Yleiset Uutiset

Rienko Wilton, Sara van Rompaey ja Erik Schultz vierailivat Malmin lentoasemalla 2.–3. kesäkuuta 2016. Kuva: Anna-Maija Halme.

“Sekä toiminnot että kiitotiet tulisi säilyttää”

Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin asettama kansainvälinen asiantuntijaryhmä vieraili Malmin lentokentällä 2.–3. kesäkuuta tutustumassa kentän tilanteeseen ja tapaamassa suomalaisia asiantuntijoita. Lentokenttä valittiin maaliskuussa Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon.

Asiantuntijatyöryhmässä ovat jäseninä belgialainen arkkitehti Sara van Rompaey, norjalainen talousasiantuntija Erik Schultz ja hollantilainen diplomaatti, valtiotieteen tohtori Rienko Wilton. Wilton oli mukana komiteassa, joka valitsi kentän uhanalaisimpien listalle.

“Malmin lentoaseman modernistiset rakennukset ovat kansainvälisesti arvokkaita. Ne ovat sekä erinomaisia otoksia säilyneestä modernistisesta lentokenttäarkkitehtuurista että todistavat maailmansotien välisen ajan hämmästyttävästä kehityksestä. Suomi tunnetaan maailmalla juuri modernistisesta arkkitehtuuristaan, jota suomalaisten itsensä ei tulisi aliarvioida”, Sara van Rompaey totesi perjantaina tutustuttuaan lentokenttään ja tavattuaan eri alojen asiantuntijoita.

“On harvinaista, että arvokas teollisuusperintökohde on edelleen toiminnassa. Rakennukset tulisi suojella, kuten monen muun Euroopan maan lainsäädäntö edellyttäisi, sekä kontekstiltaan että maisemaltaan, joka tässä tapauksessa tarkoittaa kiitoteitä ja lentokentän toimintoja”, van Rompaey jatkaa.

“Euroopan kolmesta jäljellä olevasta ennen toista maailmansotaa rakennetusta varhaisesta lentoasemasta – Lido Italiassa, Shoreham Iso-Britanniassa ja Malmin lentoasema – Malmi on säilynyt parhaiten”, Wilton huomautti.

Vierailuohjelmaan kuului lennätys pienkoneella Helsingin yllä. Ryhmä kummasteli lennon jälkeen tarvetta rakentaa juuri kentälle, vaikka ilmiselvästi rakentamiselle on paljon mahdollisia paikkoja.

“Helsingin yleiskaavaluonnoksen rakentamismäärät perustuvat oletukseen erittäin suuresta väestönkasvusta, joka ei saa tukea aiempien vuosikymmenten toteutuneesta kehityksestä”, Erik Schultz totesi.

“Kun ottaa lisäksi huomioon lentokentän säilyttämisen vahvan kannatuksen, kaupungin pitäisi pyrkiä suunnittelemaan alueen rakentamista siten, että lentokenttäalue säilyisi”, Rienko Wilton totesi.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on tarjota teknisiä neuvoja, selvittää mahdollisia rahoituslähteitä ja mobilisoida tukea kohteille. Ryhmän tulokset ja suositukset julkaistaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Tarvittaessa ryhmä vierailee Suomessa ensi syksynä toisen kerran.

Asiantuntijatyöryhmän jäsenet

Arkkitehti Sara van Rompaey on EU-rahoitteisten projektien asiantuntija. Van Rompaey toimii mm. kulttuuriperintöasiantuntijana Erasmus+ -projektissa, jossa selvitetään arkkitehtuurikoulutuksen mukauttamista Euroopan uuteen tilanteeseen. Van Rompaey toimii asiantuntijana ICOMOS:n kansainvälisessä tieteellisessä komiteassa. Hän on toiminut Euroopan arkkitehtien neuvoston (ACE) johtoryhmän jäsenenä, Belgian arkkitehtiliiton kansainvälisten suhteiden komission johtajana ja ulkoisten asioiden osaston puheenjohtajana, edustajana Euroopan arkkitehtien neuvostossa, Euroopan kansainvälisessä arkkitehtuuripoliittisessa verkostossa (EFAP) ja arkkitehtien maailmanjärjestössä (UIA) sekä jäsenenä useiden arvokkaiden arkkitehtuuripalkintojen palkintolautakunnissa. Hän toimii lisäksi EU:n kulttuuriperintöä ja globaalia muutosta koskevan yhteisen ohjelmasuunnittelualoitteen vertaisarvioijana.

Europa Nostra Norwayn puheenjohtaja Erik Schultz on mm. osakemarkkinoihin erikoistunut talousasiantuntija, joka on tehnyt pitkän työuran sekä Kanadassa että Norjassa. Hän on toiminut vuosituhannen alusta lähtien kulttuuriperintöalan eri tehtävissä vapaaehtoisena. Hän on Europa Nostran valtuuston jäsen sekä Europa Nostran pohjoismaisen yhteistyöverkoston Nordic Nostran jäsenenä Europa Nostra Finlandin pitkäaikainen yhteistyökumppani.

Valtiotieteiden tohtori Rienko Wilton on Europa Nostran teollisen ja teknillisen alan kulttuuriperintökomitean (IEHC) sihteeri. Hän on toiminut Tukholmassa ja Vallettassa Alankomaiden suurlähettiläänä, Haagissa, Canberrassa ja Bonnissa kulttuuriasiamiehenä sekä Keski-idän kirjeenvaihtajana. Wilton kasvoi isoisänsä telakalla Rotterdamissa, ja lapsena hänestä odotettiin laivanrakentajaa ja merenkulkuarkkitehtia kolmen edellisen sukupolven tapaan.

