Pro edellyttää työrauhaa Airprolle

Lentoliikennettä uhkaa tiistaina 14. huhtikuuta Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen (SLSY) julistama lakko. Lakon piiriin kuluu Airpron matkustamohenkilökunta. Ammattiliitto Pro ei hyväksy lakkoa, koska SLSY vaatii lakolla oman sopimuksensa noudattamista yrityksessä, jossa suurin osa matkustamohenkilöstöä kuuluu Prohon. Airpron henkilöstöllä on laillinen, voimassa oleva työehtosopimus.

Ilmailualan rakennemuutos on lisännyt huomattavasti alalla toimivien yritysten määrää. Tästä syystä myös ilmailualalle neuvoteltujen sopimusten ja neuvotteluosapuolten määrä on kasvanut.

Airpro Oy on vuonna 1994 perustettu henkilöstövuokrausta harjoittava valtio-omisteinen yritys. Airpro vuokraa sekä maapalvelu- että matkustamohenkilökuntaa. Palkansaajajärjestöt Pardia ja JHL ovat sopineet PALTA:n kanssa Airpron henkilökuntaa koskevan yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Työehtosopimus on voimassa 1.4.2014–31.1.2017. Tätä sopimusta noudatetaan myös Airpron palkkaamaan matkustamohenkilökuntaan.

Työehtosopimuksen solmimisen jälkeen Airpron matkustamohenkilökuntaa on merkittävissä määrin liittynyt Ammattiliitto Pron jäseneksi. Pro on syksyllä 2014 tullut siihen asemaan, että se edustaa valtaosaa Airpron järjestäytyneestä matkustamohenkilökunnasta. Prolla on useita ilmailualan työehtosopimuksia.

Ammattiliitto Pro edellyttää olevansa mukana neuvotteluissa, kun Airpron matkustamohenkilökuntaa koskevista työehdoista neuvotellaan.

Nykyistä työehtosopimusta laadittaessa ei ole huomioitu riittävällä tavalla matkustamohenkilöstön työsuhteen ehtoja ja tarpeita, sillä yksikään sopimuksen allekirjoittajista ei edusta aidosti edellä mainittua henkilöstöryhmää.

SLSY:llä ei ole neuvotteluoikeutta tilanteessa, jossa se ei edusta riittävää enemmistöä sopimuksen piiriin kuuluvasta henkilökunnasta.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys toimeenpani lakon 1.4.2015.SLSY vaatii Airprossa noudatettavaksi yleissitovaa työehtosopimustaan. Lakon piirissä oli Helsingistä lähtevä liikenne, jonne Airpro toimittaa matkustamohenkilökuntaa. Lakkoon osallistui ainoastaan yksi henkilö.

SLSY on jättänyt uuden lakkovaroituksen samasta syystä. Työtaistelun on määrä toteutua 14.4.2015 klo 6-18 ja 15.4.2015 klo 6-18.

Ammattiliitto Pro ei osallistunut eikä tukenut SLSY:n lakkoa 1.4.2015. Ammattiliitto Pro ei osallistu myöskään 14.4.–15.4.2015 toimeenpantavaan lakkoon, mikäli se toteutuu. Airprossa työskentelevät Pron jäsenet eivät halua osallistua lakkoon. Matkustamohenkilöstön työehdoista tulee sopia mahdollisimman pian neuvottelemalla Pron kanssa.

ILMAILUALAN UNIONI IAU: Ilmailualan kiistan ydinjoukko on Finavian johtoryhmä

fetch_thumbnail.php
Finavia ei ole reagoinut millään tavoin IAU:n tekemään kompromissiesitykseen, joka kokonaisuudessa alentaisi lentoasemilla toimivien maahuolintayhtiöiden ja niiden asiakkaina olevien lentoyhtiöiden kustannuksia. Tämän sijasta Finavia on valmistautunut pitämään maanantaina 13.4. tiedotustilaisuuden mahdollisen työtaistelun vaikutuksista lentoliikenteeseen. Kiistan ytimessä ei ole 80 työntekijää ja heidän työehtonsa, vaan yhtiön johtoryhmä ja sen palkkausjärjestelmä.

Ilmailualan Unioni IAU jätti 1.4. Finavialle kompromissiehdotuksen maahuolintapalveluja koskevaan keskinäiseen kiistaansa. IAU on valmis luopumaan työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen sopimuskauden mukaisista palkankorotuksista maahuolintapalveluissa, mikäli Finavia siirtyy noudattamaan myös halpalentoyhtiöille tarjoamissaan maahuolintapalveluissa samaa työehtosopimusta alan muiden toimijoiden kanssa.

