Ahjo 20 -lentotoimintaharjoitus pidetään viikolla 22

ILMASK_hawk_Ahjo_harjoitus_2020

Kuva: Ilmasotakoulu

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää Ahjo 20 -lentotoimintaharjoituksen Tikkakosken tukikohdassa 25. – 29. toukokuuta.

Harjoituksessa lennetään kuudella Mk51A ja Mk66 Hawk-suihkuharjoituskoneella. Harjoituksessa tukeudutaan Tikkakosken tukikohtaan, josta lentotoiminta suuntautuu Tampereen, Mikkelin, Kuopion, Kajaanin ja Kokkolan väliselle alueelle. Harjoituksen lentotoiminta alkaa maanantaina 25.5. kello 8.30 ja päättyy perjantaina 29.5. kello 16 mennessä.  Lennot ajoittuvat päivittäin aikavälille kello 8.30 – 21.

– Harjoituksen tavoitteena on kouluttaa kadeteille HW1-lentokoulutusohjelman mukaisia suunnistus-, mittari-, taito- ja osastolentoja. Harjoituksen aikana nostetaan koulutettavan kadettikurssin lentointensiteettiä ja lisätään nuorien lento-oppilaiden lentorutiinia, kertoo harjoituksen johtaja everstiluutnantti Lauri Suominen.

Harjoituksessa käytetään myös matalia lentokorkeuksia. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla lentomelua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Finnair lisää rahtilentojen kapasiteettia: matkustajapenkkejä poistettu kahdesta A330-koneesta

9241e5ae308b1e54_800x800ar

Finnair on muokannut kaksi Airbus A330-lentokonetta rahtilentokäyttöön poistamalla penkkejä economy-luokan matkustamosta. Rahtia voidaan siten lastata varsinaisen rahtitilan lisäksi myös matkustamoon. Muutokset jopa tuplaavat koneiden rahtikapasiteetin.

Matkustamossa vapautuva tila tullaan käyttämään pääasiassa koronavirusepidemian hoitamisessa tarvittavien terveydenhoidon tarvikkeiden kuljettamiseen.

Normaaliaikana noin puolet maailman lentorahdista kulkee matkustajakoneiden mukana. Koronapandemian myötä matkustajaliikenne on vähentynyt rajusti, mikä on laskenut myös lentorahdin tarjontaa. Logistisen verkoston harveneminen on lisännyt kiireisten lentokuljetusten tarvetta.

“Toimivat logistiikkayhteydet ovat maailmantaloudelle kriittisiä aina, mutta niiden merkitys korostuu kriisiaikana. Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää saada tuntien sisällä tavaraa mantereelta toiselle”, sanoo Finnair Cargon johtaja Mikko Tainio.

Airbus A330:n matkustamo soveltuu erityisen hyvin kevyehkön rahdin kuljetukseen, sillä tavarat lastataan sisään koneen normaalien ovien kautta. Lasti kiinnitetään matkustamossa turvallisesti paikalleen rahtiverkkojen avulla.  Laajarunkokoneiden tilavuudesta noin puolet on jo entuudestaan matkustamon alapuolella sijaitsevaa rahtitilaa.

A330-koneiden matkustamomuutokset rahtikäyttöön toteutti Finnairin Tekniikka. Penkkien irrotus tehtiin kahdessa vuorokaudessa.  Kun matkustajaliikenteen kysyntä nousee, voidaan koneet myös tarvittaessa palauttaa matkustajakäyttöön yhtä nopeasti.

Finnair on huhti-toukokuussa lennättänyt rahtia Kiinan, Japanin ja Korean suuriin kaupunkeihin sekä Euroopassa Tallinnaan ja Brysseliin. Uusiksi rahtikohteiksi tulivat viime viikolla myös New York ja Bangkok. Yksisuuntaisia rahtilentoja on jo parhaimmillaan yli 50 viikossa.

“Tarjoamalla toimivat rahtiyhteydet eri maanosien välille voimme olla mukana edesauttamassa maailman toipumista pandemian vaikutuksista. Rahtikysynnän ansioista olemme myös pystyneet pitämään koneitamme ilmassa ja ihmisiä töissä rahtiin liittyvissä lento- ja terminaalioperaatioissa”, Mikko Tainio sanoo.

