Author: kerttuvali

Honda Aircraft Company toimitti ensimmäisen HondaJetin Eurooppaan

Production Aircraft First Flight

FRIEDRICHSHAFEN, SAKSA — 21.4.2016 — Honda Aircraft Company on toimittanut ensimmäisen HondaJetin Eurooppaan. Asiasta julkistettiin juhlallisessa luovutustilaisuudessa Saksan Friedrichshafenissa 20.–23. huhtikuuta järjestetyillä AERO 2016 -messuilla.

“Ensimmäisen HondaJetin toimittaminen Eurooppaan on merkittävä virstanpylväs tuodessamme uutta arvoa kevyiden suihkukoneiden markkinoille”, Honda Aircraft Companyn toimitusjohtaja Michimasa Fujino sanoi. “Ensimmäiset HondaJet -asiakkaamme vievät Hondan rohkeasti yläilmoihin. On ollut palkitsevaa nähdä ilo heidän kasvoillaan lentokoneen luovutuksen yhteydessä.”

Euroopan ensimmäisen HondaJetin ottaa vastaan Keski-Euroopan jälleenmyyjä Rheinland Air Service.

“Rheinland Air Service on palvellut Euroopan liikelentomarkkinoita yli 40 vuoden ajan ja tarjonnut sekä lentokoneiden korkealuokkaisia huolto- ja korjauspalveluja että myynti-, tuki- ja tankkauspalveluja”, Rheinland Air Servicen toimitusjohtaja Johannes Graf von Schaesberg sanoi. “Meille on kunnia olla Honda Aircraft Companyn yhteistyökumppani ja palvella HondaJetin Keski-Euroopan jälleenmyyjänä. Ensimmäisen HondaJetin toimituksen myötä odotamme innolla, että pääsemme esittelemään luokkansa johtavaa suorituskykyä ja polttoainetaloudellisuutta asiakkaillemme.”

Puhtaalta pöydältä kehitetty HondaJet edustaa pitkälle kehitettyä tekniikkaa sekä innovaatioita. Hondan pitkäaikaisen tutkimustyön tulosten perusteella kehitettiin OTWEM (Over-The-Wing Engine Mount) -konfigurointi, Natural Laminar Flow Wing ja komposiittirunko. Näiden innovaatioiden ansiosta HondaJet on luokkansa nopein, tilavin ja polttoainetaloudellisin suihkukone.

HondaJet valmistetaan Honda Aircraft Companyn pääkonttorissa Pohjois-Carolinan Greensborossa. HA-420 HondaJet sai FAA:n tyyppisertifikaatin joulukuussa 2015.

Lisätietoja HondaJetistä löytyy osoitteesta www.HondaJet.com.

Tietoa HondaJetistä

HondaJet on nopein, korkeimmalla lentävä, hiljaisin ja polttoainetaloudellisin suihkukone luokassaan. HondaJetissä yhdistyvät lentokonesuunnittelun monet teknologiset innovaatiot, mukaan lukien ainutlaatuinen Over-The-Wing Engine Mount (OTWEM) -konfigurointi, joka parantaa suorituskykyä ja polttoainetaloudellisuutta merkittävästi vähentämällä aerodynaamista vastusta. OTWEM-suunnittelu vähentää lisäksi matkustamon ääntä ja minimoi maasta havaittavaa melua. Koneessa on luokkansa tilavin matkustamo, suurin matkatavarakapasiteetti ja helppohuoltoinen käymälä koneen takaosassa. HondaJetissä on hieno lasiohjaamo, joka on saatavilla kaikissa kevyissä liikesuihkukoneissa, sekä erityisesti Hondalle suunniteltu Garmin® G3000 -lentojärjestelmä. HondaJet on yhtiön ensimmäinen kaupallinen ilma-alus, ja sen erinomainen suorituskyky, tehokkuus, laatu ja arvo ovat Hondan maineen mukaisia.

