Malmin lentokentällä valmistellaan hangaaria tapahtumakäyttöön

031c374b-e940-41b9-919b-495705306dfe-w_960

Cruising Night syksyllä 2016 Malmin kentällä. Taustalla hangaari. Kuva: Helsingin kaupunki

Malmin lentokenttä on lähivuosina paitsi lentopaikka, myös helsinkiläisten monipuolinen tapahtumapaikka. Ennen asuntorakentamisen alkamista kentällä on väliaikaisesti käytettävissä parinkymmentä hehtaaria, jota kaupunki vuokraa joko osissa tai kokonaisuutena monenlaiseen käyttöön. Lentokentän alue on jaettu kahtia, toisella puolella on tapahtuma-alue, toisella puolella voidaan lentää.

Kesällä on tulossa muun muassa Finnish Hot Rod Association ry:n Cruising Night kuukausittain toukokuusta syyskuuhun ja jokamiehen kiihdytysajoja. Tekniikan Maailma tekee autojen testiajot Malmin kentällä. Maaliskuussa kentälle päättynyt Päijänteen ympäriajon maaliintulo oli samalla enduron MM-osakilpailu.

”Hangaarista on tarkoitus tarjota suurin osa tapahtumakäyttöön. Vielä on kesken pelastuslaitoksen edellyttämät hallin käyttötarkoituksen muutoslupa-asiat”, kertoo kentän tapahtumakäytön koordinoinnista vastaava Merja Sorakari Tukkutorilta.

5fa46bfd-9505-4b11-8c21-a754707bbf9e

Vuonna 1937 valmistunut lentokonehalli oli tuolloin Euroopan toiseksi suurin. Kuva: Janne Ojanperä / Helsingin kaupunki 2016.

Lentokoneiden säilytyspaikat hangaarissa olleet määräaikaisia

Hangaarista eli koneiden säilytyshallista varsinainen halliosa on vuokrattu lentokoneiden säilyttämistä varten toukokuun 2017 puoliväliin saakka. Koska kaupungin tavoitteena on edistää kentän monipuolista virkistys- ja tapahtumakäyttöä kaikille kaupunkilaisille, on suurin osa hangaarin halliosasta toukokuun puolivälin jälkeen käytettävissä tapahtumien järjestämiseen.

Kaikki tilajärjestelyt, myös lentokoneiden säilytyksen osalta, on sovittu viime syksynä aluetta vuokraavien tahojen kanssa. Myös hangaarin ottaminen tapahtumakäyttöön on ollut vuokralaisten tiedossa jo silloin.

Lentotoiminta kentällä jatkuu näillä näkymin vuoden 2019 loppuun. Kaupunki on vuokrannut Malmin lentokenttäyhdistykselle pohjois–eteläsuuntaisen kiitoradan alueelta noin 40 hehtaaria valvomattomalle lentopaikalle.

Myös lentoasemarakennuksen ja hangaarin toimistotilat on vuokrattu. Suurin osa vuokralaisista on lentotoimintaa harjoittavia yrityksiä.

Taustaa

  • Malmin lentokenttä siirtyi Helsingin kaupungin hallintaan 1.1.2017, kun Finavia lopetti toimintansa alueella.
  • Kiinteistölautakunta päätti 1.12.2016 vuokrata Malmin lentokenttäyhdistykselle kentän länsiosasta noin 40 hehtaarin alueen valvomattoman lentopaikan pitämistä varten. Vuokra-aika jatkuu näillä näkymin 31.12.2019 asti.
  • Helsingin uudessa yleiskaavassa Malmin lentokenttä on kaupungin merkittävin uusi rakentamisalue. Alueelle on määrä kaavoittaa ja rakentaa vuosina 2020–2040 asuntoja 25 000 asukkaalle. Lentoasemarakennus, lentokonehalli ja niiden välitön ympäristö suojellaan.
  • Lisätietoja alueen väliaikaiskäytöstä ja vuokraamisesta kiinnostuneille kootaan Uutta Helsinkiä -sivustolle.

Finnair ottaa lentojen ateriapalvelut takaisin itselleen, kehittää pohjoismaista asiakaskokemusta

10151853_778813408823115_7512442647534299153_n

Finnair ottaa lentojensa aterioiden valmistuksen ja kehittämisen takaisin osaksi omaa toimintaansa. Finnair ja sen ateriapalvelutoimittaja LSG Sky Chefs ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka myötä Helsinki-Vantaan lentoasemalla toimiva catering-yhtiö LSG Sky Chefs Finland Oy tulee siirtymään Finnairin hallintaan. Finnair ja LSG ovat neuvotelleet uudesta yhteistyömuodosta marraskuusta 2016 lähtien, jolloin LSG Group päätti olla käyttämättä osto-optiotaan catering-yhtiöstä. Muutos vaatii vielä Kilpailuviranomaisen hyväksynnän, jonka jälkeen hallinnan siirtymispäivämäärä tarkentuu.

