Author: kerttuvali

IAU:n lakkotoimenpiteillä huomattavat vaikutukset Finnairin lentoihin perjantaina 10.3. – asiakkaat voivat siirtää lentojaan

7de5f9099257ff95705d3095b02d4730_400x400

Ilmailualan unionin (IAU) ja Palvelutyönantajat Paltan väliseen Airpro Oy:tä koskevaan työehtokiistaan liittyvät perjantaille 10.3. kello 15:00 – 19:00 ilmoitetut lakko- ja tukilakkotoimenpiteet tulevat vaikuttamaan merkittävästi Finnairin lentoihin. Finnair ei millään tavalla ole osapuolena kiistassa.

Toteutuessaan lakkotoimet ajoittuisivat Finnairin päivittäisen liikenteen kannalta kriittisimpään ajankohtaan, jolloin Finnairilla on yli 90 lentoa. Lakon aikana kriittisiä maapalveluita ei ole saatavilla tai niitä on saatavilla vain hyvin rajallisesti.

”Jos lakko toteutuu, joudumme valitettavasti perumaan kymmeniä lentoja perjantailta. Suunnitelmaa työstetään parhaillaan, ja kerromme peruttavista lennoista keskiviikkoillan ja torstain aikana, kun suunnitelmat valmistuvat”, kertoo Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt. ”Viestimme perutuista lennoista myös suoraan asiakkaille tekstiviestein, ja pyrimme löytämään heille sopivan uuden reitityksen.”

Asiakkaat, joilla on varaus perjantaille 10.3. tai jollekin muista ilmoitetuista lakkopäivistä (14.3. ja 17.3.), voivat halutessaan siirtää matkaansa 2.4. asti välttyäkseen matkustamasta päivinä, jolloin lakko vaikeuttaa Finnairin liikennettä.

”On todella surullista, että lakkotoimet vaikeuttavat tuhansien asiakkaidemme matkustamista keskellä kiireisintä talvimatkustussesonkia. Finnair ei ole millään tavalla osapuolena tässä kiistassa, mutta lakon vaikutukset aiheuttavat asiakkaillemme suurta huolta ja vaivaa, ja meille miljoonamenetykset. Toivomme myös, ettei lakko vaikuta Suomen maineeseen kiinnostavana matkailukohteena”, Schildt sanoo.

Lakko vaikuttaa myös tarjoiluun ja matkatavaroiden käsittelyyn

Joidenkin lentojen tarjoiluun tulee myös muutoksia lakkotoimien vuoksi: kotimaan lennoilla on vain vesitarjoilu ja Euroopan lennoilla tarjoilussa on vettä ja sämpylöitä. Ennalta tilattujen aterioiden ja tuotteiden toimituksissa on suuria vaikeuksia.

Koska myös matkatavaran käsittelyssä tulee olemaan häiriöitä, suosittelemme, että asiakkaat matkustavat käsimatkatavaroin, mikäli mahdollista, ja huomioivat käsimatkatavaran painoon ja kokoon liittyvät rajoitukset.

Asiakaspalvelu todennäköisesti ruuhkautuu, ja toivomme asiakkailtamme kärsivällisyyttä. Asiakkaat voivat olla yhteydessä nettisivujemme chatin kautta, puhelimitse 09 818 0800 (ppm) sekä sosiaalisessa mediassa lähettämällä viestiä Twitterissä @FinnairHelps ’ille ja Facebookissa yksityisviestien kautta.

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry: IAU:n lakkoilu aiheuttaa merkittävää vahinkoa Suomen matkailualalle

pexels-photo

Suomi on saanut merkittävää kansainvälistä huomiota upeana matkakohteena. Lapissa on juuri nyt talvisesonki parhaimmillaan. Matkailuyritykset tekevät merkittävän osan tuloksestaan maaliskuun alun ja pääsiäisen välisenä aikana. IAU:n ilmoittama lakko ja sitä tukevat laajat tukilakot perjantaina 10.3. klo 15.00 – 19.00 aiheuttavat merkittävää vahinkoa erityisesti Lapin matkailulle Aasiasta saapuvien koneiden vaihdon ollessa kiivaimmillaan. IAU:n toiminta osoittaa vastuuttomuutta samanaikaisesti kun käytännössä kaikki muut toimialat ovat tehneet kilpailukykysopimuksen mukaiset työehtosopimusratkaisut.

Matkailualan yritykset ovat panostaneet voimakkaasti siihen, että aasialaiset matkailijat jäisivät Suomeen ennen kuin jatkavat muualle Eurooppaan. Työ on alkanut tuottaa tulosta. Aasialaisten yöpymiset kasvoivat viime vuonna 17 prosenttia. Ripeälle kasvulle on hyvät edellytykset myös jatkossa. Kasvun jatkuminen edellyttää muun muassa sujuvia ja häiriöttömiä lentoyhteyksiä Aasiasta Helsinkiin ja sieltä edelleen muualle Suomeen.