Tietoja Honda Aircraft Companysta

Honda Aircraft Company on kokonaan American Honda Motor Co., Inc. -yhtiön omistama. Honda Aircraft perustettiin vuonna 2006. Sen pääkonttori sijaitsee ilmailun syntypaikalla Pohjois-Carolinassa. Haastava rohkeus, jolle Soichiro Hondan perusti Honda Motor Co., Ltd. -yhtiön, elää tänäkin päivänä Hondan ilma-alusten täyttäessä yhden Hondan pitkäaikaisimmista unelmista – ulottaa ihmisen liikkumiskyky yläilmoihin.

 

Nesteen uusiutuvaa lentopolttoainetta KLM:n lennoille Oslosta Amsterdamiin

101901

Kuva: KLM:n kuvapankki

Aiemmin tänä vuonna Oslon Gardermoen lentokentästä tuli maailman ensimmäinen kenttä, jossa lentokoneet voivat tankata Nesteen jalostamaa uusiutuvaa lentopolttoainetta lentokentän polttoaineen jakelujärjestelmästä. Lentoyhtiöistä KLM Royal Dutch Airlines ilmoitti aloittavansa sarjan lentoja, jotka operoidaan Neste uusiutuvaa lentopolttoainetta sisältävällä seoksella.

“Olemme erittäin iloisia KLM:n ilmoituksesta lentää useita kymmeniä lentoja Oslosta Amsterdamiin Neste uusiutuvalla lentopolttoaineella. Se osoittaa KLM:n vahvaa tahtotilaa olla ilmailun eturintamassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä”, kertoo Kaisa Hietala, Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja.

“Kestävästi tuotetut biopolttoaineet ovat tärkeitä lentoteollisuudelle. Tämä takia olemme jo jonkin aikaa tehneet yhteistyötä lukuisten, erityisesti KLM:n BioFuel Programme -yhteistyökumppaneiden kanssa markkinoiden kehittämiseksi.  Uusi kumppanuutemme Oslon lentokentän ja Avinorin kanssa osoittaa asian tärkeyttä meille”, kertoo Boet Kreiken, Managing Director, KLM Cityhopper.

KLM aikoo lentää lähiviikkojen aikana uusiutuvalla lentopolttoaineella noin 80 lentoa EMBRAER 190 -koneella Oslosta Amsterdamiin. Lennoilla suoritetaan mittauksia, joissa verrataan uusiutuvan polttoaineen tehokkuutta verrattuna täysin fossiiliseen polttoaineeseen. Mittauksia varten koneet tankataan erillisestä tankkauspisteestä.

KLM:n tavoitteena on rajoittaa hiilidioksidipäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (verrattuna vuoden 2011 tasoon) uusimalla lentokalustoaan, käyttämällä kestävästi tuotettuja uusiutuvia polttoaineita sekä parantamalla lentojen tehokkuutta.

Neste uusiutuva lentopolttoaine on jalostettu Porvoossa, ja se täyttää lentopolttoaineelle asetetut ASTM 7566 standardin mukaiset tiukat laatuvaatimukset. Polttoaine viedään Osloon 50-prosenttisena seoksena fossiilisen lentopolttoaineen kanssa ja sen jakelu tapahtuu lentokentällä olemassa olevan jakelujärjestelmän kautta.

Polttoaine jalostettiin EU-rahoitteisen ITAKA-projektin puitteissa kestävästi tuotetusta, 100-prosenttisesti sertifioidusta camelinaöljystä. Sen käytöllä saavutetaan 47 % pienemmät kasvihuonekaasupäästöt kuin fossiilisella lentopolttoaineella.

Lentoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat vauhdilla ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Finavian lentoasemien matkustajamäärät nousivat vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 5,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Helsinki-Vantaalla kansainvälinen matkustus kasvoi 6,4 prosenttia. Myös kotimaan lentomatkustus on jatkanut hyvää kasvuaan ja nousi 8,0 prosenttia erityisesti piristyneen Lapin matkailun ansiosta.

Finavian lentoasemilla oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhteensä 4 917 672 matkustajaa (4 644 491 matkustajaa 1−3/2015). Matkustajamäärät nousivat 5,9 % vuoden 2015 tammi−maaliskuuhun verrattuna.

Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentoliikenne jatkoi kasvuaan

Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta matkusti tammi−maaliskuussa yhteensä 3 922 841 henkilöä (3 674 973), mikä oli 6,7 % enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2015. Reittiliikenne kasvoi 7,3 %.