Catering-yhtiön nimi tulee olemaan jatkossa Finnair Kitchen Oy, ja se tulee osaksi Finnairin Customer Experience -yksikköä, joka vastaa Finnairin asiakaskokemuksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Finnair Kitchen Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Mikko Tainio, joka on aiemmin vastannut Finnairin maapalveluista.

– On hienoa, että Finnair Kitchen tulee osaksi Finnairia ja tiiviiksi osaksi asiakaskokemuksemme kehittämistä. Finnair on vahvassa kasvussa ja pohjoismaisen asiakaskokemuksen tarjoaminen on strategiamme kulmakiviä. Lennonaikaisella tarjoilulla on keskeinen rooli asiakkaan matkustuskokemuksessa, ja pystymme jatkossa kehittämään tarjoilua entistä paremmin pohjoismaisen visiomme mukaisesti. Jatkamme myös hyvässä vauhdissa olevaa toiminnan uudistamista ja tehostamista, sanoo Finnair Kitchen Oy:n toimitusjohtaja Mikko Tainio.

“Olemme viime vuosina saaneet aikaan hyviä tuloksia tehostamalla tuotantoa kokonaisvaltaisesti Lean-toimintamallin avulla ja takaamalla korkean laatutason.  Tulemme luovuttamaan eteenpäin hyvin toimivan yksikön, ja olemme iloisia siitä, että kumppanuus Finnairin kanssa jatkuu, sillä Finnair on LSG Groupille tärkeä asiakas monissa cateringiin liittyvissä toiminnoissa edelleen ” sanoo LSG Sky Chefs Finland Oy:n väistyvä toimitusjohtaja Dirk Kühnemund.

LSG Sky Chefs Finland Oy on toiminut LSG:n hallinnassa vuodesta 2012. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta Finnairin operatiiviseen tulokseen tai taloudelliseen asemaan. LSG Sky Finlandin henkilöstö (noin 500 henkeä) tulee siirtymään Finnair Kitchenin palvelukseen hallinnan siirtyessä.

Teiskon lentokenttätoiminnalle myönnettiin ympäristölupa

500px-Tampere.vaakuna.svg

Ympäristö- ja rakennusjaosto myönsi Teiskon lentokenttätoiminnalle ympäristöluvan 11.4.2017. Luvan hakijana oli Tampereen kaupungin kiinteistötoimi, joka omistaa kiinteistön. Varsinaista lentokenttätoimintaa harjoittaa Vauhtipuisto ry. Ympäristönsuojeluyksikkö asetti toiminnalle useita kymmeniä toimintaa koskevia lupamääräyksiä muun muassa lentoajankohdista, melusta, polttonesteiden jakelusta ja varastoinnista, radoista ja jätevesistä.

Lentokenttä sijaitsee Teiskossa, Velaatan kylässä osoitteessa Moottorikeskuksenhaara 105. Lentokentän kiitorata on 1200 metrin pitkä ja 23 metriä leveä. Lentokentän vieressä on moottoriurheiluratoja. Yhteensä nousuja ja laskuja kentällä on arvioitu olevan vuosittain noin 4700. Moottorilentoja näistä on 2300, joista laskuvarjohyppylentoja on 1800. Purjelentoja on 1600 ja moottoripurjelentoja 800. Laskuvarjohyppylentoja sekä purjelentokoneiden hinauslentoja saa kentällä tehdä huhtikuusta lokakuuhun, ja muita lentoja maaliskuusta marraskuuhun. Moottorikoneiden nousut ja laskut ovat sallittuja arkisin klo 8–21 ja lauantaisin ja pyhisin kello 10–20. Laskuvarjohyppylennoista 85 % tehdään päivällä ja 15 % illalla.

Toimijan on pidettävä lentomääristä kirjaa ja teetettävä melumittauksia ohjeiden mukaisesti puolueettomalla asiantuntijalla. Koneiden nousut ja laskut ja lentoreitit on suunniteltava siten, että meluhaittoja asutukselle ja loma-asutukselle aiheutuu mahdollisimman vähän. Lentotoiminnasta tehdyn melumallinnuksen mukaan melu jää häiriintyvissä kohteissa alle 50dB.