Palkankorotuksista luopuminen koskisi noin 2 500 työntekijää, joista 175 työskentelee Finavia-konsernissa. Muut yli 2 300 työntekijää ovat muiden maahuolintayhtiöiden palveluksessa. Ne eivät erottele työntekijöidensä työehtoja sen mukaan, tuotetaanko maahuolintapalveluja halpalentoyhtiöille tai muille lentoyhtiöille. Halpalentoyhtiöiden maahuolintapalvelut Finavia teettää erikseen 80 työntekijän voimin tytäryhtiö Airpron nimiin muita huomattavasti heikommilla työehdoilla.

Finavia ei ole reagoinut millään tavoin IAU:n kompromissiehdotukseen, vaikka se kokonaisuudessa alentaisi lentoasemilla toimivien maahuolintayhtiöiden ja niiden asiakkaina olevien lentoyhtiöiden kustannuksia. IAU:n näkemyksen mukaan vaitonaisuuden taustalla on Finavian johtoryhmän tavoite saada muiden yhtiöiden lentoasemilla tuottamat palvelut mahdollisimman laajasti oman komentotaloutensa piiriin. Henkilökohtaisina kannustimina hankkeelle toimii johtoryhmän palkkaus. Se perustuu kiinteän kuukausipalkan lisäksi taloudelliseen tulokseen sidottuun tulospalkkaukseen.

Finavian tytäryhtiöiden hallitukset muodostuvat Finavian johtoryhmän jäsenistä toimitusjohtajan toimiessa niiden puheenjohtajana. Viime vuonna Finavia, joka ilmailulain mukaisesti päättää lentoaseman pitäjän asemassa lentoasemien turvatarkastuksista, valitsi Airpron Helsinki-Vantaan turvatarkastuspalvelujen tuottajaksi. Johtoryhmän jäsenet olivat palvelujen kilpailutuksen suhteen sekä ostajan että myyjän asemassa. Tämän jälkeen Finavia on esittänyt suunnitelmansa, jossa turvatarkastajat tekisivät jatkossa oman työnsä ohessa myös halpalentoyhtiöiden maahuolintapalvelut.

Laajassa mittakaavassa toteutettuna suunnitelma ei ole uskottava maapalveluhuolinnan ja turvatarkastusten yhtäaikaisen tarpeen vuoksi. Turvatarkastajien tehtäviin kuuluvat matkustajien turvatarkastuksen lisäksi matkatavaroiden sekä lentoyhtiöiden ja lentokenttien henkilöstön turvatarkastukset. Maahuolintapalveluja ovat mm. matkustajien lähtöselvitys- ja porttipalvelut, matkatavaran ja rahdin lastaaminen ja purkaminen lentokoneista, lentokoneiden siirrot matkustajasilloilta sekä lähettäminen.

Käytännössä toimintojen yhdistäminen johtaisi tilanteeseen, jossa halpalentoyhtiöiden maahuolintapalveluista vastaava henkilökunta vastaisi itse omista turvatarkastuksistaan sekä käsittelemiensä matkatavaroiden ja rahdin turvatarkastuksista. Järjestely olisi ristiriidassa turvatarkastusten perimmäisen tarkoituksen kanssa. Lisäksi toimittaisiin vastoin ilmailulakia, joka edellyttää maahuolintapalveluja tuottavan yrityksen pitävän kirjanpidossaan maahuolintapalvelut erillään muista toiminnoista, tasapuolisen kilpailuasetelman turvaamiseksi.

Lentäjälakko aiheutti Norwegianille 350 miljoonan Norjan kruunun tappion

w8kthhvm7lujf6emzjtn

Norwegianin maaliskuun liikennelukuihin vaikutti voimakkaasti yhtiön Skandinavian lentäjien lakko. Viimeisimmät laskelmat osoittavat, että lakko aiheutti menetettyjä tuloja ja kustannuksia yhteensä 350 miljoonaa Norjan kruunua. Ensimmäistä kertaa Norwegianin matkustajaluvut laskivat verrattuna samaan ajankohtaan edellisenä vuonna. Matkustajamäärän lasku koski ensisijaisesti Skandinavian maita, joissa lähes 2 000 lentoa peruutettiin.

