Norwegianin lentäjä- ja matkustamohenkilöstöyhtiöt Ruotsissa ja Tanskassa hakeutuvat konkurssiin

Norwegian_737-800

Covid-19 on vaikuttanut siihen, että maa toisensa jälkeen on sulkenut rajansa. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että edellytykset matkustamiselle ovat kadonneet. Norwegianille tämä on tarkoittanut, että lähes koko lentotoiminta on keskeytynyt, mutta suuret henkilöstökustannukset ovat säilyneet. Lentäjät ja matkustamohenkilöstö ovat pääosin Norwegian-konsernin eri tytäryhtiöiden palveluksessa. Huolimatta toimenpiteistä, joita yhtiö on tehnyt kustannusten vähentämiseksi, tytäryhtiöiden hallituksille ei valitettavasti jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin jättää konkurssihakemukset.

Neljän Norwegianin tytäryhtiön, Pilot Services Sweden AB:n, Norwegian Pilot Services Denmark ApS:n, Norwegian Cabin Services Denmark ApS:n ja Norwegian Air Resources Denmark LH ApS:n, hallitukset tekivät tänään maanantaina päätökset hakeutumisesta konkurssiin. Norjassa on mahdollista lomauttaa henkilöstöä, mikä merkitsee, että valtio vastaa palkkakustannuksista lomautusaikana. Valitettavasti vastaavaa lomautusmahdollisuutta ei ole Ruotsissa ja Tanskassa, mikä tarkoittaa, että kustannukset säilyvät, vaikka lentäjät ja matkustamohenkilöstö eivät ole töissä.

Tilanne ei vaikuta Norwegianin Ruotsissa olevaan tytäryhtiöön, Norwegian Air Swedeniin (NSE). Norwegianilla on 54 Ruotsiin rekisteröityä lentokonetta ja lentotoimilupa Ruotsissa. Koronasta johtuen Norwegian ei ole operoinut lentoja Ruotsissa ja Tanskassa useiden viime viikkojen aikana.

– Kriisi koettelee ilmailualaa pahemmin kuin koskaan aiemmin ja olemme tehneet kaiken, mitä voimme, jotta olisimme voineet välttää sen, mitä tytäryhtiöillemme Ruotsissa ja Tanskassa tapahtuu nyt. Kilpailijoidemme tapaan olemme pyytäneet Ruotsin ja Tanskan valtioiden tukea. Ensimmäinen muodollinen hakemus Ruotsin viranomaisille jätettiin kuukausi sitten, mutta vielä ei ole esitetty konkreettisia ehdotuksia likviditeettitoimenpiteiksi. Meillä ei ole aikaa odottaa, sillä yhtiö on akuutissa kriisissä. Lentäjämme ja matkustamohenkilöstömme ovat toimintamme ydin ja he ovat tehneet loistavaa työtä. Tämä oli raskas päätös ja pahoittelen syvästi seurauksia, joita tästä aiheutuu niille, joita asia koskee. Työskentelemme vuorokauden ympäri viedäksemme meidät tämän kriisin läpi ja lentääksemme jälleen vahvempana ja parempana Norwegianina kuin koskaan aikaisemmin sekä yhtiönä, joka voi tarjota töitä lentävälle henkilöstölle tulevaisuudessa, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Jacob Schram.

Huolimatta toimenpiteistä, joita yhtiö on jo tehnyt, Ruotsin ja Tanskan valtioiden merkittävän tuen puuttuminen ei antanut muuta vaihtoehtoa. Alla olevien Norwegian-konsernin yritysten hallitukset ovat tänään maanantaina 2. huhtikuuta päättäneet hakeutua konkurssiin:

  • Pilot Services Sweden AB
  • Norwegian Pilot Services Denmark ApS
  • Norwegian Cabin Services Denmark ApS
  • Norwegian Air Resources Denmark LH ApS

Koska tarve lentäjille ja matkustamohenkilöstölle on tällä hetkellä käytännössä katsoen olematon, Norwegian on myös irtisanonut sopimukset miehistöpalveluita Norwegianille tarjoavien OSM Aviationin ja Rishwortin kanssa. Näillä yhtiöillä on lentohenkilöstöä Ruotsissa, Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Konkurssiin hakeutuvat yhtiöt ja irtisanottavat sopimukset koskevat 1 571 lentäjää ja 3 134 matkustamohenkilöstön jäsentä Ruotsissa, Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Vaikutukset eivät koske noin 700 lentäjää ja 1 300 matkustamohenkilöstön jäsentä Norjassa, Ranskassa ja Italiassa.