Yöllä kentällä ei lennetä, mutta öisin kenttä toimii muun lentoliikenteen varakenttänä ja sieltä voidaan tehdä viranomaisia palvelevia etsintä-, pelastus- ja palolentoja.

Lentokentälle tulee myös lentokoneiden polttonesteiden jakelupiste, jossa tankataan lentokoneita ja varastoidaan polttoaineita kolmessa kaksoisvaippasäiliössä. Säiliöt varustetaan tarvittavin suojavarustein ja hälytyslaitteistoin, Tankkauspisteen rakenteissa toteutetaan kaksoispidätys. Tankkauspisteen hulevedet johdetaan hiekaneroittimen kautta öljynerotuskaivoon ja sieltä vuonna 2016 rakennettuun hulevesien johtamisjärjestelmään. Koska lentokenttä sijaitsee pohjavesialueelle, on polttonesteiden jakelua ja varastointia ohjattu ja säädetty tarkoin. Jakelutoiminta on varsin pienimuotoista, eikä ole verrattavissa ammattimaiseen jakelutoimintaan. Ylipäätään toimijan on seurattava toimialansa parasta käyttökelpoista tekniikka ja varauduttava sen käyttöönottoon, jotta päästöt ja ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset.

Lentokentällä testataan myös autojen nastarenkaita, kun lentokenttä on suljettu lentotoiminnalta kello 22–8 enintään kolmen tunnin ajan. Talvikaudella kenttää käytetään ajoharjoitteluun. Ajoharjoittelusta ja rengastestauksesta aiheutuva meluhaitta rajoittuu ratojen läheisyyteen. Lisäksi kentällä lennätetään pienlennokkeja ja pidetään yleisötapahtumia.

Norwegian lanseeraa suorat lennot Seattleen ja Denveriin Lontoon Gatwickista – hyvät vaihtoyhteydet Helsingistä

xpakzulki2br2w51hrwu

Norwegian Boeing 787 Dreamliner Kuva: David Peacock

Norwegianin kansainvälinen kasvu jatkuu, kun yhtiö lanseeraa kaksi uutta reittiä Atlantin yli. Norwegian aloittaa suorat lennot Seattleen ja Denveriin Lontoon Gatwickin lentoasemalta.

– Olemme iloisia, että voimme tuoda matkustajille Atlantin molemmin puolin lisää suoria reittejä mannerten välille, kun lanseeraamme uudet reitit Lontoon ja Denverin samoin kuin Lontoon ja Seattlen välillä. Norwegianin edullisilla laatutuotteilla Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä on suuri kysyntä. Olemme iloisia voidessamme toivottaa yhä useammat matkustajat tervetulleiksi lennoille uusilla Dreamliner-koneillamme, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Niiden neljän vuoden aikana, kun Norwegian on lentänyt mannertenvälisiä lentoja, on lentojen käyttöaste ollut keskimäärin yli 90 prosenttia. Se vahvistaa, että edullisia Euroopan ja Yhdysvaltojen samoin kuin Euroopan ja Aasian välisiä lentoja kohtaan on suuri kiinnostus.

Helppo lentää Helsingistä

Uusille reiteille on hyvät yhteydet Norwegianin Helsingistä lähtevillä lennoilla. Siten myös Suomesta lähteville matkustajille avautuu helppoja uusia lentoyhteyksiä nyt avattaviin kohteisiin.

Norwegian tarjoaa myös useita muita kohteita Yhdysvalloissa. Niihin on hyvät vaihtoyhteydet Helsingistä Lontoon lisäksi Tukholmasta, Kööpenhaminasta ja Oslosta lennettävillä suorilla lennoilla. Norwegianin laaja reittiverkosto Yhdysvalloissa sekä mahdollisuus yhdistää eri kohteita Norwegianin yhdensuuntaisilla lipuilla antavat matkustajille mahdollisuuden kokea yhdellä Yhdysvaltain matkallaan useampia kohteita.

London Gatwick – Seattle Tacoma International Airport:

Norwegian lentää kolme kertaa viikossa (maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin) Lontoon ja Seattlen välillä 17. syyskuuta alkaen.

London Gatwick – Denver International Airport:

Norwegian lentää kaksi kertaa viikossa (tiistaisin ja lauantaisin) Lontoon ja Denverin välillä 16. syyskuuta alkaen. Lokakuun 29. päivästä lähtien reitti lennetään kolme kertaa viikossa (tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin).