”Matkailuala seuraa erittäin huolestuneena IAU:n lakkoilua. Liitto toimii täysin vastuuttomasti kohdistaessaan lakot ja tukilakot ajankohtiin, jolloin ne aiheuttavat suurinta mahdollista vahinkoa ulkopuolisille, kuten suomalaisille matkailuyrittäjille. Lakkoilulla voi olla myös kauaskantoisia seurauksia, jos ulkomaalaiset matkanjärjestäjät ja matkailijat alkavat pitää suomalaista matkailualaa epäluotettavana kumppanina”, toteaa MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Kaikki maat haluavat aasialaisten matkailijoiden määrän kasvua. Suomella ei ole varaa menettää kasvun mahdollisuuksia siihen, että lakkoilu pilaa Suomen maineen matkakohteena. Matkailun sesonki Lapissa on lyhyt. Matkailuyritysten on tehtävä tuloksensa muutaman kuukauden aikana. Saavutettavuus on Lapin matkailun kasvun välttämätön edellytys, sillä valtaenemmistö ulkomaalaisista matkailijoista saapuu lentäen.

”Lakoilla ja tukilakoilla IAU heikentää luottamusta työmarkkinajärjestelmään. Ei voi olla niin, että kerta toisensa jälkeen pienen avaintoimialan liitto aiheuttaa ulkopuolisille merkittävää vahinkoa omien järjestöpoliittisten asioidensa ajamiseksi. Suomen matkailuala ei kestä lakkoilua talvisesongin ollessa kuumimmillaan. Ratkaisu on saatava aikaan nopeasti”, Lappi jatkaa.

Finnairin helmikuun 2017 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi 2,4 prosenttia vertailukaudesta kalenterivaikutuksista huolimatta

aircraft-1421918_960_720

Finnairin helmikuun liikennetilastojen vertailukelpoisuuteen vaikutti viime vuoden karkauspäivä, jonka vaikutus kapasiteetin muutokseen oli noin 3,8 prosenttia negatiivinen. Tästä syystä Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna supistui vuoden 2017 helmikuussa 2,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta, ja ilman karkauspäivää laskettuna se kasvoi 1,6 prosenttia. Matkustajamäärä kasvoi 2,4 % ja oli 834 400 (2016: 814 800) eli keskimäärin 29 800 päivässä (2016: 28 100). Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 2,5 prosenttia, sillä matkustajakäyttöaste nousi 3,8 prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta ja oli 82,9 prosenttia.

Finnairin suurimman liikennealueen Aasian kapasiteetti supistui helmikuussa 0,6 prosenttia (karkauspäivällä oikaistuna +3,2 %), mutta liikenne kasvoi 4,8 prosenttia matkustajakäyttöasteen nousun myötä. Kapasiteetin supistuminen johtuu myös siitä, että Chongqingin lentoja ei lennetä 11.1.–2.5.2017 lentäjien A350-koulutusten takia.

Amerikan-liikenteen kapasiteetti supistui vuodentakaisesta 8,5 prosenttia (karkauspäivällä oikaistuna -4,4 %) ja myydyillä henkilökilometreillä mitattu liikenne supistui 8,9 prosenttia. Reittikohdevalikoima oli sama kuin vertailukaudella. Osa Amerikan liikenteestä operoitiin kuukauden ajan tilapäisellä vuokrakalustolla ja -miehistöllä.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti supistui 4,5 prosenttia (karkauspäivällä oikaistuna -0,8 %), mutta liikenne kasvoi 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 7,5 prosenttia (karkauspäivällä oikaistuna 11,6 %), ja liikenne kasvoi 5,2 prosenttia, kun lentäminen Pohjois-Suomeen lisääntyi.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna supistui helmikuussa 8,9 prosenttia karkauspäivän ja Aasian lentojen supistumisen myötä. Reittiliikenteen myydyt rahtitonnikilometrit supistuivat vähemmän eli 6,2 prosenttia rahtikäyttöasteen paranemisen ansiosta. Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyi myös viikoittain kolme DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä.

