Author: kerttuvali

Rajavartiolaitoksen lentomelutiedote 16.3-17.3.

41ec955aacbd40a5bdffe5b6219436539bb9aedb

Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue harjoittelee uusilla H215 (AS332L1e) Meripelastushelikoptereilla Pääkaupunkiseudun merialueella maalis-toukokuun välisenä aikana. Harjoitusten tavoitteena on saada uusi helikopteri päivystyskäyttöön kesäkuun alussa. Harjoitukset pyritään järjestämään siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Koska kyseessä on kuitenkin helikopteri, jolla tullaan tekemään vaativia meripelastustehtäviä kaikissa olosuhteissa, joudumme harjoittelemaan sillä sekä valoisalla että pimeällä.

Vartiolentolaivue pahoittelee aiheuttamaamme haittaa.

Viikon 11 lentomeluajat ovat:

16.3. klo 13.00-01.00

17.3. klo 16.00-01.00

Muutoksista lentomelua aiheuttavista ajoista tiedotetaan Vartiolentolaivueen Twitter-tilillä @rajaHeko sekä Rajavartiolaitoksen Facebook-sivuilla www.facebook.com/rajavartiolaitos.

Helsinki-Malmin lentoasema on yksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta 2016

22820150904_64996a35d0_z

Photo: Tuomas Kuosmanen

Haag / Luxemburg 16.3.2016 – Ererouykin arkeologinen kohde ja Ani Pemzan kylä Armeniassa, Tallinnan Patarein merilinnoitus Virossa, Helsinki-Malmin lentoasema Suomessa, Colbertin kääntösilta Dieppessä Ranskassa, Kampos Khioksella Kreikassa, Pyhän Antonius Padovalaisen luostari Extremadurassa Espanjassa sekä Hasankeyfin muinaiskaupunki ympäristöineen Turkissa on nimetty Euroopan seitsemäksi uhanalaisimmaksi kultturiperintökohteeksi 2016. Euroopan johtava kulttuuriperintöorganisaatio Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti (EIBI) tiedottivat valinnasta tänään Venetsiassa Ateneo Venetossa.

Nämä Euroopan kulttuuriperinnön helmet ovat vakavassa vaarassa, jotkut resurssien tai asiantuntemuksen puutteessa, toiset laiminlyönnin tai piittaamattoman suunnittelun vuoksi. Siksi tarvitaan nopeita toimia. Kohteisiin järjestetään asiantuntijavierailuja, ja niille esitetään toteuttamiskelpoiset toimenpidesuunnitelmat vuoden loppuun mennessä. Seitsemän uhanalaisinta -ohjelmaa tukee Euroopan unionin Luova Eurooppa -ohjelma osana Europa Nostran Mainstreaming Heritage -verkostoitumisprojektia.

Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti seurasivat kansainvälisen asiantuntijapaneelin vahvaa suositusta ja päättivät ensimmäistä kertaa Seitsemän uhanalaisinta -ohjelman perustamisen jälkeen (2013) valita seitsemän kohteen lisäksi mukaan kulttuuriaarteen, joka on niin tärkeä Euroopalle ja maailmalle, että vaatii oman kategoriansa: Venetsian laguuni Italiassa.

Maestro Plácido Domingo, Europa Nostran puheenjohtaja: “Tämä lista nostaa esiin harvinaislaatuisia Euroopan kulttuurin- ja luonnonperinnön kohteita, jotka ovat vaarassa kadota ikiajoiksi. Paikalliset yhteisöt ovat lujasti mukana yrittämässä pelastaa tätä yhteisen tarinamme todistusaineistoa, mutta tarvitsevat laajaa tukea. Vetoan Europa Nostran puolesta kansallisiin ja eurooppalaisiin asianosaisiin, sekä julkisiin että yksityisiin, jotta he yhdistäisivät voimansa kanssamme näiden kohteiden tulevaisuuden varmistamiseksi. Yhteisen perintömme pelastaminen tuo lukemattomia sosiaalisia ja taloudellisia etuja, ei vain kyseisille seuduille ja valtioille, vaan Euroopalle kokonaisuudessaan. EU:n instituutiot ovat kasvavassa määrin tiedostaneet tämän, mikä käy selkeästi ilmi tuoreesta raportista ‘Cultural Heritage Counts for Europe’”.