Finavialle strategisesti keskeinen kansainvälinen vaihtomatkustus kehittyi maltillisemmin alkuvuonna ja matkustajien määrä kasvoi 2,0 %. Aasian suunnasta suhteellisesti eniten kasvua nähtiin Kiinasta matkaavien kansainvälisten vaihtomatkustajien osuudessa.

”Lentoliikenteen alkuvuosi on ollut Suomessa vahva. Odotamme myös kansainvälisen vaihtoliikenteen kasvun vauhdittuvan vuoden loppua kohden, kun kaukoreiteille tulee uutta tarjontaa”, Finavian lentoasemaverkostosta sekä markkinoinnista ja myynnistä vastaava johtaja Joni Sundelin .

Kotimaassa Lapin vetovoima nostaa matkustajamääriä

Kotimaan lennoilla matkusti alkuvuonna 1 537 996 henkilöä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli 1 423 833. Matkustajamäärä kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 8,0 %.

Hyvä nousu kotimaan liikenteessä on erityisesti Lapin vetovoiman kasvun ansiota. Lapin matkailulentoasemien matkustajamäärät kasvoivat yhteensä 13,5 %. Kansainvälinen matkustajamäärä Lapissa kasvoi 25,4 %. Uusien reittiavausten myötä Lappiin suuntautuvan matkailun odotetaan kasvavan myös seuraavana talvikautena. Matkustajia Lappiin tulee entistä enemmän reittiliikenteellä Helsinki-Vantaan kautta.

”Kotimaan lentoliikenteen määrät ovat vaihdelleet viime vuosina kilpailutilanteen ja taloustilanteen muutosten mukana. Kotimaassa on erottautumassa selvästi tiettyjä alueita, joissa lentoliikenne voi hyvin. Esimerkiksi Lapissa on nähty, mitä voidaan saavuttaa määrätietoisella yhteistyöllä. Lapin alueen matkailutoimijoiden kanssa tehdyt ponnistelut kantavat nyt hedelmää, kun liikenne kasvaa”, Sundelin toteaa.

Kotimaan liikenne kasvoi hyvin Lapin ohella myös Kokkola-Pietarsaaressa, Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa.

Myös rahtiliikenteen määrä on kasvanut. Edelliseen vuoteen verrattuna rahtia liikkui taivaalla 5,8 % enemmän.

 

Finnairin maaliskuun 2016 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi 6,5 prosenttia vertailukaudesta

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi maaliskuussa 3,3 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 4,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste nousi 0,6 prosenttiyksikköä ja oli 79,5 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti pysyi maaliskuussa vuodentakaisella tasolla ja liikenne kasvoi 0,1 prosenttia hieman korkeamman käyttöasteen ansiosta. Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi maaliskuussa liikennöidyn Miamin-reitin myötä 21,9 prosenttia ja myydyillä henkilökilometreillä mitattu liikenne kasvoi peräti 30,1 prosenttia.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 2,6 prosenttia edellisvuodesta, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 3,6 prosenttia. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 16,1 prosenttia ja liikenne 14,5 prosenttia, mihin vaikutti erityisesti se, että Norran kaupalliselta riskiltä siirtyi vertailukauden jälkeen reittejä Finnairin ostoliikenteeksi.

Matkustajaliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä* nousi tammi–maaliskuussa 0,5 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 5,17 eurosenttiä.

”Kaukoreittien matkustajaliikenteen yksikkötuotot nousivat hieman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Samaan aikaan yksikkötuottokehitys jäi hieman negatiiviseksi kotimaassa ja Euroopassa, jossa kapasiteettimme on kasvanut nopeasti ja käyttöasteen kehitys on ollut vaimeaa”, sanoo Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi maaliskuussa 2,5 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 6,1 prosenttia. Reittiliikennerahdin kokonaiskäyttöaste oli 55,5 prosenttia. Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyy viikoittain kaksi DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä osuus kahdesta viikoittain IAG:n kanssa jaetusta Helsingin ja Lontoon välisestä rahtilennosta.

