Onnettomuustutkintakeskus: Kaksi turvallisuussuositusta ilmailuturvallisuuden parantamiseksi Oulun 3.10.2016 lento-onnettomuuden johdosta

2017-05-11 14_37_21-Tutkintaselostus_L2016-02.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kuva: Finavia / Oulun Lentokenttä

Reims F406 Caravan II -lentokone (OH-OTL) lensi tavanomaista rahtilentoa Rovaniemen lentoasemalta Ouluun 3.10.2016. Lentokoneessa oli kahden hengen miehistö ja rahtina postia. Lentokone oli lennolle lähdettäessä lentokelpoisuutta koskevien vaatimusten osalta lentokelpoinen. Ohjaajat ja mekaanikot olivat asianmukaisesti koulutettuja ja heidän lupakirjansa ja kelpoisuutensa olivat voimassa. Laskeutumisen aikana koneen oikea päälaskuteline petti. Lentokone vaurioitui, henkilövahingoilta vältyttiin.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antaa kaksi turvallisuussuositusta vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi ja ilmailuturvallisuuden parantamiseksi.

Ensimmäiseksi OTKES suosittaa, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) velvoittaa lentokoneen tyyppihyväksynnän haltijaa tarkistamaan ja päivittämään Reims F406 -tyypin huolto-ohjeistuksen siten, että päälaskutelineen asennusohjeistuksessa olevat puutteellisuudet korjataan. Laskutelineen asennusohje ei sisällä kaikkia tarvittavia työvaiheita ja osa työvaiheista on epätarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. Ohje ei myöskään varoita saranatapin väärän asennuksen mahdollisuudesta.

Lentokoneeseen oli tehty juuri ennen kyseistä lentoa määräaikainen laskutelinehuolto, jossa päälaskutelineet oli irrotettu koneesta. Huollon yhteydessä tehtiin oikeaa laskutelinettä koskeva asennusvirhe. Asennuksen aikana tehdyt tarkastukset olivat puutteelliset, eikä myöhemmin tehty lopputarkastuskaan ulottunut saranatapin oikeaan asennukseen tai sen varmistamiseen. Virheellinen tai puutteellinen ohjeistus ei tue työn suoritusta. Työvirheiden todennäköisyys kasvaa ja samalla lentoturvallisuus vaarantuu.

Toiseksi OTKES suosittaa, että Yhdysvaltain ilmailuviranomainen (FAA) velvoittaa lentokoneen tyyppihyväksynnän haltijaa tarkistamaan ja tarvittaessa päivittämään Cessna 404 -tyypin ja muiden polviniveltyyppistä laskutelinemallia käyttävien konetyyppiensä huolto-ohjeistuksen siten, että päälaskutelineen asennusohjeistuksessa mahdollisesti olevat puutteellisuudet korjataan. On mahdollista, että laskutelineen asennusohje ei sisällä kaikkia tarvittavia työvaiheita ja osa työvaiheista on epätarkoituksenmukaisessa järjestyksessä.

Reims F406 -lentokonetyyppi perustuu Cessna 404 -tyyppiin. Lentokoneissa on sama laskutelinerakenne ja mahdollisesti myös huolto-ohjeistus on osiltaan sama. Samaa laskutelinemallia on myös mahdollisesti muissa Cessnan valmistamissa tyypeissä.

Tutkintaselostus, tiivistelmä ja liitteet www.turvallisuustutkinta.fi –sivuilla

 

Vartiolentolaivue aloittaa operatiivisen lentotoiminnan modernisoidulla Dornier 228 -valvontalentokoneella

ecfafbf07071dc526d3f68114960381c246962bc

Dornier (kuva Katsuhiko Tokunaga)

Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue vastaanotti ensimmäisen kahdesta modernisoitavasta Dornier 228-212 -valvontalentokoneesta huhtikuun alussa Tanskassa. Nyt miehistöjen koulutusvaiheen jälkeen Turun tukikohdasta käsin operoitavalla valvontakoneella aloitetaan normaali operatiivinen lentotoiminta. Toinen modernisoitavista koneista vastaanotetaan ja lennetään Suomeen heinäkuussa.

Rajavartiolaitokselle vuonna 1995 hankituista Dornier-valvontalentokoneista uudistettiin modernisointiprojektin yhteydessä ohjaamo ja osa valvontajärjestelmistä. Ohjaamouudistuksen myötä lentokoneet vastaavat Euroopan laajuisesti uusimpia ja tulevaisuudessa odotettavissa olevia lentotoiminnan viranomaismääräyksiä. Valvontajärjestelmien päivityksellä laitteistojen tehoja lisättiin vastaamaan nykypäivän tarpeita.