Kyseessä olevien maiden konkurssituomioistuimet ja konkurssinhoitajat jatkavat konkurssiin hakeutuvien tytäryhtiöiden asioiden käsittelyä.

Ulkopuolisten konsulttien käyttö hävittäjähankkeen tapaamisissa päättyy

ILMAV_HX-Challenge_20191231

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on keskusteltuaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa päättänyt, että Suomen monitoimihävittäjähankkeen valmistelussa on vastaisuudessa pidättäydyttävä kaikista yhteyksistä HX-hävittäjähankkeen tarjoajia edustavien konsulttiyritysten ja konsulttien kanssa. Käytäntö koskee kaikkia tapaamisia ja muita yhteyksiä ja astuu voimaan välittömästi. HX-hanke tulee vetoamaan kaikkiin tarjoajiin, jotta konsultteja ei käytettäisi enää myöskään virallisissa neuvotteluissa.

Nyt tehdyn linjauksen taustalla on, että HX-hävittäjähankkeessa on siirrytty valmistelemaan lopullista tarjouspyyntöä ja tässä vaiheessa halutaan tehdä selvä ero tarjoajayritysten ja heitä edustavien konsulttiyritysten välille.

Kaksi Hornetia Ramstein Alloy 1/2020 -koulutustapahtumaan

ILMAVE_HN kaupungin yllä_20121127

Boeing F/A-18 C/D Hornet Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat osallistuu NATO:n jäsen- ja kumppanimaiden Ramstein Alloy 1/2020 -koulutustapahtumaan kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä 20.‒22. huhtikuuta.

Ramstein Alloy -koulutustapahtumissa NATO:n jäsen- ja kumppanimaiden ilmavoimat harjoittelevat yhteistoimintaa Itämeren alueella käyden läpi erilaisia ilmavalvonta- ja tunnistuslentotoimintaan liittyviä skenaarioita. Harjoiteltaviin skenaarioihin sisältyy esimerkiksi radiohäiriöstä kärsivän koneen saattaminen ja saattovastuun luovuttaminen toiselle lento-osastolle.

Koronavirustilanteen (COVID-19) takia Ramstein Alloy 1/2020 -lentokierroksiin osallistuvat Karjalan lennoston Hornetit tukeutuvat vain kotitukikohtaansa Rissalaan. Kierrokset lennetään kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren yllä sekä Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilassa.

Ilmavoimat on osallistunut Ramstein Alloy -koulutustapahtumiin ja niitä edeltäneisiin, vastaavan koulutussisällön Baltic Region Training Event -tapahtumiin vuodesta 2008 alkaen. Edellisen kerran ilmavoimat osallistui Ramstein Alloyhin syyskuussa 2019.

Finnair syventää yhteistyötään Juneyao Airin kanssa

69753715_1282841531884182_7194165951326060544_o

Finnair ja Shanghaissa toimiva Juneyao Air ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen syventääkseen yhteistyötään Kiinan ja Euroopan välisillä lentoreiteillään. Yhteistyön aloittaminen edellyttää vielä asianmukaiset viranomishyväksynnät.

Aiesopimuksen tavoitteena on perustaa joint venture -yhteisyritys Helsinki – Shanghai -reitille. Sen avulla Finnair ja Juneyao Air voivat tarjota liikematka- ja vapaa-ajan asiakkailleen laajempia kohde-, aikataulu- ja hinnoitteluvaihtoehtoja sekä saumattoman matkustuskokemuksen molempien lentoyhtiöiden pääkenttien kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalla (HEL) ja Pudongin kansainvälisellä lentoasemalla (PVG).

