Author: kerttuvali

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kohosivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2016. Nousua nähtiin matkailun kasvun imussa niin kotimaan liikenteessä kuin kansainvälisessä lentomatkustuksessa. Yhä useampi kiinalaismatkustaja valitsee Suomen matkakohteekseen.

Finavian lentoasemilla oli vuonna 2016 yhteensä 20 786 846 matkustajaa (20 083 297 vuonna 2015), mikä oli 3,5 % viimevuotista enemmän. Kotimaan lennoilla lensi 26 % ja kansainvälisillä lennoilla 74 % matkustajista. Uuteen matkustajaennätykseen ylsivät Helsinki-Vantaa (17,2 miljoonaa) ja Rovaniemi (490 000 tuhatta).

Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä kaikilla lentoasemalla matkustajia oli yhteensä 5 256 244 (5 057 573 matkustajaa 10–12/2015). Edellisvuoden loka−joulukuuhun verrattuna kasvua oli 3,9 %.

Suosituimmat Euroopan matkakohteet Suomesta olivat Tukholma, Lontoo, Kööpenhamina, Amsterdam, Frankfurt, Munich, Paris, Berlin, Oslo ja Riika. Top 10 kaukokohdetta olivat Tokyo, Bangkok, Hong Kong, Seoul, New York, Shanghai, Osaka, Beijing, Singapore ja Nagoya.

Matkustus Yhdysvaltoihin lisääntyi huikeat 23,4 %. Helsinki-Miami reitillä matkusti viime vuonna yhteensä 71 117 matkustajaa (28 639 vuonna 2015), kasvua edellisvuoteen oli 148,3 %. Matkustajamäärä kasvoi myös Chicagoon 86,8 % (50 107 matkustajaa).

Kansainvälinen lentomatkustus kasvoi vahvasti loppuvuotta kohti

Kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustajamäärä nousi vuoden 2016 aikana 3,6 % ja oli 15,4 miljoonaa (14,9).

Helsinki-Vantaan lentoaseman koko vuoden matkustajamäärä nousi 4,6 % edellisvuoteen verrattuna ja oli joulukuun lopulla 17,2 (16,4) miljoonaa. Helsinki-Vantaalla oli siis uusia matkustajia saman verran kuin Helsingissä ja Jyväskylässä on yhteensä asukkaita. Lentoaseman matkustajamäärä kasvoi vahvasti erityisesti joulukuussa, jolloin kasvua oli peräti 8,5 %.

Loka−joulukuussa Helsinki-Vantaan kautta kulki 4,2 miljoonaa matkustajaa. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli 5,7 %.

Helsinki-Vantaan kansainvälisten matkustajien määrä vuonna 2016 nousi 4,9 % ja kotimaan matkustuksessa nähtiin nousua 3,4 %. Kotimaan kasvusta suurin osa tulee kansainvälisiltä lennoilta Lapin reiteille vaihtavista matkustajista.

Vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla kasvoi ollen 2,7 miljoonaa (2,6). Eniten kasvoi kiinalaisten matkustajien määrä, 7,5 %. Kokonaisuudessaan Aasiasta Suomeen suuntautuva matkustus kasvoi 4,7 %.

– Lentoliikenteen kysyntä on edelleen hyvässä nosteessa ja me olemme vahvasti kasvussa mukana, mistä kertoo ennätyksellinen matkustajamäärä. Meille merkittävä askel asemamme vahvistamisessa oli muun muassa Qatar Airwaysin tulo Suomeen syksyllä. Myös Lapin taika näkyy lentoliikenteen luvuissa, ja erityisesti kiinalaiset valitsevat yhä useammin Suomen matkakohteekseen, toteaa johtaja Joni Sundelin .

Kotimaan matkustajamäärät lähteneet nousuun kansainvälisen vaihtoliikenteen ansiosta

Vuonna 2016 kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä nousi 3,3 % ja matkustajia oli 5,4 miljoonaa (5,2). Neljännellä vuosineljänneksellä kotimaan matkustajamäärät nousivat 1,2 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Lapin tenho vahvistui edelleen ja isoilla matkailulentoasemilla (Ivalo, Kuusamo, Rovaniemi ja Kittilä) liikenne kasvoi hyvin jo toista vuotta yltäen ennätykseen 1 085 464 (1 006 958). Kansainvälisten matkustajien määrä nousi Lapissa yli 22,7 % (276 165).