Modernisoinnin yhteydessä koneen lennonvalvontajärjestelmät uusittiin käytännössä kokonaan. Päivitetty kommunikaatiovarustus mahdollistaa yhteydenpidon ilmailu-, meri- ja sotilastaajuuksilla, viranomaisradioverkossa sekä satelliittien välityksellä kaikissa tilanteissa. Kokonaisuutena koneiden toimintavarmuus paranee vanhojen vaikeasti huollettavien ja vikaherkkien laitteiden uudistamisen myötä.

Samassa yhteydessä otettiin käyttöön tieokonetabletteihin perustuva EFB-järjestelmä, jonka avulla voidaan luopua paperikarttojen ja -manuaalien käytöstä. Satelliittipohjaisella WiFi-yhteydellä koneen ohjaamosta ja kabiinista voidaan olla myös internetyhteydessä lennon aikana.

Koneiden valvontajärjestelmät uudistettiin perusteellisesti vuosina 2009–2012. Tämän jälkeen järjestelmiin on tehty pienimuotoisempia lisäyksiä ja päivityksiä. Nyt koneiden modernisoinnin yhteydessä kaikki valvontajärjestelmän tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät uusittiin vastaamaan nykypäivän standardeja sekä lisääntynyttä tehontarvetta.

Koneiden modernisointiprojekti toteutettiin Tanskassa ruotsalaisen Bromma Air Maintenance AB:n toimesta. Samaan aikaan tehdyn valvontalaitteiden päivityksen toteutti alkuperäinen laitetoimittaja ruotsalainen ST Airborne Systems AB.

Dornier-valvontalentokoneiden päätehtäviä ovat meri- ja maarajojen valvonta, merialueiden ympäristönvalvonta sekä meripelastus. Päivittäisten valvontalentojen lisäksi koneilla suoritetaan virka-aputehtäviä muille valvonta- ja pelastusviranomaisille. Rajavartiolaitos osallistuu lentokoneilla aktiivisesti myös Euroopan rajaturvallisuusviranomaisen Frontexin yhteisvalvontaoperaatioihin Välimerellä. Yhteensä Dornier-lentokone miehistöineen on osallistunut 16:een eri operaatioon vuodesta 2006 lähtien.

Rajavartiolaitoksen suunnitelmien mukaan Dorniereilla operointia jatketaan vuoteen 2025 asti, jolloin koneet on tarkoitus korvata uudella lentokonetyypillä.

Kansainvälinen lentäjäliitto antoi merkittävän tunnustuksen suomalaiselle lentokapteenille

allonen-1_kuvaaja_petripitkanen

Kapteeni Matti Allonen (vas.)Kuvaaja: Petri Pitkänen

Kapteeni Matti Allonen palkittiin viikonloppuna liikennelentäjien kattojärjestö IFALPA:n vuosikokouksessa Montrealissa merkittävällä Scroll of Merit -tunnustuksella pitkästä kansallisesta ja kansainvälisestä työstään liikenneilmailun turvallisuuden eteen.

Matti Allosen lentäjänura ulottuu viidelle vuosikymmenelle. Hän aloitti ilmavoimissa 1970-luvulla, työskenteli Ilmailulaitoksessa 1980-luvulla ja jäi eläkkeelle Finnairista 2013. Valmistuminen Helsingin Teknillisestä Korkeakoulusta mahdollisti monipuolisen uran lentämisen rinnalla. Hänen merkittävimmät tehtävänsä olivat toiminta 11 vuotta Finnairin teknisenä ohjaajana sekä 5 vuotta kestänyt Suomen Lentäjäliitto FPA:n puheenjohtajuus.

