Lappeenrannan uudelta lentoasemalta lähti ensimmäinen lento etelään

Kuvaaja: Katja Tiikasalo

Kuvaaja: Katja Tiikasalo

Kireää pakkasta ja lumipyryä uhmaten ensimmäinen lento Lappeenrannan yksityiseltä lentokentältä lähti aamulla kohti etelää. Lomamatkojen charterkoneessa matkusti 140 lomailijaa kohti Kanariansaaria.

Lappeenrannan lentoasema siirtyi vuodenvaihteessa Finavialta Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton yhteisen säätiön omistukseen. Ensimmäinen lento Lappeenrannan lentoasemalta lähti ajallaan tiistaina 19.1. aamutuimaan. Lomamatkojen eli Primera Holidays Oy:n charterlento vei 140 matkustajaa viikoksi Gran Canarialle. Lomalle lähtijät olivat pääasiassa aikuisia, mutta myös muutama lapsiperhe oli mukana. Paluulento Lappeenrantaan on viikon päästä.

Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti on silminnähden tyytyväinen ensimmäisen lennon noustua. Lentoasematoiminta on tiukasti säädeltyä. Vaikka kentän henkilökunta siirtyi Finavialta suoraan Lappeenrannan lentoaseman palvelukseen, on kentän avaaminen teettänyt Petteri Lehden mukaan paljon töitä.  – Olemme tehneet ympäripyöreitä päiviä saadaksemme kentän lupa-asiat kuntoon määräaikaan mennessä. Trafin edustajat tarkastivat kentän viime viikolla ja lupa kentän toimintaan saatiin eilen maanantaina.

Lehden mukaan Lappeenrannan lentoasema tavoittelee asiakkaita noin kahden tunnin säteeltä –Toivomme jatkossa matkustajia lappeenrantalaisten lisäksi muista lähikaupungeista aina Etelä-Savoa ja Pietaria myöten. Pieni ja ketterä kenttä helpottaa matkalle lähtöä kun pitkät siirtymämatkat ja mahdolliset yöpymiset ennen matkaa ja matkan jäävät pois. Terminaalin pieni koko on myös eduksi lapsiperheille, iäkkäille ja liikuntaesteisille matkustajille, Lehti lisää.

Lappeenrannasta lähtee tällä hetkellä charterlentoja mm. Kanariansaarille, Portugaliin ja Turkkin. Lentokenttäyhtiö käy neuvotteluja reittilentojen avaamiseksi kevään aikana.

Lisätietoja:

www.lppairport.fi

Harrasteilmailulle uusi turvallisen toiminnan malli

2016-01-12 15_39_53-19477-Harrasteilmailun_turvallisuusprojektin_loppuraportti_1_2016.pdf - Nitro Re

Harrasteilmailun turvallisuus on huolestuttanut viime vuosien heikentyneen turvallisuustilanteen takia. Trafi on luonut yhdessä muiden ilmailun toimijoiden kanssa Suomen harrasteilmailun turvallisuustyölle uuden toimintamallin.

Toimintamalli tukee harrasteilmailujoita turvallisuustyössä ja luo Trafille selkeän toimintatavan turvallisuustyön tukemiseen.

Harrasteilmailun turvallisuusprojekti tuotti tuloksia turvallisuustyön tueksi

Harrasteilmailun turvallisuusprojekti käynnistettiin liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta 20.4.2014 tapahtuneen Jämijärven onnettomuuden seurauksena tehdyn harrasteilmailun riskikartoituksen jälkeen. Hieman yli vuoden aikana projekti tuki harrasteilmailuyhteisöä turvallisuustyökalujen suunnittelussa ja niiden käyttöönotossa.

”Trafi, Finavia, Ilmatieteen laitos, Suomen ilmailuliitto ja Suomen Moottorilentäjien Liitto ovat sitoutuneita toimimaan uuden toimintamallin mukaisesti” kertoo johtava asiantuntija Heli Koivu.