”Huolimatta tästä lentoliikenteelle erittäin haastavasta ajasta, olemme erittäin sitoutuneita Kiinan markkinaan. Tästä yhtenä esimerkkinä on yhteistyömme Juneyao Airin kanssa. Olemme nyt ottamassa tärkeää askelta syventääksemme viime vuonna alkanutta yhteistyötämme. Se palvelee entistä paremmin asiakkaitamme. Yhteistyö luo myös pohjaa tulevaisuuden kasvulle sitten, kun lentoliikennemarkkinat alkavat jälleen normalisoitua ”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Ole Orver.

”Lentoliikenne on nyt vaikeassa tilanteessa. Uskomme kuitenkin edelleen vahvasti Kiinan ja Euroopan markkinoihin sekä kumppanuuteemme Finnairin kanssa. Olemme aiemmassa yhteistyössämme Finnairin kanssa saavuttaneet luotettavan ja molempia osapuolia hyödyttävän kumppanuuden ja jaamme yhteiset visiot ja arvot. Kumppanuuden laajentaminen antaa meille mahdollisuuden kehittää yhteistyötämme edelleen: Voimme tarjota asiakkaillemme entistä monipuolisempia palveluja sekä laajemman kohdevalikoiman”, sanoo Juneyao Airin varatoimitusjohtaja Yu Chengji.

Juneyao Air avasi lentoreitin Shanghaista Helsinkiin heinäkuussa 2019, mistä lähtien Finnair ja Juneyao Air ovat jakaneet lentokoodinsa toistensa Helsinki-Shanghai-reiteille ja valituille reiteille Helsingistä Eurooppaan ja Shanghaista muualle Kiinaan. Myös Finnair Plus ja Juneyao Air Club -kanta-asiakasjärjestelmien vastavuoroinen sopimus toteutettiin elokuussa 2019. Sen avulla asiakkaat voivat ansaita ja lunastaa lentopisteitä molempien kumppaneiden koko verkostossa.

Kun yhteisyrityshanke toteutuu, se mahdollistaa lentokoodien jakamisen merkittävän laajentamisen molempien kumppaneiden verkostoissa, etenkin Shanghain Pudongin ja Helsinki-Vantaan lentoasemien jatkoyhteyksien osalta sekä kanta-asiakkaiden entistä paremman palvelun.

Savonlinna-Helsinki lentoliikenne jää toistaiseksi tauolle

aircraft-1573399343tMd

Savonlinnan ja Helsingin välinen säännöllinen lentoliikenne on toistaiseksi keskeytetty reitin matkustajamäärien vähenemisen ja poikkeusolojen liikkumisrajoitusten vuoksi. Lentoliikenteen keskeyttämisellä pyritään myös estämään koronaviruksen leviämistä.

Savonlinnan ja Helsingin välinen säännöllinen lentoliikenne on ollut osa valtion ja Savonlinnan kaupungin tilaamaa ostoliikennettä.

Savonlinnan kaupunki, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja reittiä liikennöivä Maavoima Oy ovat tehneet sopimukseen muutoksen kysynnän laskemisen ja vallitsevan koronapandemian takia.

Lentoliikenne on nyt aiemmin suunnitellulla pääsiäistauolla ja liikennöinti keskeytetään tauon jälkeen toistaiseksi.

EU-sääntelyä täydentäviä muutoksia ilmailulakiin

jet-airplane-1354425690D11

Hallitus esittää ilmailulakiin uudistuvaa EU-sääntelyä täydentäviä muutoksia. Muutosten taustalla on Euroopan unionin siviili-ilmailun turvallisuutta ja EU:n lentoturvallisuusvirastoa koskeva niin kutsuttu EASA-asetus.

EASA-asetus ja sen nojalla annetut säädökset ovat jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Kansallista liikkumavaraa jätetään kuitenkin muun muassa kevytilmailua ja miehittämätöntä ilmailua, kuten drooneja, koskevissa kysymyksissä.