Vuonna 2005 kapteeni Allonen valittiin Finnairin teknisen ohjaajan toimen jälkeen FPA:n puheenjohtajaksi ja hyvin nopeasti hänen laaja suhdeverkostonsa siirsi nuoren kattojärjestön uudelle tasolle. FPA:n turvatoimikunnan toiminta muodostui ilmailun ekosysteemin tunnustetuksi osaksi ilmailuviranomaisen, poliitikkojen ja lentoyhtiöiden johdon rinnalle. Allosen tekninen tietämys ja hyvät henkilöyhteydet yhdistettyinä FPA:n asiantuntijoiden laajaan asiantuntemukseen ovat luoneet vahvan perustan FPA:n arvostukselle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Kapteeni Matti Allonen sai IFALPA:n Scroll of Merit -tunnustuksen työstään JAA-MMEL-työryhmässä vuosina 2001–2003 ja toiminnastaan IFALPA:n edustajana JAA-MMEL-ohjausryhmässä vuonna 2004 sekä Suomen edustajana IFALPA:n Safety-komiteassa vuosina 1986–89, Security-komiteassa 1987–89 ja Aircraft Design and Operations -komiteassa vuosina 2002–09.

Kansainvälinen lentäjäliitto IFALPA edustaa yli 100 00 lentäjää lähes 100 maassa ympäri maailman. IFALPA on perustettu vuonna 1948.

Finnair rekrytoi 350 uutta lentoemäntää ja stuerttia

1008770_540999812604477_1143623349_o

Finnairin jatkaa kasvustrategiansa toteuttamista rekrytoimalla 350 uutta lentoemäntää ja stuerttia seuraavan vuoden kuluessa.

– Finnair on voimakkaassa kasvuvaiheessa ja sen myötä jatkamme Finnairin ja Suomenkin mittakaavassa merkittäviä rekrytointeja. Matkustamohenkilöstön lisäksi tarvitsemme myös lisää lentäjiä, joille järjestetään haku ensi syksynä. Haemme strategiamme tueksi myös digiosaajia sekä muita ammattilaisia vaativiin asiantuntijatehtäviin, sanoo Finnairin henkilöstöjohtaja  Eija Hakakari .

– Yhteensä olemme parin viime vuoden aikana rekrytoineet jo noin 1000 uutta finnairilaista, ja rekrytoinnit jatkuvat tulevina vuosina kasvun myötä, Hakakari jatkaa.

Matkustamopalveluhenkilöstön rekrytointi alkaa 9.5.2017 jatkuvalla, avoimella haulla. Toisin kuin aiemmissa hauissa, kiinnostuneet voivat jättää hakemuksensa matkustamotyön peruskurssille milloin tahansa.

Hyväksytyt hakijat kutsutaan säännöllisin väliajoin järjestettävään kahdeksan viikon matkustamotyön peruskoulutukseen, joista ensimmäinen järjestetään syyskuussa. Finnair Flight Academyssa alkaa kuukausittain kaksi peruskurssia kevääseen 2018 saakka. Henkilöstöä haetaan sekä kokoaikaisiin työsuhteisiin että osa-aikaiseksi.

Matkustamopalveluhenkilöstön haku:

https://company.finnair.com/en/careers

Digiosaajien haku:

https://company.finnair.com/fi/toihin-finnairille/digiosaajat

Muut Finnairin avoimet työpaikat:

https://company.finnair.com/fi/toihin-finnairille

Ota lentomatkustamisen sanasto haltuun!

jet-airplane-in-the-sky-with-sun

Tiedätkö mikä on PIR? Entä oletko kuullut no show -ehdosta tai point-to-point -lipusta? Lentomatkustamiseen liittyy paljon englanninkielisiä termejä, lyhenteitä ja sanastoa, jotka on hyvä tuntea jo ennen kuin varaa lipun. Keräsimme tähän yleisimmät käsitteet ja kerromme, mitä ne tarkoittavat. 

Air Passenger Rights EU complaint form = EU:n valituslomake valituksen tekemiseksi lentoyhtiölle ja/tai kansalliselle valvontaelimelle.

Boarding pass eli tarkastuskortti = Lentokenttäviranomaisten vaatimuksista riippuen sinun tulee esittää matka-asiakirjasi, mobiilitarkastuskortti (boarding pass) tai paperinen tarkastuskortti, jonka olet tulostanut itse tai hakenut lähtöselvitystiskiltä. Internetlähtöselvitys kertoo sinulle, miten toimia lähtöselvityksen jälkeen ja mitä dokumentteja tarvitset mukaasi lentokentälle.