Finavian suurinvestointi etenee aikataulussaan: lentoaseman työmaat laajentuvat kesällä

medium_01_XXL_Day_Helsinki Airport_Ilmakuva Etela¦ê

PES-arkkitehdit Oy

Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä yksi Suomen suurimmista rakennushankkeista. Tavoitteena on laajentaa Helsinki-Vantaata ja parantaa lentomatkustajien palvelukokemusta.

– Finavian tekemät investoinnit lentoasemilla olivat viime vuonna yli 180 miljoonaa euroa, joka vastaa jopa viittä prosenttia Suomen tehdasteollisuuden toteuttamista investoinneista, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson .

Helsinki-Vantaan kehitysohjelma on tähän mennessä työllistänyt tuhansia suomalaisia. Kesällä lentoaseman laajentaminen etenee, kun terminaalin länsisiiven rakennustyöt käynnistyvät. Uuden rakennusvaiheen myötä työllisyysvaikutus noussee jo lähes 8 000 henkilöön.

Kokonaisuudessaan kehitysohjelman rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan vuoteen 2020 mennessä noin 14 000 henkilötyövuotta.

Hansson kertoo, että kun Finavia vuonna 2013 käynnisti 900 miljoonan euron investointiohjelman, urakat päätettiin toteuttaa uudella tavalla.

– Rakentamisen kustannukset ovat pysyneet budjetissa ja aikataulu on pitänyt suunnitellusti. Asetimme urakoitsijoille yhteiset aika-, kustannus- ja laatutavoitteet sekä niihin liittyvät kannustimet. Kun tavoitteisiin päästään, myös urakoitsijat hyötyvät, Hansson sanoo.

Hanssonin mukaan lentoaseman kehittämistä ja laajentamista suunnitellaan käyttäjälähtöisesti virtuaalimallin avulla. Helsinki-Vantaa on maailman ensimmäisiä lentoasemia, jotka hyödyntävät kolmiulotteista suunnittelua näin laajassa mittakaavassa.

– Virtuaalimallin avulla saamme suunnitteluun mukaan lentoaseman työntekijät ja muut sidosryhmät entistä vahvemmin. He sitoutuvat tulevaan ja ymmärtävät, millaisia muutoksia laajentaminen tuo tullessaan. Samalla saamme hyödyllistä palautetta ja arvokkaita näkökulmia käyttöömme.

Näin Helsinki-Vantaan laajentaminen etenee

Tällä hetkellä rakenteilla on eteläsiipi ja laajennuksen iso keskusaukio. Eteläsiipi avataan kesällä 2017 ja keskusaukio alkuvuonna 2019. Länsisiiven on tarkoitus valmistua vuoden 2020 alkuun mennessä.

Suunnittelupöydällä on myös nykyisen kakkosterminaalin laajentaminen terminaalin edustalla sijaitseville pysäköinti- ja joukkoliikennealueille. Näin kahden terminaalin sijasta lähtö- ja tulopalvelut voitaisiin keskittää yhteen terminaaliin.

Kaikkiaan Helsinki-Vantaan terminaalin pinta-ala kasvaa noin 45 prosenttia. Uusia neliöitä tulee Linnanmäen huvipuiston verran. Asematason infrastruktuuria uudistetaan 65 jalkapallokentän suuruisella alueella.

Laajentamisen tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen solmukohtana. Helsinki-Vantaa on noussut Euroopan tärkeimpien hubien joukkoon, joten laajarunkoliikenteen ja sen toimintaedellytysten kehittäminen on Finavian investointiohjelman yksi keskeisistä tavoitteista.

– Kaukoliikenteen kehittyminen takaa myös suomalaisille yhä useampia lentokohteita niin Eurooppaan kuin Aasiaankin. Suomesta liikennöitävien reittien määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Tällä hetkellä Finavian lentoasemilta on 200 suoraa lentokohdetta ympäri maailmaa, Hansson sanoo.

Valtion lennonvarmistusyhtiö aloittaa toimintansa, omistajaohjaus LVM:lle

aircraft-boeing-sun-solar-ortho-48786

Hallitus on 30. maaliskuuta 2017 nimennyt Suomen aluelennonjohdosta ja lähi- ja lähestymislennonjohdon palveluista vastaavan yhtiön Air Navigation Services Finland Oy:n ilmaliikennepalveluiden tarjoajaksi.

Hallitus päätti samalla, että yhtiön omistajaohjaus on liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla. Yhtiö aloittaa toimintansa 1.4.2017.

Valtion kokonaan omistama Air Navigation Services Finland Oy vastaa lennonvarmistukseen liittyvistä erityistehtävistä, kuten ilmatilan hallinnasta, aluevalvonnasta, palveluista valtion ilmailulle ja lentopelastuspalvelusta.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 20. joulukuuta 2016 Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan eriyttämistä omaksi erityistehtäväyhtiöksi.