Kevyitä ilma-aluksia, kuten ultrakevyitä lentokoneita, säädellään jo tällä hetkellä kansallisesti EU-sääntelyn sijaan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jatkossa Suomessa kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvia kevyitä ilma-aluksia olisivat pääasiassa ilma-alukset, joissa on enintään kaksi paikkaa, eikä niiden suurin sallittu lentoonlähtömassa ylitä 600 kiloa.

Kansallista liikkumavaraa miehittämättömän ilmailun ikärajoissa ja vakuutuksenottovelvollisuudessa

Miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjaajan ikärajavaatimukset ovat uusi EU-lainsäädännöstä tuleva vaatimus. EU-sääntely jättää kuitenkin kansallista harkintavaltaa ikärajojen osalta.

Hallitus esittää, että sallittua liikkumavaraa käytettäisiin miltei täysimääräisesti. Alhaisimman riskin toiminnassa, jossa lennättäminen tapahtuu esimerkiksi aina näköyhteyden päässä, ikäraja olisi 12 vuotta. Riskien lisääntyessä, esimerkiksi silloin kun lennättäminen tapahtuisi ilman näköyhteyttä, ikärajaksi esitetään 15 vuotta. Korkeimman riskin toiminnassa ikäraja olisi 18 vuotta, minkä osalta EU-lainsäädäntö ei jätä liikkumavaraa.

Muutoksia olisi tulossa myös miehittämätöntä ilmailua koskevaan vastuuvakuutuksenottovelvollisuuteen. EU-lainsäädäntö asettaa vakuuttamisvelvollisuuden yli 20 kilon painoisille miehittämättömille ilma-aluksille. Kansallisesti voidaan päättää tätä kevyempien miehittämättömien ilma-aluksien vakuutuksenottovelvollisuudesta. Hallitus esittää, että vastuuvakuutusvelvollisuus koskisi myös ilma-aluksia lukuun ottamatta vähäriskisintä toimintaa. Vakuutuksen tulisi olla tavanomainen vastuuvakuutus vahinkojen varalle.

Lisäksi esitetään, että jatkossa Liikenne- ja viestintävirasto voisi perustaa ilmatilavyöhykkeitä, joissa helpotetaan tai rajoitetaan miehittämättömien ilma-alusten käyttöä. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto vastaisi myös miehittämättömien ilma-alusten markkinavalvonnasta.

Hallituksen esityksessä on huomioitu lausuntokierroksella tullut palaute. Esityksessä on tarkennettu muun muassa ehdotuksia, jotka koskevat miehittämättömän ilmailun vakuuttamisvelvollisuutta ja vahingonkorvausvastuuta sekä miehittämättömien ilma-alusten käyttöä helpottavia tai rajoittavia ilmatilavyöhykkeitä. Valmistelun aikana sidosryhmiä kuultiin tiiviisti.

Mitä seuraavaksi?

Hallitus antoi esityksen ilmailulain muutoksista eduskunnalle 8.4.2020.

Esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2020.

Finavian tammi-maaliskuun tilastot osoittavat koronaviruspandemian merkittävät vaikutukset lentoliikenteeseen

medium_helsinki_airport_apron_and_air_traffic_control_tower

Finavian uusimmat lentoliikennetilastot kertovat koronavirusepidemian huomattavista vaikutuksista lentoliikenteeseen ja lentoasemien toimintaan. Yhteensä lentomatkustajien määrä väheni kaikilla Finavian lentoasemilla tammi-maaliskuussa 20,1 %. Maaliskuussa Helsinki-Vantaalla oli peräti 57,2 prosenttia vähemmän matkustajia kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

”Huoli matkustajiemme ja työntekijöidemme hyvinvoinnista koskettaa meitä syvästi. Koronaviruspandemia on konkretisoitunut monella tavalla Finavian lentoasemilla. Viikoissa maailmanlaajuiseksi pandemiaksi muuttuneen epidemian vaikutukset koko toimialaan ovat olleet todella merkittäviä ja laaja-alaisia. Tilanne on vaikuttanut myös lentoyhtiöihin, lentoasemilla toimiviin yrityksiin, työpaikkoihin ja investointeihin.