C-402/2007 ja C-432/2007
 = EU-tuomioistuin on luonut kyseisellä ennakkoratkaisullaanmatkustajille oikeuden samanlaiseen vakiokorvaukseen kuin lennon peruuntuessa, jos hän saapuu määräpaikkaansa vähintään 3 tuntia aikataulun mukaista saapumisajankohtaa myöhemmin, paitsi jos viivästys johtuu poikkeuksellisista olosuhteista. Ennakkoratkaisu on pidetty voimassa myös 23.10.2012 annetussa päätöksessä (C-581/10 ja C-629/10)

C 257/14 = Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio, jonka mukaan odottamattomiakaan teknisiä vikoja, jotka johtuvat osien ennenaikaisesta toimimattomuudesta, ei voi pitää poikkeuksellisina. Voidakseen evätä vakiokorvauksen matkustajalta lentoyhtiön täytyisi kyetä osoittamaan, että kyseessä oli lentoturvallisuuteen vaikuttava tekninen vika, joka johtui sabotaasista, terroriteosta tai useampaa samaan kalustoon kuuluvaa lentokonetta koskevasta piilevästä valmistusvirheestä, josta valmistaja tai lentoturvallisuusviranomainen on ilmoittanut.

Codeshare-lento = Lentoyhtiön yhteistyökumppaneiden operoima lento, joille lentoyhtiö tarjoaa paikkoja ja myy ne omalla lentonumerolla.

Charterlento eli tilauslento = Lento, joka lennetään muuna kuin aikataulun mukaisena reittiliikenteenä.

Electronic ticket, E-lippu = Sähköinen lentolippu, jonka lentoyhtiöt vaativat antaakseen matkustajan tulla lennolle. Jos et ole tulostanut lippua tai ladannut puhelimeen lentoyhtiön appsia, kannattaa E-lipun toimivuus varmistaa myös ilman nettiyhteyttä ja huolehtia, että puhelimessa on akkua jäljellä, ettei virta katkea kriittisellä hetkellä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 = Euroopan unionin (EU) lainsäädäntö lentomatkustajien oikeuksista. Asetus on kaikkia jäsenmaita sitova.

Huolenpito = Jos lento viivästyy tai on peruttu, voit vaatia lentoyhtiöltä huolenpitoaodottaessasi uudelleenreititytystä. Huolenpidolla tarkoitetaan aterioita ja virvokkeita kohtuullisessa suhteessa odotusaikaan ja kahta maksutonta puhelua, faksia tai sähköpostiviestiä. Lisäksi se tarkoittaa hotellimajoitusta, jos ylimääräinen yöpyminen on välttämätöntä ja kuljetusta lentoaseman ja hotellin välillä.

Issuing airline = Lentoyhtiö, joka on myynyt lipun.

Kansallinen valvontaelin (NEB, National Enforcement Body) = EU-asetuksen mukaisia lentomatkustajan oikeuksia valvova viranomainen. Useimpien valvontaviranomaisten toimivaltaan sisältyy vain mahdollisuus vaatia lentoyhtiötä muuttamaan korvauskäytäntöään, jos asetuksen säännöksiä ei ole noudatettu ja tarvittaessa määrätä lentoyhtiölle sakkoa rikkomuksista. Osa valvontaviranomaisista ottaa myös kantaa yksittäisen kuluttajan korvausvaatimukseen. Näin on asia paitsi Suomessa myös Latviassa, Espanjassa ja Ruotsissa.

Montrealin sopimus = Yleissopimus, jossa määrätään erilaisista matkustajalle maksettavista korvauksista, kuten esimerkiksi siitä, miten matkatavaroiden katoaminen tulee hyvittää.

Non-refundable = Lentolippua ei voi peruuttaa ja saada lipunhintaa takaisin.

No show -ehto = Yleinen sopimusehto, jonka mukaan lentoyhtiö peruuttaa jatkoyhteyksien ja paluulentojen varaukset, jos et ole menolennolla. Eli lippu on käytettävä siihen merkityssä järjestyksessä.

Operating airline eli operoiva lentoyhtiö = Lentoyhtiö, joka suorittaa kuljetuksen ja on siitä vastuussa. Joissakin tapauksissa lennon operoiva lehtoyhtiö ei ole sama yhtiö, jolta ostit lentolippusi.

PIR-lomake (Property Irregularity Report) = Lomake, joka matkustajan tulee täyttää lentokentän saapumisaulassa, kun ruumaan kirjattua matkatavaraa ei löydy tai se on vahingoittunut.

Poikkeuksellinen olosuhde = Näillä tarkoitetaan esimerkiksi työtaistelua, sopimatonta sääolosuhdetta, turvallisuusriskiä, poliittisesti epävakaita oloja tai ilmaliikenteen hallintaa koskevia päätöksiä.