Maaliskuussa Finnairin lennoista 88,7 prosenttia (90,3) saapui aikataulussa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet, maaliskuu 2016

Maaliskuu 2016 muutos % Vuoden 2016 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 905,8 6,5 2 501,1 9,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 788,8 3,3 8 120,6 5,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 216,5 4,2 6 400,4 6,3
Matkustajakäyttöaste % 79,5 0,6 p 78,8 0,8 p
Rahti ja posti tn 11 638,2 3,0 32 930,1 8,2
Tarjotut tonnikilometrit 408,2 3,3 1 188,3 4,8
Myydyt tonnikilometrit 268,9 4,6 771,3 7,2
Kokonaiskäyttöaste % 65,9 0,9 p 64,9 1,4 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 512,4 5,0 1 388,9 6,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 050,7 2,6 2 998,6 5,1
Myydyt henkilökilometrit milj. 825,8 3,6 2 228,8 4,0
Matkustajakäyttöaste % 78,6 0,8 p 74,3 -0,8 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 24,6 26,0 68,3 8,9
Tarjotut henkilökilometrit milj. 219,2 21,9 632,4 8,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 181,2 30,1 508,6 10,4
Matkustajakäyttöaste % 82,7 5,2 p 80,4 1,8 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 142,8 -1,0 439,3 4,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 341,3 0,0 4 021,5 3,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 081,3 0,1 3 328,5 5,9
Matkustajakäyttöaste % 80,6 0,1 p 82,8 1,9 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 226,0 13,8 604,7 21,7
Tarjotut henkilökilometrit milj. 177,7 16,1 468,2 20,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 128,2 14,5 334,5 20,6
Matkustajakäyttöaste % 72,1 -1,0 p 71,4 0,1 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 10 093,9 5,6 28 530,2 8,8
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 972,7 10,0 5 515,3 11,3
– Pohjois-Amerikan   rahtiliikenne tn 691,4 -10,3 2 027,0 -7,0
– Asian rahtiliikenne tn 7 277,6 6,3 20 524,2 10,0
– Kotimaan rahtiliikenne tn 152,3 -2,2 463,7 9,0
Rahtilento tn** 1 544,3 -11,0 4 399,8 4,5
Kokonaisrahti- ja posti tn 11 638,2 3,0 32 930,1 8,2
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 120,3 2,2 354,0 4,8
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 70,7 6,1 198,8 10,2
Tarjotut   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 112,0 2,5 330,5 5,4
Myydyt   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 62,1 6,1 175,6 9,2
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 58,8 2,2 p 56,1 2,8 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen   käyttöaste* % 42,9 -3,0 p 41,4 -0,1 p
– Aasian rahtiliikenteen   käyttöaste* % 59,5 3,0 p 56,8 2,6 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 55,5 1,9 p 53,1 1,8 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

FINNAIR OYJ

Finnair tuo Sasu Laukkosen ja kiinalaisen keittiömestarin Steven Liun menut kaukolentojensa business-luokkaan

cdf4039457023232c04ad190bc752e01

Finnair Signature Menu by Steven Liu

Finnair kertoi tänään Signature Menu -yhteistyöohjelman uusista yhteistyösopimuksista: Huhtikuun 6. päivästä lähtien Finnairin kaukolentojen business-luokan asiakkaat saavat nauttia helsinkiläisen Chef & Sommerlierin keittiömestari Sasu Laukkosen ja tunnetun kiinalaisen keittiömestarin Steven Liun suunnittelemista aterioista.

Lisäksi Finnair tuo Helsingistä lähtevien kaukolentojensa business-luokkaan myös suomalaisen Jymy-luomujäätelön.

“Haluamme tarjota idän ja pohjolan keittiöiden parhaat palat business-luokan asiakkaillemme”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen. “Nyt nimikkomenun on suunnitellut ensimmäistä kertaa kiinalainen huippukokki. Steven Liun menu tuo Finnairin pohjoismaiseen asiakaskokemukseen aasialaisen twistin. Uskomme, että asiakkaamme ihastuvat hänen ateriakokonaisuuteensa.”

c5367a8c570236414e4a962dbc752e01

Signature Menu by Sasu Laukkonen: Spring Menu

Steven Liu on tunnettu kiinalainen keittiömestari, joka on tehnyt uraa niin Aasiassa kuin Euroopassa. Hänen aterioitaan on tarjottu muun muassa The Savoy ja The Dorchester -ravintoloissa Lontoossa ja Le Cordon Bleu-ravintoloissa. Liu toimii myös tuomarina suosituissa Master Chef China-, Master Chef Celebrity China- ja Top Chefs Challenge -TV-ohjelmissa Kiinassa.