Helmikuussa Finnairin lennoista 83,5 prosenttia (81,6) saapui aikataulussa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet helmikuu 2017

  helmikuu 2017 muutos % vuoden 2017 alusta muutos %
         
Koko liikenne yhteensä        
Matkustajat 1000 834,4 2,4 1 669,6 4,7
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 543,8 -2,2 5 277,6 -1,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 108,9 2,5 4 309,4 3,0
Matkustajakäyttöaste % 82,9 3,8 p 81,7 3,2 p
Rahti ja posti tn 9 736,4 -7,7 19 472,5 -8,5
Tarjotut tonnikilometrit 380,0 0,0 788,1 1,0
Myydyt tonnikilometrit 247,8 0,2 502,8 0,1
Kokonaiskäyttöaste % 65,2 0,1 p 63,8 -0,6 p
         
Euroopan reittiliikenne        
Matkustajat 1000 451,1 2,1 909,9 3,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 919,6 -4,5 1 925,3 -1,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 708,1 1,2 1 431,0 2,0
Matkustajakäyttöaste % 77,0 4,3 p 74,3 2,3 p
         
Pohjois-Amerikan reittiliikenne        
Matkustajat 1000 19,2 -9,2 41,5 -5,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 187,5 -8,5 401,5 -2,8
Myydyt henkilökilometrit milj. 144,8 -8,9 311,9 -4,7
Matkustajakäyttöaste % 77,3 -0,3 p 77,7 -1,6 p
         
  Aasian reittiliikenne        
Matkustajat 1000 149,9 5,0 309,2 4,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 267,2 -0,6 2 620,4 -2,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 135,0 4,8 2 337,0 4,0
Matkustajakäyttöaste % 89,6 4,6 p 89,2 5,3 p
         
Kotimaan reittiliikenne        
Matkustajat 1000 214,2 2,4 409,0 8,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 169,5 7,4 330,4 13,7
Myydyt henkilökilometrit milj. 121,0 5,2 229,4 11,2
Matkustajakäyttöaste % 71,3 -1,5 p 69,4 -1,6 p
         
Rahtiliikenne        
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 8 391,9 -7,1 16 811,5 -8,8
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 587,5 -10,8 3 299,8 -6,9
– Pohjois-Amerikan   rahtiliikenne tn 648,7 6,2 1 251,6 -6,3
– Asian rahtiliikenne tn 6 022,1 -7,2 11 986,3 -9,5
– Kotimaan rahtiliikenne tn 133,6 -15,7 273,8 -12,0
Rahtilento tn** 1 344,6 -11,1 2 661,0 -6,8
Kokonaisrahti- ja posti tn 9 736,4 -7,7 19 472,5 -8,5
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 104,1 -8,1 220,3 -5,8
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 59,1 -6,4 117,3 -8,4
Tarjotut   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 96,4 -8,9 204,2 -6,5
Myydyt reittiliikenteen   rahtitonnikilometrit milj. 52,1 -6,2 103,7 -8,6
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 56,8 1,0 p 53,3 -1,5 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen   käyttöaste* % 46,3 5,9 p 41,5 0,8 p
– Aasian rahtiliikenteen   käyttöaste* % 58,0 1,8 p 54,4 -1,1 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* %  54,1 1,6 p 50,8 -1,1 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Lakko ja -tukilakkotoimet vaikuttavat merkittävästi Finnairin lentoihin sunnuntaina 5.3. ja maanantaina 6.3.

aircraft-1421918_960_720

Ilmailualan unionin (IAU) ja Palvelutyönantajat Paltan väliseen työehtokiistaan liittyvät lakko- ja tukilakkotoimenpiteet maanantaina 6.3. kello 3.00–9.00 vaikuttavat merkittävästi Finnairin liikenteeseen, vaikka Finnair ei ole kiistassa osapuolena. Finnairin alihankkijoiden toiminta joko pysähtyy tai hidastuu tukilakkojen takia, koska lentoliikenteen tarvitsemia kriittisiä maapalveluita ei ole saatavilla tai niitä on saatavilla vain hyvin rajallisesti.

Finnair joutuu valitettavasti perumaan ainakin seuraavat lennot sunnuntaina 5.3. ja maanantaina 6.3. Lisäksi on odotettavissa viivytyksiä maanantain liikenteeseen.

Perutut lennot ovat:

Sunnuntaina

AY327 Helsinki – Vaasa

AY229 Helsinki – Turku

AY269 Helsinki – Tampere

AY575 Helsinki – Jyväskylä

AY517 Helsinki – Kuopio

Maanantaina

AY320 Vaasa-Helsinki

AY230 Turku-Helsinki

AY270 Tampere-Helsinki

AY574 Jyväskylä-Helsinki

AY522 Kuopio – Helsinki

AY671 ja AY672 Helsinki – Göteborg – Helsinki

AY211 Helsinki – Kokkola – Tampere – Helsinki

AY503 ja AY504 Helsinki – Kuopio – Helsinki

AY215 Helsinki – Maarianhamina – Turku – Helsinki

AY363 ja AY364 Helsinki – Oulu – Helsinki

Finnair viestii näiden lentojen asiakkaille suoraan teksti- ja sähköpostiviestein, ja lisätietoa lennoista on osoitteessa finnair.fi/info.