Tämän hetkisen ennusteen mukaan arvioimme lentoliikenteen vähentymisellä olevan yli 100 miljoonan euron vaikutus Finavian liikevaihtoon vuonna 2020. Kokonaismatkustajamäärän arvioimme jäävän tänä vuonna jopa kolmanneksen viime vuodesta. Tämä on huomattavasti rajumpi pudotus, kuin mikään lentoliikenteen aikaisemmin kokema muutos.

Jotta voimme päästä tämän vaativan tilanteen yli yhdessä lentoasemayhteisön kanssa, olemme antaneet helpotuksia vuokralaistemme ja kumppaneidemme suuntaan. Myös Helsinki-Vantaan meneillään olevaa kehitysohjelmaa on toistaiseksi päätetty jatkaa taataksemme Suomen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa.” Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki kertoo.

Vielä tammikuussa 2020 matkustajien määrä noudatti viime vuotiseen tapaan maltillista kasvua. Koronavirusepidemian levittyä ensin Aasiassa, väheni matkustajien määrä merkittävästi helmikuussa varsinkin Kiinan reiteillä. Eniten vaikutukset näkyvät maaliskuun tilastoissa, jolloin Kiinan reiteillä matkusti 95,8 % vähemmän matkustajia kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

Epidemian levitessä Eurooppaan lentoyhtiöiden kysyntä laski merkittävästi viranomaisten asettamista rajoituksista ja vähentyneestä matkustamisesta johtuen. Maaliskuussa Italian reiteillä matkusti noin 4000 matkustajaa (-89,5 %) ja Espanjan reiteillä 84 000 matkustajaa (-56,3 %). Kotimaan lennoilla matkusti 298 000 matkustajaa maaliskuussa (-55,0 %) ja määrä väheni maaliskuun loppua kohden voimakkaasti viranomaisten matkustusrajoitusten astuttua voimaan. Verkostolentoasemien matkustajamäärä laski tammi‒maaliskuussa yhteensä 18,7 prosenttia. Suuremmista lentoasemista matkustajien määrä laski eniten Oulussa (-26,0 %), Kittilässä (-13,5%) ja Rovaniemellä (-12,0%).

Tilastoissa huomioitavaa on, että Finavian ei tilastoi matkustajien kansalaisuutta, vaan matkustajien lukumääriä reiteittäin ja maittain. Kotimaan matkustaja ei toisin sanoen ole välttämättä Suomen kansalainen, vaan kotimaan sisäisellä reitillä matkustava henkilö.

Helsinki-Vantaan tilanne tällä hetkellä

Normaalina päivänä Helsinki-Vantaalta matkustaa keskimäärin 57 000 matkustajaa. Tällä hetkellä matkustajia on reilu tuhat ja määrä vähenee edelleen. 19. maaliskuuta Finavia sulki Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 1:n lähtöselvitykset ja matkatavaroiden luovutuspisteet sekä auloissa sijaitsevat palvelut. Tämä tarkoittaa, että kaikki toteutuvat lennot operoidaan toistaiseksi terminaali 2:n kautta. Myös muita terminaaliosia on suljettu sekä Schengen että non-Schengen-alueella. Kiitotie 3 suljettiin lentoliikenteeltä toistaiseksi 1. huhtikuuta.

Tällä hetkellä kaikki maahan saapuvat ja maasta lähtevät henkilöt kulkevat rajatarkastuksen kautta, ja kaikki Suomeen saapuvat matkustajat kulkevat terveysviranomaisten ylläpitämän terveystarkastuspisteen kautta. Finavia tukee viranomaisia mm. ohjeistamalla matkustajia sekä muuttamalla matkustajien ohjausta ja matkustajaprosesseja terminaaleissa ja asematasolla. Finavia on myös toteuttanut useita toimenpiteitä, jotka lisäävät väljyyttä terminaalitiloissa ja vähentävät tartuntariskiä.