Steven Liun East Meets West -nimikkomenu yhdistää länsimaisia ja itämaisia makuja modernilla tavalla ja sitä tarjoillaan Finnairin Pekingin ja Shanghain lentojen business-luokassa tämän viikon keskiviikosta lähtien. Muille Finnairin Kiinan-reiteille menu tulee myöhemmin.

Chef & Sommerlierin keittiömestarin ja osakkaan Sasu Laukkosen nimikkomenu tuo pohjoismaisen keittiön herkut Finnairin Helsingistä lähtevien kaukolentojen business-luokkaan. Sasu Laukkosen menut ovat kunnianhimoisia ja perustuvat puhtaisiin makuihin ja pohjoisiin juuriin. Laukkosella on yli 15 vuoden kokemus alalta, ja hänen Chef & Sommerlier -ravintolallaan on ollut Michelin-tähti vuodesta 2014.

Uusien nimikkomenuiden lisäksi Finnair tarjoaa Suomesta lähtevien kaukolentojansa business-luokassa suomalaista Jymy-luomujäätelöä 6. huhtikuuta alkaen. Jymy käyttää jäätelössään vain luomuraaka-aineita ja hankkii maitonsa Auran tehtaansa lähellä olevalta luomutilalta.

“Laadukkaat ateriat ovat olennainen osa asiakkaan matkustuskokemusta”, sanoo Finnairin ruokakonsepteista vastaava Maarit Keränen. “Uskon näiden uusien kumppanuuksien vastaavan hienosti asiakkaidemme toiveisiin.”

Finnair aloitti Signature Menu -yhteistyöohjelmansa vuonna 2013, ja se on siitä lähtien tarjoillut suomalaisten huippuravintoloiden keittiömestareiden suunnittelemia aterioita Helsingistä lähtevien kaukolentojensa business-luokassa. Helmikuussa 2016 Finnair toi hongkongilaisen FINDS-ravintolan keittiömestarin Jaakko Sorsan ateriat Hong Kongin -reitilleen.

Lufthansa vahvistaa yhteyksiään Lappiin: Tuplamäärä lentoja ensi talvena!

100922_DUS_AIR_9201

Lapin positiiviset reittiuutiset saavat jatkoa, kun Lufthansa kaksinkertaistaa lentovuorojensa määrän Münchenistä Kittilään.

Lufthansa aloitti viikoittaiset lennot Saksan Münchenistä Kittilään viime joulukuussa. Ensi talvikaudella Lufthansa operoi myös toisen viikoittaisen lentovuoron. Lennot alkavat joulukuulla 2016 ja jatkuvat maaliskuulle 2017 asti.

– Lentovuorojen lisäys kertoo siitä, että Lapin matkailutuotteet ovat toimineet ja sana on kiirinyt eteenpäin. Otamme ilolla uudet lentovuorot vastaan, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Lufthansan lisäksi uusista Kittilän-lennoista kertoi vastikään brittiläinen Monarch, joka aloittaa ensi talvena reitit Manchesterista ja Lontoosta. Reittiavauksista ilmoitti myös Germania, joka aloittaa lennot Düsseldorfista Kittilään ja Berliinistä Rovaniemelle.

Ensi talvikaudella Kittilään on yhteensä viisi suoraa reittiä: Helsinki, München, Lontoo, Manchester, Düsseldorf. Lisäksi pohjoisesta lähtevillä on laajat yhteydet maailmalle aina Aasiaa, Afrikkaa ja Amerikkaa myöten, kun lasketaan yhteen Helsingin, Saksan ja Englannin kenttien jatkolennot.

Reittilentojen lisäksi Lappiin operoidaan talvisesonkeina valtavasti charter-lentoja useista eri maista.