Asiakkaat, joiden lento jää lentämättä lakon ja tukilakon vuoksi, voivat joko perua matkansa ja saada rahansa takaisin tai siirtää varausta maksutta 20.3. asti.

”Olemme erittäin pahoillamme, että asiakkaamme joutuvat kärsimään lakosta ja sen tukilakoista, etenkin kun emme ole tässä kiistassa osapuolena. On todella ikävää, että heidän matkansa nyt viivästyvät tai peruuntuvat. Toivomme luonnollisesti, että kiistan osapuolet saavuttavat pian ratkaisun ja tilanne selviäisi nopeasti,” sanoo Jaakko Schildt, Finnairin operatiivinen johtaja.

Maanantaina 6.3. Finnairin matkustajien kannattaa varautua liikenteen viivästyksiin koko päivän ajan.

Joidenkin lentojen tarjoiluun tulee myös muutoksia lakkotoimien vuoksi: kotimaan lennoilla on vain vesitarjoilu ja Euroopan lennoilla tarjoilussa on vettä ja sämpylöitä. Preorder-aterioiden ja -tuotteiden toimituksissa on suuria vaikeuksia.

Koska myös matkatavaran käsittelyssä tulee olemaan häiriöitä, suosittelemme, että asiakkaat matkustavat käsimatkatavaroin, mikäli mahdollista, ja huomioivat käsimatkatavaran painoon ja kokoon liittyvät rajoitukset.

Asiakaspalvelussamme tullee olemaan ruuhkaa, ja toivomme asiakkailtamme kärsivällisyyttä. Asiakkaat voivat olla yhteydessä nettisivujemme chatin kautta, puhelimitse 09 818 0800 (ppm) sekä sosiaalisessa mediassa lähettämällä viestiä Twitterissä @FinnairHelps ’ille ja Facebookissa yksityisviestien kautta.

Lisätietoa lakosta ja tukitoimista löytyy Finavian sivulta: https://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2017/mahdollisia-lakkoja-lentoliikenteessa-192-ja-222/

Kaupunginvaltuusto päätti: Lentoliikenne Poriin

content_19

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 27.2. äänestyksen jälkeen (60-5), että VisitPori Oy oikeutetaan tekemään Nextjet Sverige AB:n kanssa vähintään 5 vuoden määräaikaisen sopimuksen lentoliikenteen markkinoinnista ja muusta yhteistyöstä kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Yhteistyösopimus tuodaan ennen sen hyväksymistä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Käsittely eteni äänestykseen, kun Tapio Furuholm (vas.) esitti asian hylkäämistä Pekka Satomaan (Ryhmä Satomaa) kannattamana. Äänestyksessä 60 kannatti lentoliikenteen markkinoinnin yhteistyösopimusta ja viisi vastusti.

Lisäksi Erno Välimäki (vas.) teki ehdotuksen Jari Pajukoski (vas.) kannattamana, että päätösesitykseen lisätään lause: “Yhteistyösopimus tuodaan ennen sen hyväksymistä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.” Välimäen ehdotus päätettiin yksimielisesti lisätä kaupunginhallituksen päätösehdotukseen.

Kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2017 talousarvioon 950 000 euron suuruisen lisämäärärahan VisitPori Oy:lle varatun määrärahan korottamiseksi. Lisämäärärahan kattamiseksi käytetään lisätuloa osakkeiden myynnistä.

Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi edellä esitetyn lentoliikenteen markkinointisuunnitelman siten, että lentoliikenteen markkinointiin varataan VisitPori Oy:n käyttöön vuoden 2018 talousarvioon 1 450 000 euron suuruinen määräraha ja vuoden 2019 talousarvioon 675 000 euron suuruinen määräraha.

Valtuuston päätöksen johdosta Nextjet Sverige AB aloittaa liikennöinnin Porista maanantaina 24.4.2017. Arkipäivisin Helsinkiin lennetään kolme edestakaista vuoroa ja Tukholmaan kaksi edestakaista vuoroa. Lisäksi sunnuntaisin lennetään Porista molempiin kohteisiin yksi edestakainen vuoro. Mikäli lentoliikenteen kysyntä kehittyy suotuisasti, voidaan koneen päiväohjelmaan lisätä vielä yksi edestakainen vuoro joko Helsinkiin tai Tukholmaan kysynnän mukaisesti.

Aikataulut on suunniteltu siten, että vaihtoyhteys sekä Euroopan että Aasian lennoille Helsinki-Vantaalta on mahdollisimman sujuvaa. Lisäksi matkustajilla on käytettävissään kaikki Arlandan yhteydet.