Ammattiyhdistysliike Paratin aloittama Skandinavian lentäjien lakko oli yhtiölle kallis. Peruutetut lennot aiheuttivat 120 miljoonan Norjan kruunun tappion. Ylimääräiset kustannukset, joita aiheutui niiden asiakkaiden huolehtimisesta, joihin lakko vaikutti, nousivat 110 miljoonaan Norjan kruunuun. Tällaisia kustannuksia olivat muun muassa lentojen uudelleen reitityksistä muilla lentoyhtiöillä sekä ruuasta ja hotellivarauksista aiheutuneet kustannukset. Varausten laskusta johtuneiden menetettyjen tulojen lasketaan olevan 120 miljoonaa Norjan kruunua. Yhteenlaskettuna lakon loppusumma Norwegianille on noin 350 miljoonaa Norjan kruunua.

Maaliskuussa 1 726 180 matkustajaa lensi Norwegianilla. Tämä on 4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Lennoilla, joita lakko ei koskenut, oli kuitenkin korkeampi käyttöaste kuin viime vuonna samana ajankohtana. Käyttöaste oli maaliskuussa 84,2 prosenttia, mikä vaikutti myytyjen henkilökilometrien määrän (RPK) 7 prosentin kasvuun. Tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) laski 1 prosentilla. Maaliskuun liikennelukuihin vaikutti positiivisesti pääsiäinen, joka viime vuonna oli huhtikuussa. Lentäjälakon ja pääsiäisen, joka oli jo maaliskuussa, odotetaan vaikuttavan liikennelukuihin myös huhtikuussa tänä vuonna. Varaustilanne on palautumassa ennalleen useiden lakon jälkeen olleiden kampanjoiden ansiosta. Kevään hyvä varaustilanne ei tule kuitenkaan korvaamaan lakon aikana menetettyjä tuloja.

– Skandinavian lentäjien lakko aiheutti merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia Norwegianille. Meidän täytyy elää myös menetettyjen tulojen kanssa. Onneksi houkuttelemme edelleen monia uusia asiakkaita Euroopassa ja USAssa. Tämä kompensoi tosiasiaa, että asiakkaamme Skandinaviassa joutuivat lentämään kilpailijoiden lennoilla lakon aikana. Jos meillä ei olisi ollut laajaa asiakaspohjaa ja monia ahkeria työntekijöitä myös Skandinavian ulkopuolella, olisi tilanne ollut entistäkin vaikeampi, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Liikennetiedot, maaliskuu 2015

Suomen Hornetit harjoittelevat Hollannissa

7345783465746738

Alankomaiden Kuninkaalliset Ilmavoimat järjestää Frisian Flag 2015 -lentotoimintaharjoituksen Hollannin pohjoisosassa 13.–24. huhtikuuta. Ilmavoimat osallistuu harjoitukseen kuudella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä.

Pohjois-Hollannin Leeuwardenin tukikohdasta lennettävään harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 50 lentokonetta 10 maasta. Suomen lisäksi mukana ovat Yhdysvallat kahdeksalla F-15 -hävittäjällä, Hollanti kymmenellä F-16 -hävittäjällä, Espanja neljällä F-18 -hävittäjällä, Portugali ja Puola molemmat neljällä F-16 -hävittäjällä sekä Saksa kuudella Eurofighter-hävittäjällä.

Lisäksi mukana on muun muassa ilmatankkaus- ja kuljetuskonekalustoa Hollannista, Italiasta, Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta.

Frisian Flag 2015 on niin sanottu “In the Spirit of PfP” -harjoitus. Kokonaistavoitteena on harjoitella isojen monikansallisten lento-osastojen toiminnan suunnittelua, toimintaa ja siitä raportointia realistisessa toimintaympäristössä. Ilmavoimien kansallisena harjoitustavoitteena on kehittää yhteistoimintakykyä osana laajaa monikansallista ilmaoperaatiota ja parantaa kansainvälistä kriisinhallintavalmiutta. Suomi on osallistunut Frisian Flag -harjoituksiin säännöllisesti vuodesta 2001 lähtien.

Harjoituksen lentotoiminta toteutetaan pääosin Pohjanmeren yllä. Lennot keskittyvät Hollannin, Tanskan, Britannian ja Saksan ilmatiloissa sijaitseville alueille. Varakenttinä käytetään Hollannin ja Saksan sotilastukikohtia.

Suomen noin 50 henkilön harjoitusosasto tukeutuu isäntämaan tuottamaan ilmatilannekuvaan ja tukikohtapalveluihin. Harjoituksen pääosasto saapuu Leeuwardenin tukikohtaan 10. huhtikuuta. Harjoitusosaston on määrä palata Suomeen 24. huhtikuuta.

Suomen ilmavoimien osalta järjestelyvastuussa on Karjalan lennosto.