Rajavartiolaitoksen Dornierit turvallisuuden takeena 25 vuotta

1e8f6594b864563f271cf3187176e5a9d8cb2778

Vartiolentolaivue vastaanotti ensimmäisen kahdesta Dornier 228-valvontakoneestaan 12.5.1995, kun se laskeutui Turkuun Saksan Oberpfaffenhofenista alkaneelta siirtolennolta. 25 vuoden aikana OH-MVO ja OH-MVN -koneilla on lennetty yhteensä yli 20000 lentotuntia toteuttaen maa- merivartiostojen lentotehtävien lisäksi virka-apulentoja monille viranomaisille tehtävissä, joissa Dornierin ja sen valvontalaitteiston suorituskyvyt ovat korvaamattomia.

Poikkeusoloista johtuen 25-vuotispäivää vietettiin Turun tukikohdassa erityisjärjestelyin, mutta suurin osa kaluston kanssa nykyisellään operoivasta henkilöstöstä onnistui kuitenkin juhlistamaan sitä tavalla tai toisella. Tähtäin on asetettu jo 30-vuotisjuhliin, jotka toivotaan voitavan toteuttaa perinteisemmin menoin.

Pääosa ”Novemberin” ja ”Oscarin” tunneista on lennetty merellä raja- ja ympäristövalvonnan merkeissä. Missään muissa suomalaisissa ilma-aluksissa ei ole erityisesti öljypäästöjen havaitsemiseen, mittaamiseen ja dokumentointiin soveltuvaa laitteistoa sekä siihen koulutettua miehistöä. Näillä ainutlaatuisilla suorituskyvyillä voidaan toteuttaa tehokkaasti myös rajavalvontaa maa-alueilla, etsintä- ja pelastustehtäviä maalla ja merellä, kalastuksenvalvontaa, henkilökuljetusta sekä luoda meritilannekuvaa kriittisiltä alueilta. Rajavartiolaitoksen ilmailuhistorian ensimmäiset lentotehtävät liittyivät pirtusalakuljettajien jahtaamiseen. Nykyään Dornierit kohtaavat salakuljettajia lähinnä Välimerellä osallistuessaan rajaturvallisuusvirasto Frontexin yhteisoperaatioihin. Silloinkin pyritään pysymään huomaamattomina mahdollisimman kaukana, ettei tapahtuisi kuten 30-luvulla, jolloin käytiin salakuljettajien kanssa jopa tulitaisteluja! Harvinaisempia, mutta sitäkin mielenkiintoisempia tehtäviä ovat olleet mm. harmaahylkeiden laskentalennot, vaelluskalojen kutupaikkojen kartoitukset sekä muutamat sairaankuljetuslennot, vaikkei koneessa edes ole erityisvarustusta juuri siihen tarkoitukseen.

Tulevat 30-vuotisjuhlat vuonna 2025 voivat olla myös jäähyväisjuhlat. Tehokkaat työjuhdat ovat 2010-luvun alkupuolella toteutetusta valvontalaiteuudistuksesta huolimatta elinkaarensa ehtoopuolella. Kaikilta osin koneet ja varustus eivät vastaa enää nykypäivän vaatimuksia. Vanheneva kalusto vaatii paljon aikaavievää ja kallista huoltoa, mikä syö resursseja ja heikentää käytettävyyttä. Myös varaosien saatavuudessa on ongelmia, koska kyseessä on kuitenkin harvinainen konetyyppi hyvin erikoisin varustein. Tulevaisuudessakin Rajan on oltava turvana kaikissa oloissa, joten vuonna 2019 käynnistettiin hanke Dornierien suorituskykyjen korvaamiseksi, joka on nimetty MVX-hankkeeksi. Hanke tähtää viimeisimmän hallitusohjelman mukaisesti korvaamaan ajoissa vanhenevat lentokoneet, joiden suorituskyvyt ovat Rajavartiolaitoksen toiminnan kannalta strategisesti merkittävät. MVX-hankkeesta tiedotetaan tarkemmin sen edetessä.

 

Ilmataktiikka 20 on kevään suurin lentotoimintaharjoitus

ILMAV_Ilmataktiikka_20180424

Kuva: Ilmavoimat

Kaikki Ilmavoimien joukko-osastot osallistuvat Ilmataktiikka 20 -lentotoimintaharjoitukseen 18.‒22. toukokuuta 2020. Harjoituksen tavoite on harjoittaa ilmaoperaatioiden avainhenkilöstöä taktisesti haastavissa skenaarioissa.