– Positiivisten reittiuutisten takana on kolme tärkeää seikkaa. Ensiksikin kaiken takana on sujuva yhteistyö alueen matkailutoimijoiden ja Visit Finlandin kanssa, joiden kanssa olemme markkinoineet Lappia maailmalla. Toisekseen meillä on pohjoisessa upea luonto ja sen ympärille rakennetut ainutlaatuiset matkailutuotteet. Kolmanneksi Finavian lentoasemilla lentoyhtiöiden operointikustannukset ovat edullisemmat kuin monissa muissa talvikohteissa, luettelee Sundelin.

– Nyt meidän on vain huolehdittava siitä, että turistit viihtyvät ja jakavat positiivisia matkakertomuksia eteenpäin. Matkailutuotteidemme on oltava priimakunnossa, jotta menestys voi jatkua. Kilpailu matkakohteiden välillä on todella kovaa, Sundelin toteaa.

Finavia on panostanut Lapin matkailuun voimakkaasti viime vuosina. Finavia investoi Lapin lentoasemiin yhteensä 35 miljoonaa euroa vuosina 2014–2016. Lisäksi Finavia on lisännyt merkittävästi panostuksia Lapin markkinointiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Norwegian kasvattaa kaukolentolaivastoaan kahdella uudella Dreamlinerilla

rmnradv3sqbdtcbagsh0

Norwegian on allekirjoittanut sopimuksen, jonka mukaan se vuokraa kaksi uutta Boeing 787-9 Dreamlineria. Tämä mahdollistaa aiempaa useampien kaukoreittien avaamisen. Molempien koneiden toimitus on vuonna 2018. Uuden sopimuksen myötä Norwegianin kaukolentolaivastossa tulee olemaan 40 Dreamlineria vuoteen 2020 mennessä.

Norwegian jatkaa kansainvälistä kasvuaan. Yhtiö on allekirjoittanut AerCapin kanssa vuokrasopimuksen kahdesta uudesta Boeing 787-9 Dreamlinerista. Molempien uusien Dreamlinereiden on määrä olla käytössä vuonna 2018.

– Jotta voimme tarjota asiakkaillemme uusia reittejä ja parantaa entisestään kaukolentotoimintamme kilpailukykyä, tarvitsemme lisää uusia, polttoainetehokkaita lentokoneita. Kaukolentotoimintamme on ratkaisevaa yhtiön globaalin kasvun ja uusien työpaikkojen luomisen varmistamiseksi. Dreamliner on fantastinen lentokone, jossa on korkea matkustusmukavuus, pitkä kantama, alhainen polttoaineen kulutus sekä aiempaa alhaisemmat päästöt, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Bjørn Kjos.

Noin kolmen viimeisen vuoden ajan Norwegianin mannertenvälisten lentojen käyttöaste on ollut keskimäärin yli 90 prosenttia. Korkea käyttöaste osoittaa, että kiinnostus edullisille lentolipuille Euroopan ja Yhdysvaltojen sekä Euroopan ja Aasian välillä on suuri.

Norwegianilla on tällä hetkellä laivastossaan kahdeksan 787-8 Dreamlineria ja yksi 787-9 Dreamliner. Norwegianin kaukolentolaivastossa tulee olemaan 40 Dreamlineria vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2015 International Council on Clean Transportation listasi Norwegianin polttoainetehokkaimmaksi lentoyhtiöksi Atlantin ylittävillä lennoilla.

Finavia peruskorjaa Helsinki-Vantaan rullausteitä kesällä 2016

Finavia peruskorjaa tulevana kesänä lentoaseman rullausteitä ja etäjäänpoistoaluetta. Huhtikuussa 2016 käynnistyvien töiden arvioidaan valmistuvan lokakuussa 2016. Korjaustöillä ei ole vaikutusta lentoaseman operatiiviseen toimintaan tai lentoliikenteen kapasiteettiin.

–        Peruskorjaukset valmistavat Helsinki-Vantaata kasvavaan lentoliikenteen määrään ja varmistavat lentoaseman sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen. Finavian käynnissä olevan mittavan laajennushankkeen myötä valmistaudumme palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuonna 2020. Infrastruktuurin on oltava kilpailukykyisessä ja kustannustehokkaassa kunnossa nykyisille ja uusille lentoyhtiöasiakkaillemme, Finavian tekninen johtaja Henri Hansson sanoo.