Turvallisuusprojektin keskeisiä tuloksia ovat  mm. turvallisen toiminnan mallin kehittäminen ilmailukerhoille sekä  analyysiyhteistyöllä SIL:in ja SMLL:n vapaaehtoisten analyytikkojen kanssa tehdyt turvallisuustiedotteet. ”Harrasteilmailujoiden koulutuksen tueksi ja hyvän tiedon jakamiseksi on myös perustettu koulutusmateriaalipankki, josta löytyy esimerkiksi kattava ja käytännönläheinen sääoppipaketti sekä tukimateriaalia ultraopettajille ja tarkastuslentäjille” kertoo Koivu.

Projekti tehtiin tiiviissä yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton (SIL), Suomen Moottorilentäjien Liiton (SMLL), Finavian ja Ilmatieteen laitoksen (IL) kanssa. Mukana on ollut suuri määrä vapaaehtoisia ilmailun harrastajia ja vaikuttajia.

Lisätietoja

Harrasteilmailuprojektin loppuraportti (linkki raportti)

Lisätietoa harrasteilmailun turvallisuusprojektista

Porin reittilennot alkavat helmikuussa

68530_1445184170

Lentoliikenne Porin ja Helsingin välillä alkaa 1. päivä helmikuuta 2016. Airest AS:n ja Porin kaupungin välinen sopimus allekirjoitetaan ensi vuoden alussa, mikäli Porin kaupunginhallitus päättää sen hyväksymisestä maanantaina 21. joulukuuta.

Sopimus lennoista tehdään vuoden 2016 loppuun saakka. Liikennöintiaika on helmikuusta kesäkuun puoliväliin ja syyskuusta joulukuun loppuun. Alustavan suunnitelman mukaan arkipäivisin lennettävä edestakainen vuoro lähtee Porista aamulla kello 7.30 ja Helsingistä alkuiltapäivästä kello 17.30.

– Lopullisista aikatauluista neuvotellaan vielä, apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus kertoo.

Pori–Helsinki-väli tullaan lentämään 33-paikkaisella Saab 340 -koneella. Hannuksen mukaan kyseessä on tuttu ja turvallinen konetyyppi, joka mahdollistaa matkustusmukavuuden ja ison kapasiteetin. Kyseisellä konetyypillä on aikaisemmin lennetty Porista Helsinkiin ja Tukholmaan.

– Voi sanoa, että neuvottelun lopputulos on parempi kuin tarjouskilpailun perusteella saadut tarjoukset.

Porin kaupunki on varannut lentojen tukemiseen kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti 600 000 euroa. Sopimuksen tukisumman arvo on 595 000 euroa.

Airest AS on virolaisomisteinen yhtiö. Sillä on operoitavana kaikkiaan kahdeksan lentokonetta, joista seitsemän on rahtikoneita. Vuonna 2015 Airest AS on operoinut syöttöliikennettä Tukholmasta ja Pietarista Tallinnan Viron valtiolliselle lentoyhtiölle Estonian AIR AS:lle.

Berner EU:n ilmailustrategiasta: EU-sopimusneuvottelut eivät saa heikentää lentoliikenteen kasvumahdollisuuksia

Berner, Anne kesk

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.)

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan Suomi kannattaa suurimmalta osin EU:n komission julkistamaa ehdotusta Euroopan ilmailustrategiaksi. Suomi on kuitenkin huolestunut eräistä strategian kohdista, jotka saattavat kaventaa jäsenmaiden mahdollisuuksia lentoliikenteen ja ilmailualan kehittämiseen.

Berner esitti Suomen kannan EU:n liikenneneuvoston kokouksessa 10. joulukuuta Brysselissä.

Puheenvuorossaan Berner korosti avoimen, tasapuolisen ja liberaalin lentoliikennepolitiikan tärkeyttä, koska sillä voidaan parhaiten turvata kattavat ja kohtuuhintaiset lentoliikennepalvelut kansalaisille ja yrityksille.

Suomi on samaa mieltä siitä, että lentoliikenteen kasvumahdollisuudet ovat Aasiassa. Siksi on tärkeää, että eurooppalaiset lentoyhtiöt ja ilmailuteollisuus voivat hyötyä täysimittaisesti idän kasvavista markkinoista. Tästä syystä Suomesta on tärkeää, että EU neuvottelee kattavista lentoliikennesopimuksista kolmansien maiden kanssa.