Vaikka iso osa palvelupisteistä on kiinni myös muualla kuin suljetuissa terminaalitiloissa, lentoasemalla pyritään pitämään avoinna joitakin pisteitä, kuten apteekki-, kioski- ja kahvilapalveluita. Aukioloajat ovat kuitenkin tavanomaista suppeammat. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on avoinna muutamia ravintoloita, jotka myyvät ruokaa mukaan take away -annoksina.

Finavian toimista koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi kerrotaan lisää täällä.

Suurin osa verkostolentoasemista on tilapäisesti suljettu

Kansainvälisiä lentoja operoidaan vain Helsinki-Vantaalta, Turusta ja Maarianhaminasta. Tämän hetkisen tilanteen mukaan kotimaanlentoja operoidaan Helsinki-Vantaan ohella seuraavilla lentoasemilla:

  • Kuopio
  • Maarianhamina
  • Oulu
  • Rovaniemi
  • Savonlinna

Verkostolentoasemien tilanne voi kuitenkin muuttua tilanteen jatkuessa. Kotimaan matkustajaliikenteen vähentyessä tilapäisesti Tampere-Pirkkala ja Jyväskylä ovat auki ulko- ja kotimaan rahtia, huoltovarmuutta, ambulanssilentoja ja Puolustusvoimien toimintaa varten.  Myös verkostolentoasemillamme varmistetaan, että poikkeustilanteesta huolimatta yhteiskunnalle kriittiset toiminnot voivat jatkua eri puolilla Suomea.

Finnairin maaliskuun 2020 liikennetiedot: Finnairin liikenneluvut heikkenivät merkittävästi maaliskuussa vertailukaudesta koronavirusvaikutusten vuoksi

Finnair_A350_detail_winglet

Finnair kuljetti maaliskuussa 498 600 matkustajaa eli 56,4 % vähemmän kuin vuoden 2019 vastaavalla jaksolla. Kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna laski maaliskuussa 39,4 %. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna (RPK) laski 55,2 %. Matkustajakäyttöaste laski 20,3 prosenttiyksikköä vertailukaudesta 58,0 %:iin. Koronaviruksesta aiheutuneet reitti- ja vuoroperuutukset sekä matkustusrajoitukset heikensivät kaikkia liikennelukuja merkittävästi.

Aasian-liikenteen tarjonta (ASK) laski 43,9 % vertailukaudesta. Pohjois-Amerikan kapasiteetti laski 12,4 %. Euroopan-liikenteen tarjonta laski 38,1 % ja kotimaanliikenteen kapasiteetti laski 37,6 %.

Myydyt henkilökilometrit laskivat 58,5 % Aasian-liikenteessä, 28,6 % Pohjois-Amerikan-liikenteessä, 55,6 % Euroopan-liikenteessä ja 51,7 % kotimaanliikenteessä.

Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste oli 59,0 %, Pohjois-Amerikan-liikenteen 65,4 %, Euroopan-liikenteen 56,2 % ja kotimaanliikenteen 50,6 %.

Matkustajamäärät laskivat Aasian-liikenteessä 59,6 %, Pohjois-Amerikan-liikenteessä 32,9 %, Euroopan-liikenteessä 57,2 % ja kotimaanliikenteessä 54,3 %.

Reittiliikenteen tarjotut rahtitonnikilometrit laskivat maaliskuussa 38,4 % vertailujaksosta. Vastaavat myydyt tonnikilometrit laskivat 47,0 %. Molempien lukujen lasku johtui koronaviruksen vaikutuksesta.

Finnairin lennoista 92,0 % (78,6 %) saapui maaliskuussa aikataulussa.