Finavia tekee peruskorjauksia lentoaseman rullausteillä Z ja W sekä etäjäänpoistoalueella 6. Rullausteitä ja etäjäänpoistoaluetta jyrsitään ja ne päällystetään uudelleen. Lisäksi sähkö- ja valojärjestelmiä uusitaan ja viemäreitä korjataan.

–        Rullaustie W:n sekä etäjäänpoistoalue 6:n korjattavat osuudet ovat nyt ensimmäistä kertaa työn alla 14 vuotta valmistumisensa jälkeen. Rullaustietä Z on viimeksi korjattu kevyesti vuonna 2007. Peruskorjauksen tavoitteena on jatkaa rullausteiden käyttöikää jopa 15 vuodella, Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtajaHeini Noronen-Juhola Finaviasta sanoo.

Samaan aikaan Finavia suorittaa kiitoteiden 04R-15 eli kiitoteiden 1 ja 2 välisellä risteysalueella kesällä 2015 toteutetun remontin viimeisteleviä töitä.

Rullausteiden ja etäjäänpoistoalueen peruskorjaukset toteutetaan vaiheittain. Huhtikuussa 2016 käynnistyvät työt kestävät noin puoli vuotta. Investoinnin arvo on lähes 17 miljoonaa euroa. Päällystysurakan toteuttaa Lemminkäinen Infra Oy.

Ei vaikutuksia lentoliikenteen kapasiteettiin

Korjaustöillä ei ole vaikutusta Helsinki-Vantaan operatiiviseen toimintaan tai lentoliikenteen kapasiteettiin. Kaikki lennot pystytään operoimaan normaaliin tapaan.

Myös vaikutukset kiitoteiden käyttöön ovat vähäisiä. Rullausteillä ja etäjäänpoistoalueella tehtävät työt eivät vaikuta kiitoteiden käyttöön lainkaan.

Kiitoteiden 04R-15 risteyskohdassa suoritettavat viimeistelevät työt suoritetaan touko-kesäkuun vaihteessa yöaikaan. Kaksi viikkoa kestävien töiden aikana lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin on käytössä kiitotie 3. Työt eivät vaikuta lentoliikenteen sujuvuuteen, mutta lentokonemelua voi esiintyä yöaikaan normaalia enemmän Keravan suunnalla, erityisesti Keravan keskustan alueella.

Finnair lisää lentoja Lappiin ruskasesongin aikaan

Finnair lentää 1.‒25.9.2016 yhteensä 28 edestakaista lisälentoa Lappiin.

‒ Kysyntä Lapin lennoille ruskasesongin aikaan on ollut hyvää ja olemme iloisia voidessamme vastata tähän kysyntään lisälennoilla myös tänä vuonna. Lapin luonto on ruskasesongin aikaan upeimmillaan ja on hienoa, että yhä useammat suomalaiset ja ulkomaalaiset turistit pääsevät nauttimaan siitä, Finnairin Suomen-myynnistä vastaava Rolf Backman toteaa.

Finnair lentää syyskuussa Kittilään yhdeksän ja Ivaloon kahdeksantoista edestakaista lentoa jo aikaisemmin aikatauluun kuuluneiden lentojen lisäksi. Lennot lennetään pääosin Airbus A320 -konetyypillä. Tarkemmat tiedot lentojen päivistä ja lähtöajoista löytyvät Finnairin internet-sivuilta www.finnair.fi

Helsinki-Vantaa nousi lentoasemien kärkeen: Pohjois-Euroopan paras kenttä

medium_Skytrax_2016

Matkustajat ovat valinneet Finavian operoiman Helsinki-Vantaan lentoaseman parhaaksi pohjoiseurooppalaiseksi kentäksi. Tunnustus perustuu Skytraxin kansainväliseen lentokenttätutkimukseen, johon osallistui yli 13 miljoonaa lentomatkustajaa.