Tyylikäs Airbus H160 by Peugeot Design Lab

Peugeotin globaali brändimuotoilustudio PEUGEOT DESIGN LAB on mukana merkittävissä projekteissa myös autoalan ulkopuolella. AIRBUS HELICOPTERS ja Peugeot Design Lab suunnittelivat yhteistyönä uuden H160-helikopterin ja lentokoneiden ultrakevyiden istuimien tuotantoon erikoistunut EXPLISEAT on toteuttanut muotoilustudion kanssa titaanista ja hiilikuidusta valmistetun kevyen lentokoneen istuimen.

Airbus Helicopters esitteli Dubain kansainvälisessä ilmailunäyttelyssä uuden siviililiikenteeseen tarkoitetun H160-helikopterinsa, jonka ulkoisesta ilmeestä on vastannut Peugeot Design Lab’in muotoilutiimi. Tänä keväänä markkinoille tuleva Airbus H160 dynaamisine ja sulavalinjaisine muotoineen edustaa uuden sukupolven helikopteria Airbusin mallistossa. Uutuus on suunniteltu monenlaisiin käyttötarkoituksiin kuten öljynporauslaitoille, sairaankuljetuksiin, rannikkovartiointiin ja liikelentoihin.

”Peugeot Design Lab’in muotoilusuunnitelman ansiosta uusi helikopterimme on saanut persoonallisen ulkomuodon, joka symboloi erinomaisesti H160-helikopterin innovaatio-, suorituskyky- ja tunnearvoja. Olemme onnistuneet kehittämään helikopterin, jonka ainutlaatuinen identiteetti herätti runsaasti huomiota Dubain ilmailunäyttelyssä marraskuussa. H160-ohjelman keskeinen viesti on omintakeinen tyyli yhdistettynä tehokkuuteen”, totesi Guillaume Chielens, Airbus Helicopters –yhtön muotoilusta vastaava päällikkö.

H160:n futuristista siluettia korostavat sen virtaviivaiset ikkunat. Sitä voidaan myös pitää edellistä sukupolvea edustaneen Dauphin-helikopterin identiteetin modernisoituna ja päivitettynä versiona. Sulavalinjainen H160 on samalla myös tehokas ja hiljainen monien innovatiivisten ratkaisujensa ansiosta. Sen aerodynaaminen kori on valmistettu komposiittimateriaaleista, takavakaaja on kaksitasoinen ja roottorin takapyrstö kallistettu.

Peugeot Design Lab on suunnitellut uuden kevyen lentokoneenistuimen

 

Keveys on osa energiatehokkuutta

Expliseatin vuonna 2013 kehittämä markkinoiden kevyin, vain neljän kilon painoinen, titaanista ja hiilikuidusta valmistettu lentokoneistuin on ollut käytössä vuodesta 2014 alkaen usean eri lentoyhtiön Airbus A320 – ja ATR –lentokoneiden turistiluokassa. Uuden sukupolven Titanium Seat NEO -lentokoneistuimien suunnittelua ja kehittämistä varten Expliseat kääntyi Peugeot Design Lab’in puoleen.

“Titanium Seat NEO –istuinten toteuttamista varten halusimme löytää yhteistyökumppanin, jolla olisi valmiudet suunnitella mukava ja kevyt istuin, joka muotoilultaan vastaisi korkealle asetettuja teknologisia valmiuksiamme. Tutkittuamme markkinoita vuoden verran Peugeot Design Labin vahva tietotaito ja osaaminen vakuutti meidät”, kertoo Benjamin Saada, Expliseat-yhtiön toimitusjohtaja.

Peugeot Design Lab’in kokoama erikoisasiantuntijoiden tiimi otti haasteen vastaan. Tavoitteena oli suunnitella 2-4 hengen istuin, joka tarjoaisi matkustajille optimaalisen mukavuuden painorajoitukset ja ilmailualan erityisvaatimukset huomioon ottaen. Ergonomia-, väri- ja materiaaliasiantuntijat loivat tältä pohjalta prototyypin tiiviissä yhteistyössä Expliseatin insinöörien kanssa.

“Tämä Expliseatin kanssa yhteistyössä toteuttamamme projekti on mahdollistanut kahden eri teollisuuden alan parhaiden voimavarojen yhdistämisen. Lentokoneinsinöörien teknisen osaamisen tuloksena syntyi titaanista ja hiilikuidusta valmistettu ultrakevyt lentokoneistuin. Kun tähän osaamiseen yhdistettiin autoalan ergonomiaan perehtyneiden ammattilaisten erikoisosaaminen, oli tuloksena tuote, jota kumpikaan meistä ei olisi yksin pystynyt aikaansaamaan, ” selvittää Cathal Loughnane, Peugeot Design Lab’in päällikkö.

Peugeot Design Lab’in ja Expliseatin yhteistyön tuloksena syntyneen Titanium Seat NEO –istuimen muotoilu varmistaa matkustusmukavuuden lukuisten innovaatioidensa ansiosta: henkilökohtaiset istuintilat yhtenäisen penkin sijaan, sivuttainen lantio- ja reisituki, joka pitää matkustajan tukevasti paikallaan kuitenkaan vaikeuttamatta hänen liikkumistaan, vaahtomateriaali, joka parantaa istuinmukavuutta pitkillä lennoilla, kooltaan aiempaa suuremmat pöytätasot, suurikokoiset säilytyslokerot jne.

