturvallisuusviraston EASAn, Euroopan komission ja kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn piirissä. Tavoitteena on, että asiaa käsitellään kaikilla tasoilla ja jokainen valtio kantaisi sille kuuluvan vastuun lentoturvallisuudesta.

Trafin kirjeessä 12.1.2015 Itämeren valtioiden siviili-ilmailujohdolle korostetaan pimeiden lentojen aiheuttamaa turvallisuusriskiä sekä lennon turvallisuuselementtien merkitystä. Tällaisia ovat lennonvarmistuksessa käytettävä lentosuunnitelma, radioyhteys lennonvarmistuksen kanssa sekä transponderin käyttö.

– Turvallisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että eri maiden ilmailuviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä ja että kaikki toimijat, myös valtiolliset, noudattavat vastuullisesti yhteisesti sovittuja pelisääntöjä kaikessa toiminnassaan. Kansainvälisesti sovittujen menettelyiden noudattaminen on turvallisuuden keskeinen elementti, korostaa Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu.

Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on kerännyt tietoja Itämeren alueen valtioilta tunnistamattomien lentokoneiden aiheuttamista turvallisuusuhkista ja koneiden käyttäytymisestä. EASAn on nyt laatimassa tilanteesta raporttia, joka toimitetaan myös ICAOn pääsihteerille toimenpiteitä varten.

KÄSITTEET

Pimeä lento

Pimeällä lennolla tarkoitetaan lentokonetta, jolla ei ole lentosuunnitelmaa lennonvarmistusjärjestelmässä, radioyhteyttä lennonvarmistuksen kanssa eikä transponderia päällä. Tällöin kone ei näy lennonjohtotutkassa, eikä lentokoneiden yhteentörmäyksen estojärjestelmä (TCAS) toimi. Pimeä kone näkyy sotilastutkassa (valvontatutka), kun se on tutkan kantaman sisällä eikä ole katveessa. Pimeäksi lennoksi ei katsota ilman radioyhteyttä ja transponderia lentävää lentoa, joka on asianmukaisesti koordinoitu lennonjohdon kanssa ja jolla on olemassa sovittu järjestely yhteentörmäysten estämiseksi.

Transponderi

Transponderi lisää lentoturvallisuutta. Lennonjohdon näytöillä näkyvät ainoastaan transponderilla varustetut ilma-alukset. Siviili-ilmailun tutkajärjestelmä toimii siis eri periaatteella kuin sotilastoiminnassa käytettävät ns. ensiötutkat, jotka näkevät muutkin ilmassa liikkuvat objektit, kuten lintuparvet. Toisiotutkavastain kertoo lennonjohtajalle esimerkiksi ilma-aluksen nopeuden, korkeuden ja suunnan. Lisäksi erityisesti kaupallisen lentoliikenteen käytössä olevat TCAS-laitteet (yhteentörmäysvaarasta varoittava järjestelmä) tarvitsevat transponderin signaalia kyetäkseen antamaan ilma-alukselle väistöohjeita.