– Kotimaan lentoliikenteen vahvin kasvu tulee kansainvälisiltä reiteiltä Lapin liikenteeseen vaihtavista matkustajista. Myös suorat yhteydet Euroopasta Lappiin nostivat alueen saavutettavuuden ja matkustajamäärät uudelle tasolle. Samaan aikaan kasvukeskuksissa sijaitsevat vilkasliikenteiset lentoasemat saivat lisää matkustajia. Hyvää kasvua nähtiin tänä vuonna Oulun ja Vaasan kotimaan matkailussa. Lentoliikenteelle on kysyntää erityisesti pidemmillä matkoilla, kun taas lyhyemmillä etäisyyksillä muiden liikennemuotojen kilpailukyvyn parantuminen näkyy useiden lentoasemien matkustajamäärissä, Sundelin toteaa.

Kaupallisen liikenneilmailun laskeutumisten määrä laski edelleen viime vuonna 110 952 operaatioon, mikä oli 2,1 % edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärät eivät ole vähentyneet suhteutettuna laskeutuneiden koneiden määrään, mikä tarkoittaa että lentoliikenne tehostuu jatkuvasti lentokoneiden korkeiden täyttöasteiden sekä koneiden kasvaneen koon vuoksi.

Kuva: Finavia

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa liikenne- ja viestintäministeriön esitystä, jonka mukaan Finavia Oyj:n lennonvarmistustoiminta eriytetään omaksi erityistehtäväyhtiöksi vuoden 2017 kevään aikana. Yhtiö vastaisi Suomen aluelennonjohdosta ja lähi- ja lähestymislennonjohdon palveluista.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli lennonvarmistustoiminnan yhtiöittämistä 20. joulukuuta 2016.

Kokonaan valtion omistama yhtiö vastaisi jatkossa nyt Finavia Oyj:n vastuulla olevista lennonvarmistukseen liittyvistä erityistehtävistä, kuten ilmatilan hallinnasta, aluevalvonnasta, palveluista valtion ilmailulle ja lentopelastuspalvelusta.

Yhtiöön siirtyisi valtakunnallisen lentoreittipalvelun tuottamiseksi vaadittavat järjestelmät, kuten lennonjohtojärjestelmä, tutkat ja puheyhteysjärjestelmät. Lentoasemien lennonvarmistuslaitteet, esimerkiksi lennonjohtotornit varusteineen, jäisivät edelleen Finavialle.

– Lennonvarmistus hoidetaan jo nyt yhtiömuotoisena toimintana Finaviassa eli palvelun tuottamismalli ei muutu. Lennonvarmistusliiketoiminnan eriyttämisellä omaksi yhtiökseen valmistaudutaan toimialan muutoksiin Euroopassa ja Suomessa, taustoittaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

– Alan kansainvälistyminen sekä tekninen kehitys tulevat muokkaamaan toimialaa voimakkaasti. Tulevaisuudessa esimerkiksi etätornit mahdollistavat sen, että lentoaseman operatiiviset lennonvarmistuspalvelut voidaan hoitaa keskitetystä etälennonjohdosta. Itsenäisenä osakeyhtiönä lennonvarmistusyhtiö voi paremmin vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin sekä sen tarjoamiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, ministeri Berner jatkaa.

Yhtiöittämisen tavoitteena on myös parantaa lennonvarmistusliiketoiminnan taloudellista tehokkuutta ja kannattavuutta sekä toiminnan ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä.

Kaikki henkilöt, jotka työskentelevät Finavia Oyj:n lennonvarmistusliiketoiminnan palveluksessa siirtyvät perustettavan yhtiöön ns. vanhoina työntekijöinä.

Yhtiöittämisen yhteydessä huolehditaan, että lennonvarmistuspalveluiden laatu ja saatavuus eivät vaarannu.

Valtion kokonaan omistaman perustettavan erityistehtäväyhtiön omistajaohjaus on liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla.

• Finavia, tiedote 20.12.2016: Finavia aloittaa lennonvarmistusliiketoiminnan yhtiöittämisen valmistelun