Tampereella juhlistettiin airBalticin uuden Tampere–Riika-reitin avausta

bt_plane_debesis_1024x768px_0309

Tampereen Särkänniemessä järjestettiin torstaina 23.3.2017 #TMPRIX2017 Route Launch Party, jossa juhlittiin airBalticin uuden Tampere–Riika-reitin avausta lähes 120 kutsuvieraan kesken. Uusi reitti avautuu 26.3., jonka jälkeen Tampere-Pirkkalan lentokentältä pääsee suoraan Riikaan ja takaisin kuusi kertaa viikossa maanantaista lauantaihin.

Juhlalennoksi teemoitetussa tapahtumassa uuden lentoyhteyden merkityksestä ja sen tuomista mahdollisuuksista kertoivat Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä, Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Latvian suurlähettiläs Uģis Bambe, Finavian lentoasemaverkosto-, markkinointi- ja myyntijohtaja Joni Sundelin sekä airBalticin Senior Vice President E-Commerce, Sales & Marketing Jouni Juhani Oksanen ja Senior Vice President Network Management Wolfgang Reuss.

– On tärkeää, että Tampere näkyy jatkossa kohteena maailmankartalla ja meillä on pysyvät yhteydet eri puolille maailmaa. Riika-yhteys on tärkeä niin elinkeinoelämän, matkailun kuin tapahtumienkin kannalta, toteaa Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Tampereelta Riikaan kuusi kertaa viikossa – kymmeniä jatkoyhteyksiä ympäri maailman

AirBaltic tarjoaa kuusi kertaa viikossa maanantaista lauantaihin varhaisaamun lennon Tampereelta Riikaan ja illalla takaisin. Lennot lähtevät Tampereelta klo 5.15 ja ja paluulento on perillä puolen yön jälkeen. Uuden yhteyden kautta matkustajille avautuu myös kymmeniä jatkoyhteyksiä maailmalle.

– Alueella tehty pitkäjänteinen työ on nyt palkittu, kun airBaltic teki toivotun paluun Tampere-Pirkkalan lentoaseman käyttäjäksi. Uusi yhteys Riikaan on erittäin merkittävä. Sen myötä Tampere-Pirkkala saa Helsingin ja Tukholman lisäksi kolmannen hub-lentoaseman eli vaihdollisten lentojensa solmukohdan. Aamulento Riikaan avaa matkustajille 50–60 jatkoyhteyttä Eurooppaan. Kaikkinensa liityntäkenttien kautta Tampereelta pääsee avatun reitin myötä yhdellä välilaskulla yli 300 kohteeseen ympäri maailman, sanoo Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean lentoliikenteen kehitysjohtaja Marja Aalto.

#TMPRIX2017-reittilanseerauksen järjestelyistä vastasi Tampereen Messujen tapahtumatoimisto Finland Events yhteistyössä airBalticin, Tredean, Latvian suurlähetystön ja Finavian kanssa.

Näin Suomen lentoyhteydet paranevat – Katso Finavian jättilista!

ba7f3138afb9adac_800x800ar

Kokosimme vuoden 2017 lentoreittiavaukset yhteen nippuun. Uusien lentoyhteyksien avulla satavuotias Suomi on entistä tiukemmin kiinni maailman sykkeessä.

Finavian lentoasemilta uutuuskohteita on luvassa muun muassa Yhdysvaltoihin, Intiaan ja ympäri Eurooppaa. Eniten reittejä avaavat Finnair ja Norwegian, mutta mukana on myös kokonaan uusia lentoyhtiöitä.

– Ensimmäiset kesäkauden reitit avataan jo maaliskuussa ja avajaisia vietetään tiheästi kesäkuulle saakka. Aktiivinen ja pitkäjänteinen työ Suomen lentoliikenteen eteen tuottaa tulosta ja nyt laitetaan lisää pökköä pesään, sanoo reittikehityksestä Finaviassa vastaava johtaja Petri Vuori .

Uusien lentoyhtiöasiakkuuksien löytämiseksi ja reittivalikoiman kasvattamiseksi Finavia on jo pidemmän aikaa panostanut myyntityöhön ja markkinointiin. Tämä on tarkoittanut paitsi Finavian lentoasemien, myös koko Suomen tunnettuuden kohenemista.