– Helsinki-Vantaa on jo lähes 20 vuoden ajan kuulunut lentokenttien parhaimmistoon. Skytraxin palkinto on osoitus siitä, että lentoaseman toiminta ja palvelut ovat korkealla tasolla, iloitsee lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Finavian tavoitteena on, että Helsinki-Vantaan asema Euroopan suosituimpien vaihtokenttien joukossa vahvistuu edelleen, kun lentoasema valmistautuu palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Käynnissä oleva 900 miljoonan euron kehitysohjelma tähtää Helsinki-Vantaan vahvuuksien säilyttämiseen. Lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja maailmanluokan palvelut säilyvät myös matkustajamäärien kasvaessa.

Haapasaari kiittää lämpimästi koko lentoaseman henkilöstöä. Hänen mukaansa palkinto perustuu kentällä eri yrityksissä työskentelevien noin 15 000 työntekijän tekemään hyvään työhön. He huolehtivat vuorokauden ympäri siitä, että asiakkaat saavat ystävällistä palvelua, kentän toiminta on sujuvaa ja palvelut pelaavat kaikissa tilanteissa.

Yli kolmannes haluaa elämyksiä ja itsensä hemmottelua

Kansainvälisten lentokenttävertailujen lisäksi monipuoliset asiakastutkimukset ovat merkittävä osa Finavian lentoasemien kehittämistyötä. Viime vuonna Helsinki-Vantaalla tehtiin jopa kahdeksaa erilaista tutkimusta.

Tietoa kerättiin muun muassa kyselytutkimuksilla terminaalissa, syvähaastatteluilla, mystery shoppingilla ja reaaliaikaisesti toimivilla tiedonkeruulaitteilla. Tietoa hankitaan esimerkiksi matkakohteista ja siitä millaisia matkustajat ovat. Lisäksi tutkitaan matkustuksen kehittymistä, matkustajien käyttäytymistä, tyytyväisyyttä ja tarpeita lentoasemalla.

– Tutkimusten perusteella matkustajat jakaantuvat neljään ryhmään: elämyksistä ja itsensä hemmottelusta kiinnostuneisiin asiakkaisiin (34 %), nopeaa ja tehokasta palvelua arvostaviin matkustajiin (26 %), rutiinimatkustajiin (22 %) sekä tuttuutta ja selkeyttä arvostaviin turvallisuushakuisiin matkustajiin (18 %), sanoo Haapasaari.

Eri matkustajatutkimusten tulosten perusteella kohderyhmien tarpeet otetaan huomioon palveluita kehitettäessä.

– Tänä vuonna kartoitamme usein matkustavien eli niin sanottujen frequent flyerien toiveita ja tarpeita. Frequent flyereita Helsinki-Vantaan matkustajista on 33 prosenttia, Haapasaari toteaa.

Finavia tutkii myös matkustajien kaupallista käyttäytymistä. Näin on saatu selville, että käyttäytymisessä on isoja eroja kansallisuuksittain. Tyypillisesti suurimpia ostoksia Helsinki-Vantaalla tekevät kiinalaiset ja venäläiset matkustajat.

Taustatietoa Skytraxin tutkimuksesta

Skytraxin tutkimuksessa matkustajat äänestävät mielestään parasta lentokenttää. He arvioivat lentoasemien palveluiden toimivuutta ja laatua lähes 40:n eri mittarin perusteella aina lähtöselvityksestä lähtöportille asti. Arvioitavia osa-alueita ovat esimerkiksi turvatarkastus, jatkolennot, passintarkastus ja ostokset.

Skytrax on riippumaton ja voittoa tuottamaton organisaatio, joka on vuodesta 1999 alkaen tehnyt kansainvälisten lentokenttien vertailututkimusta (World Airport Survey). Organisaatio ei saa toimintaansa ulkopuolista rahoitusta tai mitään maksuja lentokentiltä tai muilta tahoilta. Palkinto perustuu matkustajien antamiin arvioihin.

Kesäkuun 2015 ja helmikuun 2016 välillä kyselyyn vastasi 13,25 miljoonaa henkilöä, jotka edustivat 106 eri kansallisuutta. Tutkimuksessa oli mukana 550 lentoasemaa eri puolilta maailmaa .

Maailman parhaaksi kentäksi valittiin Singapore Changi ja Euroopan parhaaksi Münchenin lentoasema. Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan paras lentoasema.

Helsinki-Vantaan palkinnot

Skytraxin World Airport Awards -verkkosivut