Icelandair – Ennätysluvut 2015 ensimmäisen neljänneksen osalta ja + 19 % kasvu matkustajamäärässä

cq1x7qnbeawmd3fiijlx

Icelandair raportoi vahvaa + 19 % kasvua ensimmäisen neljänneksen verrattuna vuoteen 2014. Matkustajamäärää ensimmäisen kolmen kuukauden aikana on 477.370 verrattuna edellisvuoden lukuun joka oli 399.962 vastaavana aikana. Maaliskuun 2015 matkustajamäärä kasvoi + 15 % ja yhteensä 183.203 matkustajaa.

– Ensimmäisen neljänneksen 2015 matkustajamäärä 477.370 edellisvuoden määrä 399.962, jossa kasvua + 19 % ja vastaavasti koneiden käyttöaste nousi +4,9% ollen 79,2 %

– Maaliskuun 2015 matkustajamäärä 2015 on 183.203 verrattuna edellisen vuoden 159.352, jossa kasvua + 15% ja vastaavasti koneiden käyttöaste nousi + 4,4% ollen 82,7 %

Icelandair avaa uuden kohteen Pohjois-Amerikassa 19.5. 2015. Portland, Oregon on yhtiön 14:sta kohde Pohjois-Amerikassa. Kohde aloitetaan sesonkireittinä kesäkaudelle 2015. Yhtiö on keskittynyt.

Lentojen ja nopean koneenvaihdon lisäksi markkinoimaan mahdollisuutta tehdä Stopover Islannissa. Sen voi tehdä samalla lentohinnalla.

Yhtiön lentokalusto koostuu 24 Boeing koneesta. Vastatakseen kysyntään se ottaa käyttöön kaksi uudistettua 260 paikkaista Boeing 767-300 konetta joiden avulla saadaan joustavuutta ja pystytään

lisäämään kapasiteettia kohteisiin joissa on rajallinen Slot – eli laskeutumisajan saatavuudelle.

Icelandair verkostossa on yhteensä 39 kohdetta vuonna 2015 joista 14 Pohjois-Amerikassa. Kohteet ovat : Boston, Washington D.C., New York (JFK ja Newark), Orlando, Minneapolis/St. Paul, Denver, Seattle,

Anchorage, Portland sekä Kanadassa Toronto, Halifax, Vancouver ja Edmonton. Helsinki on ympärivuotinen kohde ja kesäkaudella se lennetään 11 kertaa viikossa, siis neljänä päivänä tuplalähdöin. Icelandair tarjoaa nopeimman yhden pysähdyksen lentopalvelun kaikkiin kohteisiin.

Finnairin maaliskuun 2015 liikennetiedot

Finnairin kokonaiskapasiteetti kasvoi maaliskuussa 3,8 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 3,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste oli 78,9 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti laski maaliskuussa 0,8 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 1,5 prosenttia vertailukaudesta.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 8,9 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 4,2 prosenttia.

Matkustajaliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä* oli tammi-maaliskuussa edellisvuoden tasolla ollen 5,14 eurosenttiä.

”Matkustajaliikenteen yksikkötuotot kehittyivät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä positiivisesti kaikilla liikennealueilla Euroopan liikennettä lukuun ottamatta. Euroopan liikenteen negatiivinen kehitys piti kuitenkin koko matkustajaliikenteen yksikkötuoton edellisvuoden tasolla”, sanoo Finnairin talousjohtaja Mika Stirkkinen.

Rahtiliikenne myydyillä rahtitonnikilometreillä mitattuna laski maaliskuussa 17,9 prosenttia ja rahtikapasiteetti 0,1 prosenttia vertailukaudesta. Rahdin kokonaiskäyttöaste laski 12,3 prosenttiyksikköä vertailukaudesta ja oli 56,6 prosenttia.

Maaliskuussa Finnairin lennoista 90,3 prosenttia (90,2) saapui aikataulussa.

Huhtikuun 2015 liikennetilasto julkaistaan maanantaina 11.5.2015.