Euroopan koulutuksesta, kulttuurista, nuorisoasioista ja urheilusta vastaava komissaari Tibor Navracsics otti kantaa Seitsemän uhanalaisinta 2016 -julkistukseen: “Kulttuuriperintömme on kiinteä osa sitä, keitä olemme ihmisinä. Emme saa pitää sitä itsestäänselvyytenä. Meidän on päinvastoin vaalittava ja suojeltava sitä pitääksemme sen elävänä. Tästä syystä EU työskentelee alueiden ja kaupunkien kanssa auttaakseen niitä säilyttämään kulttuuriperintökohteensa. Päämäärämme on mahdollistaa paikallisille yhteisöille kulttuuriperintönsä löytäminen ja kokeminen ja antaa niille sananvaltaa sen kehittämisessä ja hoitamisessa. Tämä on erinomainen tapa saattaa ihmisiä yhteen, rakentaa avoimia ja suvaitsevaisia yhteisöjä – tänä päivänä se on tärkeämpää kuin koskaan.”

“Hyvin hoidetut kulttuuriperintö- ja luonnonperintöprojektit voivat tuoda tärkeän taloudellisen ja sosiaalisen lisän seudulliseen kehitykseen ja urbaaniin uudistumiseen kaikkialla Euroopassa. Tästä syystä Euroopan investointipankin instituutti ja Euroopan komissio ottavat aktiivisesti osaa Seitsemän uhanalaisinta -ohjelmaan”, totesi Francisco de Paula Coelho, Euroopan investointipankin instituutin dekaani.

Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti vierailevat yhdessä hakijoiden ja muiden yhteistyökumppanien kanssa seitsemässä valitussa kohteessa ja tapaavat keskeisiä asianosaisia tulevina kuukausina. Kulttuuriperinnön ja rahoitusalan asiantuntijat tarjoavat teknisiä neuvoja, selvittävät mahdollisia rahoituslähteitä ja mobilisoivat laajamittaista tukea. Asiantuntijalähetystöjen tulokset ja suositukset julkaistaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

Seitsemän uhanalaisinta kulttuuriperintökohdetta valitsi Europa Nostran hallitus 14 kohteen listalta, jonka historian, arkeologian, arkkitehtuurin, projektianalyysin ja rahoitusalan asiantuntijoista koostuva paneeli valikoi syksyllä. Hakemuksia lähettivät kaikkialta Euroopasta kansalaisyhdistykset tai julkisyhteisöt, jotka kuuluvat Europa Nostran laajaan jäsen- ja tukiyhteisöjen verkostoon.

Europa Nostra käynnisti Seitsemän uhanalaisinta -ohjelman tammikuussa 2013 perustajakumppaninaan Euroopan investointipankin instituutti ja liitännäiskumppaninaan Euroopan neuvoston kehityspankki. Sen innoittajana oli US National Trust for Historic Preservation -järjestön menestyksekäs samantyyppinen projekti. Seitsemän uhanalaisinta ei ole rahoitusohjelma. Sen päämääränä on olla katalyyttinä toiminnalle ja edistää esimerkin voimaa.

Ensimmäinen Seitsemän uhanalaisinta -luettelo julkistettiin kesäkuussa 2013 Ateenassa ja toinen toukokuussa 2014 Wienissä Europa Nostran näissä kaupungeissa järjestämissä European Heritage Congress -kulttuuriperintötapahtumissa.



	
	

		
				
			

			
	
Icelandair avaa uuden ympärivuotisen Chicago-reitin huomenna 16. maaliskuuta. Reitti lennetään neljästi viikossa.



	
		
		
		
	


kgsojx3xcw1aprl3aevq


Yhtiö palaa nyt uudelleen Chicagoon, jonne se lensi 15 vuoden ajan 1973-1988. Icelandair on Pohjois-Amerikan lentojen pioneeri ja yhtiö perustettiin jo 1937. Kohteita Atlantin toisella puolella on 16 kun myös Montreal reitti avataan toukukuussa.


Yhtiö tarjoaa nopeimmat yhden pysähdyksen yhteydet kaikkiin kohteisiin, ja matkustajat voivat halutessaan tehdä nopean koneen-vaihdon tai samalla lentohinnalla 1-7 vuorokauden StopOver pysähdyksen Islannissa.


Chicago O’Hare International on yksi USAn tärkeimmissä ja liikennöidyimmistä lentoasemista ja tarjoaa loistavat yhteydet alueelle ja useita jatkoyhteyksiä.