Studion vuonna 2012 tapahtuneen perustamisen jälkeen monet asiakkaat ovat kääntyneet Peugeot Design Lab’in puoleen, esimerkiksi Dassault Aviation, Alstom, Bombardier, Leclerc, SEB, Quechua ja Airbus Helicopters.

Lisätietoja: www.peugeotdesignlab.com

Lapin lentotarjonta kasvaa jälleen uusiin mittoihin, kun Lufthansa aloittaa suorat reittilennot Frankfurtista Ivaloon talvikaudella 2016–17. Uusi reitti tarkoittaa paitsi Lapin parempaa saavutettavuutta myös uusia menestymisen mahdollisuuksia pohjoisen matkailuelinkeinolle.

Lufthansa aloittaa Ivalon-lennot talvisesongin kynnyksellä 17. joulukuuta. Lennot lennetään lauantaisin aina maaliskuun 25. päivään asti.

– Tämä on jo kuudes suora kansainvälinen lentoreitti Lappiin. Aiemmat reitit kohdistuvat Kittilään ja Rovaniemeen, mutta teimme koko ajan töitä kolmannen destinaation saamiseksi ja nyt on tie raivattu auki myös Ivaloon. Lentoreittiavausten sarja on osoitus Lapin matkailun huimista edistysaskeleista, sanoo johtaja Joni SundelinFinaviasta.

– Samalla kun Lapin saavutettavuus uusien lentoyhteyksien ansiosta nousee, myös paikallisella elinkeinolla on entistä paremmat menestymisen mahdollisuudet. On hienoa, että pystymme kohentamaan alueen matkailuyritysten toimintaedellytyksiä aikana, joka on muuten taloudellisesti haastava, Sundelin kertoo.

Ensimmäisenä Lufthansa avasi Münchenin ja Kittilän välisen reitin viime talvikaudelle. Reittiä lennetään myös ensi talvena ja suuren kysynnän vuoksi Lufthansa tuplasi lentojen määrän.

– Viime talven menestyksekkään Kittilän-avauksen jälkeen laajennamme lentotarjontaamme Ivaloon. Olemme iloisia, että Lapin talviurheiluaktiviteeteilla on kasvavaa kysyntää, mikä on hyvä viesti myös paikallisille hiihtokeskuksille ja muille matkailutoimijoille. Lisäksi toivotamme suomalaiset asiakkaamme tervetulleiksi lennoillemme: hubiemme kautta on jatkoyhteydet yhteensä noin 200 kohteeseen, sanoo Lufthansan maajohtajaPaulo Yoshikawa .

Frankfurtin ja Ivalon väliset lennot operoidaan suunnitelmien mukaan A319-konetyypillä. Ivalosta lähteville matkustajille on tulevana talvikautena tarjolla erinomaiset jatkoyhteydet ympäri maailmaa niin Helsinki-Vantaan kuin Frankfurtin kautta.

Vastikään uusista reiteistä Lappiin ilmoittivat myös saksalainen lentoyhtiö Germania (Berliini–Rovaniemi ja Düsseldorf–Kittilä) sekä brittiläinen Monarch (Lontoo–Kittilä ja Manchester–Kittilä).

– Lapin kolme lentoasemaa – Rovaniemi, Kittilä ja Ivalo – ovat kansainvälisten lentoyhtiöiden kannalta potentiaalisimmat uusille reittiavauksille. Lentoyhtiöt ovat huomanneet, että niiden ympärillä olevat matkailutuotteet täyttävät potentiaalisten matkustajien tarpeet parhaiten, Sundelin sanoo.

Miksi Lappi kiinnostaa?

Viime vuosi oli Lapin lentoasemilla voimakkaan kasvun aikaa, jolloin matkustajamäärä nousi yli kokonaisuudessaan yli miljoonan. Tilastojen perusteella suunta on edelleen ylöspäin: kansainvälinen matkustajamäärä Lapissa kasvoi alkuvuonna 25,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan nähden.

Voi kysyä, mikä Suomessa ja erityisesti Lapissa juuri nyt houkuttelee kansainvälistä lentoliikennettä ja turismia? Isoin vaikuttava tekijä on aiempaa terävämpi matkailumarkkinointi, johon eri matkailutoimijat ovat yhdessä sitoutuneet. Vahvaan kivijalkaan pohjoisessa kuuluvat myös upea luonto ja alueen uniikit palvelut sen ympärillä sekä lentoasemapalveluiden edullinen hinnoittelu muihin talvikohteisiin verrattuna.

– Suomi on entistä selkeämpi matkailutuote kansainvälisillä markkinoilla, minkä lentoyhtiötkin ovat huomanneet ja todenneet kohteemme kiinnostaviksi, Sundelin perustelee.

Matkailun kasvua haetaan myös äskettäin lanseeratusta stopover-hankkeesta, jonka tuotteilla tavoitellaan erityisesti aasialaisia matkustajia jäämään Suomeen lentojen välissä. Lappi on yhtenä kohteena esillä stopover-tuotevalikoimassa.