Huhtikuun 2020 liikennetiedote julkaistaan torstaina 7.5.2020.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet maaliskuu 2020

maaliskuu muutos % vuoden 2020 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1 000 498,6 -56,4 2 655,5 -15,6
Tarjotut henkilökilometrit milj, 2 264,2 -39,4 9 670,8 -9,4
Myydyt henkilökilometrit milj, 1 312,4 -55,2 7 025,3 -15,9
Matkustajakäyttöaste % 58,0 -20,3p 72,6 -5,7p
Rahti ja posti tn 7 344,2 -47,2 30 092,2 -19,8
Tarjotut tonnikilometrit 336,0 -38,6 1 421,8 -9,6
Myydyt tonnikilometrit 164,2 -53,1 817,5 -17,1
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1 000 80,3 -59,6 465,5 -21,5
Tarjotut henkilökilometrit milj, 1 069,3 -43,9 4 673,8 -14,2
Myydyt henkilökilometrit milj, 630,5 -58,5 3 568,4 -20,7
Matkustajakäyttöaste % 59,0 -20,7p 76,3 -6,2p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1 000 279,6 -57,2 1 515,6 -14,4
Tarjotut henkilökilometrit milj, 845,0 -38,1 3 569,3 -6,7
Myydyt henkilökilometrit milj, 475,2 -55,6 2 457,1 -14,1
Matkustajakäyttöaste % 56,2 -22,1p 68,8 -5,9p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1 000 16,4 -32,9 82,2 7,7
Tarjotut henkilökilometrit milj, 200,4 -12,4 847,0 16,3
Myydyt henkilökilometrit milj, 131,1 -28,6 647,0 10,1
Matkustajakäyttöaste % 65,4 -14,8p 76,4 -4,3p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1 000 122,3 -54,3 592,2 -16,3
Tarjotut henkilökilometrit milj, 149,5 -37,6 580,7 -12,9
Myydyt henkilökilometrit milj, 75,6 -51,7 352,8 -13,9
Matkustajakäyttöaste % 50,6 -14,7p 60,8 -0,7p
Rahtiliikenne
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 686,2 -37,6 6 779,8 -7,2
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 572,5 -21,0 2 513,2 21,2
– Asian rahtiliikenne tn 5 049,8 -51,6 20 685,2 -26,1
– Kotimaan rahtiliikenne tn 35,7 -28,2 114,1 -26,0
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 7 344,2 -47,2 30 092,2 -19,8
Rahtilento tn** 0 0 0 0
Kokonaisrahti- ja posti tn 7 344,2 -47,2 30 092,2 -19,8
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj, 89,1 -38,4 362,3 -10,8
Myydyt rahtitonnikilometrit milj, 46,8 -47,0 189,1 -20,6
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj, 89,1 -38,4 362,3 -10,8
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj, 46,8 -47,0 189,1 -20,6
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 52,5 -8,6p 52,2 -6,4p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 67,7 5,2p 66,1 5,9p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 57,4 -10,4p 55,8 -8,9p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 52,5 -8,6p 52,2 -6,4p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

  • Muutos-%: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)
  • Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
  • Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Norwegianin maaliskuu: COVID-19 vaikutti voimakkaasti

David Peacock_5

COVID-19:n maailmaanlaajuinen leviäminen vaikutti ilmailualaan kaikkialla maailmassa ja sen vaikutus oli voimakas Norwegianin liikennelukuihin maaliskuussa. Yhtiön kysyntä laski merkittävästi viranomaisten asettamista matkustusrajoituksista ja vähentyneestä matkustamisesta johtuen.

Norwegian sopeutti reittiverkostoaan laskeneen kysynnän vuoksi useita kertoja maaliskuussa. Maaliskuun 10. päivä yhtiö vähensi suunnitellun mukaista kapasiteettiaan noin 15 prosentilla. Maaliskuun 16. päivä sopeuttaminen jatkui ja suunnitellun mukaisen kapasiteetin vähennys nousi 85 prosenttiin. Suurin osa lennoista peruutettiin 25. maaliskuuta alkaen. Kapasiteetti oli 40 prosenttia suunniteltua alhaisempi. Operoitujen lentojen käyttöaste oli 72 prosenttia, laskua 13,8 prosenttiyksikköä verrattuna samaan kuukauteen vuotta aiemmin.

Kapasiteetti (ASK) laski 53 prosentilla verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna ja myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) laski 60 prosentilla. Maaliskuussa 1 153 283 asiakasta valitsi lentoyhtiökseen Norwegianin, laskua 61 prosenttia.