Icelandair verkostossa on 2016 yhteensä 43 kohdetta, joista 16 Pohjois-Amerikassa. Uutuus Chicago sekä Boston, Washington D.C., New York (JFK ja Newark), Orlando, Minneapolis/St. Paul, Denver, Seattle, Anchorage ja Portland. Kanadassa Toronto, Halifax, Vancouver Edmonton ja Montreal.


	
	

		
				
			

			
	
Lappi lumoaa lentoyhtiöitä: Monarch aloittaa suorat reitit Lontoosta ja Manchesterista



	
		
		
		
	


8e52ba0896eceba9_800x800ar


Lapin vetovoima on omaa luokkaansa. Ensi talvena suorat reittilennot Lapin lumille aloittaa brittiläinen lentoyhtiö Monarch, joka lentää Manchesterista ja Lontoosta Kittilään.


– Voimme tyytyväisinä todeta, että Lappi on onnistunut houkuttelemaan ensi talvelle merkittäviä uusia reittiavauksia. Toivotamme Monarchin lämpimästi tervetulleeksi Lapin lumisiin maisemiin ensi talvena, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.


– Olemme todella innoissamme Lapin-ohjelmistostamme ensi talvikaudelle. Kaikki tarjoamamme lomavaihtoehdot takaavat matkustajille unohtumattoman, ainutlaatuisen kokemuksen. Joulupukin luona vieraileminen, husky-ajelu, moottorikelkkailu, porosafarit, revontulet ja Snow Village – jokaiselle löytyy jotain Lapin-matkalla, sanoo Monarchin tuotevalikoimasta vastaava Gemma Day .


Jo aiemmin uusista reiteistä kertoi saksalainen lentoyhtiö Germania, joka aloittaa ensi talvena lennot Berliinistä Rovaniemelle ja Düsseldorfista Kittilään. Kuluvana talvena Kittilän-lennot aloitti saksalainen Lufthansa.


– Lentoyhtiö Monarchin saapuminen parantaa entisestään Lapin saavutettavuutta. Uusien reittiavauksien saaminen Lappiin on tarkoittanut monen toimijan sujuvaa yhteistyötä. Viimeisimmän tulokkaan houkuttelemisessa panoksensa antoivat Finavian lisäksi Visit Finland ja Kittilän alueen matkailutoimijat , Sundelin sanoo.


– Lapin matkailulla on nyt etsikkoaika. Lapin matkailulle voi odottaa hyvää kasvua ensi talvena parantuneen saavutettavuuden ansiosta. On erittäin tärkeää, että eri toimijat pystyvät yhdessä luomaan Suomeen saapuville matkailijoille sellaisen palvelukokemuksen, että tänne halutaan tulla uudestaankin ja että Lappia ollaan valmiita suosittelemaan omassa lähtömaassa. Kilpailu matkakohteiden välillä on kovaa, joten meidän tulee huolehtia palveluidemme laadusta ja hintakilpailukyvystä, jotta menestys voi jatkua, Sundelin toteaa.


Lontoo–Kittilä-lentoja lennetään joulukuusta helmikuuhun ja Manchesterista Kittilään puolestaan joulukuun ajan. Molempia reittejä lennetään kaksi kertaa viikossa. Liput tulivat myyntiin torstaina 10. maaliskuuta.


Lappi Finavian fokuksessa


Finavia on panostanut Lapin matkailuun voimakkaasti viime vuosina. Finavia investoi Lapin lentoasemiin yhteensä 35 miljoonaa euroa vuosina 2014–2016. Lisäksi Finavia on lisännyt merkittävästi panostuksia Lapin markkinointiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.


Vuoden 2015 matkustajamäärät nousivat Lapin lentoasemilla yli miljoonan. Kaikkien aikojen matkustajaennätykset tehtiin Rovaniemellä ja Ivalossa. Suorien kansainvälisten reittilentojen lisäksi Lapin lentoasemille suuntasi entistä suurempi joukko vaihtomatkustajia Helsinki-Vantaan kautta: Aasian-reiteiltä Lapin-koneisiin vaihtaneiden matkustajien määrä kasvoi yli yhdeksän prosenttia.


Lentoyhtiöiden kiinnostus Suomen Lappia kohtaan on tuntuvasti kasvanut viime aikoina. Lapin valttina on muun muassa se, että lomakohteet sijaitsevat monista muista maailman talvikohteista poiketen lentoasemien lähellä. Missä muualla lentoasemalta voi halutessaan hurauttaa moottorikelkalla majoitukseen?