Point-to-point -lippu = Lentolippu, jossa matkan jokainen osuus myydään erillisenä lippuna. Jos et ehdi jatkolennollesi viivästymisen takia et voit vaatia, että lentoyhtiö reitittää sinut uudelleen määränpäähäsi maksutta. Myös matkatavarat täytyy hakea ja lähtöselvittää jokaiselle osuudelle erikseen.

Reittiliikenne = Reittiliikenteessä matkustaja lentää aikataulun mukaisella lennolla.

Stand-by/SBY-koodi = Lento on täynnä eikä lentoyhtiö pysty antamaan matkustajalle istuinpaikkaa. Paikkanumeron saa yleensä lähtöselvitystiskiltä tai lähtöportilta. Katso myös kohta “ylivaraus”.

Tekninen vika = Hyvin usein lentoyhtiöt kiistävät matkustajan vakiokorvausta koskevan vaatimuksen vetoamalla siihen, että viivästyksen tai peruutuksen on aiheuttanut tekninen vika. Lentoyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että viivästys johtui poikkeuksellisista olosuhteista ja että niitä ei olisi voitu välttää tilanteeseen soveltuvilla toimenpiteillä.

Vakiokorvaus = Lennon viivästyessä vähintään kolme tuntia tai peruuntuessa lentoyhtiöltä voi vaatia vakiokorvausta. Korvaussumma määräytyy lennon pituuden ja uudelleenreitityksestä johtuvan viivästyksen mukaan. Vakiokorvausta ei voi saada, jos lennon viivästys tai peruutus on johtunut poikkeuksellisista olosuhteista.

Ylivaraus
 = Tilanne, jolloin kaikki lipun lennolle varanneet eivät mahdu lennolle. Lentoyhtiön on tuolloin ensisijaisesti etsittävä vapaaehtoisia, jotka voivat luopua lennostaan.

Lue lisää:
Lentomatkustajan oikeudet. Euroopan kuluttajakeskuksen kotisivut.
Kuluttajan maksuton apuri lomamatkalla: ECC-Net Travel –mobiilisovellus. Euroopan kuluttajakeskuksen tiedote 8.6.2015.

Lääkärihelikoptereilla vilkkain vappu vuosiin

881810eeba7e4e20_featured

Lääkärihelikopterihälytysten perusteella suomalaiset juhlivat vappua tänä vuonna neljä päivää. Vappuaatto ja -päivä olivat rauhallisimmat kolmeen vuoteen, mutta kokonaisuudessaan vappuviikonloppu oli FinnHEMSin historiassa toiseksi vilkkain. Eniten hälytyksiä kirjattiin vapunpäivänä.

Hälytysmäärien perusteella vapun juhliminen aloitettiin tänä vuonna perjantaina, jolloin lääkärihelikopteri sai 49 hälytystä. Lauantaina hälytyksiä tuli 50, mikä on saman verran kuin tavallisena lauantaina. Vappuaattona hälytyksiä tuli 47 ja vapunpäivänä 51.

Kaikkiaan FinnHEMSin tukikohdissa vastaanotettiin vappuviikonloppuna (28.4.–1.5.) 197 hälytystä.
Tajuttomuus, elottomuus ja päihteet korostuvat

Vappuna hoidettiin eniten tajuttomia ja elottomia potilaita. Kyse on muulloinkin yleisimmistä FinnHEMS-lääkärihelikoptereiden tehtävistä.

Tavallisena viikonloppuna päihteet liittyvät noin puoleen hälytystapauksista, mutta vappuna osuus on kaksi kolmasosaa. Tuolloin hälytyksissä korostuvat myös päihteisiin liittyvät myrkytykset ja vammautumiset sekä liikenneonnettomuudet.

– Vappuna potilaita kohdataan tavallista kevätviikonloppua enemmän ulkona, joten myös hypotermia- ja hukkumistapaukset työllistivät lääkärihelikoptereita, kertoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen .
Kiireisintä Vantaalla ja Tampereella

Kiireisintä vappuna oli Vantaan (44 hälytystä) ja Pirkkalan (41) tukikohdissa. Tehtävämäärien puolesta rauhallisinta taas oli Pohjois-Pohjanmaalla; Oulun tukikohtaan tuli vappuviikonlopun aikana 26 hälytystä.

