Muutoksia lentomeluun kesällä 2015

Finavia remontoi Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotie 1:n kesällä 2015. Remontin aikana kiitoteiden käytön painotus muuttuu ja lentokonemelu tulee suuntautumaan normaalista poikkeavasti. Lisätietoa kiitoteiden käytöstä ja melun suuntautumisesta remontin aikana löytyy Finavian verkkosivuilta.

Kiitotieremontti on käynnissä 11.5.–2.8.2015. Noin kolme kuukautta kestävän remontin aikana kiitotie 1 peruskorjataan. Tänä aikana Helsinki-Vantaan pääasiallisena kiitotienä toimii kiitotie 3. Myös kiitotie 2 on käytössä, mutta tavallista pienemmällä kapasiteetilla.

Kiitotieremontti toteutetaan kahdessa vaiheessa. Käynnissä olevan kiitotiekapasiteetin lisäksi myös tuuliolosuhteet vaikuttavat siihen, mihin lentokonemelu suuntautuu.

Muutokset melussa 11.5.–5.7.2015

Kunnostustöiden ensimmäisessä vaiheessa nousuissa käytetään lännen, lounaan ja etelänpuoleisilla tuulilla kiitoteitä 2 ja 3. Tämä tarkoittaa melun lisääntymistä Pohjois-Helsingissä ja Keravan suunnalla, erityisesti Keravan keskustan alueella.

Kiitotie 2 on remontin ensimmäisessä vaiheessa pois laskeutuvien koneiden käytöstä. Tästä johtuen lentomelu saattaa Nurmijärven suunnalla olla normaalia hieman vähäisempää.

Pohjoisen ja idän puoleisilla tuulilla kiitotie 3:n lisääntynyt käyttö lisää lentoon lähtevistä koneista aiheutuvaa melua Keravalla. Koska kiitotie 1 on pois käytöstä, laskeutuvista koneista aiheutuva melu saattaa Myyrmäen alueella olla normaalia vähäisempää.

8dddb35bfac63c17_800x800ar.jpg1

 

Muutokset melussa 6.7.–2.8.2015

Remontin toisessa vaiheessa lentokoneiden käytössä ovat kiitotiet 2 ja 3. Nyt kiitotietä 2 voidaan käyttää myös laskeutumisiin Nurmijärven suunnasta. Lentoonlähtöjä tehdään kuitenkin kiitotieltä 2 lännen, lounaan ja etelänpuoleisilla tuulilla. Tämä tarkoittaa melun lisääntymistä Pohjois-Helsingissä ja Keravan – erityisesti Keravan keskustan – suunnalla.

Pohjoisen ja idän puoleisilla tuulilla kiitotie 3:n lisääntynyt käyttö lisää melua Keravalla. Myyrmäen alueella lentomelu saattaa olla normaalia hieman vähäisempää.

87b5a423642765fe_800x800ar

 

Lentoasema kehittyy kokonaisvaltaisesti

Finavialla on käynnissä Helsinki-Vantaan mittava, noin 900 miljoonan euron kehitysohjelma, jonka tavoitteena on kasvattaa lentoaseman vaihtoliikennekapasiteettia ja valmistaa sitä palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuonna 2020.

Samaan aikaan lentoaseman palveluvalikoima laajenee. Noin 70 uutta tai uudistunutta myymälää, kahvilaa ja ravintolaa avautuu Helsinki-Vantaalle vuoteen 2016 mennessä.

Liikenneyhteydet Helsinki-Vantaalle paranevat kesällä entisestään, kun junayhteys Helsingin keskustasta lentoasemalle avautuu heinäkuussa 2015.

Tietoa remontin aikaisesta kiitoteiden käytöstä ja niiden vaikutuksista lentomeluun löytyy myös Finavian verkkosivuilta .