Lisäksi Finavian lentoasemien kilpailukykyinen hinnoittelu tekee yhdessä vetovoimaisten matkailutuotteiden kanssa Lapista houkuttelevan kohteen lentoyhtiöille. Esimerkiksi Alpeilla sijaitsevaan keskimääräiseen lentoasemaan verrattuna lentoasemapalveluiden kustannukset lentoyhtiölle ovat Lapissa alle puolet.


	
	

		
				
			

			
	
Uusi lentoyhtiö Helsinki-Vantaalle: Qatar Airways avaa reitin Dohaan



	
		
		
		
	


qatar-airways to japan


Helsinki-Vantaan lentoaseman rooli Pohjois-Euroopan johtavana vaihtokenttänä vahvistuu, kun Qatar Airways aloittaa lennot Dohaan.


– Olemme iloisia, että Qatar Airways tulee Helsinki-Vantaalle. Kyseessä on hyvä lentoyhtiö, jolla laadukkaat palvelut ja laajat yhteydet ympäri maailmaa. Odotamme reittiavausta innolla, koska se laajentaa Helsinki-Vantaan kattavaa lentotarjontaa entisestään ja tarjoaa Suomesta monipuolisemmat lentoyhteydet paitsi Lähi-itään myös Intiaan, Afrikkaan ja Australiaan. Uuden reittiavauksen ansiosta myös Helsinki-Vantaan asema vaihtoliikenteen keskuksena vahvistuu, toteaa johtaja Joni Sundelin Finaviasta.


Uuden reitin alkamisajankohta tarkentuu myöhemmin.


Lukuisia palkintoja vuosien varrella kahminut Qatar Airways lentää Dohan lentoasemalta Qatarista yli 150 kohteeseen kuudelle eri mantereelle. Viime vuonna Oneworld-allianssiin kuuluva lentoyhtiö palkittiin vuoden lentoyhtiönä (Skytrax Awards).


– Samalla Qatar Airwaysin saapuminen Suomeen tarkoittaa, että kotimaamme matkailutoimijoille avautuu uusia mahdollisuuksia tuoda Suomea esiin matkakohteena. Puhdas luonto, eksoottiset vuodenajat ja suomalainen design houkuttelevat varmasti väkeä meille pohjoiseen Lähi-idästä ja kauempaakin, Sundelin sanoo.


– Matkailumarkkinoinnin onnistumisista on saatu hyviä tuloksia muun muassa Lapista, jossa lentomatkustajien määrä nousi viime vuonna yli miljoonan. Uskomme, että tämä hyvä draivi jatkuu ja Dohan-lennoilta saadaan jatkomatkustajia eri alueille, Sundelin sanoo.


Finavian Helsinki-Vantaan lentoasema teki vuonna 2015 kaikkien aikojen matkustajaennätyksen: 16,4 miljoonaa matkustajaa. Ennätystehtailu jatkuu tänä vuonna, jolloin Aasian-reittien määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin: Helsinki-Vantaalta pääsee kesällä yhteensä 17 Aasian-kohteeseen. Japanin-reittien määrässä mitattuna Helsinki-Vantaa on Euroopan suurin.


	
	

		
				
			

			
	
FINAVIA: EU:lta tunnustus Pohjois-Euroopan ilmatilan tehokkuudesta



	
		
		
		
	


Euroopan komissio on palkinnut Pohjoisen Euroopan maiden lennonvarmistustoimijat alueen tehostuneesta ilmatilan käytöstä. Maiden lennonvarmistustoimijat ovat pystyneet lyhentämään lentokoneiden lentämiä matkoja alueen ilmatilassa.




Finavia Oyj on ollut keskeisenä toimijana mukana nk. Borealis-hankkeessa, jota EU-komissio pitää palkintoperusteluissaan edelläkävijähankkeena koko Euroopassa. Finavian lennonvarmistuksen johtaja Raine Luojus vei Finavian puheenjohtajakaudella vapaan reitityksen ilmantilan kehittämistä merkittävästi eteenpäin.