Norwegian lanseeraa 10 uutta transatlanttista reittiä

pwz9jl9uchq6xzohcokn

Norwegian 737 MAX

Norwegianin globaali kasvu jatkuu ja yhtiö lanseeraa 10 uutta transatlanttista reittiä Yhdysvaltojen itärannikon ja Irlannin, Pohjois-Irlannin ja Skotlannin välillä. Reitit operoidaan yhtiön täysin uudella lentokonetyypillä, Boeing 737 MAXilla, jossa on huomattavasti aiempaa pienemmät päästöt.

Tänään laseerattujen reittien jälkeen Norwegianilla on yhteensä 48 reittiä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Norwegianin EU-yhtiö, Norwegian Air International, lentää uusia transatlanttisia reittejä. Lennot reiteillä alkavat EU-yhtiö Norwegian Air Internationalin saatua tarvittavat luvat amerikkalaisilta viranomaisilta.

– Olemme todella iloisia kymmenen uuden transatlanttisen reitin avaamisesta. Uudet suorat reittimme mahdollistavat tuhansien matkustajien edulliset ja mukavat lennot mannerten välillä. Norwegianin uudet reitit ovat myönteinen asia matkustajille ja myös paikallisesti Yhdysvalloissa, Irlannissa, Pohjois-Irlannissa ja Skotlannissa, missä ne lisäävät matkailua ja luovat työpaikkoja. Osoitamme suuren kiitoksen viranomaisille, kuluttajajärjestöille, poliitikoille, lentoasemille ja matkailuorganisaatioille, jotka ovat tukeneet EU-yhtiömme hakemusta Yhdysvalloissa ja oikeutta tarjota transatlanttisia lentoja edullisilla hinnoilla, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Bjørn Kjos.

Vuonna 2017 Norwegian ottaa käyttöön 32 uutta lentokonetta, lanseeraa yli 50 uutta reittiä ja työllistää 2 000 uutta työntekijää.

Uudet reitit lennetään Bostonin lähellä olevasta Providencestä, New Yorkista pohjoiseen sijaitsevasta Stewartista ja Bradleystä Connecticutin osavaltiossa Belfastiin Pohjois-Irlannissa, Edinburghiin Skotlannissa sekä Dubliniin, Corkiin ja Shannoniin Irlannissa.

Lue lisää kymmenestä uudesta reitistä täältä.

Norwegianilla on tilauksessa yli 260 uutta lentokonetta muun muassa 30 Boeing 787 Dreamliner -konetta ja 100 Boeing 737 MAX -konetta. Ensimmäiset MAXit toimitetaan kesän alussa. Norwegian on 737 MAXien lanseerausasiakas Euroopassa. Konetyypissä on enemmän paikkoja ja pidempi kantama kuin tällä hetkellä markkinoilla olevissa vertailukelpoisissa lentokonetyypeissä. Tämä mahdollistaa edullisten mannertenvälisten lentojen tarjoamisen pienemmille lentoasemille. Boeing 737 MAX vähentää polttoaineenkulutusta ja CO2-päästöjä 14 prosentilla verrattuna tällä hetkellä kaikkein nykyaikaisimpiin ja vertailukelpoisiin lentokoneisiin. Sen lisäksi koneissa tulee olemaan Boeingin uusimmat siipiulokkeet (winglets), jotka tekevät ilmanvastuksesta pienemmän, suorituskyvystä optimaalisen sekä moottoreista hiljaisemmat.

Uudet transatlanttiset reitit täydentävät nykyistä mannertenvälistä tarjontaa. Norwegianin panostukset Boeing 787 Dreamlinereilla isommille lentokentille, kuten JFK:lle New Yorkissa ja Logan Internationalille Bostonissa jatkuvat edelleen.

Valtakunnansovittelija Minna Helle: Lentolakon sovittelu ei keskeydy talviloman vuoksi

airplane-wing-1467807613npF

Työtaisteluja tai niiden uhkia ei koskaan siirretä valtakunnansovittelijan lomasuunnitelmien tai muunkaan sovittelijan henkilökohtaiseen ajankäyttöön liittyvän syyn vuoksi. Sovittelijan ollessa poissa sivutoiminen sovittelija hoitaa sovittelutehtäviä.

– Kuten suuri osa lapsiperheistä, olin varautunut pitämään koululaisten talvilomaviikolla lomaa. Lomaa olen hakenut jo viime vuoden puolella. Suunnitellun lomani ajaksi on tehty normaalit sijaisjärjestelyt. Sovittelu ei keskeydy hiihtoloman ajaksi, korostaa valtakunnansovittelija Minna Helle.

– Olin varautunut siihen, että ilmailualaa koskevien lakonuhkien vuoksi joudun tekemään muutoksia lomasuunnitelmiini, niin on myös jo käynyt. Muutoksiin varautuminen on työni luonteesta johtuva normaali käytäntö ja koskee kaikkia lomajaksojani vuodenajasta riippumatta.