Finavia investoi Lapin lentoasemiin yhteensä 35 miljoonaa euroa vuosina 2014–2016. Kehitystyö näkyy erityisesti Ivalon lentoasemalla, jossa Finavia teki viime vuonna laajamittaisen terminaalilaajennuksen. Samalla palvelut ja terminaalin vanhat osat uudistettiin. Lapin lentoasemat ovatkin nyt erinomaisessa lyönnissä ja valmiita lentoliikenteen kasvuun.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt Hornetin korvaajahankintaa koskevan tietopyynnön Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustushallinnoille. Niitä pyydetään ohjaamaan Suomen esittämä tietopyyntö edelleen oman maansa monitoimihävittäjiä valmistavalle teollisuudelle.

Tietopyyntö (RFI, Request for Information) edeltää varsinaista hankintaa. Tietopyynnön analysoinnin jälkeen lähetetään tarjouspyyntö ja varsinainen koneen hankinta tehdään vasta sen jälkeen. Tietopyynnön tarkoituksena on kerätä näkemyksiä siitä, millaisia ratkaisuja tietopyynnön vastaanottajilla on Hornetin suorituskykyjen korvaamiseksi vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä. Tietopyynnöllä hankitaan monitoimihävittäjistä tietoja, joita käytetään hankinnan yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja budjetointiin sekä hankittavalle monitoimihävittäjälle asetettavien vaatimusten tarkentamiseen.

Tietopyynnössä kysytään budjetäärisiä arvioita järjestelmien hankinnan, käytön ja ylläpidon kustannuksista sekä niiden laskentamenetelmistä. Tarkasteltavat järjestelmät kattavat itse lentokoneiden lisäksi muun muassa aseet, koulutusvälineet, johtamisjärjestelmät ja ylläpidon edellyttämät järjestelyt. Vastaajat voivat esittää myös ratkaisuja, joissa voi olla esimerkiksi useampia lentokonetyyppejä tai miehittämättömiä ilma-aluksia täydentämässä monitoimihävittäjien suorituskykyä.

Tietopyyntö lähetettiin puolustushallinnoille maihin, joissa valmistetaan sellaisia monitoimihävittäjiä ja niihin liittyviä järjestelmiä, jotka voisivat täyttää Suomen vaatimukset Hornetin suorituskyvyn korvaajalle. Tietopyyntö sisältää yksityiskohtaista tietoa ilmapuolustuksen toimintaperiaatteista ja tulevaisuudessa tavoiteltavasta suorituskyvystä. Suuri osa esitetyistä tiedoista ja tietopyyntöön saatavista vastauksista on salassa pidettäviä.

Hornetin korvaushankinnalle on laadittu kokonaisaikataulu. Lähtökohta on, että uudet korvaavat monitoimihävittäjät ovat käytössä silloin, kun Hornet-kalusto on poistettava käytöstä. Hankinta on erittäin suuri ja monimutkainen. Vastaukset tietopyyntöön on pyydetty toimittamaan vuoden 2016 lopussa. Varsinainen tarjouspyyntö Hornetin suorituskykyä korvaavasta ratkaisusta lähetetään vuonna 2018 ja hankintapäätös suunnitellaan tehtäväksi vuonna 2021.

Ilmavoimat ei tässä vaiheessa halua rajoittaa tarkasteltavia konetyyppejä. Hankinnan valmistelun ja kilpailutilanteen kannalta on hyvä saada tietoja mahdollisimman monista konetyypeistä. Tietopyynnön vastauksia odotetaan seuraavista konetyypeistä: Boeing F-15 ja F/A-18, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-16 ja F-35 sekä Saab Gripen.

Tietoja tarvitaan myös uusiin järjestelmiin liittyvästä koulutuksesta. Esimerkiksi uusien koneiden käytön aloittamiseen tarvittava ohjaajien ja teknisen henkilökunnan koulutus on yleensä myyjämaan puolustusvoimien tuottamaa. Ilmavoimat on myös kiinnostunut järjestelmien käytön aikaisesta kehittämisestä, mikä on yleensä valmistajamaiden puolustushallintojen johtamaa. Osa tietopyyntöjen vastauksista tulee todennäköisesti puolustushallinnoilta.

Hornetin korvaajahankkeen (HX-hävittäjähanke) tavoitteena on korvata 2025 alkaen poistuvan Hornet -kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Hornet-kaluston suunniteltu elinkaari päättyy ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hankkeen omistaja on Ilmavoimien komentaja, hankkeen teknisestä ja kaupallisesta valmistelusta vastaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja materiaalipoliittisesta ohjauksesta Puolustusministeriö. Tietopyyntöön liittyen Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Kim Jäämeri, Puolustusministeriön hankekoordinaattori Lauri Puranen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja insinööriprikaatikenraali Kari Renko käyvät perehdyttämässä eri maiden hallintojen ja yritysten edustajat tietopyynnön tavoitteeseen ja hankkeen kokonaisuuteen.

www.defmin.fi/hx

Kuva: KLM:n kuvapankki

Aiemmin tänä vuonna Oslon Gardermoen lentokentästä tuli maailman ensimmäinen kenttä, jossa lentokoneet voivat tankata Nesteen jalostamaa uusiutuvaa lentopolttoainetta lentokentän polttoaineen jakelujärjestelmästä. Lentoyhtiöistä KLM Royal Dutch Airlines ilmoitti aloittavansa sarjan lentoja, jotka operoidaan Neste uusiutuvaa lentopolttoainetta sisältävällä seoksella.