– Teemme kovasti töitä saavutettavuuden parantamiseksi ja Suomen matkailun edistämiseksi. Markkinointityötä tehdään myös yhä tiiviimmin yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten Visit Finlandin ja alueellisten matkailuorganisaatioiden kanssa. Tuloksia on nähtävissä esimerkiksi Lapissa, jonne saimme talvella kahdeksan suoraa kansainvälistä lentoyhteyttä, sanoo Finavian myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin.

Suomen kiinnostavuus turvallisena ja eksoottisena matkakohteena sekä Helsinki-Vantaan rooli tärkeänä vaihtolentoasemana tarkoittavat, että Suomen lentoliikenne voi kasvaa tulevina vuosina jopa hieman nopeammin kuin Euroopassa yleisesti.

Finavian lentoasemilla riittää hyvin kapasiteettia lentoliikenteen kasvulle ja ne ovat kansainvälisen vertailun mukaan huippuluokkaa. Lisäksi Helsinki-Vantaalla parhaillaan käynnissä olevilla laajennuksilla valmistaudutaan uusiin matkustajaennätyksiin.

8f0d3fb884886d00_800x800ar

”Helsinki-Vantaa yksi edullisimmista”

Toimivat lentoyhteydet pohjautuvat riittävään kysyntään, joka syntyy usein matkailun tai elinkeinoelämän tarpeista. Lentoyhtiöt seuraavat ja analysoivat tarkkaan, millainen kysyntä ja kilpailutilanne eri kohteissa on.

– Finavia helpottaa omalta osaltaan uusien lentoreittien syntymistä muun muassa kilpailukykyisellä hinnoittelulla. Esimerkiksi Helsinki-Vantaa on lentoyhtiöille yksi Euroopan edullisimmista ja täsmällisimmistä lentoasemista, Petri Vuori kertoo.

Reittikehitystyössä viimeisimmät onnistumiset saatiin Balkanilla, josta avataan tänä vuonna kokonaiset neljä uutta lentoyhteyttä Helsinkiin: Zagreb, Pristina, Bukarest ja Varna. Finavia käy tälläkin hetkellä neuvotteluita useiden lentoyhtiöiden kanssa liikenteen aloittamisesta Suomen-reiteillä.

– Kiikaroimme koko ajan uusia reittejä ja lentoyhtiöitä niin idästä kuin lännestä, Vuori sanoo.

Finnairin uudet reitit Helsinki-Vantaalta

Espanja, Alicante alkaen 26. maaliskuuta. Lennot neljästi viikossa kesäkaudella.

Islanti, Reykjavik alkaen 11. huhtikuuta. Lennot neljästi viikossa ympäri vuoden.

Espanja, Ibiza alkaen 7. toukokuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Espanja, Menorca alkaen 8. toukokuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Kreikka, Korfu alkaen 9. toukokuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Kazakstan, Astana alkaen 18. kesäkuuta. Lennot kahdesti viikossa kesäkaudella.

Dominikaaninen tasavalta, Puerto Plata alkaen 23. marraskuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Intia, Goa alkaen 29. marraskuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Kuuba, Havanna alkaen 1. joulukuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Finnair myös kasvattaa operointia Helsinki-Vantaalta Tokioon neljällä lisävuorolla viikossa ja Hongkongiin kolmella lisävuorolla viikossa.

Norwegianin uudet reitit Helsinki-Vantaalta

Hollanti, Amsterdam alkaen 20. huhtikuuta. Lennot kahdesti viikossa ympäri vuoden.

Kosovo, Pristina alkaen 22. kesäkuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Bulgaria, Varna alkaen 1. heinäkuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Helsingin ja Oslon sekä Helsingin ja Kööpenhaminan väliset lennot lisääntyvät 13 viikoittaiseen lähtöön.

Uudet lentoyhtiöt Helsinki-Vantaalla

Transavia aloittaa lennot Amsterdamiin 20.huhtikuuta alkaen. Lennot neljästi viikossa ympäri vuoden.

Croatia Airlines aloittaa lennot Kroatian Zagrebiin 23. toukokuuta. Lennot kolmesti viikossa kesäkaudella.

Blue Air aloittaa lennot Romanian Bukarestiin 16. kesäkuuta. Lennot kolmesti viikossa ympäri vuoden.

Royal Wings aloitti lennot Jordanian Akabaan helmikuussa.

Uudet reitit verkostolentoasemilta tänä vuonna

Air Balticin Tampere–Riika alkaen 26. maaliskuuta. Lennot kuudesti viikossa ympäri vuoden.