* Yksikkötuotto = lipputuotto/ASK

Finnairin lentoliikenteen suoritteet Maaliskuu 2015

Maaliskuu 2015    muutos %   Vuoden 2015 alusta   muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 850,4 4,3 2 283,3 3,1
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 698,5 3,8 7 714,5 3,1
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 128,1 3,5 6 022,3 2,3
Matkustajakäyttöaste % 78,9 -0,2 p 78,1 -0,6 p
Rahti ja posti tn 11 298,7 -16,0 30 429,7 -13,6
Tarjotut tonnikilometrit 395,3 0,7 1 133,5 0,0
Myydyt tonnikilometrit 257,0 -3,1 719,2 -2,5
Kokonaiskäyttöaste % 65,0 -2,5 p 63,5 -1,6 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 488,2 6,2 1 304,6 5,4
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 023,9 8,9 2 853,0 5,8
Myydyt henkilökilometrit milj. 797,0 4,2 2 142,4 3,2
Matkustajakäyttöaste % 77,8 -3,5 p 75,1 -1,9 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 19,5 17,5 62,7 7,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 179,8 18,6 585,8 11,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 139,2 20,1 460,7 7,5
Matkustajakäyttöaste % 77,5 0,9 p 78,7 -2,8 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 144,2 2,6 419,3 2,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 341,6 -0,8 3 887,2 1,1
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 079,9 1,5 3 141,9 1,2
Matkustajakäyttöaste % 80,5 1,9 p 80,8 0,1 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 198,5 -0,1 496,8 -2,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 153,1 -1,5 388,5 -6,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 112,0 0,2 277,3 -0,1
Matkustajakäyttöaste % 73,1 1,2 p 71,4 4,2 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 9 563,1 -2,8 26 220,3 1,3
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 793,7 -4,7 4 955,9 -4,4
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 770,4 3,5 2 180,7 7,1
– Asian rahtiliikenne tn 6 843,2 -3,0 18 658,4 2,5
– Kotimaan rahtiliikenne tn 155,7 0,2 425,3 -8,5
Rahti lomaliikenteessä tn 0,0 – 0,0 –
Rahtilento tn** 1 735,6 -52,0 4 209,3 -54,9
Kokonaisrahti- ja posti tn 11 298,7 -16,0 30 429,7 -13,6
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 117,7 -0,1 337,8 3,3
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 66,7 -17,9 180,3 -14,6
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 56,6 -12,3 p 53,4 -11,1 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 45,8 -15,2 p 41,6 -18,4 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 56,5 -10,9 p 54,2 -8,0 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia
** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

  • Muutos-%: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)
  • Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
  • Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus tarjotuista tonnikilometreistä

 

Finnair aloittaa tänään A350 XWB -lentojen myynnin

18c6fd4253eb744818319bcabc752e01

Finnair aloittaa ensimmäisten uusilla A350-koneilla lennettävien kaukokohteiden myynnin tänään torstaina 9.4.2015. Ensimmäinen A350-lento suuntautuu Shanghaihin 25.10.2015. Seuraavina kohteina ovat vuorossa Peking, Bangkok, Hongkong ja Singapore. Lisäksi Finnair lentää miehistön koulutuslentoja Euroopassa ennen koneen siirtymistä Aasian-reiteille.

Finnair on Euroopan ensimmäinen lentoyhtiö, joka saa käyttöönsä Airbusin A350 XWB (Extra Wide Body) -koneet. A350-lentokoneet parantavat huomattavasti matkustusmukavuutta, ovat ympäristöystävällisempiä ja parantavat myös Finnairin kustannuskilpailukykyä.

Finnair on maailman ensimmäinen lentoyhtiö, joka operoi uudella A350-koneella Kiinaan. Päivittäiset Shanghain-lennot alkavat 25. lokakuuta 2015 ja Pekingin-lennot 21. marraskuuta 2015.

Bangkokiin Finnair tulee lentämään A350- ja A330-lentojen yhdistelmillä 4. joulukuuta 2015 alkaen. Samaa konetyyppiparia tullaan käyttämään myös Hongkongin- ja Singaporen-lennoilla, jotka alkavat tällä koneyhdistelmällä Hongkongiin 1. helmikuuta 2016 ja Singaporeen 5. toukokuuta 2016 alkaen.

Asiakas voi tarkistaa varaamansa lennon konetyypin lippuvarauksen yhteydessä finnair.com-sivustolla klikkaamalla lennon numeroa. Lennon konetyyppitiedon saa myös matkatoimistojen kautta lippua varatessa. Muutokset konetyypissä ovat mahdollisia operatiivisista syistä.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että olemme jälleen yhden virstanpylvään lähempänä uusien koneiden saapumista”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. ”Airbus A350 XWB -koneet ovat Finnairin suurin laivastoinvestointi 92-vuotisen historiamme aikana. Uusi laivasto rakentaa Finnairin kaukoliikenteelle vahvan perustan ja selkärangan. Investointi on merkittävä Finnairin kestävälle kasvulle ja kilpailukyvylle pitkällä tähtäimellä. Uskon, että koko henkilöstömme odottaa malttamattomana sitä, että voimme toivottaa uuden perheenjäsenen lämpimästi tervetulleeksi.”