Finnair laajentaa codeshare-yhteistyötä airberlinin kanssa

servicecenter_airberlin

Finnair laajentaa codeshare-yhteistyötä Euroopassa one world-kumppaninsa airberlinin kanssa.   Finnairin AY-lentokoodi lisätään airberlinin tai sen tytäryhtiön Nikin valikoiduille lennoille seuraaviin kohteisiin: Bukarest, Catania, Hania, Köln, Larnaca, Malaga, Napoli, Palma de Mallorca, Pafos ja Stuttgart. Finnairin matkustajat voivat vaihtaa näille lennoille Berliinissä, Düsseldorfissa, Frankfurtissa, Münchenissä, Wienissä tai Zürichissä.

Uudet codeshare-reitit täydentävät Finnairin omia, suoria lentoja Helsingistä ja tarjoavat asiakkaille laajemman aikataulu- ja lentopäivävalikoiman. Uudet codeshare-lennot alkavat toukokuun alussa.

Finnair ja airberlin ovat tehneet codeshare-yhteistyötä Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan reiteillä vuodesta 2010.

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS: Jämijärven lentoturma paljasti puutteita hyppylentotoiminnassa (Animaatio)

Jämijärvellä 20. huhtikuuta 2014 tapahtuneen lento-onnettomuuden taustalla oli useita syitä, jotka liittyivät sekä lentokoneen rakenteisiin että sen käyttötapaan. Onnettomuudessa kuoli kahdeksan koneessa ollutta laskuvarjohyppääjää. Kolme ihmistä pelastui.

Onnettomuustutkintakeskuksen 16.4.2015 julkaiseman tutkintaselostuksen mukaan onnettomuuden välitön syy oli oikean siiven siipituen nurjahtaminen. Siihen vaikuttava voima syntyi, kun suurella nopeudella lentäneen koneen vauhti hidastui nopeasti ja koneen nokka kääntyi alas. Lentokone menetti ohjattavuutensa ja alkoi pyöriä syöksykierteen kaltaisessa liikkeessä pystyakselinsa ympäri. Siipi kääntyi alas hyppyovea vasten ja esti poistumisen.

Muita onnettomuuden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä oli neljä.

Siipituessa oli väsymismurtuma, joka oli syntynyt pitkän ajan kuluessa ja jota oli mahdoton havaita silmämääräisesti. Koneen vaurioiden vuoksi väsymismurtuman syntyä ei voitu tarkemmin tutkia.

Lentokoneelle aiheutui laskuvarjohyppytoiminnasta lentotuntien määrään suhteutettuna runsaasti nousuja ja laskuja. Konetta myös lennettiin usein lähes sen sallittuun maksimipainoon kuormattuna. Kumpikin tekijä lisäsi rakenteeseen kohdistunutta kuormitusta.

Kolmanneksi tapahtuneeseen vaikutti ohjaajan vähäinen lentokokemus tehokkaalla potkuriturbiinikoneella sekä puutteellinen koulutus koneen kuormauksesta ja sen vaikutuksista koneen käyttäytymiseen. Myös lentokoneen suuri paino ja massakeskiöaseman sijainti takana onnettomuuslennolla sekä ohjaajan mahdollisesti virheellinen näköhavainto horisonttitasosta vaikuttivat tapahtumiin.

Rakennussarjasta kootun lentokoneen siipiin oli myös tehty rakenteellisia muutoksia, jotka lisäsivät siipitukiin vaikuttavia voimia mutta joiden vaikutusta ei ollut selvitetty. Rakennuslupaan ei ollut haettu Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi) kirjallisesti lupaa muutoksiin. Rakentamisen valvojalta ja katsastajilta puuttui tieto muutosten alkuperästä tai vaikutuksista.

Tutkinnan perusteella Onnettomuustutkintakeskus antaa viisi turvallisuussuositusta.

Liikenteen turvallisuusvirastoa suositetaan rajoittamaan riskiperusteisesti harrasterakenteisten ilma-alusten paikkalukua ja käyttöä laskuvarjohyppytoiminnassa sekä varmistamaan harrasteilmailun kehittämisprojektin yhteydessä, että Suomen Ilmailuliitto ry tekee hyppytoiminnalle malliohjeen, johon yhdistykset sisällyttävät hyppylentäjille tarkoitetun koulutusohjelman ja kokeet.

Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirastoa suositetaan varmistamaan, että harrasterakenteisten ilma-alusten rakennustyön valvojien ja katsastajien kokemus ja koulutus vastaavat rakennustyön sekä muutosten valvonnan vaatimuksia.

Euroopan lentoturvallisuusvirastoa (EASA) suositetaan laatimaan ilma-aluksen päällikölle yksityiskohtaiset teoria- ja lentokoulutusvaatimukset laskuvarjohyppyjen lentotoimintaa varten.

Sosiaali- ja terveysministeriölle annettavassa suosituksessa toistetaan 2008 koulusurmia tutkineen lautakunnan antama suositus. Ministeriötä suositetaan huolehtimaan siitä, että vakavien onnettomuuksien psykososiaalista tukea varten käytössä on suunnitelmat, resurssit, määritellyt vastuut ja päätösvaltainen asiantunteva johto riippumatta siitä, missä onnettomuus tapahtuu tai mistä asianosaiset ovat kotoisin.

L2014-02 tutkintaselostus (pdf, 5.53 Mt)Liite 2. VTT:n tutkimusselostus: Alumiinisen siipituen alapään materiaalin ja murtumisen tutkimus(pdf, 2.37 Mt)Liite 3. VTT:n tutkimusraportti: Siipituen puristuskestävyys (pdf, 1.38 Mt)Liite 4. Patria Aviationin teknisen tarkastelun raportti: OH-XDZ:n siipituen kuorma ja koneen käytös erilaisissa lentotiloissa rajanopeudella (pdf, 1.04 Mt)Liite 5. Psykososiaalista tukea koskevat aiemmat havainnot ja tutkinnan yhteydessä toteutetun kyselyn tulokset (pdf, 0.17 Mt)

Näin paljon halvempia lentoliput ovat tänä vuonna

Free HD Wallpapers

Tänä vuonna lentolippujen hinnoissa voi säästää useita satasia edelliseen vuoteen verrattuna. Muun muassa Indonesiaan, Brasiliaan, USA:han, Ranskaan ja Färsaarille pääsee nyt uskomattoman halvalla. Näin osoittavat nettipohjaisen matkatoimisto Travellinkin tuoreet tilastot.

”Juuri nyt monet lentoliput ovat alennusmyynnissä. Lentoyhtiöiden kova kilpailu on painanut lentolippujen hinnat ennätyksellisen alas. Tämä näkyy ennen kaikkea kaukomatkojen lentohinnoissa. Eroa viime vuoden hintoihin on jopa useita satoja euroja ja joihinkin kohteisiin pääsee jopa alle puoleen hintaan”, kertoo Travellinkin maajohtaja Anne-Marjut Väänänen.

Suomalaisten into käyttää rahaa matkustamiseen ei näytä laantumisen merkkejä.

”Suomalaiset käyttävät matkustamiseen yhtä paljon rahaa kuin ennenkin. Kun lentoliput saadaan halvemmalla, käytetään säästyvät eurot parempitasoiseen majoitukseen. Tämä näkyy siinä, että tänä vuonna majoitus varataan selvästi useammin neljän ja viiden tähden hotelleista”, sanoo Anne-Marjut Väänänen.

Lippujen hintatilasto* perustuu 100 000 Suomesta varatun matkan keskihintoihin. Se osoittaa, että Suomesta on nyt selvästi halvempaa lentää useisiin lomakohteisiin kuin viime vuonna.