Lakonuhkien siirron tavoite on saada lisää aikaa sovittelulle, jotta riidat pystytään ratkaisemaan ennen kuin työtaistelut toteutuvat. Kaikkien kannalta olisi ollut paras, mikäli lakonuhat olisi pystytty estämään sopimalla jo tällä viikolla. Tähän ei kuitenkaan ollut riita-asioiden vaikeuden ja lukumäärän takia mahdollisuuksia.

– Lentoliikenteen lakon uhkien sovittelu jatkuu tänään. Sovittelua jatketaan myös ensi viikon ajan minun ja sivutoimisen sovittelijan Jukka Ahtelan toimesta, kertoo Helle.

  • Keskityn nyt sovittelutyöhön ja toivon, että pystyn koululaisen äitinä ja sijaiseni kanssa työt suunnittelemalla pitämään myös hiihtolomaa tyttäreni kanssa.

Finnair-konsernin tilinpäätös1.1.–31.12.2016: Vertailukelpoinen liiketulos koko vuodelta yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna ja viimeiseltä vuosineljännekseltä positiivinen

1200px-Finnair.a320-200.oh-lxf.arp

(LHR/EGLL), Hillingdonin kaupunkipiiri, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta

Vertailukelpoinen liiketulos koko vuodelta yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna ja viimeiseltä vuosineljännekseltä positiivinen

Loka–joulukuu 2016

  •  Liikevaihto kasvoi 0,4 prosenttia vertailukaudesta ja oli 569,9 miljoonaa euroa (567,7)*. Ilman myytyjä matkatoimistoja liikevaihdon kasvu oli 1,2 prosenttia.
  •  Tarjotut matkustajakilometrit (ASK) kasvoivat 3,5 prosenttia.
  •  Vertailukelpoinen liiketulos oli 1,6 miljoonaa euroa (0,8).
  •  Liiketulos oli 18,2 miljoonaa euroa (85,0). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääasiassa valuuttakurssivoittoihin.
  •  Vertailukelpoinen EBITDAR oli 59,4 miljoonaa euroa (59,5).
  •  Liiketoiminnan nettorahavirta oli 30,5 miljoonaa euroa (7,1) ja investointien nettorahavirta -264,7 miljoonaa euroa (-7,8).**
  •  Yksikkötuotto (RASK) laski 3,0 prosenttia vertailukaudesta.**
  •  Yksikkökustannus (CASK) laski 3,2 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK ex fuel at constant currency) laski 1,6 prosenttia vertailukaudesta.
  •  Matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 10,3 prosenttia vertailukaudesta ja oli 12,2 euroa matkustajaa kohden.
  •  Osakekohtainen tulos oli 0,08 euroa (0,44).


Tammi–joulukuu 2016

  •  Liikevaihto kasvoi 2,8 prosenttia vertailukaudesta ja oli 2 316,8 miljoonaa euroa (2 254,5), kun ASK kasvoi 6,5 %. Ilman myytyjä matkatoimistoja liikevaihdon kasvu oli 3,2 prosenttia.
  •  Vertailukelpoinen liiketulos oli 55,2 miljoonaa euroa (23,7).
  •  Liiketulos oli 116,2 miljoonaa euroa (121,7) ja se sisälsi yhden A350-laajarunkokoneen myyntivoiton (vuonna 2015 myyntejä ja takaisinvuokrauksia tehtiin kaksi).
  •  Vertailukelpoinen EBITDAR oli 270,4 miljoonaa euroa (231,2).
  •  Liiketoiminnan nettorahavirta oli 219,7 miljoonaa euroa (171,0) ja investointien nettorahavirta -449,6 miljoonaa euroa (78,6).**
  •  Yksikkötuotto (RASK) laski 3,5 prosenttia vertailukaudesta.***
  •  Yksikkökustannus (CASK) laski 4,8 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK ex fuel at constant currency) kasvoi 0,3 prosenttia vertailukaudesta.
  •  Matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 15,2 prosenttia vertailukaudesta 11,6 euroon matkustajaa kohden.
  •  Osakekohtainen tulos oli 0,55 euroa (0,57).
  •  Tulevaisuuden näkymät: Finnair arvioi, että sen kapasiteetti kasvaa 8–10 prosenttia vuonna 2017 painottuen vuoden jälkipuoliskoon. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan kapasiteetin kasvua hitaammin. Liikevaihdon kehitys heijastaa sekä markkinakapasiteetin kasvua että toisaalta yhtiön pyrkimyksiä kasvattaa lisämyyntiä.
  •  Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 jaetaan osinkoa 0,10 euroa osaketta kohden.

* Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.
** Investointien nettorahavirta sisältää yhteensä 168 miljoonaa euroa investointeja rahamarkkinarahastoihin ja muihin rahoitusvaroihin jotka erääntyvät yli kolmen kuukauden päästä. Sijoitukset ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa.
*** Vuoden 2015 liikevaihto sisältää myytyjen tytäryhtiöiden liikevaihdon: Finnair luopui Estravelista joulukuussa 2015 ja SMT:stä lokakuussa 2016.


Tulevaisuuden näkymät

Matkustaja- ja rahtiliikenteen kysyntänäkymiin Finnairin päämarkkina-alueilla liittyy edelleen epävarmuutta. Finnair arvioi, että laivaston uusimisen ja uusien lentokoneiden käyttöönoton myötä sen kapasiteetti kasvaa 8–10 prosenttia vuonna 2017 painottuen voimakkaasti vuoden jälkipuoliskoon. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan kapasiteetin kasvua hitaammin heijastaen markkinakapasiteetin kasvua olennaisilla markkinoilla.

Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa koko vuoden toiminnallisen tuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen puolivuosikatsauksen yhteydessä heinäkuussa.


Toimitusjohtaja Pekka Vauramo:

Vuosi 2016 oli Finnairille kasvun vuosi. Avasimme onnistuneesti useita uusia kohteita, kuten Fukuokan ja Guangzhoun, sekä lisäsimme vuoroja keskeisille reiteille. Otimme vastaan neljä Airbus A350 -laajarunkokonetta ja kuljetimme yli puoli miljoonaa matkustajaa enemmän kuin edellisvuonna. Digitalisoimme vauhdilla muun muassa tekniikan prosesseja. Kasvun myötä olemme rekrytoineet ja kouluttaneet mittavasti uutta henkilöstöä, lähinnä lentäjiä ja matkustamohenkilökuntaa, kuten aiemmin arvioimmekin. Rakennamme kasvun kulttuuria.

Viimeisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen liiketuloksemme oli noin 2 miljoonaa euroa positiivinen ja ylitti vuotta aiemman suorituksemme miljoonalla eurolla. Näin paransimme suoritustamme yhdeksättä vuosineljännestä peräkkäin. Kiihdytettyyn kasvuohjelmaan liittyvät etupainoiset koulutus- ja muut kulut olivat yli 20 miljoonaa euroa vuonna 2016. Viimeisellä vuosineljänneksellä meillä oli yli 100 lentäjää sitoutuneina koulutuksiin.

Kun ottaa huomioon liiketoimintamme kausiluonteisuuden ja loppuvuonna kohtaamamme vastatuulet, voimme olla melko tyytyväisiä tulokseemme. Joidenkin A350-koneidemme toimitusviivästysten vuoksi lentäjiemme tyyppikoulutusohjelma häiriintyi, minkä vuoksi vuokrasimme kapasiteettia voidaksemme minimoida asiakkaillemme aiheutuvan haitan. Tästä aiheutui ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi jouduimme loppuvuonna perumaan useita lentoja.

Finnairin tarjoamiin matkustajakilometreihin suhteutettu liikevaihto (RASK) on laskenut maltillisemmin kuin joillakin kilpailijoillamme. Lisämyynnin reipas kasvu on jatkunut, ja myös suunnitelmamme lisätä Lapin turistilentokapasiteettia on ollut menestyksekäs. Esimerkkinä voisi mainita, että tällä hetkellä Ivalo ja Rovaniemi yhdessä ovat matkustajamäärässä suurin kohteemme kiinalaisille matkustajillemme.

Olemme määritelleet tavoitteeksemme kasvattaa liikevaihtoa 500 miljoonaa euroa vuoden 2019 loppuun mennessä. Lisämyynnillä ja muilla uusilla liikevaihdon lähteillä on tärkeä asema tämän tavoitteen saavuttamisessa. Odotamme myös uuden rahtiterminaalin valmistuvan kuluvana vuonna, mikä osaltaan tukee liikevaihdon kasvua, kun saamme erikoistuotteiden premium-kuljetusten käsittelyyn paremmat tilat.

Tämä vuosi tulee olemaan meille merkittävä kasvun vuosi. Lisäämme kapasiteettia tuntuvasti, saamme neljä uutta A350-konetta ja rekrytoimme aktiivisesti. Samalla panostamme asiakaskokemuksen ja henkilöstökokemuksen kehittämiseen. Uskon, että tämä antaa hyvät lähtökohdat alkaneeseen vuoteen.

 

Suomen Lentäjäliitto: Malmin lentokenttä säilytettävä

Suomen Lentäjäliitto pitää Malmin lentokentän lopettamista virheenä suomalaisen ilmailun tulevaisuuden kannalta. Liitto tukee Lex Malmi -aloitetta, joka siirtyy torstaina eduskunnan lähetekeskusteluun. Liiton mukaan globalisoituva Suomi tarvitsee liikkuvuutta ja nopeita yhteyksiä, joita voidaan Malmille rakentaa. Nyt lakkauttaminen tukee vain pientä intressiryhmää rakennushankkeessa ja vaatii paljon Helsingin kaupungin taloudellista panostusta.