Ilmataktiikka 20 on kevään 2020 laajamittaisin lentotoimintaharjoitus, johon osallistuu kaikkiaan noin 28 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, 4‒6 Hawk-suihkuharjoituskonetta, kaksi C-295M-kuljetuskonetta ja kaksi PC-12NG -yhteyskonetta. Merivoimista harjoituksessa on mukana Perämerellä toimiva ilmapuolustuskykyinen alusosasto, johon kuuluvat miinalaiva Hämeenmaa sekä ohjusveneet Pori ja Tornio.

‒ Ilmataktiikka 20 on tärkeä Ilmavoimien taktiikkaa ja taistelutekniikkaa kehittävä harjoitus. Ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan joukon päätukikohta on Kuopio, harjoitusvastustajaa kuvaavan joukon puolestaan Rovaniemi. Tavoitteena on harjoittaa ilmaoperaatioiden avainhenkilöstöä kriisiolojen tehtäviinsä taktisesti haastavissa skenaarioissa, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.

Kuopion ja Rovaniemen lisäksi harjoituksessa tukeudutaan Oulun ja Tampereen tukikohtiin. Lentotoiminta suuntautuu Oulun, Kajaanin, Kuopion, Jyväskylän ja Vaasan väliselle alueelle sekä Perämeren ylle. Ilmataktiikka 20 -harjoituksen lentotoiminta alkaa maanantaina 18.5. kello 14 ja päättyy perjantaina 22.5. kello 14 mennessä. Lentotoiminta ajoittuu päivittäin pääsääntöisesti aikavälille kello 9‒19.

Taktisesti haastavaan lentotoimintaan liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä korkealla lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat olla kuultavissa maassa pamauksina. Lisäksi harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Ilmataktiikka 20 toteutetaan pääasiassa kantahenkilökunnan voimin. Koronaviruksen (COVID-19) varalta henkilöstöä on jaettu osastoihin, joiden välisiä kontakteja on rajoitettu.

Lennonvarmistusyhtiö ANS Finland sopeuttaa toimintaansa edelleen

clipart-airplane-face-15

Koronaviruspandemia on iskenyt ilmailualalle erityisen voimakkaasti. Lentojen määrä on Suomessa tällä hetkellä noin 80-90 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa vähemmän ja 12 lentoasemalle ei tällä hetkellä liikennöidä lainkaan. Kansainvälinen lentoliikenne keskittyy rajoitusten ajan Helsinki-Vantaalle, Turkuun ja Maarianhaminaan.

Lentomatkustamiseen liittyvien maailmanlaajuisten rajoitusten takia myös lennonvarmistuspalvelujen kysyntä on vähentynyt rajusti. ANS Finlandissa neuvoteltiin ensimmäisen kerran sopeuttamistoimenpiteistä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa maaliskuussa, jolloin sovittiin lomautustoimenpiteistä toukokuun loppuun saakka. Lentotoiminta ei ole sen jälkeen toipunut toivotusti eikä nopea toipuminen näytä kovin todennäköiseltä, minkä vuoksi ANS Finlandissa on jälleen huhtikuussa neuvoteltu henkilöstön kanssa säästöjen aikaansaamiseksi.

– Käynnistimme ensimmäiset neuvottelut sopeuttaaksemme kuluja niin pian kuin mahdollista, jotta olisimme olleet valmiina heti lentotoiminnan käynnistyessä. Näkymät nopeaan lentotoiminnan elpymiseen eivät kuitenkaan ole kehittyneet toivotusti, joten valitettavasti jouduimme käymään sopeuttamista koskevat keskustelut henkilöstön kanssa uudestaan. Olemme tänään sopineet lisälomautuksista säästöjen aikaansaamiseksi. Arvostan henkilöstömme joustavuutta ja tahtoa keskustella haasteista ja ratkaisuista tässä vaikeassa tilanteessa, sanoo ANS Finlandin toimitusjohtaja Raine Luojus.

Yhdessä henkilöstön kanssa sovittuja säästöjä saavutetaan karsimalla mm. palkkakuluja, joka tarkoittaa käytännössä henkilöstön lomauttamista. Lomautuksissa ja niiden kohdistamisessa kiinnitetään erityistä huomiota liiketoiminnan vaatimuksiin ja ne toteutetaan eri yksiköissä eri tavoin.

– Koronaepidemia on osoittautunut arvaamattomaksi, ja iskenyt koko ilmailutoimialaan vakavin seurauksin. Nyt näyttää siltä, että ilmailualan kohtaama kriisi tulee edelleen pitkittymään. Onkin tärkeää, että olemme voineet avoimesti ja hyvässä yhteistyössä työnantajan kanssa sopia tarvittavista sopeuttamistoimista, eikä ole tarvinnut mennä irtisanomisiin, kertoo Suomen lennonjohtajien yhdistyksen pääluottamusmies Katariina Syväys.