 

Kaukolennot Keskihinta 2015 Näin paljon säästät verrattuna vuoteen 2014
Jakarta, Indonesia 468 euroa 649 euroa
Rio de Janeiro, Brasilia 671 euroa 490 euroa
Sydney, Australia 939 euroa 354 euroa
Johannesburg, Etelä-Afrikka 680 euroa 297 euroa
Zanzibar, Tansania 611 euroa 186 euroa
Miami, USA 612 euroa 132 euroa
New York 504 euroa 122 euroa
Euroopan lennot Keskihinta 2015 Näin paljon säästät verrattuna vuoteen 2014
Biarriz, Ranska 61 euroa 284 euroa
Färsaaret 210 euroa 248 euroa
Lanzarote, Espanja 388 euroa 217 euroa
Belfast, Irlanti 218 euroa 207 euroa
Wien, Itävalta 229 euroa 53 euroa
Milano, Italia 223 euroa 52 euroa

 

Uudistunut terminaali ja palvelut valmiina – Sujuvasti matkaan Vaasan lentoasemalta

Finavia on saanut päätökseen viimeisetkin uudistustyöt Vaasan lentoaseman terminaalissa ja pysäköintialueilla.  Lentoasema toivottaa matkustajat tervetulleeksi ja sujuvasti matkaan.

Sujuvaa pysäköintiä jokaiseen tilanteeseen

Lentoaseman pysäköintiä on uudistettu vastaamaan erilaisia matkustajien ja saattajien tarpeita.

Pääpysäköintialue (P2) tarjoaa lentoaseman asiakkaiden käyttöön lähes 700 pysäköintipaikkaa. Matkustajat ja alueella asioivat voivat pysäköidä autonsa tälle alueelle 25 min. ajan ilmaiseksi. Sen jälkeen pysäköinnistä veloitetaan hinnaston mukaisesti.

Sujuvampaa asiointia edistämään on otettu käyttöön terminaalin edustalla lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettu alue (P1). Pääpysäköintialueeseen verrattuna kävelymatkaa autolta on vain n. 30 metrin matka terminaaliin. Pysäköintialue soveltuu hyvin saattajien ja vastaanottajien tarpeisiin.

Lentoasemalle johtavalla tiellä on varattu omat kaistat ammattiliikennöitsijöille ja yksityisliikennöintiin. Takseille ja linja-autoille varattu kaista sijaitsee lähinnä terminaalia. Linja-auto pysäkin siirtäminen ammattiliikenteen kaistalle on mahdollistanut henkilöiden jättämistä varten olevien 5 min. paikkojen lisäämisen terminaalin edustalle.

Pysäköintialuekartta: http://www.finavia.fi/fi/vaasa/lahden/

Kaikki matkustajien palvelut uudistettu

Vaasan lentoaseman terminaali on viime kuukausien aikana uudistettu viihtyisäksi ja moderniksi kauttaaltaan. Uudistusten tavoitteena on ollut parantaa lentoaseman toimivuutta ja viihtyisyyttä sekä sujuvoittaa matkustuskokemusta.

Lentoasemalla on nyt viihtyisät kahvila- ja myymälätilat sekä lähtöselvitysalueella että porttialueella. Myös matkatavara-aula, turvatarkastustilat, infopiste, matkustajien wc-tilat, sekä lähtöselvitysaula ja porttialueet on uudistettu vastaamaan matkustajien tarpeita.

–   Lentoaseman palvelut on nyt suunniteltu viimeisen päälle toimiviksi ja viihtyisiksi sekä matkustajille että siellä toimiville yrityksille. Kesällä tullaan vielä remontoimaan liikennealueet. Tiedotamme liikennealuetöiden vaikutuksista lähipäivinä, kertoo lentoaseman päällikkö Petri Lampi .

Finavian investointiohjelma jatkuu vuonna 2015

Finavialla on käynnissä lentoasemaverkostossaan mittava investointiohjelma vuosille 2013–2015.

Vuonna 2015 verkostolentoasemilla tehdään investointeja noin 25 miljoonalla eurolla ja niiden arvioitu työllisyysvaikutus on 350 henkilötyövuotta. Koko investointiohjelma tuo maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristöön työtä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran.

FINLAND INTERNATIONAL AIRSHOW 2015 SUOMEN SUURIN KOKO PERHEEN ILMAILUTAPAHTUMA

logo_main

Helsinki-Malmin lentoasema, Helsinki
Lauantai 15. ja sunnuntai 16. elokuuta.