Suomi näkee kuitenkin tässä myös aihetta huoleen. Suomi katsoo, että jäsenmaiden tulisi EU:n neuvotteluprosessista huolimatta voida sopia kolmansien maiden kanssa liikenneoikeuksien lisäämisestä. Neuvotteluprosessi ei saisi hidastaa tai estää jäsenvaltioiden toimenpiteitä kasvun edistämiseksi.

Miehittämättömien ilma-aluksien osalta Suomi toivoo, ettei uusia teknisiä ratkaisuja ja alan kasvumahdollisuuksia tukahdutettaisi liian ankaralla sääntelyllä. Sen sijaan tulisi keskittyä luomaan suotuisa ja turvallinen liiketoimintaympäristö.

EU:n ilmailustrategiasta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä käydään yksityiskohtaisempia keskusteluja Hollannin puheenjohtajuuskaudella, joka alkaa vuodenvaihteessa.

Kuljetusliittojen yhteistyö tiivistyy – Lentoemännät ja stuertit AKT:n yhteisöjäseniksi

aviation_1453935c

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY on AKT:n ensimmäinen yhteisöjäsen. AKT:n valtuusto hyväksyi yhteisöjäsenyyden kokouksessaan keskiviikkona 18.11. Jäsenyys astuu voimaan joulukuun 1. päivästä 2015 alkaen. SLSY:n valtuusto oli hyväksynyt sopimuksen jo aiemmin.

– Tämä on historiallinen päätös. SLSY:n yhteisöjäsenyys on tärkeä askel kuljetusliittojen yhteistyön tiivistämisessä. Laajemmassa rintamassa pystymme paremmin vastaamaan työnantajien koveneviin otteisiin, arvioi AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen.

Sopimuksen mukaan tavoitteena on yhteistyön kehittäminen niin, että sopijaosapuolten järjestö- ja edunvalvontatoiminta tiivistyy ja lähentyy. Järjestöllisiä ja toiminnallisia rakenteita yksinkertaistetaan sekä luodaan molempien osapuolten taholta edellytyksiä SLSY:n täysjäsenyydelle jatkossa.

– Viimeistään Sipilän hallituksen kaavailemien pakkolakien myötä on selvää, että SLSY:n kaltaiset melko pienet liitot ovat pakotettuja miettimään, miten ne jatkossa turvaavat parhaalla mahdollisella tavalla jäsentensä palkka- ja työehdot. SLSY tavoittelee yhteisöjäsenyydestä synergiaa ja sitä kautta nykyistä parempia resursseja varsinaiseen edunvalvontatyöhön ja sen kehittämiseen. Luonnollisesti tavoittelemme myös lisää neuvotteluvoimaa, sanoo SLSY:n puheenjohtaja Juha Kuurne.

– SLSY:n yhteisöjäsenyys on pääavaus. Uskon, että vuonna 2018 päättyvällä edustajakokouskaudella näemme muitakin saman sisältöisiä ratkaisuja, ennakoi Marko Piirainen.

– Yhteisöjäsensopimus on pitkän prosessin tulos. SLSY aloitti yhteistyökumppanin kartoittamisen jo kymmenisen vuotta sitten. Selvitystyön pohjalta ensisijaiseksi yhteistyökumppaniehdokkaaksi valikoitui AKT. Matkan varrella on ollut monenlaisia vaiheita. Nyt yhteisöjäsenyyteen päättyneet neuvottelut käytiin hyvässä ja rakentavassa hengessä. On tärkeää, että sopimus hyväksyttiin kummankin liiton valtuustossa yksimielisesti. Tästä on hyvä syventää yhteistyötämme, sanoo puheenjohtaja Juha Kuurne.

AKT:n jäsenmäärä on yli 50 000. SLSY:ssä jäseniä on 1 650.

Tuleva ilmailupaketti: Lentoliikenne kasvaa, turvallisuus taattava

20151111PHT02143_original

Lentomatkustus Euroopan unionissa, suurimmat lentokentät.