Finnair on tilannut kaikkiaan 19 uutta A350 XWB -lentokonetta. Nykyisen toimitusaikataulun mukaan Finnair saa käyttöönsä neljä A350 XWB -lentokonetta vuoden 2015 loppuun mennessä, seitsemän vuosina 2016–2017 ja kahdeksan vuosina 2018–2023. Finnair luopuu kaikista operoimistaan A340-lentokoneista vuoden 2017 loppuun mennessä, kun niitä korvaavat A350 XWB -lentokoneet on toimitettu ja otettu käyttöön Finnairin reittiliikenteessä. Kahden vuoden kuluttua Finnairilla on Euroopan modernein, täysin A330- ja A350-koneista koostuva kaukoliikennelaivasto.

A350:n ympäristöystävälliset ratkaisut parantavat polttoainetehokuutta ja alentavat toimintakuluja yli 25 prosenttia saman luokan aiemman sukupolven koneisiin verrattuna, mikä vähentää Finnairin ja sen matkustajien hiilijalanjälkeä merkittävästi.

A350 XWB -lennot Euroopassa lokakuussa

Laivastoinvestoinnin strategisen merkityksen vuoksi Finnair on keskittynyt varmistamaan, että jokainen uusi lentokone integroituu saumattomasti Finnairin verkostoon. Valmistautumisohjelmaan kuuluu muun muassa lentäjien ja matkustamohenkilökunnan koulutus.

Ennen ensimmäisen A350-koneen siirtymistä Shanghain-reitille, kouluttaa Finnair henkilöstöään Euroopan reiteillään lokakuussa 2015. Koulutuslentoja lennetään A350-koneella normaalisti reittejä operoivien kapearunkokoneiden sijaan, jolloin matkustajilla on mahdollisuus päästä nauttimaan uudesta koneesta myös Finnairin lähireiteillä.

Finnairin ensimmäinen kaupallinen lento osana koulutuslentoja lennetään Rovaniemelle uudella A350-koneella 5. lokakuuta. Seuraavien kahden viikon aikana A350-kone vierailee esimerkiksi Brysselissä, Hampurissa, Lontoossa, Tukholmassa ja Wienissä. Lista kaikista suunnitelluista A350:n Euroopan-lennoista on julkaistu osoitteessa a350.finnair.com.

Finnairin A350 XWB: uusi standardi matkustusmukavuuteen

A350:n valoisan ja tilavan matkustamon on suunnitellut suomalainen suunnittelutoimisto dSign Vertti Kivi & Co. Matkustamossa on suuret panoraamaikkunat ja miellyttävät istuinjärjestelyt kummassakin matkustusluokassa. Asteittain muuttuva, dynaaminen LED-valaistus auttaa luomaan raikasta ja rauhoittavaa ilmapiiriä. Kaikkiin Finnairin A350-koneisiin tulee myös Wi-Fi, joka omalta osaltaan parantaa matkustajakokemusta.

Finnairin uusissa Airbus A350 -koneissa on myös edistyksellinen ilmansuodatusjärjestelmä, jonka ansiosta matkustamon ilma vaihtuu kokonaan 2–3 minuutin välein. Myös vedoton ilmastointi, säädettävät lämpötila-alueet ja aiempaa korkeampi matkustamon ilmanpaine parantavat sekä matkustajien että miehistön hyvinvointia.

Koneen 297 istumapaikasta 46 on business-luokassa 1+2+1-muodostelmassa, eli kaikki business-luokan matkustajat pääsevät paikaltaan suoraan käytävälle. Zodiac Cirrus III -istuimet liukuvat täysin makuuasentoon, ja 16 tuuman kosketusnäytöillä varustettu viihdejärjestelmä tarjoaa matkustajille elokuvia, TV-ohjelmia, musiikkia ja muuta digitaalista sisältöä useilla eri kielillä. Business-luokan istuimissa on lisäksi virta- ja USB-pistokkeet.

Economy-luokassa on 3+3+3-muodostelmassa Zodiac Z300 slim-line -istuimia, joiden tuoliväli on 31 tuumaa. Economy-luokan matkustamon etuosassa on 43 Economy Comfort -istuinta, joissa on kymmenen senttiä enemmän jalkatilaa. Kaikissa economy-luokan istuimissa on 11 tuuman kosketusnäytöllä varustettu viihdejärjestelmä ja USB-pistokkeet.