HORNET-ESITYSLENTO HELSINGIN TAIVAALLA – HYVÄÄ HYTINÄÄ JA MOOTTORIEN MURINAA!

Suomen Ilmavoimien Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjä

Suomen ilmapuolustuksen tärkeimmän suorituskyvyn muodostavat Ilmavoimien kuusikymmentä kaksi Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjää. Päätös koneiden hankkimisesta Suomen ilmavoimille tehtiin vuonna 1992, ja koneet toimitettiin vuosina 1995–2000.

F/A-18 Hornetia käyttävät muun muassa Yhdysvaltain laivasto ja merijalkaväki sekä mm. Sveitsin, Kanadan, Kuwaitin, Malesian, Espanjan ja Suomen ilmavoimat. Hornetin pituus on noin 17 metriä ja siipien kärkiväki noin 5 metriä. Koneen suurin nopeus on 1 915 kilometriä tunnissa (Mach 1.8), joka saavutetaan noin 12 kilometrin korkeudessa.

Esityslentäjän tehtävä on tuoda esiin Ilmavoimien suorituskyvyn kärjen, F/A-18 Hornet-monitoimihävittäjän kykyjä lentonäytöksissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Esityslentäjän on pystyttävä hallitsemaan koneen suorituskyvyn koko kirjo.

Tiivistettynä esityslentosarja rakentuu Hornet-esityslentäjä Ville Uggeldahlin mukaan kolmesta asiasta. Ensin on mietittävä mitä haluaa tehdä, sitten tulee tietää mitä Hornetilla pystyy tekemään ja lopuksi sarja tulee muokata sellaiseksi, että se on turvallinen ja rajoitusten mukainen. Alkuun esityslentosarjan harjoittelu tapahtuu simulaattorissa, josta siirrytään ennen pitkää ilmaan.

– Viime vuoden lopussa minulla oli alustava luonnos siitä, mitä haluan tehdä – muutama liike tai niiden yhdistelmä. Muokkasin niistä sarjan, jota olen jo tänä vuonna lentänyt. Hyvän sään ohjelmassa alku ja loppu tulevat olemaan erilaisia edelliseen vuoteen verrattuna. Liukuspiraalin sijasta lento päättyy silmukkaan ja alussakin lähden suoraan startista silmukkaan. Tänä vuonna mukana on sekä Hornetin pienen nopeuden liikehtimiskyvyn esiin tuovia että ison nopeuden liikkeitä. Näistä muodostuu näköiseni ohjelma.

Tehokeinoja, kuten taustamusiikkia, ei Hornet-esityslento Uggeldahlin mielestä kaipaa, vaan moottorien musiikki riittää ja soihduilla kruunataan kokonaisuus.

(Lainaukset Ilmavoimien tiedotteista 5.12.2014 & 1.4.2015)

Muuta nähtävää Malmilla

Suomen Ilmavoimien Hornetin lisäksi tapahtumassa nähdään mm. liettulainen Jurgis Kairys & Air Bandits -taitolentoryhmä. Ryhmän johtaja Jurgis Kairys, taitolentonäytösten pioneeri ja viisinkertainen maailmanmestari herätti suurta ihastusta Malmilla jo viime vuonna sooloesityksillään. (Kuvat ja lisätiedot: http://www.jkairys.com)

Arvostettu tsekkiläinen The Flying Bulls Aerobatic Team esiintyy elokuussa kolmen koneen voimin, tosin vain lauantaina.

www.flyingbulls.cz

Bro Airshow –tiimin muodostaa viisi kokenutta ruotsalaista lentäjää. Porukan lentotuntinestorit ovat Stefan Sandberg, 8 500 lentotuntia ja Patrick Sjöberg, 6 500 lentotuntia. Joukkoon kuuluvat myös Håkan Wijkander, 2 500 lentotuntia, Niklas Larsson, 2 000 lentotuntia ja Niclas Amrén, 1 500 lentotuntia.