Ilmaliikenne on talouskasvun vetureita, jolla on suuri vaikutus EU:n talouteen ja EU-kansalaisten elämään. Jotta pysytään kehityksen mukana, sääntöjä on kuitenkin syytä päivittää. Niin kutsuttu “ilmailupaketti” eli ilmailulainsäädännön uudistaminen on yksi tänään keskiviikkona olevan täysistunnon pääaiheista. Keskustelun jälkeen mepit äänestävät päätöslauselmasta, jolla pyritään vaikuttamaan komissiolta vuoden lopussa tulevaan lainsäädäntöesitykseen.

Vuoteen 1990 saakka EU:n ilmaliikenne oli tarkoin säädeltyä, eikä kilpailulle juuri ollut sijaa. Muutos tapahtui ilmaliikenteen sisämarkkinoiden myötä, sillä ne poistivat kaupallisia rajoituksia, nostivat mahdollisten reittien ja yhteyksien määrää ja tekivät lentomatkoista selvästi halvempia.

Nykyään ilmailusektorilla työskentelee 5,1 miljoonaa ihmistä ja sen liikevaihto on 365 miljardia euro eli 2,4 prosenttia Euroopan BKT:stä. Globaali lentoliikenteen odotetaan kasvavan vuosittain noin 5 prosentin vauhtia vuoteen 2013 saakka.

Miksi olemassa olevia sääntöjä täytyy päivittää?

Lentoliikennesektorilla on monia riskejä, kuten öljyn hinnanvaihtelut, poliittiset kriisit ja äärimmäiset sääilmiöt. Samaan aikaan lentoliikenne kasvaa jatkuvasti ja uusia yrityksiä tulee markkinoille. Lentokentät ja ilmatila ruuhkautuvat sen seurauksena.

Muuttuneiden olosuhteiden vuosi komissio työskentelee parhaillaan uuden ilmailupaketin parissa ja esitystä aiheesta odotetaan vuoden loppuun mennessä. Uudistuksia odotetaan muun muassa siviililiikenteen sääntöihin, Euroopan lentoturvallisuusviraston mandaattiin sekä EU-sääntöihin miehittämättömien ilma-alusten käytöstä.

Parlamentin rooli

Parlamentti on vaatinut useita kertoja olemassa olevien sääntöjen päivittämistä, jotta Euroopan hyvät lentoturvallisuusstandardit voidaan pitää myös tulevaisuudessa kasvavien lentomarkkinoiden aikana. Mepit keskustelevat ja äänestävät aiheesta keskiviikkona Brysselin täysistunnossa.

 

Estonian Air lopettaa toimintansa

logo-Estonian-air

Virolainen lentoyhtiö Estonian Air joutui lopettamaan toimintansa. Yhtiö ei voinut jatkaa toimintaansa sen jälkeen, kun EU:n kilpailuviranomainen päätti lauantaina, että Viron valtio ei saa tukea yhtiötä.

Viro rahoitti Estonian Airia vuosina 2008-14 kaikkiaan noin 130 miljoonalla eurolla. Päätöksen mukaan yhtiö joutuu maksamaan rahat takaisin valtiolle.

Viro omistaa Estonian Airin lähes kokonaan, mutta SAS:llä on yhtiöstä muutaman prosentin omistusosuus. Yhtiö lensi vain muutamia reittejä.

Postimees-lehden mukaan Viron uusi, täysin valtio-omisteinen lentoyhtiö aloittaa toimintansa heti sunnuntaina.

Neuvottelut Norran omistuksesta päätökseen: osakkaiksi StaffPoint ja Kilco

Finnair on aikaisemmin kertonut käyvänsä neuvotteluja Nordic Regional Airlines AB:n omistusjärjestelyistä. Finnair, StaffPoint Holding Oy (StaffPoint) ja Kilco Oy ovat nyt sopineet yritysjärjestelystä, jossa 60 prosenttia Nordic Regional Airlines AB:n osakkeista siirtyy StaffPointin ja Kilcon omistukseen. Neuvotteluissa aiemmin mukana olleen Oy G.W. Sohlberg Ab:n (GWS) asemesta osakkaaksi tulee Kilco Oy, joka on StaffPointin toimitusjohtajan Mika Kiljusen perheen sijoitusyhtiö ja myös yksi StaffPointin omistajista.