Ilmailu kuuluu Suomen harvoihin kasvualoihin. Malmin lentokentän rooli lentäjäkoulutuksessa on myös merkittävä. Opetuskäytössä pääkaupunkiseudun suuret liikennemäärät kouluttavat oppilaita toimimaan muun liikenteen seassa, eikä maakunnissa saa vastaavaa oppia. Malmin lentokenttää on kehitettävä liikeilmailun tarpeita ajatellen. Helsinki-Vantaan suuri kapasiteetti ei mahdollista joustavaa yksityiskonelentämistä tai minkäänlaista koulutuksen tarjoamista.

Finavian kannattavuus vahvistui ennätystasolle 2016

459603_373768309310153_720974928_o

Finavia-konsernin liikevaihto ja kannattavuus vahvistuivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2016. Konsernin liikevaihto kasvoi vauhdikkaasti (+7,9 %) ja oli 380,9 miljoonaa euroa (2015: 353,1 M€). Myös yhtiön kannattavuus parani edelleen. Yhtiön vertailukelpoinen käyttökate ilman kertaeriä kasvoi (+9,6 %) 114,8 miljoonaan euroon (104,8 M€). Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaeriä oli 55,1 miljoonaa euroa (55,7 meur), vaikka yhtiön investointiohjelma kasvatti poistoja 59,7 miljoonaan euroon (49,1 M€).

Lentoliikenteen kasvun lisäksi Finavian liikevaihtoa kasvattivat Helsinki-Vantaan kaupallisten palveluiden menestyminen sekä tytäryhtiöiden Airpron ja LAK:n liiketoiminnan kasvu. Liikevaihdon kasvu kiihtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä muun muassa Lapin vahvan matkailusesongin vuoksi.

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kohosivat (+3,5 %) uuteen ennätykseen vuonna 2016. Finavian lentoasemilla oli vuonna 2016 yhteensä 20,8 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaalla matkustajia oli 17,2 miljoonaa.

“Vuosi oli erinomainen, sillä Finavian kannattavuus nousi vuonna 2016 kaikkien aikojen parhaaksi. Yhtiön voimakas panostus myyntityöhön näkyy uusien lentoreittien syntymisessä Suomeen ja liikevaihtomme vauhdikkaana kasvuna. Samalla olemme pitäneet kulumme tiukasti kurissa, mikä ilmenee liiketoimintamme kannattavuuden vahvana parantumisena. Olemme edelleen voineet pitää hintamme lentoyhtiöille alhaisina, mikä tukee vahvasti Suomessa operoivien lentoyhtiöiden kilpailukykyä. Voi sanoa, että suorituksemme on ollut maailmanluokkaa samalla, kun kilpailu on entistä tiukempaa lentoasemayhtiöiden välillä”, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Finavia on toteuttanut vuosina 2014-2016 noin 100 miljoonan euron investointiohjelman alueellisilla lentoasemillaan. Lisäksi vuonna 2014 käynnistetty Helsinki-Vantaan 900 miljoonan euron mittava kehitysohjelma on edennyt suunnitellusti. Vuonna 2016 Finavian investoinnit nousivat yhteensä 182,8 miljoonaan euroon.

”Lapissa tehdyt isot investointimme ajoittuivat juuri oikeaan aikaan ennen Lapin matkailun buumin vauhdittumista. Myös Helsinki-Vantaan kehitysohjelman eteneminen on kriittistä Suomen lentoliikenteen kilpailukyvyn säilymiselle. Vahva tulos antaa meille mahdollisuuden jatkaa palveluidemme määrätietoista kehittämistä ja lentoyhtiö- ja matkustaja-asiakkaidemme entistä parempaa palvelemista. Matkustajien tyytyväisyys palveluitamme kohtaan parantui entisestään viime vuonna niin Helsinki-Vantaalla kuin lentoasemaverkostossakin”, Savolainen toteaa.

Finavia valmistelee parhaillaan lennonvarmistusliiketoiminnan yhtiöittämistä Suomen hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan joulukuussa 2016 tekemän linjauksen mukaisesti. Yhtiö tiedottaa hankkeen etenemisestä kevään aikana tarkemmin.

Tässä tiedotteessa kuvatut talousluvut perustuvat tilintarkastamattomiin ennakkotietoihin Finavian vuoden 2016 tuloksesta. Finavia julkaisee varsinaiset tilinpäätöstietonsa kokonaisuudessaan viikolla 10.