http://broairshow.se/

Skybirds on jo vuonna 1991 perustettu kuuden ruotsalaisnaisen muodostama muodostelmalentoryhmä, joka lentää Piper PA-28 –koneilla. Kyseessä on ilmeisestikin Euroopan ainoa pelkästään naispiloteista koostuva taitolentoryhmä. Skybirds nähdään nyt ensimmäistä kertaa urallaan esiintymässä Suomessa.

http://www.skybirds.se/

Taitolentoryhmä Arctic Eagle on tulossa mukaan kolmen koneen voimin. Suomen Ilmavoimien Vinka L-70 lentää esityslentoja.Vartiolentolaivue nähdään ilmassa, samoin Patrian, Suomen Ilmailuopiston ja Aeropolen koneet sekä Malmin “lemmikki” DC3 / DC-yhdistys.

Maanäyttelyssä yleisö voi tutustua mm. Suomen Ilmavoimien, Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen, Patrian, Suomen Ilmailuopiston ja Aeropolen kalustoon.

Musiikki- ja viihdetarjonta huomioi erityisesti perheet, nuoret ja lapset

Lauantaina 15.8. esiintyy vasta 14-vuotias Isac Elliot, joka on nostettu mm. amerikkalaisella, tulevaisuuden tähtiä ennakoivalla Billboard Next Big Sound -listalla sijalle 11. Toinen lauantain esiintyjistä on Instgramista tuttu Benjamin, jonka profiililla on yli 200 000 seuraajaa. Benjamin on jo ehtinyt levyttämäänkin, ja esikoissingle ”Underdog” julkaistiin syyskuussa 2014.

Sunnuntaina 16.8. estradilla nähdään kultaa, platinaa ja triplaplatinaa levymyynneillään saavuttanut Robin, jonka musiikkivideoita on YouTubessa katsottu yli 40 miljoonaa kertaa. Sunnuntain hulvattomasta sanailusta ja temppuviihteestä vastaa tietysti Duudsonit.

Liput

Lippujen ennakkomyynti alkaa Lippupisteessä ja Tiketissä maanantaina 20.4.

Yhden päivän lippu: alk. 26 EUR aikuinen / 15 EUR lapset alle 15 v.

Kahden päivän lippu: alk. 40 EUR aikuinen / 22 EUR lapsi

Perhelippu (2 aikuista + 2 alle 15 v. lasta):

Yhden päivän lippupaketti: alk. 59 EUR

Kahden päivän lippupaketti: alk. 89 EUR

VIP yhden päivän lippu: alk. 89 EUR

VIP kahden päivän lippu: alk. 139 EUR

Hinnat sisältävät palvelumaksut.

Finland International Airshow 2015 -ilmailutapahtuman ohjelmatarjonta kasvaa voimallisesti vielä kuluvan kevään ja alkukesän aikana. Ilmoitamme ohjelmalisäyksistä heti niiden vahvistuttua!

Sinivalkoinen suorituskyky yhdistää Finnairin ja suomalaisen huippu-urheilun

766b4ed852935a1ba72c58edbc752e01

Suomen Olympiakomitea ja Finnair julkistivat tänään merkittävän yhteistyösopimuksen suomalaisten huippu-urheilijoiden tukemiseksi kohti Rion Olympialaisia 2016. Suoraan urheilijoille kohdistuvan tuen kautta olympialaisiin ja paralympialaisiin valmistautuvien urheilijoiden matkustaminen helpottuu ja kustannukset alenevat. Yhteistyöhön kuuluu myös se, että Huippu-urheiluyksikkö ja Finnair jakavat osaamistaan eri toimialojen kesken.

– Suomalaista huippu-urheilua ja Finnairia yhdistää sinivalkoinen suorituskyky ja pyrkimys jokapäiväisiin huippusuorituksiin. On hienoa että olemme löytäneet tavan tehdä yhteistyötä, jonka kautta suomalaisurheilijoiden keskittyminen omaan ydintekemiseen eli harjoittelemiseen ja kilpailemiseen vahvistuu olennaisesti, toteaa huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski.