”Suomalainen lennonvarmistus on toiminut tärkeänä veturina tehokkaan ilmatilan kehittämisessä. Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon kuuluvien maiden Suomen, Viron, Latvian ja Norjan sekä Ruotsin ja Tanskan kesken otettiin käyttöön vapaan reitityksen ilmatila marraskuussa 2015. Vapaaseen ilmatilaan siirtymistä edelsi työmenetelmien, toimintatapojen ja järjestelmien yhtenäistäminen maiden välillä. Hienoa, että komissio on havainnut pitkäjänteisen työn tulokset. Tämä on merkittävä tunnustus osaamisellemme, koska olemme olleet yhtenä edelläkävijöistä luomassa uusia käytäntöjä, joiden ansiosta lentoliikenne Pohjolassa on merkittävästi tehostunut”, toteaa Raine Luojus.


EU:n palkinto jaettiin lennonvarmistuksen kansainvälisessä konferenssissa Madridissa 8.3.2016. Finavian edustajat olivat mukana palkinnonjaossa.


Taustaa


Euroopan Unioniin tavoitteena on Single European Sky –säädöksillään tehostaa ilmatilan käyttöä koko Euroopassa. EU tavoittelee merkittäviä kustannussäästöjä, sillä tällä hetkellä ilmatilanhallinta Euroopassa on merkittävästi tehottomampaa kuin Yhdysvalloissa. Yhtenäinen ilmatila mahdollistaa muun muassa entistä suoremmat reitit, matka-aikojen lyhentämisen ja lentokoneiden polttoaineenkulutuksen pienenemisen.


Borealis-hankkeeseen kuuluvat Pohjois-Euroopan ilmatilalohkon lisäksi Islanti, Irlanti, ja Iso-Britannia. Maiden lennonvarmistustoiminnot palvelevat yhteensä 3,8 miljoonaa lentoa vuosittain 12,5 miljoonan neliön ilmatilassa. Hankkeen tavoitteena on rakentaa kaikkien siihen kuuluvien maiden välinen vapaan reitityksen ilmatila vuoteen 2021 mennessä. Kauempana tulevaisuudessa siintää koko Euroopan laajuinen yhtenäinen ilmatila.


Lisätietoja Borealis-hankkeesta


	
	

		
				
			

			
	
Finnairin helmikuun 2016 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi kaikilla liikennealueilla, yhteensä 13,2 prosenttia vertailukaudesta



	
		
		
		
	


Finnair airbus tail 01


Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi helmikuussa 8,4 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 8,7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Karkauspäivästä aiheutui helmikuussa noin 3 prosentin positiivinen kasvuvaikutus, sillä lentopäiviä oli yksi enemmän kuin vertailukaudella. Matkustajakäyttöaste nousi 0,2 prosenttiyksikköä ja oli 79,1 prosenttia.


Aasian-liikenteen kapasiteetti kasvoi helmikuussa 7,9 prosenttia ja liikenne kasvoi 10,5 prosenttia. Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 5,3 prosenttia mutta myydyillä henkilökilometreillä mitattu liikenteen kasvu jäi 2,2 prosenttiin.


Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi vuorolisäysten ja uusien kohteiden myötä 7,9 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 5,1 prosenttia. Kotimaan liikenteen kasvua puolestaan selittävät erityisesti Norran kaupalliselta riskiltä vertailukauden jälkeen Finnairin ostoliikenteeksi siirtyneet reitit.


Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi helmikuussa 11,4 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 6,3 prosenttia. Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste oli 52,5 prosenttia. Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyy viikoittain kaksi DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä osuus kahdesta viikoittain IAG:n kanssa jaetusta rahtilennosta Helsingin ja Lontoon välillä.


Helmikuussa Finnairin lennoista 81,6 prosenttia (87,0) saapui aikataulussa.


Maaliskuun 2016 liikennetilasto julkaistaan perjantaina 8.4.2016.