FinnHEMSin viisivuotisen toimintajakson aikana vappu on kuulunut aina vuoden vilkkaimpiin päiviin. Eniten hälytyksiä on kertynyt Pirkanmaan tukikohdan, FH30 alueelle. Rauhallisinta vapun vietto on tilastojen valossa pohjoisessa, Rovaniemen tukikohdan toiminta-alueella.
Vapun (28.4.–1.5.2017) hälytysmäärät tukikohdittain:

Tukikohta Hälytykset
FH10 Vantaa 44
FH20 Turku 31
FH30 Pirkkala 41
FH50 Oulu 26
FH51 Rovaniemi 28
FH60 Kuopio 27
YHTEENSÄ 197

Lääkärihelikopterin tärkein tehtävä on viedä ensihoitolääkäri ja tehohoitotasoinen ensihoito nopeasti apua tarvitsevan potilaan luo. Näin hoito pystytään aloittamaan välittömästi tapahtumapaikalla. Tilanteen ja paikan mukaan potilas kuljetetaan jatkohoitoon ambulanssilla tai lääkärihelikopterilla.

Finnair ja Finavia testaavat kasvojentunnistusteknologiaa Helsinki-Vantaan lähtöselvityksessä

medium_Helsinki_Airport_Gate_34_sign

Kuva: Finavia

Finnair ja Finavia testaavat kasvojentunnistusteknologiaa Finnairin lentojen lähtöselvityksessä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. 2.-23.5. toteutettavassa kokeilussa selvitetään kasvojentunnistusteknologian soveltuvuutta lentokenttäympäristöön ja lentoyhtiön järjestelmiin ja käytäntöihin. Finnair on kutsunut testiryhmään noin 1000 paljon matkustavaa Finnair Plus -asiakasta.

”Kasvojentunnistusteknologia kiinnostaa meitä, sillä se voi tarjota mahdollisuuksia helpottaa ja nopeuttaa asiakkaan matkallelähtöä, ja jopa poistaa erillisen tarkastuskortin tarpeen tulevaisuudessa”, sanoo Finnairin maapalveluiden kehittämisestä vastaava johtaja Sari Nevanlinna . ”Testillä haemme tietoa teknologian vaikutuksesta asiakaskokemukseen sekä sen soveltuvuudesta lentoyhtiön prosesseihin.”

Testiin osallistuvat asiakkaat lataavat Finnairin kautta saatavan testisovelluksen, jolla he toimittavat kasvokuvansa testissä käytettävään järjestelmään. Testiajanjaksoon sijoittuvien matkojen aikana lähtöselvitykseen testiasiakkaat käyttävät erityistä lähtöselvitystiskiä, jossa kasvojentunnistusteknologia on käytössä. Lähtöselvitystiskillä oleva asiakaspalvelija varmistaa asiakkaan matkatiedot samalla kun kirjaa kasvojentunnistuksen onnistumisen testijärjestelmään.

”Haluamme muuttaa lentomatkustusta entistä sujuvammaksi ja olla mukana kehittämässä asiakaskokemusta. Kasvojentunnistus on osa isompaa biometrisen tunnistautumisen megatrendiä. Se tekee mahdolliseksi Hands in the pockets -matkustamisen, jolloin matkustusasiakirjoja ei enää tarvita. Kun matkaan liittyvä tieto on digitalisoitu, läpimenoaika lentoaseman eri tarkastuspisteiden kautta nopeutuu ja helpottuu. Testasimme viime vuonna kasvojentunnistusteknologiaa henkilökunnan turvatarkastuksessa ja saimme siitä hyvin rohkaisevia tuloksia”, sanoo Helsinki-Vantaan apulaisjohtaja Heikki Koski Finaviasta.

Testissä käytetty kasvojentunnistusjärjestelmän on rakentanut Futurice yleisesti saatavilla olevia ohjelmistoja ja laitteita sekä pilvipalveluja hyödyntäen, ja vahvasti asiakaskokemusta painottaen. “Käytämme kasvonpiirteisiin perustuvaa tunnistusteknologiaa, joka kääntää kasvokuvat biometrisiksi tunnisteiksi. Tämä mahdollistaa testissä olevien matkustajien tunnistamisen ilman, että kuvia tarvitsee varastoida. Testi tuottaa hyödyllistä tietoa ratkaisun toimivuudesta ympäristössä, jossa on suuret asiakasvirrat ja tarkat turvamääräykset,” sanoo Futuricen projektipäällikkö Tuğberk Duman .