– Haluamme olla tukemassa suomalaista urheilua ja siten siivittää sinivalkoista menestystä maailmalla, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen.

– Jokaisen huippusuorituksen takana on paljon työtä ja hyvä tiimi, ja olemme iloisia voidessamme omalta osaltamme tukea olympia- ja paralympiaurheilijoiden valmistautumista Rion kisoihin, Järvinen kiteyttää.

EASAn selvitys: Sotilas- ja siviililentojen välistä koordinaatiota on parannettava

2015-04-14 18_28_49-report-on-occurrences-over-the-high-seas-involving-military-aircraft-in-2014.pdf

Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on antanut EU-komissiolle selvityksen Itämeren alueen ns. pimeiden lentojen tilanteesta ja sen vaikutuksista siviililentojen turvallisuudelle. Komissio pyysi tammikuussa EASAlta ns. pimeitä lentoja koskevaa selvitystä eräiden EU-maiden ilmaistua huolensa siitä, että siviili-lentojen lennonvarmistusjärjestelmien tunnistamiskyvyn ulkopuolella olevat sotilaslennot olivat lisääntyneet kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren yllä.

Selvityksessä päähuomio kohdistui Itämeren alueeseen, mutta päätelmät ovat EASAn mukaan sovellettavissa laajemminkin siviili-ja sotilaslentojen yhteensovittamiseen aavan meren yllä olevassa kansainvälisessä ilmatilassa.

EASAn selvityksessä todetaan oli, että koordinoimattomien sotilaslentojen uhka on kehittymässä siviili-ilmailun turvallisuudelle niin merkittäväksi, että toimenpiteisiin turvallisuustason palauttamiseksi hyväksyttävälle tasolle on syytä ryhtyä.

EASAn keräämät tiedot osoittivat, että kolmessa vuodessa tapausten määrä Itämerellä oli miltei nelinkertaistunut. Vuonna 2014 niitä oli noin kaksikymmentä. Sotilaslentojen määrä oli Itämeren kansainvälisellä alueella vastaavassa ajassa noin kolminkertaistunut.

EASA suosittelee, että ICAO tarkistaisi meren yläpuolisen alueen siviili- ja sotilaslentojen koordinaatiota koskevan ohjeensa ajantasaisuuden. ICAOn jäsenmaiden tulisi tehdä samoin omille kansallisille koordinaatiomääräyksilleen. EASAn mukaan EU-maiden tulisi kehittää ja harmonisoida siviili- ja sotilaslentojen koordinaation menettelytapoja. EASA katsoo myös, että sotilastutkilla saatavaa tilannekuvaa tulisi nykyistä paremmin voida hyödyntää siviili-ilmailun lennonvarmistusjärjestelmissä.

Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu on parasta aikaa Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestön ICAOn Euroopan alueen kokouksessa Pariisissa, jossa käsitellään mm. EASAn selvitystä.

EU-komission raportti

Lentoliikenteessä tänään työnseisauksia

SAK:laisilla lentoliikenteen ammattiliitoilla on tänään tiistaina ja huomenna keskiviikkona työnseisauksia. Toimien taustalla ovat kiistat Finavian maapalvelu- ja matkustamotyöntekijöihin soveltamista työehtosopimuksista.

Ilmailualan Unionin IAU:n mukaan Finavia ei noudata Norwegianin ja Ryanairin kaltaisten halpalentoyhtiöiden maapalvelutyössä alan yleissitovaa työehtosopimusta.

Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY arvostelee Finaviaa siitä, että sen charter-liikennettä harjoittaville halpalentoyhtiöille vuokraamiin matkustamotyöntekijöihin ei sovelleta matkustamotyön yleissitovaa työehtosopimusta.

IAU:n työtaistelu kohdistuu Finavian ja Airpron matkatavaran ja rahdin käsittelyyn. Se pysäytetään lentoasemilla muutamaksi tunniksi tänään ja huomenna.