Maaliskuussa Norwegian lensi 77 prosenttia aikataulun mukaisista lennoista sekä viranomaisten pyynnöstä useita ylimääräisiä lentoja, joilla noudettiin asiakkaita kotiin. Yhtiö jatkoi myös joidenkin reittien operointia kriittisen infrastruktuurin ylläpitämiseksi Pohjoismaissa.

– Äärettömän nopeasti kehittyneellä COVID-19-pandemialla oli merkittävä vaikutus Norwegianin liikennelukuihin maaliskuussa. Maailmanlaajuisten matkustusrajoitusten ja voimakkaasti vähentyneen kysynnän seurauksena Norwegianin piti peruuttaa lentoja toistuvasti koko kuukauden ajan. Yhteistyössä viranomaisten kanssa Norwegian lensi useita ylimääräisiä lentoja, joilla tuotiin kotiin tuhansia matkustajia. Haluan kiittää kaikkia omistautuneita kollegojamme ja asiakkaitamme kaikesta viime viikkoina saamastamme tuesta, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Jacob Schram.

Covid-19: EP:n liikennevaliokunnan tuki päätökselle lopettaa tyhjät lennot

20200313PHT74904_original

  • Keskeytetään väliaikaisesti nykyiset EU-säännöt, jotka velvoittavat lentoyhtiöt käyttämään suurimman osan niiden nousu- ja laskeutumisajoista, jotta ne eivät menettäisi niitä seuraavana vuonna
  • Komission ehdotusta lopettaa koronaviruksen tyhjentämät lennot käsitellään parlamentissa kiireellisenä asiana

Euroopan parlamentin liikennevaliokunta suhtautuu positiivisesti komission nopeaan esitykseen, ja sitoutuu käsittelemään sitä mitä pikimmiten.

“Lentäminen tyhjillä koneilla ei ole kenenkään etu, minkä lisäksi siitä on sekä taloudellista että ympäristöllistä haittaa. Tämä käytäntö on lopetettava ja varmistettava, että lentoteollisuus selviytyy koronaviruksen aiheuttamasta poikkeuksellisesta tilanteesta”, totesi parlamentin liikennevaliokunnan puheenjohtaja Karima Delli (Greens/EFA, Ranska).

“Niin sanotun “käytä tai menetä” -säännön soveltaminen on keskeytetty useita kertoja aiemminkin, ja parlamentti on sitoutunut löytämään asiaan nopean ratkaisun neuvoston kanssa”, hän lisäsi.

Nousu- ja laskeutumisaikojen käyttö kytkeytyy tulevaan vastaavaan kauteen. Esimerkiksi kesää 2020 koskevat aikavaraukset vahvistettiin jo viime vuonna. Tämä tarkoittaa, että tämän kiireellisen asian käsittelyyn ja siitä äänestämiseen on riittävästi aikaa.

Seuraavaksi

Parlamentti käsittelee nyt komission esitystä ja ilmoittaa yksityiskohtaisista käsittelyvaiheista lähipäivinä. Asiaa käsitellään yhdessä neuvoston kanssa.

Taustatietoa

Nykyisten sääntöjen (EU asetus lentoasemien lähtö- ja saapumisaikojen jakamisesta (EEC 95/93)) mukaan itsenäiset koordinaattorit jakavat lentokoneiden lähtö- ja saapumisajat EU:ssa aina tuleville kesä- ja talvikausille. Jos lentoyhtiö käyttää ajoista vähintään 80% tietyllä kaudella, se saa pitää ajat myös seuraavalla vastaavalla kaudella. Mikäli aikoja ei ole käytetty, ajat voidaan uudelleenjakaa.

Näin ollen ajat, joita lentoyhtiöt ovat käyttäneet vähän, jaetaan uudelleen.

Tämän säännön käyttö on jouduttu keskeyttämään väliaikaisesti useita kertoja, esimerkiksi 11.9.2001 terrori-iskujen vuoksi, Irakin sodan aikana, vuoden 2003 SARS-epidemian aikana ja vuonna 2009 talouskriisin seuraksena.

Euroopan parlamentin tutkimuspalveluiden analyysi: Lentokentät EU:ssa (englanniksi)