Hornetin seuraajahankkeen tarjouspyyntö lähetetään kaikille hävittäjäkandidaateille

KUVITUSKUVA2_ILMAV

Kuva: Ilmavoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti huhtikuussa 2016 Hornetin seuraajahankintaa (HX-hävittäjähanke) koskevan tietopyynnön neljän valtion hallituksille, jotka välittivät sen edelleen maansa ilmailuteollisuudelle. Tietopyyntöön saatiin marraskuussa 2016 hallitusten välittäminä vastaukset viideltä lentokonevalmistajalta. Tietopyyntöjen tuottaman informaation tarkentamista jatketaan tämän vuoden aikana, ja tarjouspyyntö Hornetin seuraajasta lähetetään keväällä 2018 neljän valtion hallitusten kautta kaikille viidelle valmistajalle.

HX-hävittäjähankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla.

Neljän maan puolustushallinnoille lähetettyyn tietopyyntöön (Request for Information, RFI) vastasivat Isosta-Britanniasta BAE Systems (Eurofighter Typhoon), Ranskasta Dassault Aviation (Rafale), Ruotsista Saab (JAS Gripen E) ja Yhdysvalloista Boeing (F/A-18 Super Hornet) sekä Lockheed Martin (F-35).

Tietopyynnöissä vastaajille esiteltiin Suomen ilmapuolustuksen toimintaympäristöä kuvaavia skenaarioita. Vastaajilta pyydettiin ratkaisumalleja ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaamiseksi skenaarioiden mukaisissa tehtävissä vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä.

Vastauksissa tarkasteltavat osa-alueet käsittivät ilma-alusten lisäksi muun muassa niiden asejärjestelmät, koulutusvälineet, koulutuksen, johtamisjärjestelmät sekä ylläpidon edellyttämät järjestelyt.

Vastaajille annettiin myös mahdollisuus esittää ratkaisuja, joissa monitoimihävittäjien suorituskykyjä voi olla täydentämässä esimerkiksi useampia lentokonetyyppejä tai miehittämättömiä ilma-aluksia.

Puolustushallinnon asiantuntijat ovat alustavasti analysoineet tuhansia sivuja kattavat, pääasiassa salaista aineistoa sisältävät vastaukset talven 2016–17 aikana.

Valmistajien vastaukset sisältävät monipuolisia ja laajoja ratkaisuehdotuksia puolustushallinnon esittämiin skenaarioihin. Kaikissa vastauksissa esitetään Hornetien suorituskyvyn korvaamista monitoimihävittäjän suorituskykyihin perustuvilla ratkaisuilla. Vastauksissa kuvattiin myös monitoimihävittäjien sekä erityyppisten miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten välisiä rajapintoja skenaarioiden mukaisissa tehtävissä.

Hävittäjäkandidaatit erottuvat vastauksissa toisistaan muun muassa häiveteknologian ja elektronisen vaikuttamisen soveltamista koskevien ratkaisujen osalta. Jokainen ehdokas on integroitavissa ilmavoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmään ilman huomattavia muutoksia.

Koulutusjärjestelmissä hyödynnetään nykyisiä koulutusratkaisuja monipuolisemmin virtuaalisen, simulaatiopohjaisen ja oikealla lentokalustolla tapahtuvan harjoittelun yhdistämistä.

Vastausten analyysin perusteella Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaaminen täysmääräisesti on mahdollista hankinnalle suunnitellussa 7–10 miljardin euron kustannuskehyksessä.

Kaikkien hävittäjäkandidaattien käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat annettujen vastausten perusteella rahoitettavissa nykyisen tasoisesta puolustusbudjetista.

Tarkat vertailukelpoiset hintatiedot eri konetyyppien osalta muodostuvat tarjouspyyntöjen vastausten perusteella. Tällöin hankinta käsittää monitoimihävittäjän ja sen operoinnin mahdollistavat oheisjärjestelmät, sensorit ja muun tehtävävarustuksen sekä operatiivisen käytön aloittamisen edellyttämät aseet.

Tarjouspyynnöt lähetetään keväällä 2018

HX-hävittäjähankkeen tietopyyntövastaukset muodostavat hyvän perustan kattavan ja vaativan tarjouspyynnön valmistelemiselle Suomen puolustusjärjestelmän vaatimuksiin vastaavasta Hornetin seuraajasta.