Yt-neuvottelujen piiriin kuuluu koko Air Navigation Services Finland Oy:n henkilöstö, yhteensä noin 420 henkilöä.

Metsäpalojen lentotähystys on valmiudessa

forest-fire

Metsäpalojen lentotähystys on lentokoneilla tapahtuvaa valvontaa maastopalojen havaitsemiseksi.  Toiminta kattaa koko Suomen ja sillä pyritään ehkäisemään maastopalojen leviäminen suureksi, havaitsemalla ne ajoissa. Maastopaloiksi luokitellaan mm. metsäpalot, ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot.

Lentotoiminta on käynnistynyt 28.4 harjoituksien muodossa. Harjoituksia pidetään säännöllisesti, jotta pelastuslaitoksien ja lentokoneiden yhteistoiminta on tehokasta ja sujuvaa kaikissa tilanteissa. Harjoitukset pidettiin Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksien alueilla. Lennoilla havaittiin kaksi paloa, jotka johtivat pelastuslaitoksen osalta palojen sammutukseen. Avotulen teko on kielletty metsä- tai ruohikkopalovaroituksen ollessa voimassa.

Vuosi 2019 oli lentotoiminnan kannalta kiireinen, sillä lentoja suoritettiin kaikkiaan 762 kpl. Lennoilla havainnoitiin paloja 177 kpl ja opastettiin pelastustoimen yksiköitä palopaikalle 46 kertaa.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on järjestää metsäpalojen lentotähystys koko Suomessa. Metsäpalojen lentotähystystä suoritetaan normaalisti 1.5-31.8 välisenä aikana, mutta se voidaan poikkeuksellisesti aloittaa jo huhtikuussa ja lopettaa syyskuussa. Lennolle lähdetään, kun Ilmatieteenlaitoksen määrittelemä metsäpaloindeksi nousee yli 4,1 tai 4,3 ennalta suunnitellulla reitillä. Indeksin noustessa yli 5,4 reitti lennetään kaksi kertaa päivässä.  Lentotähystystä suoritetaan koko Suomessa 22 reitillä ja palveluntuottajana on yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys.

Suomen lentokenttien matkustajamäärä väheni alle puoleen maaliskuussa 2020

ilma_2020_03_2020-04-30_tie_001_fi_001

Reitti- ja tilauslentojen matkustajat Helsinki-Vantaalla ja muilla kotimaan lentoasemilla tammi-maaliskuussa 2020

Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 0,96 miljoonaa matkustajaa maaliskuussa 2020, mikä oli 56 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia kertyi 0,7 miljoonaa ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteensä 0,2 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 78 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamääristä.

Maaliskuussa 2020 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä väheni 57 prosenttia ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä väheni 53 prosenttia verrattuna vuoden 2019 maaliskuuhun.

Matkustajista 69 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 31 prosenttia kotimaan lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärästä 80 prosenttia tuli kansainvälisistä lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajista 96 prosenttia lensi reittiliikenteessä ja 4 prosenttia tilauslennoilla. Muiden kotimaan lentokenttien kohdalla matkustajista 14 prosenttia lensi tilauslennoilla.

Tammi-maaliskuussa 2020 Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 4,9 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Matkustajista 71 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 29 prosenttia kotimaan lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 3,9 miljoonaa ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteensä 1,0 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 79 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamääristä.

Tammi-maaliskuussa 2020 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 44 128 tonnia ja tonneista 97 prosenttia kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Tonneista 99 prosenttia kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 25 009 tonnia oli lähteviä ja 19 118 tonnia saapuvia.

 

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Kuluttaja-asiamies Norwegianin tilanteesta: nyt ei kannata ottaa vastaan cash pointseja

landing-3954979_1280

Norwegian on tarjonnut asiakkailleen rahanpalautusten sijasta lentopisteitä eli cash pointseja. Kuluttaja-asiamies muistuttaa, että Norwegianin nykyisen tilanteen vuoksi palautus kannattaa vaatia rahana. 