“Olemme erittäin iloisia KLM:n ilmoituksesta lentää useita kymmeniä lentoja Oslosta Amsterdamiin Neste uusiutuvalla lentopolttoaineella. Se osoittaa KLM:n vahvaa tahtotilaa olla ilmailun eturintamassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä”, kertoo Kaisa Hietala, Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja.

“Kestävästi tuotetut biopolttoaineet ovat tärkeitä lentoteollisuudelle. Tämä takia olemme jo jonkin aikaa tehneet yhteistyötä lukuisten, erityisesti KLM:n BioFuel Programme -yhteistyökumppaneiden kanssa markkinoiden kehittämiseksi.  Uusi kumppanuutemme Oslon lentokentän ja Avinorin kanssa osoittaa asian tärkeyttä meille”, kertoo Boet Kreiken, Managing Director, KLM Cityhopper.

KLM aikoo lentää lähiviikkojen aikana uusiutuvalla lentopolttoaineella noin 80 lentoa EMBRAER 190 -koneella Oslosta Amsterdamiin. Lennoilla suoritetaan mittauksia, joissa verrataan uusiutuvan polttoaineen tehokkuutta verrattuna täysin fossiiliseen polttoaineeseen. Mittauksia varten koneet tankataan erillisestä tankkauspisteestä.

KLM:n tavoitteena on rajoittaa hiilidioksidipäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (verrattuna vuoden 2011 tasoon) uusimalla lentokalustoaan, käyttämällä kestävästi tuotettuja uusiutuvia polttoaineita sekä parantamalla lentojen tehokkuutta.

Neste uusiutuva lentopolttoaine on jalostettu Porvoossa, ja se täyttää lentopolttoaineelle asetetut ASTM 7566 standardin mukaiset tiukat laatuvaatimukset. Polttoaine viedään Osloon 50-prosenttisena seoksena fossiilisen lentopolttoaineen kanssa ja sen jakelu tapahtuu lentokentällä olemassa olevan jakelujärjestelmän kautta.

Polttoaine jalostettiin EU-rahoitteisen ITAKA-projektin puitteissa kestävästi tuotetusta, 100-prosenttisesti sertifioidusta camelinaöljystä. Sen käytöllä saavutetaan 47 % pienemmät kasvihuonekaasupäästöt kuin fossiilisella lentopolttoaineella.

Lapin positiiviset reittiuutiset saavat jatkoa, kun Lufthansa kaksinkertaistaa lentovuorojensa määrän Münchenistä Kittilään.

Lufthansa aloitti viikoittaiset lennot Saksan Münchenistä Kittilään viime joulukuussa. Ensi talvikaudella Lufthansa operoi myös toisen viikoittaisen lentovuoron. Lennot alkavat joulukuulla 2016 ja jatkuvat maaliskuulle 2017 asti.

– Lentovuorojen lisäys kertoo siitä, että Lapin matkailutuotteet ovat toimineet ja sana on kiirinyt eteenpäin. Otamme ilolla uudet lentovuorot vastaan, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Lufthansan lisäksi uusista Kittilän-lennoista kertoi vastikään brittiläinen Monarch, joka aloittaa ensi talvena reitit Manchesterista ja Lontoosta. Reittiavauksista ilmoitti myös Germania, joka aloittaa lennot Düsseldorfista Kittilään ja Berliinistä Rovaniemelle.

Ensi talvikaudella Kittilään on yhteensä viisi suoraa reittiä: Helsinki, München, Lontoo, Manchester, Düsseldorf. Lisäksi pohjoisesta lähtevillä on laajat yhteydet maailmalle aina Aasiaa, Afrikkaa ja Amerikkaa myöten, kun lasketaan yhteen Helsingin, Saksan ja Englannin kenttien jatkolennot.

Reittilentojen lisäksi Lappiin operoidaan talvisesonkeina valtavasti charter-lentoja useista eri maista.

– Positiivisten reittiuutisten takana on kolme tärkeää seikkaa. Ensiksikin kaiken takana on sujuva yhteistyö alueen matkailutoimijoiden ja Visit Finlandin kanssa, joiden kanssa olemme markkinoineet Lappia maailmalla. Toisekseen meillä on pohjoisessa upea luonto ja sen ympärille rakennetut ainutlaatuiset matkailutuotteet. Kolmanneksi Finavian lentoasemilla lentoyhtiöiden operointikustannukset ovat edullisemmat kuin monissa muissa talvikohteissa, luettelee Sundelin.

– Nyt meidän on vain huolehdittava siitä, että turistit viihtyvät ja jakavat positiivisia matkakertomuksia eteenpäin. Matkailutuotteidemme on oltava priimakunnossa, jotta menestys voi jatkua. Kilpailu matkakohteiden välillä on todella kovaa, Sundelin toteaa.