Kauppa edellyttää Suomen kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Sopimuksen toteutuessa StaffPointin omistusosuus yhteisyrityksestä olisi 45 %, Kilcon 15 % ja Finnairin 40 %. Kauppahinta on aiemmin ilmoitettu 1 euro.

– Olemme tyytyväisiä, että neuvottelut saatiin päätökseen ja nyt Norra ja sen hallitus voivat rauhassa jatkaa liiketoimintamallin kehittämistä ja alueellisen lentämisen kannattavuuden parantamista, toteaa Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo.

– Olemme jo pitempään analysoineet toimialaa ja näemme siinä potentiaalia. Haluamme henkilöstöalan osaamisellamme olla mukana vaikuttamassa alan elinkelpoisuuteen. Osakkaina pystymme omalla osaamisellamme tuomaan lisäarvoa myös Norralle, sanoo StaffPoint-konsernin toimitusjohtaja Mika Kiljunen.

Nordic Regional Airlines AB omistaa kokonaan suomalaisen tytäryhtiönsä Nordic Regional Airlines Oy:n (Norra) osakekannan. Norra operoi 26:lla ATR- ja Embraer-lentokoneella kotimaan ja Euroopan reiteillä. Yhtiö toimi aikaisemmin nimellä Flybe Finland Oy.

StaffPoint on suomalainen henkilöstöalan yritys, joka tuottaa henkilöstö- ja rekrytointipalveluja, valmennuspalveluja sekä innovatiivisia HR-ohjelmistoratkaisuja. Yritys työllistää vuosittain yli 15 000 osaajaa.

Finnair allekirjoitti 7.1.2015 StaffPointin ja GWS:n kanssa aiesopimuksen yritysjärjestelystä, jonka myötä StaffPoint ja GWS hankkisivat Flybe Ltd:ltä 60 prosentin enemmistöosuuden Finnarin ja Flybe Ltd:n yhteisyrityksenä toimineesta Flybe Nordicista (nyk. Nordic Regional Airlines AB). Neuvottelujen pitkittyessä Finnair osti Flybe Ltd:n osuuden 31.3.2015, jolloin Flybe Nordic siirtyi kokonaan Finnairin omistukseen. Finnair on julkaissut pörssitiedotteet Norra-järjestelyistä 12.11.2014, 7.1.2015, 29.1.2015, 31.3.2015 ja 6.8.2015.

Finnair, Finavia ja Reaktor haastavat sovelluskehittäjät keksimään uusia palveluja lentomatkustajille

Ohjelmoijat pääsevät kehittämään tulevaisuuden ratkaisuja ilmailualalle Finnairin, Finavian ja Reaktorin järjestämässä hackathon-tapahtumassa.

Finnair, Finavia ja Reaktor järjestävät yhdessä ”Future of Travel” -hackathonin kasvuyritys- ja sijoittajatapahtuma Slushin yhteydessä 6.‒8. marraskuuta. Future of Travel -kilpailuun osallistuvien joukkueiden tehtävänä on kehittää uudenlaisia palveluja lentomatkustajille. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lentoyhtiö, lentoasemayhtiö ja teknologiayritys osallistuvat hackathoniin yhteisellä tehtävänannolla.

Hackathon on avoimen innovaation tapahtuma, jossa sovelluskehittäjät kokoontuvat 48 tunniksi kehittämään viiden hengen tiimeinä uusia ideoita ja digitaalisia innovaatioita yritysten avoimen datan ja järjestelmärajapintojen (API) päälle. Suvilahdessa Helsingissä järjestettävään Slush Hackjunction -tapahtumaan odotetaan yhteensä noin 500 kehittäjää, joista osan Finnair lennättää Helsinkiin.

Finnair on ottanut merkittäviä askeleita digitalisaatiossa yhdessä Reaktorin kanssa. Tästä tuoreimmat asiakkaille näkyvät uudistukset ovat Finnairin mobiilisovellus Android- ja iOS-käyttöjärjestelmille, mukaan lukien Apple Watch, sekä uuden A350-laajarunkokoneen Nordic Sky -viihdejärjestelmä.