Finnairin lentoliikenteen suoritteet helmikuu 2015







Helmikuu 2015
muutos %
Vuoden 2015 alusta
muutos %













Koko liikenne yhteensä








Matkustajat 1000
814,8
13,2
1 595,3
11,3




Tarjotut henkilökilometrit milj.
2 599,9
8,4
5 331,8
6,3




Myydyt henkilökilometrit milj.
2 056,7
8,7
4 183,9
7,4




Matkustajakäyttöaste %
79,1
0,2 p
78,5
0,8 p




Rahti ja posti tn
10 549,7
7,8
21 291,9
11,3




Tarjotut tonnikilometrit
379,9
8,3
780,1
5,7




Myydyt tonnikilometrit
247,2
8,5
502,4
8,7




Kokonaiskäyttöaste %
65,1
0,1 p
64,4
1,8 p













Euroopan reittiliikenne








Matkustajat 1000
441,8
9,3
876,5
7,4




Tarjotut henkilökilometrit milj.
962,5
7,9
1 947,9
6,5




Myydyt henkilökilometrit milj.
699,3
5,1
1 403,0
4,3




Matkustajakäyttöaste %
72,7
-1,9 p
72,0
-1,5 p













Pohjois-Amerikan reittiliikenne








Matkustajat 1000
21,2
1,1
43,7
1,2




Tarjotut henkilökilometrit milj.
204,8
5,3
413,3
1,8




Myydyt henkilökilometrit milj.
158,9
2,2
327,5
1,9




Matkustajakäyttöaste %
77,6
-2,4 p
79,2
0,1 p













Aasian reittiliikenne








Matkustajat 1000
142,8
9,2
296,5
7,8




Tarjotut henkilökilometrit milj.
1 274,6
7,9
2 680,2
5,3




Myydyt henkilökilometrit milj.
1 083,5
10,5
2 247,1
9,0




Matkustajakäyttöaste %
85,0
2,0 p
83,8
2,8 p













Kotimaan reittiliikenne








Matkustajat 1000
209,1
27,9
378,7
27,0




Tarjotut henkilökilometrit milj.
157,9
19,8
290,5
23,4




Myydyt henkilökilometrit milj.
115,0
25,9
206,3
24,8




Matkustajakäyttöaste %
72,8
3,5 p
71,0
0,8 p













Rahtiliikenne








Rahti reittiliikenteessä yhteensä
9 036,7
6,4
18 436,3
10,7




– Euroopan rahtiliikenne tn
1 778,9
11,6
3 542,6
12,0




– Pohjois-Amerikan   rahtiliikenne tn
610,6
-21,0
1 335,6
-5,3




– Asian rahtiliikenne tn
6 488,8
8,3
13 246,7
12,1




– Kotimaan rahtiliikenne tn
158,5
17,0
311,4
15,5




Rahtilento tn**
1 513,0
16,9
2 855,6
15,4




Kokonaisrahti- ja posti tn
10 549,7
7,8
21 291,9
11,3




Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj.
113,2
10,5
233,8
6,2




Myydyt rahtitonnikilometrit milj.
63,2
8,1
128,0
12,6




Tarjotut   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj.
105,8
11,4
218,5
6,9




Myydyt   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj.
55,6
6,3
113,4
11,0




Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* %
55,8
-1,3 p
54,8
3,1 p




– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen   käyttöaste* %
40,4
-4,7 p
40,7
1,2 p




– Aasian rahtiliikenteen   käyttöaste* %
56,2
-2,4 p
55,5
2,5 p




Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* %
52,5
-2,5 p
51,9
1,9 p






* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia


** Mukana myös Finnairin ostoliikenne


– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)


– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä


– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä


– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä


– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna


– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä


– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä


	
	

		
				
			

			
	
Suomen Lentoemäntä- Stuerttiyhdistys SLSY ry ei lähde neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta



	
		
		
		
	


Suomen Lentoemäntä- Stuerttiyhdistys SLSY ry:n hallitus on tänään päättänyt yksimielisesti, että se ei lähde neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta.


SLSY on syksyllä 2014 toteuttanut oman ”kilpailukykysopimuksensa” Finnairin ja Blue1:n säästösopimusten muodossa.  Säästösopimuksilla heikennettiin matkustamohenkilökunnan työ- ja lepoaikasäännöksiä tilanteessa, jossa mm. Finnair uhkasi korvata kaukoliikenteessään suomalaisen matkustamohenkilökunnan halvemmalla aasialaisella matkustamohenkilökunnalla.  Vaakalaudalla oli tuolloin yhtiön ilmoituksen mukaan n. 750 työpaikkaa, eli yli puolet yhtiön silloisesta suomalaisesta matkustamohenkilökunnasta.  Aktiivisessa työsuhteessa työskenteli tuolloin n. 1150 lentoemäntää ja stuerttia.