Kuluttaja-asiamies on huolissaan lentoyhtiö Norwegianin kuluttajille tarjoamista lentopisteistä eli cash pointseista rahanpalautuksen vaihtoehtona silloin, kun yhtiö peruuttaa lennot. Tämänhetkisten tietojen mukaan yhtiö peruu lähes kaikki lentonsa ainakin vuoden ajaksi, vaikka yhtiön toiminta jatkuisikin. Talousvaikeuksissa oleva Norwegian pitää yhtiökokouksen maanantaina 4.5.2020, jolloin ratkeaa, pääseekö lentoyhtiö velkajärjestelyyn konkurssin välttääkseen.

– Nyt ei ole oikea aika ottaa vastaan Norwegianin tarjoamia cash pointseja, sillä lentojen toteutuminen on epävarmaa. Pisteet ovat myös Norwegianin tähänastisten ehtojen mukaan olleet voimassa vain vuoden myöntämishetkestä. Kannattaa siis vaatia palautuksia takaisin rahana. Myöskin uusien varausten ja lentojen siirtojen kanssa kannattaa odottaa. Sen sijaan että itse peruuttaisi lennon, kannattaa odottaa lentoyhtiön peruutusta, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen painottaa.

Kuluttaja-asiamies muistuttaa, että kuluttajilla on lain mukaan oikeus saada palautukset rahana aina, kun lehtoyhtiö peruuttaa lennon. Jos matka on maksettu luottokortilla tai lennon maksamiseksi tarjotulla luotolla, rahoja voi hakea takaisin luotonantajalta kuluttajansuojalain mukaisesti. Luottoyhtiöllä on yhteisvastuu palautuksesta, eikä se voi vaatia kuluttajaa kääntymään ensin lentoyhtiön puoleen.

– Jos lentoyhtiö menee konkurssiin, lahjakortin ottanut kuluttaja saattaa menettää oikeutensa vaatia rahoja takaisin luottokorttiyhtiöiltä.

Kuluttaja-asiamies seuraa Norwegianin tilannetta tiiviisti ja kertoo lisää heti, kun aiheesta on enemmän tietoa.

Selvityspyyntö Norwegianille – kuluttajan oikeudet turvattava kriisitilanteessakin

Kuluttaja-asiamies on myös ollut huolissaan Norwegianin peruutuskäytäntöihin liittyvästä asiakasviestinnästä. Norwegian ei ole kuluttaja-asiamiehen havaintojen mukaan kertonut asiakkailleen aina riittävän selvästi vaihtoehdoista, joita asiakkailla on, kun lentoyhtiö peruuttaa lennon. Norwegianin viestintä on korostanut yhtiön omaa cash points -järjestelmää eikä rahanpalautusvaihtoehdosta ole kerrottu aina riittävän ajoissa ja selkeästi.

Kuluttaja-asiamies odottaa asiassa parhaillaan selvitystä Norwegianilta.

Finnair suunnittelee arviolta 500 miljoonan euron merkintäoikeusantia COVID-19-vaikutusten vuoksi

aircraft-1421918_1280

Finnair Oyj:n hallitus on päättänyt, että yhtiö alkaa valmistella merkintäoikeusantia (”Anti”), koska koronavirustilanteesta aiheutuneet tappiot ovat vähentäneet yhtiön omia pääomia. Annin kokonaismäärä olisi arviolta enintään 500 miljoonaa euroa. Citigroup Global Markets Limited ja Nordea Bank Oyj (”Järjestäjät”) toimisivat Annin pääjärjestäjinä ja merkintätakaajina.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut eduskunnalle annettavaa lisätalousarvioesitystä, jolla katettaisiin Suomen valtion osallistuminen Antiin. Suomen valtion osuus Finnair Oyj:n osakkeista ja äänistä on tällä hetkellä 55,8 %.

Annille haetaan valtuutusta toukokuun 2020 lopussa järjestettävässä Finnair Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 2020. Annista annetaan tarkempia tietoja Finnair Oyj:n myöhemmin julkaistavassa yhtiökokouskutsussa.

“Koronavirus on vaikuttanut ennennäkemättömällä tavalla globaaliin lentoliikenteeseen sekä Finnairiin. Haluamme varmistaa tällä omaa pääomaamme merkittävästi vahvistavalla osakeannilla, että Finnair on kilpailukykyinen lentoyhtiö myös tulevaisuudessa”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner.