Finavian investoinnit luovat runsaasti työtä lentoasemilla

medium_helsinki_airport_roof_sign_2013_jpg

Yli vuosi sitten käynnistyneen Finavian kehitysohjelman kautta on pystytty tarjoamaan töitä suurelle joukolle ihmisiä. Investointien laskennallinen työllisyysvaikutus vuonna 2014 oli 1 200 henkilötyövuotta.

– Finavian investointien työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä etenkin näinä aikoina, kun Suomen talouden kasvu ja työllisyyskehitys ovat olleet vaisuja jo jonkin aikaa. Pääkaupunkiseudun lisäksi työtä on syntynyt runsaasti myös maakunnissa. Investointihankkeemme ovat edenneet suunnitellulla tavalla, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen.

Kehittämisen punainen lanka on sujuva ja miellyttävä asiakaskokemus

Investointiohjelman vaikutukset ovat näkyneet vuoden mittaan sekä Helsinki-Vantaalla että verkostolentoasemilla. Vuosi 2015 jatkaa muutosten sarjaa.

Helsinki-Vantaalla tehdään touko-elokuussa mittava kiitotien peruskorjaus, heinäkuussa lentoasemalle avataan junayhteys ja parhaillaan on käynnissä suunnittelutyö terminaali 2:n laajentamiseksi. Tavoitteena on säilyttää Helsinki-Vantaan asema suosittuna vaihtokenttänä ja samalla varautua kasvaviin matkustajamääriin.

Helsinki-Vantaan ohella Finavia investoi myös verkostokenttiin. Lentoasemilla kohennetaan terminaalitiloja, parannetaan palveluita sekä peruskorjataan kiitoteitä. Tänä vuonna laajoja hankkeita toteutetaan Rovaniemellä, Ivalossa, Kittilässä ja Vaasassa. Hiljattain Tampere-Pirkkalan lentoasemalla avattiin uusi halpalentoterminaali.

Finavian noin 900 miljoonan euron suuruisen kehitysohjelman käynnistäminen tuli rahoituksellisesti mahdolliseksi, kun valtio päätti sijoittaa Finaviaan 200 miljoonaa euroa rahaa. K ehitysohjelman investointien tulee tuottaa sijoitetulle pääomalle entistä parempaa markkinaehtoista tuottoa.

– Finavian kehitysohjelman onnistumisella on iso merkitys koko maamme lentoliikenteelle. Kilpailukykyinen lentoasemainfrastruktuuri mahdollistaa lentoliikenteen kehittymisen Suomessa sekä tukee sitä kautta taloutemme kilpailukykyä. Lentoasemat eivät kuitenkaan yksinään varmista liikenteen kasvua. Viime kädessä kyse on siitä, kuinka vetovoimaisia Suomi ja sen alueet lentoyhtiöiden silmissä ovat. Pidän hyvänä, että vaikeassa taloustilanteessa Finavian kehitysinvestoinnit tuovat rakennusaikaista työtä ja mahdollisesti myös pysyviä työpaikkoja, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Paula Risikko , jolle Finavia esitteli kehitysohjelmaansa.

Kokonaisuudessaan kehitysohjelman arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran. Lisäksi Helsinki-Vantaalla matkustajamäärän nousun arvioidaan tuovan alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa.

Helsinki-Vantaan odotetaan saavuttavan 20 miljoonan vuosittaisen matkustajan rajan vuonna 2020. Viime vuonna Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi 700 000 matkustajalla, ja lentoaseman kautta kulki jo 16 miljoonaa matkustajaa. Suurin osa kasvusta tulee vaihtomatkustuksesta.

Terminaalilaajennuksen suunnittelu käynnissä Helsinki-Vantaalla

Vuoden alussa on käynnistetty suunnittelu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamiseksi. Helsinki-Vantaan nykyistä terminaalia on tarkoitus laajentaa noin 80 000 neliömetrillä. Laajennusosia on mahdollisesti tulossa kaksi: toinen eteläsuuntaan ja toinen länsisuuntaan. Molemmat laajennusosat tulisivat nykyisen terminaali 2:n kaukolentoalueen jatkeeksi.

Matkustajatilojen lisäksi lentokonepaikkojen määrää suunnitellaan lisättävän kahdeksalla uudella laajarunkosillalla. Laajennuksen jälkeen Helsinki-Vantaalla on käytössä 16 laajarunkokoneiden siltapaikkaa. Näillä näkymin laajennustyöt käynnistyisivät vuonna 2016.