Finnairin säästösopimuksella saavutettiin n. 18 miljoonan euron säästö, joka vastasi lähes 20 prosenttia matkustamohenkilökunnan 60 miljoonan suuruisista henkilöstökuluista.  Sopimuksen myötä matkustamohenkilökunnan kokonaisansiot ovat pienentyneet 7 – 12 prosenttia ja vuotuinen työaika pidentynyt ilman erilliskorvausta 180 tunnilla.  Työajanpidennys vastaa lähes 23 kahdeksantuntista työpäivää.  Nyt kilpailukykysopimukseen sisältyvän 24 tunnin työajan pidennyksen myötä matkustamohenkilökunnan työajan pidennys kasvaisi jo 204 tuntiin vuodessa, joka vastaa lähes 26 kahdeksantuntisen työpäivän pidennystä.


SLSY:n hallituksen kanta on, ettei sillä ole edellytyksiä lähteä neuvottelemaan uusista työehtojen heikennyksistä ja tulonsiirroista työntekijän palkkapussista työnantajan hyväksi.  Finnair on ilmoittanut tehneensä vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä historiansa parhaan tuloksen ja yhtiön koko vuoden tulos on voitollinen.  Yhtiö on myös ilmoittanut historiansa suurimmasta matkustamohenkilökunnan rekrytoinnista.  SLSY:n hallitus katsoo, että yhdistys on osaltaan jo vaikuttanut suomalaisten työllisyyteen turvaamalla 750 matkustamohenkilökunnan jäsenen työsuhteen ja mahdollistamalla 450 suomalaisen matkustamohenkilökunnan jäsenen palkkaamisen.  SLSY:n valtuuston linjauksen mukaisesti säästöt ovat osaltamme säästetty.


SLSY:n hallitus jatkaa valmistautumistaan syksyn 2016 liittokierrokselle.  Jäsenkyselyn perusteella matkustamohenkilökunnan osalta suurimmat epäkohdat liittyvät työssä jaksamiseen ja palkkaukseen. Ratkaistavana on myös kysymys koskien Finnairin osakkuusyhtiön Norran työehtoja.  Norran matkustamohenkilökunnasta enemmistö on Suomen Lentoemäntä- Stuerttiyhdistys SLSY ry:n jäseniä ja yhdistys haluaa jatkossa olla sopimassa jäseniään koskevista työehdoista.


	
	

		
				
			

			
	
Norwegianilla helmikuussa 244 000 matkustajaa enemmän



	
		
		
		
	


cwqj2excqrzrfmiiesqr


Tuotannon kasvu, korkea käyttöaste ja hyvä matkustajamäärän kasvu vaikuttivat positiivisesti Norwegianin liikennelukuihin helmikuussa. Kaikkiaan lähes 1,9 miljoonaa matkustajaa lensi Norwegianilla helmikuussa, kasvua 15 prosenttia verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna. Käyttöaste oli 85,6 prosenttia, kasvua 0,8 prosenttiyksikköä.


Helmikuussa 1 871 396 matkustajaa lensi Norwegianilla. Kasvua on 15 prosenttia verrattuna samaan kuukauteen viime vuonna. Myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) kasvoi 20 prosenttia ja tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) kasvoi 19 prosenttia.


– Olemme erittäin tyytyväisiä, että yhä useampi valitsee Norwegianin ja että houkuttelemme sekä liikematkustajia että vapaa-ajan matkustajia. Kasvuun vaikuttaa suurelta osin se, että kasvamme kansainvälisesti ja erityisesti mannertenvälisillä reiteillä. Sen lisäksi Espanjan sisäiset lennot kehittyvät hyvin samoin kuin reitit Karibian ranskalaisten saarten ja Yhdysvaltojen itärannikon välillä. Pohjoismaissa kysyntä on vakaan hyvää, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Bjørn Kjos.


Helmikuussa Norwegian lanseerasi uusia reittejä Pariisin (CDG) ja amerikkalaisten kaupunkien New Yorkin, Fort Lauderdalen ja Los Angelesin välillä. Nämä ovat yhtiön ensimmäiset reitit Ranskan ja Yhdysvaltojen välillä ja ne on jo nyt otettu vastaan hyvin.


Helmikuussa Norwegian vastaanotti laivastoonsa ensimmäisen kaikkiaan 30 uudesta Boeing 787-9 Dreamliner -koneesta, joka on aiempaa mallia hieman suurempi. Kaikkiaan tänä vuonna yhtiölle toimitetaan neljä uutta 787-9 Dreamliner -konetta suoraan Boeingin tehtaalta. Yhtiö vastaanotti suoraan Boeingin tehtaalta helmikuussa myös yhden kaikkiaan 17 vuonna 2016 toimitettavasta Boeing 737-800 -koneesta. Norwegianin lentolaivaston keski-ikä on 3,6 vuotta ja se on yksi nykyaikaisimmista ja ympäristöystävällisimmistä Euroopassa.