Norwegianin lentäjä- ja matkustamohenkilöstöyhtiöt Ruotsissa ja Tanskassa hakeutuvat konkurssiin

Norwegian_737-800

Covid-19 on vaikuttanut siihen, että maa toisensa jälkeen on sulkenut rajansa. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että edellytykset matkustamiselle ovat kadonneet. Norwegianille tämä on tarkoittanut, että lähes koko lentotoiminta on keskeytynyt, mutta suuret henkilöstökustannukset ovat säilyneet. Lentäjät ja matkustamohenkilöstö ovat pääosin Norwegian-konsernin eri tytäryhtiöiden palveluksessa. Huolimatta toimenpiteistä, joita yhtiö on tehnyt kustannusten vähentämiseksi, tytäryhtiöiden hallituksille ei valitettavasti jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin jättää konkurssihakemukset.

Neljän Norwegianin tytäryhtiön, Pilot Services Sweden AB:n, Norwegian Pilot Services Denmark ApS:n, Norwegian Cabin Services Denmark ApS:n ja Norwegian Air Resources Denmark LH ApS:n, hallitukset tekivät tänään maanantaina päätökset hakeutumisesta konkurssiin. Norjassa on mahdollista lomauttaa henkilöstöä, mikä merkitsee, että valtio vastaa palkkakustannuksista lomautusaikana. Valitettavasti vastaavaa lomautusmahdollisuutta ei ole Ruotsissa ja Tanskassa, mikä tarkoittaa, että kustannukset säilyvät, vaikka lentäjät ja matkustamohenkilöstö eivät ole töissä.

Tilanne ei vaikuta Norwegianin Ruotsissa olevaan tytäryhtiöön, Norwegian Air Swedeniin (NSE). Norwegianilla on 54 Ruotsiin rekisteröityä lentokonetta ja lentotoimilupa Ruotsissa. Koronasta johtuen Norwegian ei ole operoinut lentoja Ruotsissa ja Tanskassa useiden viime viikkojen aikana.

– Kriisi koettelee ilmailualaa pahemmin kuin koskaan aiemmin ja olemme tehneet kaiken, mitä voimme, jotta olisimme voineet välttää sen, mitä tytäryhtiöillemme Ruotsissa ja Tanskassa tapahtuu nyt. Kilpailijoidemme tapaan olemme pyytäneet Ruotsin ja Tanskan valtioiden tukea. Ensimmäinen muodollinen hakemus Ruotsin viranomaisille jätettiin kuukausi sitten, mutta vielä ei ole esitetty konkreettisia ehdotuksia likviditeettitoimenpiteiksi. Meillä ei ole aikaa odottaa, sillä yhtiö on akuutissa kriisissä. Lentäjämme ja matkustamohenkilöstömme ovat toimintamme ydin ja he ovat tehneet loistavaa työtä. Tämä oli raskas päätös ja pahoittelen syvästi seurauksia, joita tästä aiheutuu niille, joita asia koskee. Työskentelemme vuorokauden ympäri viedäksemme meidät tämän kriisin läpi ja lentääksemme jälleen vahvempana ja parempana Norwegianina kuin koskaan aikaisemmin sekä yhtiönä, joka voi tarjota töitä lentävälle henkilöstölle tulevaisuudessa, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Jacob Schram.

Huolimatta toimenpiteistä, joita yhtiö on jo tehnyt, Ruotsin ja Tanskan valtioiden merkittävän tuen puuttuminen ei antanut muuta vaihtoehtoa. Alla olevien Norwegian-konsernin yritysten hallitukset ovat tänään maanantaina 2. huhtikuuta päättäneet hakeutua konkurssiin:

  • Pilot Services Sweden AB
  • Norwegian Pilot Services Denmark ApS
  • Norwegian Cabin Services Denmark ApS
  • Norwegian Air Resources Denmark LH ApS

Koska tarve lentäjille ja matkustamohenkilöstölle on tällä hetkellä käytännössä katsoen olematon, Norwegian on myös irtisanonut sopimukset miehistöpalveluita Norwegianille tarjoavien OSM Aviationin ja Rishwortin kanssa. Näillä yhtiöillä on lentohenkilöstöä Ruotsissa, Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Konkurssiin hakeutuvat yhtiöt ja irtisanottavat sopimukset koskevat 1 571 lentäjää ja 3 134 matkustamohenkilöstön jäsentä Ruotsissa, Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Vaikutukset eivät koske noin 700 lentäjää ja 1 300 matkustamohenkilöstön jäsentä Norjassa, Ranskassa ja Italiassa.

Kyseessä olevien maiden konkurssituomioistuimet ja konkurssinhoitajat jatkavat konkurssiin hakeutuvien tytäryhtiöiden asioiden käsittelyä.