Finnairin Kittilä–Frankfurt alkaen 12. joulukuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Finnairin Kittilä–Pariisi alkaen 12. joulukuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Finnairin Ivalo–Lontoo alkaen 14. joulukuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Finnairin Kittilä–Zürich alkaen 16. joulukuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Germanian Rovaniemi–Berliini alkoi 29. tammikuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Finnairin Tampere–Kittilä alkoi 4. helmikuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Finnairin Turku–Kittilä alkoi 4. helmikuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Lisäksi SAS lisää lentoja Vaasan ja Tukholman välille maaliskuun lopussa.

Lentoliikenne Porin ja Helsingin välillä on alkamassa uudelleen huhtikuussa.

Hollantilainen Voigt Travel aloittaa kesäkuussa matkat Amsterdamista Rovaniemelle.

Vuoden 2016 reittiavaukset

Germania: Kittilä–Düsseldorf, Saksa

Lufthansa: Ivalo–Frankfurt, Saksa

Germania: Rovaniemi–Zürich, Sveitsi

Norwegian: Rovaniemi–Lontoo, Britannia

Monarch: Kittilä–Lontoo, Britannia

Monarch: Kittilä–Manchester, Britannia

Qatar Airways: Helsinki–Doha, Qatar

Norwegian: Helsinki–Palma de Mallorca, Espanja

Norwegian: Helsinki–Nizza, Ranska

Norwegian: Helsinki–Dublin, Irlanti

NextJet: Helsinki–Västerås, Ruotsi

Finnair: Helsinki–Uumaja, Ruotsi

Finnair: Oulu–Hania, Kreeta

Finnair: Oulu–Gazipasa, Turkki

Finnair: Helsinki–Pula, Kroatia

Finnair: Helsinki–Fukuoka, Japani

Finnair: Helsinki–Guangzhou, Kiina

Finnair: Helsinki–Edinburgh, Skotlanti

Finnair: Helsinki–Billund, Tanska

Czech Airlines: Helsinki–Praha, Tshekki

Finavian lennonvarmistusliiketoiminta siirtyy Air Navigation Services Finland Oy:lle

medium_Plane1

Kuva: FINAVIA

Finavian lennonvarmistusliiketoiminta eriytetään omaan yhtiöönsä. Uuden yhtiön nimi on Air Navigation Services Finland Oy (ANS Finland) ja se käynnistää toimintansa 1.4.2017.

Lähtökohtina valmistelussa ovat lennonvarmistuksen toimintaympäristön murros ja pyrkimys nykyistä tehokkaampaan lentoliikenteen palveluiden tuotantoon. Tavoitteena on varmistaa, että Suomen lentoliikenteen kustannusrakenne säilyy kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa.

Finavian lennonvarmistusliiketoimintaan liittyvä henkilöstö, noin 400 henkilöä, siirtyy ANS Finlandin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Finavian yhtiökokous on hyväksynyt järjestelyn 17.3.2017.

“Eurooppalainen lennonvarmistus on voimakkaassa murroksessa, mihin myös Suomessa on vastattava. Lentoasemayhtiön ja lennonvarmistusyhtiön eriyttäminen toisistaan selkiyttää lentoliikenteen palveluiden tuottamisen rakenteita ja on linjassa eurooppalaisen kehityksen kanssa. Tavoitteena on parantaa suomalaisen lentoliikenteen kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta kehittämällä lennonvarmistuksesta omassa yhtiössään kannattavaa liiketoimintaa”, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

ANS Finland tuottaa 1.4.2017 alkaen Suomessa lentoreittipalvelun sekä lähi- ja lähestymislennonjohtopalvelut lentoasemille. Lisäksi uusi yhtiö vastaa lennonvarmistustekniikan palveluiden tuottamisesta. Lentoreittipalvelut sisältävät Suomen aluelennonjohdon, ilmatilan hallinnan, lentopelastuksen sekä lentoliikennevirtojen säätelyn.

Lennonvarmistuspalveluiden yhtiöittäminen toteutetaan niin, että lentoliikenteen palvelut jatkuvat muutostilanteessa häiriöttömästi lentoyhtiöiden, matkustajien, valtionilmailun ja muiden sidosryhmien näkökulmasta.

Oppilaitos Avia Collegen lennonvarmistuskoulutuksen osat siirtyvät järjestelyssä ANS Finlandille.

”Lennonvarmistuspalveluiden yhtiöittäminen mahdollistaa tulevaisuudessa lentoasemille sen, että ne voisivat kilpailuttaa lähi- ja lähestymislennonjohtopalveluiden tuottajan. Näin on tehty tai ollaan tekemässä muun muassa Norjassa ja Ruotsissa. Lisäksi EU edistää lennonvarmistuspalveluiden avaamista kilpailulle ja eri maiden palveluntuottajien yhteistyön lisäämistä. Järjestely antaa entistä paremmat mahdollisuudet vahvistaa Suomen vahvaa asemaa lentoliikenteen kansainvälisessä kehityksessä”, Savolainen toteaa.

Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan siirtyminen ANS Finlandille toteutetaan liiketoimintakaupassa, jonka arvo on n. 15,5 miljoonaa euroa, josta 8,3 miljoonaa euroa perustuu Finavian osinkona valtiolle jakamiin lennonvarmistusyhtiön osakkeisiin.

ANS Finlandin toimitusjohtajana 1.4.2017 alkaen toimii Finavian nykyinen lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus.

”ANS Finlandille siirtyvillä lentoreittipalvelumaksuilla (En Route Charges) rahoitetaan tuotekokonaisuuteen kuuluvat järjestelmät ja palvelut. Tavoitteena on, että yhtiöittämisen jälkeen Suomeen syntyisi lennonvarmistuksen palvelumarkkina, jolloin myös palvelujen hinnat määräytyisivät markkinaehtoisesti. Olemme viimeisiä Euroopan maita joissa lennonvarmistus on vielä toiminut yhdessä lentoasematoiminnan kanssa,” kertoo Raine Luojus .

ANS Finland toimii itsenäisenä ja Finaviasta täysin erillisenä valtionyhtiönä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa. Finavian omistajaohjaus siirtyy valtioneuvoston linjauksen mukaisesti 1.4. alkaen valtioneuvoston kansliaan.

Reserviläisliitto: Kansa haluaa Gripenin

Gripen+C

Copyright Saab AB

Suomen Hornet-hävittäjät tulevat tiensä päähän vuosina 2025–2030. Kantar TNS Oy selvitti (n=1002) Reserviläisliiton toimeksiannosta, mikä on suomalaisten suosikki Ilmavoimien uudeksi monitoimihävittäjäksi. Tarjolla on viisi erilaista monitoimihävittäjää Ruotsista, USA:sta ja Ranskasta sekä yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon -hävittäjä.

Suosituimmaksi hävittäjätyypiksi osoittautui ruotsalainen JAS Gripen, jonka valitsisi seuraavaksi monitoimihävittäjäksemme 21 prosenttia suomalaisista. Kakkossijalle ylsi yhdysvaltainen Super Hornet, jonka hankinnan kannalle kallistui 15 prosenttia vastanneista. Hännille jäi ranskalainen Dassault Rafale, jonka hankintaa kannatti vain kaksi prosenttia vastanneista.

Reserviläisliiton jäsenten näkemykset ovat samansuuntaisia. Liiton jäsenkyselyssä selvisi, että neljännes reserviläisistä hankkisi seuraavat hävittäjät länsinaapurista. Kakkossuosikiksi reserviläisten keskuudessa nousi kisan ennakkosuosikki, yhdysvaltainen F-35 -häivehävittäjä 16 prosentin kannatuksellaan. Ranskalainen vaihtoehto on myös reserviläisten keskuudessa epäsuosituin, sillä jäsenkyselyyn osallistuneista vain yksi prosenttia kallistuisi valinnassa Dassault Rafale -monitoimihävittäjään.

Molemmissa tutkimuksissa epävarmojen osuus nousi huomattavan suureksi. TNS Kantarin Gallupissa lähes 40 prosenttia (39%) ei osannut ottaa hankintaan kantaa ja reserviläistenkin keskuudessa 30 prosenttia kyselyyn osallistuneista ei osannut valita suosikkiaan. Molemmissa ryhmissä kolme prosenttia vastaajista ei hankkisi mitään nyt tarjolla olevista vaihtoehdoista nykyisten 62 Hornet-hävittäjän seuraajaksi.

Puolustusministeriöllä on parhaillaan on käynnissä Hornet-hävittäjien seuraajaehdokkaiden läpikäynti. Tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen käytöstä poistuvan Hornet -kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. HX-hävittäjähanke on noin 15 vuoden projekti, jossa varsinainen hankintapäätös on tehtävä 2020-luvun alussa.

Tutkimuksesta

Kantar TNS Oy:n tutkimusaineisto kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin. Haastattelujen kokonaismäärä on 1.002. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla ja aineisto kerättiin 23.1 – 3.2.2017 välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä (15 – 79 -vuotiaat) pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kantar TNS Oy on toteuttanut tutkimuksen Reserviläisliitto ry:n toimeksiannosta.

Reserviläisliiton jäsenkysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen antaneille jäsenille. Vastauksia saatiin 3267. Vastaukset kerättiin 13.-19.2.2017 aikavälillä.