Finavia on panostanut Lapin matkailuun voimakkaasti viime vuosina. Finavia investoi Lapin lentoasemiin yhteensä 35 miljoonaa euroa vuosina 2014–2016. Lisäksi Finavia on lisännyt merkittävästi panostuksia Lapin markkinointiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Photo: Tuomas Kuosmanen

Haag / Luxemburg 16.3.2016 – Ererouykin arkeologinen kohde ja Ani Pemzan kylä Armeniassa, Tallinnan Patarein merilinnoitus Virossa, Helsinki-Malmin lentoasema Suomessa, Colbertin kääntösilta Dieppessä Ranskassa, Kampos Khioksella Kreikassa, Pyhän Antonius Padovalaisen luostari Extremadurassa Espanjassa sekä Hasankeyfin muinaiskaupunki ympäristöineen Turkissa on nimetty Euroopan seitsemäksi uhanalaisimmaksi kultturiperintökohteeksi 2016. Euroopan johtava kulttuuriperintöorganisaatio Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti (EIBI) tiedottivat valinnasta tänään Venetsiassa Ateneo Venetossa.

Nämä Euroopan kulttuuriperinnön helmet ovat vakavassa vaarassa, jotkut resurssien tai asiantuntemuksen puutteessa, toiset laiminlyönnin tai piittaamattoman suunnittelun vuoksi. Siksi tarvitaan nopeita toimia. Kohteisiin järjestetään asiantuntijavierailuja, ja niille esitetään toteuttamiskelpoiset toimenpidesuunnitelmat vuoden loppuun mennessä. Seitsemän uhanalaisinta -ohjelmaa tukee Euroopan unionin Luova Eurooppa -ohjelma osana Europa Nostran Mainstreaming Heritage -verkostoitumisprojektia.

Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti seurasivat kansainvälisen asiantuntijapaneelin vahvaa suositusta ja päättivät ensimmäistä kertaa Seitsemän uhanalaisinta -ohjelman perustamisen jälkeen (2013) valita seitsemän kohteen lisäksi mukaan kulttuuriaarteen, joka on niin tärkeä Euroopalle ja maailmalle, että vaatii oman kategoriansa: Venetsian laguuni Italiassa.

Maestro Plácido Domingo, Europa Nostran puheenjohtaja: “Tämä lista nostaa esiin harvinaislaatuisia Euroopan kulttuurin- ja luonnonperinnön kohteita, jotka ovat vaarassa kadota ikiajoiksi. Paikalliset yhteisöt ovat lujasti mukana yrittämässä pelastaa tätä yhteisen tarinamme todistusaineistoa, mutta tarvitsevat laajaa tukea. Vetoan Europa Nostran puolesta kansallisiin ja eurooppalaisiin asianosaisiin, sekä julkisiin että yksityisiin, jotta he yhdistäisivät voimansa kanssamme näiden kohteiden tulevaisuuden varmistamiseksi. Yhteisen perintömme pelastaminen tuo lukemattomia sosiaalisia ja taloudellisia etuja, ei vain kyseisille seuduille ja valtioille, vaan Euroopalle kokonaisuudessaan. EU:n instituutiot ovat kasvavassa määrin tiedostaneet tämän, mikä käy selkeästi ilmi tuoreesta raportista ‘Cultural Heritage Counts for Europe’”.

Euroopan koulutuksesta, kulttuurista, nuorisoasioista ja urheilusta vastaava komissaari Tibor Navracsics otti kantaa Seitsemän uhanalaisinta 2016 -julkistukseen: “Kulttuuriperintömme on kiinteä osa sitä, keitä olemme ihmisinä. Emme saa pitää sitä itsestäänselvyytenä. Meidän on päinvastoin vaalittava ja suojeltava sitä pitääksemme sen elävänä. Tästä syystä EU työskentelee alueiden ja kaupunkien kanssa auttaakseen niitä säilyttämään kulttuuriperintökohteensa. Päämäärämme on mahdollistaa paikallisille yhteisöille kulttuuriperintönsä löytäminen ja kokeminen ja antaa niille sananvaltaa sen kehittämisessä ja hoitamisessa. Tämä on erinomainen tapa saattaa ihmisiä yhteen, rakentaa avoimia ja suvaitsevaisia yhteisöjä – tänä päivänä se on tärkeämpää kuin koskaan.”

“Hyvin hoidetut kulttuuriperintö- ja luonnonperintöprojektit voivat tuoda tärkeän taloudellisen ja sosiaalisen lisän seudulliseen kehitykseen ja urbaaniin uudistumiseen kaikkialla Euroopassa. Tästä syystä Euroopan investointipankin instituutti ja Euroopan komissio ottavat aktiivisesti osaa Seitsemän uhanalaisinta -ohjelmaan”, totesi Francisco de Paula Coelho, Euroopan investointipankin instituutin dekaani.

Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti vierailevat yhdessä hakijoiden ja muiden yhteistyökumppanien kanssa seitsemässä valitussa kohteessa ja tapaavat keskeisiä asianosaisia tulevina kuukausina. Kulttuuriperinnön ja rahoitusalan asiantuntijat tarjoavat teknisiä neuvoja, selvittävät mahdollisia rahoituslähteitä ja mobilisoivat laajamittaista tukea. Asiantuntijalähetystöjen tulokset ja suositukset julkaistaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

Seitsemän uhanalaisinta kulttuuriperintökohdetta valitsi Europa Nostran hallitus 14 kohteen listalta, jonka historian, arkeologian, arkkitehtuurin, projektianalyysin ja rahoitusalan asiantuntijoista koostuva paneeli valikoi syksyllä. Hakemuksia lähettivät kaikkialta Euroopasta kansalaisyhdistykset tai julkisyhteisöt, jotka kuuluvat Europa Nostran laajaan jäsen- ja tukiyhteisöjen verkostoon.