‒ Finavian ja Finnairin asiakkaat ovat pitkälti yhteisiä, ja koemme, että tässä on oiva tilaisuus yhdistää erilasta dataa niin Finnairin kuin Finavian asiakasrajapinnoista ja innovoida uusia palveluja lentomatkan eri vaiheisiin, kertoo Jouni Oksanen, Finnairin digitalisaatiosta vastaava johtaja.

‒ Finavialle ja Helsinki-Vantaan menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa on tärkeää, että lentoasemakokemus on sujuva ja elämyksellinen. Tavoitteenamme on kehittää lentomatkustamiseen aivan uudenlaisia palveluita, jotka hyödyntävät esimerkiksi personointia ja paikannusta. Osallistuminen ainutlaatuiseen hackathoniin on osoitus siitä edelläkävijyydestä, josta meidät tunnetaan, sanoo Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heikki Koski Finaviasta.

‒ Reaktorille on luontevaa avata eri toimialoja niiden ulkopuolelta tulevalle osaamiselle. Ilmailualalta olemme löytäneet kaksi erinomaista yhteistyökumppania. Finnair ja Finavia uskovat palvelusuunnittelun voimaan sekä nopeaan, kokeilukeskeiseen kehittämiseen yhtä paljon kuin mekin. Ilmailuala kaipaa enemmän tällaista toimintaa, sanoo Reaktor.aero:n evankelista Fernando Leon.

”Future of Travel” -hackathon huipentuu sunnuntaina 8.11. kello 15 alkavaan Demo Expoon, jossa sovelluskehittäjät esittelevät ideointinsa tuloksia. Se tiimi, joka on luonut uuden palvelun parhaalla käyttäjäkokemuksella ja nopealla jatkokehitysmahdollisuudella, vie voiton hackathonissa.

Finnair ja Finavia ovat marraskuun 11.‒12. päivänä järjestettävään kasvuyritys- ja sijoittajatapahtuma Slushin pääyhteistyökumppaneita. Reaktor on Slushin avainyhteistyökumppani.

http://hackjunction.com/
http://futureoftravel.co/ 

Puurakenteisen lentokoneen malli liitää Pilkkeessä

Atol Aviationin lentokoneen pienoismalli Pilkkeessä.

ATOL-pienoismalli liitää Pilkkeessä. Kuvaaja: Pekka Koski.

Tiedekeskus Pilkkeeseen on saapunut pienoismalli ATOL-amfibiolentokoneesta, joka hyödyntää kevyttä ja vahvaa puukomposiittirakennetta. Kaksipaikkaisia, vedestä ja maalta operoitavia pienlentokoneita suunnittelee ja valmistaa rovaniemeläinen Atol Avion Oy.

–ATOL-lentokone on upea esimerkki pitkälle jalostetusta puutuotteesta. Tiedekeskus Pilke kertoo metsien kestävästä käytöstä eli biotaloudesta, ja puurakenteisen lentokoneen pienoismalli on hieno lisä näyttelyymme. Tässäkin tuotteessa puu on parempi ratkaisu kuin muut materiaalit, tiedekeskusoperaattori Darja Heikkilä sanoo.

Atol Aviationin lentokoneen pienoismalli Pilkkeessä.

ATOL-pienoismalli liitää Pilkkeessä. Kuvaaja: Pekka Koski.

Lähes 65 % ATOL-lentokoneen rakenteesta on puuta. Valmistuksessa käytetään suomalaista mäntyä ja koivuvaneria. Pienlentokoneissa painolla on suuri merkitys. Puurakenne on kevyempi kuin lujitemuovi. –Puukomposiitti on oman kehitystyömme tulos, Atol Avionin toimitusjohtaja Markku Koivurova kertoo. -ATOL-koneen kehittäminen alkoi jo vuonna 1984. Puukomposiittirakenne on vahvuutemme, maailmasta löytyy vain yksi vastaavanlaista tuotetta sarjavalmistava yritys. Koneen moottoriksi valitsimme sähköisen ruiskuversion, mikä mahdollistaa bioetanolia sisältävien polttoaineiden käyttämisen.

ATOL 650LSA-pienoismalli on nähtävillä Tiedekeskus Pilkkeen ilmatilassa Rovaniemellä. Pienoismallin rakensi Lauri Maalismaa ja Pilkkeeseen sen ripusti Treeform Oy.