Norwegian lensi helmikuussa 99,7 prosenttia suunnitelluista lennoistaan, joista 79,5 prosenttia lähti aikataulun mukaisesti.


	
	

		
				
			

			
	
Go! Aviation valmiina Euroopan valloitukseen



	
		
		
		
	


11072908_1589953814618740_5475502320597678583_o


Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on 29.2.2016 myöntänyt lentotoimintaluvan (AOC) ja liikenneluvan (OL) uudelle kotimaiselle lentoyhtiölle Go! Aviationille. Ensimmäinen Pilatus PC-12 -lentokone on jo liitetty yhtiön lentotoimintalupaan.




“Tiimimme on tehnyt huikeaa työtä kuluneen kahden vuoden aikana. Joukkomme ammattimaisuus, täydellinen omistautuminen sekä rahoitusratkaisuiden löytyminen on mahdollistanut tämän kehityksen”, kertooyhtiön toinen perustaja ja operaatioista vastaava johtaja Roope Kekäläinen.


Mullistava liiketoimintamalli


Go! Aviation tuo ensimmäisenä Eurooppalaisena lentoyhtiönä markkinoille kaupalliset matkustajakuljetukset yksimoottorisilla potkuriturbiinikoneilla.


Go! Aviationin kehittämä kiinteään kuukausimaksuun perustuva Go Fly! -matkustuskonsepti on vastaus paljon matkustavien liikematkustajien lisääntyvään tarpeeseen lentää nopeasti ja kustannustehokkaasti. Uudessa toimintamallissa lennettävät reitit räätälöidään ja toteutetaan asiakasyrityksien toiveiden mukaan. Ensimmäinen reitti perustetaan Helsingin, Tallinnan ja Kuopion välille. Go! operoi suoraan pieniltä lentokentiltä tai suurempien kenttien liikelentoterminaaleista. Matkustaja voi saapua kentälle vain 15 minuuttia ennen koneen lähtöä. Lyhyt odotusaika sekä operointi pieniltä kentiltä voi säästää jopa kokonaisia työpäiviä.


Euroopan ainoa hiilineutraali lentoyhtiö


Go! Aviation haluaa tehdä voitavansa myös ilmastonlämpenemisen torjumiseksi. Yhtiö on mukana kansainvälisessä ohjelmassa joka istuttaa puita lentojen hiilidioksidipäästöjen neutraloimiseksi.


Kasvu Euroopan johtavaksi toimijaksi


Go! Aviation aikoo hyödyntää etumatkansa yksimoottoristen koneiden markkinasegmentissä mahdollisimman tehokkaasti. Yhtiö aikoo laajentaa toimintaansa erittäin nopealla aikataululla Keski-Eurooppaan, jossa on valtava liiketoimintapotentiaali. Yhtiö hankkii tänä vuonna käyttöönsä 4-6 sveitsiläisvalmisteista Pilatus PC-12 -konetta. Vuoteen 2025 mennessä Go! Aviation operoi yli 50 koneen laivueella. Näin se nousee asiakasryhmässään Euroopan markkinajohtajaksi. Vuoteen 2018 mennessä Go! työllistää 140 ilmailualan ammattilaista.


Tammikuussa 2016 yhtiö sai valmiiksi toisen rahoituskierroksensa. Tämä mahdollistaa toiminnan aloittamisen.“Nyt olemme avanneet kolmannen rahoituskierroksen, jolla haemme aktiivisesti lisärahoitusta Euroopan rahoitusmarkkinoilta mahdollistaaksemme nopean kasvumme. Eurooppa tarvitsee palveluitamme ja jo nyt kysyntä on valtavaa.” yhtiön toinen perustajaosakas, toimitusjohtaja Jorma Kario kertoo.


“Tarkoituksenamme on löytää oikeat, innovatiivisesti ja modernisti ajattelevat kumppanit, jotta voimme jatkossa varmistaa asemamme asiakasryhmämme johtavana eurooppalaisena yhtiönä” toteaa yhtiön sijoittajasuhteista vastaava johtaja Jari Tähtinen.