Myötätuntotoimena IAU pysäyttää matkatavaran käsittelyn tänään ja huomenna myös Aviatorin, Swissportin ja RTG:n osalta. Lisäksi IAU keskeyttää Norwegianille tarjottavat maapalvelut Aviatorissa useiksi tunneiksi.

Blue 1:n, Finnairin ja Flyben liikenne on sen sijaan rajattu kokonaan liiton työtaistelujen ulkopuolelle.

SLSY:n tämänpäiväinen ja huominen lakko koskee Helsingistä lähtevää liikennettä, jonne Finavia ja Airpro vuokraavat matkustamohenkilökuntaa.

Ammattiliitot ovat ilmoittaneet uusista työtaistelutoimista tiistaina ja keskiviikkona 28.–29.4. jos kiistaan ei löydy sitä ennen ratkaisua.

Lisätietoja lentoliikenteen työtaistelutoimista löytyy IAU:n nettipalvelusta.

Lentoliikenteen työtaistelut heikentävät Suomen asemaa kansainvälisen liikenteen solmukohtana

Ilmailualan Unioni IAU sekä Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ovat esittäneet, että ne toteuttavat 14.‒15.4. työtaistelutoimia lentoliikenteessä.

Varsinaisten lakkojen piirissä on vain muutamia kyseisten järjestöjen jäseniä. Järjestöt ovat lisäksi ilmoittaneet laajoista myötätuntolakoista, joiden kohteena ovat Helsinki-Vantaalla toimivat kansainväliset lentoyhtiöt.

Lakoilla vaikutuksia lentoliikenteeseen

Mikäli työtaistelut kaikessa laajuudessaan toteutuvat, niillä voi pahimmillaan olla vaikutusta jopa tuhansien lentomatkustajien matkoihin. Vaikutukset voivat näkyä muun muassa viivästyneinä matkatavaroiden toimituksina, lentojen myöhästymisinä tai jopa yksittäisten lentojen peruuntumisina. Osa lentoyhtiöistä voi ohjeistaa matkustajia matkustamaan mahdollisuuksien mukaan käsimatkatavaroilla. Työtaisteluilla ei ole vaikutuksia Finnairin, Flyben ja Blue1:n operoimiin SAS:n lentoihin.

Työtaisteluiden kohteena olevat maahuolintayhtiöt tekevät kaikkensa työtaistelun vaikutusten minimoimiseksi yhdessä lentoyhtiöiden ja lentoasemaoperaattori Finavian kanssa, jotta suurin osa lennoista voitaisiin operoida mahdollisimman normaalisti.

IAU ja SLSY kohdistavat muutamaa Airpro Oy:ssä työskentelevää jäsentään tukevat myötätuntotoimensa siten, että ne vaikuttavat pelkästään kansainvälisten lentoyhtiöiden lentoihin. Suomen tavoite olla johtava lentoliikenteen solmukohta Euroopan ja Aasian välillä voi vaarantua, jos kansainvälisen liikenteen palveluvarmuus työtaisteluiden takia heikkenee.

Toimivalla lentoliikenteellä on Suomen kansantalouden kannalta erittäin painava merkitys – lentoliikenteen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 3,2 prosenttia ja se työllistää Suomessa noin 100 000 henkilöä.

Finavia tiedottaa lentoliikenteen muutoksista mahdollisen lakon aikana

Mikäli IAU ja SLSY eivät peru lakkoaikomuksiaan ja lakot lentoliikenteessä toteutuisivat 14.‒15.4., matkustajia pyydetään seuraamaan lentoyhtiöiden ja matkanjärjestäjien tiedotusta ja ohjeita.

Ajantasaiset lentotiedot voi tarkistaa myös Finavian verkkosivuilta. Finavia tehostaa tiedonjakoa lisäksi terminaaleissa ja sosiaalisessa mediassa.

Finavia pitää valitettavana, että työtaisteluilla aiheutetaan epätietoisuutta ja haittaa lentomatkustajille.