Europa Nostra käynnisti Seitsemän uhanalaisinta -ohjelman tammikuussa 2013 perustajakumppaninaan Euroopan investointipankin instituutti ja liitännäiskumppaninaan Euroopan neuvoston kehityspankki. Sen innoittajana oli US National Trust for Historic Preservation -järjestön menestyksekäs samantyyppinen projekti. Seitsemän uhanalaisinta ei ole rahoitusohjelma. Sen päämääränä on olla katalyyttinä toiminnalle ja edistää esimerkin voimaa.

Ensimmäinen Seitsemän uhanalaisinta -luettelo julkistettiin kesäkuussa 2013 Ateenassa ja toinen toukokuussa 2014 Wienissä Europa Nostran näissä kaupungeissa järjestämissä European Heritage Congress -kulttuuriperintötapahtumissa.

Lounaisen Suomen liikematkustajat valitsevat Turun lentoaseman lähtölentoasemakseen lähes yhtä usein kuin Helsinki-Vantaan lentoaseman. Yritykset pitävät Turun lentoasemaa erittäin tärkeänä alueen kilpailukyvyn kannalta.

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki selvittivät yhteistyössä Varsinais-Suomen yrittäjien sekä Turun ja Rauman kauppakamarien kanssa Turun lentoaseman käyttöä ja kehittämistarpeita sekä liikematkustajien reittivalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin marras–joulukuussa 2015 ja se suunnattiin ensisijaisesti yrittäjien ja kauppakamarien jäsenyrityksille sekä maakunnan korkeakoulujen henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi yhteensä 912 henkilöä, pääosin yrityksistä. Kansalaisille suunnattuun kyselyyn vastasi yhteensä 208 henkilöä.

Turun lentoasemalta löytyy matkustajamäärien kasvupotentiaalia

Kyselyn tulosten mukaan syitä Turun lentoaseman arvostukseen ovat lentoaseman läheinen sijainti, hyvät kulkuyhteydet lentoasemalle sekä nopea läpimenoaika lähtöselvityksessä ja turvatarkastuksessa. Potentiaalia Turun lentoaseman käyttäjämäärän kasvattamiseen löytyy mm. Helsinki-Vantaan lähtölentoasemaksi valitsevista. Matkustajavuotoa Helsinki-Vantaalle tyrehdyttäisi tehokkaimmin Turusta lähtevien lentoyhteyksien hinnoitteluun vaikuttaminen sekä lentoyhteyksien aikataulujen sovittaminen paremmin liikematkustajia palveleviksi.

– Turun lentoasema valitaan lähtölentoasemaksi sijaintinsa ja helpon saavutettavuutensa vuoksi – matkaketju kotoa lentoasemalle on Turussa vaivaton. Myös nopea läpimenoaika lähtöselvityksessä ja turvatarkastuksessa puoltavat kotikentän käyttöä, kertoo Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.

Helsinki-Vantaan valintaan lähtölentoasemaksi vaikuttavat kyselyn mukaan parempi lentoyhteystarjonta, sopivammat aikataulut sekä edullisemmat hinnat. Mikäli Helsinki-Vantaa valitaan lähtölentoasemaksi, liikematkustajat matkustavat lentoasemalle pääsääntöisesti omalla autolla.

Yritysedustajat valitsevat Turun lentoaseman lähtölentoasemakseen lähes yhtä usein kuin Helsinki-Vantaan lentoaseman.

– Kysely toi selvästi esille Lounaisen Suomen toimijoiden vahvan tahtotilan hyödyntää Turusta lähteviä lentoyhteyksiä aina kun se on mahdollista. Valtaosa Helsinki-Vantaan valitsevista valitsisikin Turun lentoaseman, mikäli lentoyhteyksien hinnoittelu olisi kohtuullinen ja lentoyhteyksien aikataulutus palvelisi liikematkustajia paremmin, toteaa Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola.

Lentoliikenneyhteyksien tarjontaa Turusta ja siten myös yhteyksien kannattavuutta on mahdollista parantaa, mikäli toimijat valitsevat Turun lentoaseman lähtölentoasemaksi nykyistä useammin Helsinki-Vantaan sijasta – kotikentän käyttäjämäärän kasvattamisessa on potentiaalia.

Elinkeinoelämän näkökulmasta Turun lentoaseman ja lentoliikenneyhteyksien kehittämisessä tärkein tekijä on lentoyhteyksien reittitarjonnan tai vuorovälien lisääminen – erityisesti Kööpenhaminan yhteyden uudelleen avaaminen nähdään tärkeimpänä yksittäisenä Turun lentoliikenneyhteyksien mahdollisuutena.

Turun kaupunki, Finavia ja lentoyhtiöt käyvät jatkuvaa neuvottelua vuorotarjontaan ja uusiin yhteyksiin liittyvistä tekijöistä. Lentoliikenneyhteyksien, lentoaseman saavutettavuuden ja maakuntakenttien edunvalvonta on monen toimijan yhteistyön tulos.

Liitetiedosto: Lentoliikennekyselyn tulokset.

 

Finavia parantaa lentomatkustajien palveluita Helsinki-Vantaan turvatarkastuksessa ja lähtöporteilla. Uusien e-porttien ansiosta matkustaminen on entistäkin sujuvampaa.