Junayhteys ja kiitotien peruskorjaus ovat tämän vuoden suurimmat uudistukset

Helsinki-Vantaan vuoden 2015 merkittävin muutos nähdään heinäkuussa, kun lentoasemalle valmistuu uusi junayhteys. Kehärata avaa hyvät yhteydet lentoasemalle paitsi Helsingin keskustasta myös koko Suomesta.

Parhaillaan käynnissä on myös pysäköintitalo P5:n laajennus, joka tuo valmistuessaan lentoasemalle lähes 3 000 uutta pysäköintipaikkaa lisää. Laajennusosa avataan vuoden kuluttua kesällä.

Toukokuussa alkava Helsinki-Vantaan kiitotie 1:n peruskorjaus kestää kolme kuukautta. Remontin aikana uusitaan kiitotien päällyste sekä valo- ja sähköjärjestelmät.

Rakennustöiden vuoksi lentoasemalla on kesällä käytössä vain kaksi kiitotietä normaalin kolmen sijaan. Lentokoneiden lentoonlähtö- ja laskusuunnat muuttuvat tilapäisesti, joten osa nousu- ja laskureittien alueella asuvista huomaa lentomelua tavallista enemmän. Finavia tiedottaa lentomelumuutoksista tarkemmin kevään aikana.

Kiitotien korjaustöillä ei ole juurikaan vaikutuksia matkustajaliikenteeseen, sillä työt on suunniteltu tehtäväksi ilman merkittäviä häiriöitä ja sopeuttamalla lentoliikennettä.

Ranskan lennonjohtajien lakonuhka: Finnair perui Pariisin-lentojaan

20ce73f65253eb62ab5dd683bc752e01

Ranskan lennonjohto on antanut lakkovaroituksen keskiviikolle 8.4. ja torstaille 9.4.2015. Mikäli lakko toteutuu, lentoyhtiöt joutuvat rajoittamaan lentojaan ja rajoitukset tulevat vaikuttamaan myös Finnairin Pariisin CDG-lentohin.

Lakkovaroituksesta johtuen Finnair on perunut seuraavat lennot 8. ja 9. päivä huhtikuuta:

8.4. AY875 Helsingistä Pariisiin
8.4. AY876 Pariisista Helsinkiin
8.4. AY877 Helsingistä Pariisiin
9.4. AY878 Pariisista Helsinkiin

Ilmoitamme lentojen peruutuksista ja viivästyksistä asiakkaille henkilökohtaisesti tekstiviestein. Varmistathan, että varauksessasi on ajankohtaiset kontaktitiedot, jotta saat tarvittaessa häiriötilanneviestit matkapuhelimeesi. Kontaktitiedot voi päivittää kohdassa Varaukseni.

Voit tarkistaa ajantasaiset lentotiedot myös täältä.

Mikäli lentosi on peruttu pyrimme tarjoamaan sinulle vaihtoehtoisen lennon. Tarjoamme asiakkaillemme etukäteen mahdollisuuden yhteen maksuttomaan lentopäivän muutokseen seuraavin ehdoin:

  • lipun alkuperäinen matkustuspäivä on 8.-9.4.2015
  • uusi matkustuspäivä on 10.-16.4.2015

Voit muuttaa lentosi matkustusajankohtaa soittamalla numeroon 010 804060 tai ottamalla yhteyttä lipun myyneeseen matkatoimistoon.

Puolustusvoimilla vilkasta helikopteritoimintaa huhtikuussa

Puolustusvoimien helikopteritoiminta lisääntyy eteläisessä Suomessa huhtikuun aikana. Utin jääkärirykmentin helikopteriohjaajien pimeälentokoulutukseen sekä sotilaallisiin harjoituksiin liittyvää lentotoimintaa on arkipäivisin koko huhtikuun ajan.

Lentotoimintaa on kaikkina vuorokauden aikoina. Pääosa lennoista toteutetaan Kaakkois-Suomessa. Lisäksi toimitaan alueella, joka rajoittuu lännessä Tammisaareen ja pohjoisessa Jämsästä Juvaan ulottuvalle tasalle.

Lentomiehistöjen pimeälentokoulutuksen lisäksi helikopterit tukevat lentokuljetuksilla sotilaallisiin harjoituksiin osallistuvia joukkoja. Sotilaat käyttävät toiminnassaan harjoitusampumatarvikkeita ja -panoksia, mistä voi aiheutua äänihaittaa ja muodostua savua.

Lentotoiminnan ympäristövaikutuksia pyritään välttämään suuntaamalla pääosa lennoista harvaan asutuille alueille. Lentokenttien lähialueilla noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.