HX-hankkeen ehdokkaiden analyysiä jatketaan vuoden 2017 aikana, jolloin tietopyyntöjen vastauksia tarkennetaan yhteistoiminnassa hävittäjävalmistajien kanssa virallisten tarjouspyyntöjen laatimista varten.

Tässä yhteydessä puolustushallinnon edustajat hankkivat tarkentavia tietoja tietopyyntöjen vastauksiin valmistajamaissa suoritettavilla testeillä, koelennoilla ja simulaattorilennoilla.

Tietopyyntöjen tarkentamisessa käytetään apuna myös Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen maaliskuussa 2017 lähettämän, Hornetin seuraajan aseita ja ulkoisesti kannettavia tehtävävarusteita koskevan tietopyynnön vastauksia.

Virallinen tarjouspyyntö (Request for Quotation, RFQ), Hornetin seuraajasta tehdään neljän valtion hallituksien kautta kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle lentokonevalmistajalle keväällä 2018. Hävittäjäkandidaattien olosuhdetestaus Suomessa on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana.

Lopullinen valintapäätös Hornetin seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021. Valintapäätös tehdään perustuen neljään päätöksentekoalueeseen, jotka ovat monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö, elinkaarikustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen vaikutus.

Uuden monitoimihävittäjäkaluston käyttöönotto ja Hornet-kaluston poistuminen palveluskäytöstä ajoittuu vuosiin 2025–30.

Suomi ja Kiina uudistivat lentoliikennejärjestelyjä

china-25271282424049wNkw

Suomi ja Kiina ovat sopineet uusista lentoreiteistä ja allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU) lentoliikenteestä. Suomen ja Kiinan väliset lentoliikennesopimusneuvottelut pidettiin 20.-21. huhtikuuta Helsingissä.

Neuvotteluissa sovittiin, että lentoyhtiöiden on mahdollista aloittaa liikenne Suomen ja Nanjingin välillä. Lisäksi sovittiin, että Suomi voi lisätä lentoliikennettä Pekingiin myös Rovaniemeltä. Neuvotteluissa poistettiin operoivien yhtiöiden määrää koskevat rajoitteet eli jatkossa maat voivat vapaasti nimetä useita lentoyhtiöitä ilman määrällisiä rajoituksia.

Seuraavat maiden väliset lentoliikenneneuvottelut pidetään Kiinassa viimeistään vuonna 2019.

SAS aloittaa ympärivuotiset lennot Helsingistä Malagaan

a3eec211b5e52d66_800x800ar

Uusi reitti lennetään lauantaisin 4. marraskuuta lähtien vuoden ympäri Airbus A320 – ja Boeing 737-800– lentokoneilla. SAS lentää lisäyksen jälkeen 10 viikottaista vuoroa Skandinaviasta ja Suomesta Malagaan.

Malaga sijaitsee Espanjan Aurinkorannikolla ja uusi reitti vastaa lisääntyneeseen kysyntään erityisesti vapaa-ajan matkustuksen osalta.

–           Malaga on erittäin suosittu kohde suomalaisten keskuudessa ja olemme iloisia voidessamme tarjota suoran yhteyden Suomesta Aurinkorannikolle, kertoo Anders Wahlström, SAS Suomen ja Ruotsin myyntijohtaja. Uusi reitti vahvistaa entisestään SAS:n hyviä yhteyksiä Suomesta Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan kautta muihin suomalaisten suosikkikohteisiin maailmalla. Matkustajilla on valittavinaan SAS GO- tai enemmän mukavuuksia tarjoava SAS PLUS-lippu. SAS PLUS sisältää mm. pääsyn nopeaan Fast Track- turvatarkastukseen, SAS Loungeen, ateriat ja juomat lennolla, lisämatkavaran ja tuplasti Eurobonus-pisteitä.

Uusien reittien lisäksi SAS uudistaa lentokoneensa Euroopan lennoilla vuosien 2017-2019 aikana. Uusissa matkustamoissa matkustajien käytössä on markkinoiden nopein Wifi-yhteys, joka mahdollistaa elokuvien ja tv-ohjelmien suoratoiston. Mukavissa istuimissa on myös USB-liitäntä elektronisten laitteiden latausta varten lennon aikana.

Aikataulu:
Helsinki – Malaga, SK4307 lähtee lauantaisin 09.45 ja saapuu 13.30
Malaga – Helsinki, SK4308 lähtee lauantaisin 14.30 ja saapuu 20.15