– Uudet turvatarkastuksen ja lähtöporttien matkalipunlukijat ovat osa Finavian palvelukehitystyötä, jonka tavoitteena on tehdä lentomatkustamisesta mahdollisimman helppoa ja mukavaa. Digitalisointi ja automaatio tukevat myös Helsinki-Vantaalla käynnissä olevaa laajaa kehitysohjelmaa ja lentoaseman valmistautumista kasvaviin matkustajamääriin, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Haapasaaren mukaan sähköiset ratkaisut nopeuttavat matkalle lähtöä ja tuovat matkustamiseen joustavuutta. Samalla henkilökohtaista asiakaspalvelua voidaan entistä paremmin kohdistaa vastaamaan matkustajien tarpeita.

Matkalipunlukijoita on testattu lentoasemalla viime keväästä alkaen. Niiden käytöstä on saatu hyviä kokemuksia. Automaatit ovat tehostaneet sekä turvatarkastuksen läpimenoaikaa että koneeseen nousua.

Näin e-portilla toimitaan

Matkustajien kannalta uusi toimintapa on helppo ja yksinkertainen. Matkustaja näyttää joko paperisen tai älypuhelimessaan olevan matkalipun tai tarkastuskortin e-portin lukijaan.

Automaatti lukee viivakoodilta lentotiedot ja päästää matkustajan etenemään. Henkilökuntaa on aina paikalla opastamassa ja neuvomassa matkustajia.

E-portteja on tällä hetkellä käytössä terminaali 2:n turvatarkastuksessa sekä seitsemällä lähtöportilla. Tämän kevään aikana automaattien käyttö laajenee terminaali 1:n turvatarkastukseen, ja matkalipunlukijoita asennetaan lisää myös lähtöporteille.

Lähtöporteilla automaatteja voivat toistaiseksi käyttää Finnairin, Lufthansan, Norwegianin, SAS:in ja Swissin asiakkaat.

Lentomatkustuksen digipalvelut laajenevat

Finavia on eurooppalaisten lentoasemien kärkijoukkoa erilaisten sähköisten palveluiden käyttöönotossa. Helsinki-Vantaa on ensimmäisiä lentoasemia, jolla automaatiopalveluita on otettu käyttöön jo 2000-luvun alkupuolella.

Kehitys käynnistyi lähtöselvitysautomaattien käyttöönotolla ja laajeni nopeasti Rajavartiolaitoksen passiautomaatteihin. Matkatavara- eli bag drop -automaatit otettiin käyttöön Helsinki-Vantaalla muutama vuosi sitten.

Automaatteja on asennettu myös Finavian muille lentokentille.

Nyt käyttöön otetut e-portit parantavat omalta osaltaan palvelua sekä vähentävät jonottamista ja ruuhkia lentoaseman eri pisteissä. Lentomatkustuksen sähköiset palvelut laajenevat samassa tahdissa yhteiskunnan muun digitalisoitumisen myötä.

Oslon Gardermoen on maailman ensimmäinen lentokenttä, jossa lentokoneet voivat tankata Nesteen jalostamaa uusiutuvaa lentopolttoainetta. Lentoyhtiöistä Lufthansa, SAS ja KLM ovat jo ilmoittaneet tankkaavansa koneitaan uusiutuvaa sisältävällä lentopolttoaineella Oslossa.

Nesteen uusiutuva lentopolttoaine jalostettiin Porvoossa, ja se täyttää lentopolttoaineelle asetetut tiukat laatuvaatimukset. Polttoaine viedään Osloon 50-prosenttisena seoksena fossiilisen lentopolttoaineen kanssa ja sen jakelu tapahtuu lentokentällä olemassa olevan jakelujärjestelmän  kautta.

“Pariisin ilmastosopimuksen ja vastuullisen yritystoiminnan mukaisesti myös lentoteollisuus etsii keinoja, joilla se voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään. Olemme innokkaasti mukana yhteistyössä lentoteollisuuden kanssa ratkomassa tätä haastetta. Tänään olemme ylpeitä siitä, että olemme toimittaneet Oslon Gardermoenin lentokentän polttoainejakeluun fossiilisen polttoaineen kanssa täysin yhteen sopivaa korkealaatuista uusiutuvaa lentopolttoainetta”, kertoo Kaisa Hietala, Nesteen Uusiutuvat tuotteet liiketoimintajohtaja.

“Lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä rajoittaa tällä hetkellä enemmän lainsäädäntö, kuin lentoliikenteen tahtotila uusiutuvien polttoaineiden käyttämisessä. Olemme jo aiemmin osoittaneet, että korkealaatuinen uusiutuva lentopolttoaine toimii aivan kuten fossiilinen polttoaine. Nähdäksemme lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kaikkein toimivin ja kustannustehokkain vaihtoehto on, että lentoteollisuus käyttää uusiutuvia polttoaineita matalina seoksina. Jatkamme yhteistyötä lentoteollisuuden kanssa, jotta korkealaatuiset uusiutuvat polttoaineet olisivat myös lentoteollisuuden käytössä”, jatkaa Hietala.

Nesteen uusiutuva lentopolttoaine jalostettiin EU-rahoitteisen ITAKA-projektin puitteissa Porvoon jalostamolla kestävästi tuotetusta, 100-prosenttisesti sertifioidusta camelinaöljystä. Sen käytöllä saavutetaan 47 % pienemmät kasvihuonekaasupäästöt kuin fossiilisella polttoaineella.