Author: kerttuvali

Icelandair ja JetBlue yhteistyöhön Pohjois-Atlantilla

wnndki36jhb7bcbqcsjr

Yhtiöt laajentavat 2011 aloitettua hyvää yhteistyötä tekemällä codeshare sopimuksen useisiin kohteisiin Atlantin kummallakin puolella.

Icelandair ja Jetblue yhteistyön myötä tarjolle tulee uusia kohteita sujuvan koneenvaihdon periaatteella New Yorkin ( JFK ), Bostonin ( BOS ) ja Reykjavikin kautta ( KEF).

Icelandair CEO Birkir Hólm Gudnason : “Yhteistyön kautta molemmat saavat merkittävän määrä uusia kohteita myyntiin ja codeshare takaa hyvän palvelun asiakkaille. Yhteistyömme toimii hyvin, ja toimintatapamme täydentävät toisiaan. Olemme kumpikin kilpailukykyisiä ja sopimus tuo hyvän lisän Pohjois-Atlantin tarjontaan ja lisäarvoa matkustajille.“( USA:n viranomaisten arvioidaan hyväksyvän yhteistyön lähiviikkojen aikana.)

Icelandair lentoyhtiökoodi “FI“ tulee Bostonista ja New Yorkista kohteisiin : Austin, Baltimore, Chicago, Detroit, Fort Lauderdale, Los Angeles, Orlando, Newark, Philadelphia, Pittsburgh, Raleigh-Durham, San Francisco, Tampa sekä Washington D.C.

JetBlue lentoyhtiökoodi “B6“ tulee 9 Pohjois-Amerikan kohteeseen: Anchorage, Boston, Denver, Minneapolis, Newark, New York (JFK), Orlando, Seatle ja Washington D.C. sekä lisäksi Euroopan kohteisiin : Amsterdam, Birmingham, Glasgow, Manchester, Kööpenhamina, Helsinki, Oslo ja Tukholma.

Icelandair verkosto kattaa tällä hetkellä 39 kohdetta joista 14 Pohjois-Amerikassa ja niistä Yhdysvalloissa 10. Portland ja Oregon ovat kohteista uusimpia ja avataan Toukokuussa 2015.

Kanadassa Icelandair lentää 4 kohteeseen. Yhtiö tarjoaa matkustajille nopeiden yhteyksien lisäksi myös mahdollisuutta Stopover pysähdykseen Islannissa samalla lentohinnalla.

JetBlue yhtiöllä on 87 kohdetta Yhdysvalloissa, Karibialla ja Etelä-Amerikassa. Sen on suurin toimija useissa kaupungeissa, kuten New York, Boston, Fort Laurderdale/Hollywood, Los Angeles (Long Beach), Orlando ja San Juan.

Icelandair lentoja myyvät kaikki valtuutetut matkatoimistot Suomessa, ja lisätietoihin ja Stopover tuotteeseen voi tutustua sivustolla www.icelandair.fi ja JetBlue www.jetblue.com

Dassault Systemes: Kauko-ohjattavat kopterit syntyvät 3D-tekniikalla

Marketing Brand Studio - damien.beuvin@parrot.com

Futuristiset pikkukopterit löytävät muotonsa Dassault Systèmesin SolidWorks Industrial Design -sovelluksen ja 3DEXPERIENCE-alustan ansiosta.

Phoenix, Yhdysvallat − 16. helmikuuta 2015 — 3DEXPERIENCE-yhtiönä tunnettu ohjelmistoyritys Dassault Systèmes kertoo Parrotin käyttävän SOLIDWORKS Industrial Design -ohjelmistoratkaisuaan kauko-ohjattavien helikoptereiden suunnittelussa. Parrot kehittää ja myy langattomia tuotteita kuluttaja- ja ammattilaiskäyttöön. Dassault Systèmesin tekniikka tarjoaa Parrotille loistavan, pilvipalveluihin pohjaavan suunnittelutyökalun, joka tekee suunnittelutiimien yhteistyöstä entistä saumattomampaa.

– SOLIDWORKS Industrial Design -sovellus edustaa suunnittelu- ja muotoilutyökalujen uutta sukupolvea. Sovellus auttoi meitä luomaan innovatiivisia ratkaisuja koptereihimme ennätyksellisen nopeasti, kertoo Parrotin perustaja ja toimitusjohtaja Henri Seydoux.

SOLIDWORKS Industrial Design sopii tämän päivän sosiaaliseen ja yhteistyötä korostavaan suunnittelutyöhön. Sovellus tarjoaa insinööreille pilvipalveluja hyödyntävän työkalun monimutkaisten muotojen suunnitteluun. Tuotteen suunnittelu konseptista aina lopulliseen tuotteeseen asti onnistuu yhteistyössä − katsomatta aikaa tai paikkaa.

Sovelluksen ominaisuudet auttoivat Parrotin insinöörejä ja suunnittelijoita luomaan helikoptereista moninaisia 3D-malleja ja -muotoja, joiden tekeminen ja työstäminen teollisen muotoilun tarpeisiin ei aikaisemmin ole ollut mahdollista. Sovelluksen ominaisuudet mahdollistivat myös Parrotin tiimien virtuaalisen yhteistyön Ranskasta ja Kiinasta käsin ja säästivät näin merkittävästi aikaa.

Marketing Brand Studio - damien.beuvin@parrot.com

Kauko-ohjattavat helikopterit ovat kasvava teollisuuden haara, joka kiinnostaa yhä enemmän niin kuluttajia kuin kaupallisia ja sotilaallisiakin tahoja. Laitteen tekniset ominaisuudet, kuten rakenne, paino, vakaus, koko, ohjautuvuus ja teho vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten kiinnostavaksi tuote koetaan markkinoilla.

– Parrot on käyttänyt SOLIDWORKSin sovelluksia jo yli kymmenen vuoden ajan kopterien suunnittelussa. Parrot on ensimmäisiä globaaleja asiakkaitamme, joka käyttää tätä ohjelmistoa läpi koko tuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessin. On hienoa nähdä koptereiden syntyvän työkalujemme avulla, sanoo SOLIDWORKSin toimitusjohtaja Gian Paolo Bassi Dassault Systèmesiltä.

SOLIDWORKS Industrial Design julkaistiin SOLIDWORKS World 2015 -seminaarissa Yhdysvalloissa helmikuussa.

Puhdistustyöt Turun lentoasemalla loppusuoralla

Finavia on saanut Turun lentoasemalla syyskuussa sattuneen öljyvahingon puhdistustyöt loppusuoralle tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Pilaantuneet maa-ainekset on saatu puhdistettua lentoaseman kakkosterminaalin ympäristössä.

Kevään kuluessa puhdistetaan vielä terminaalirakennuksen alla oleva pilaantunut maa-aines. Vahingot eivät ole vesien tarkkailun perusteella levinneet lentoasema-alueen ulkopuolelle.

Finavia sulki lentoaseman kakkosterminaalin vahingon puhdistustöistä johtuen. Rakennuksen alla olevan öljyllä pilaantuneen alueen laajuuden selvittämiseksi ja pilaantuneen maa-aineksen poistamiseksi Finavia purkaa terminaalin lattian kevään kuluessa. Työtä ei ole voitu tehdä ennenkuin rakennuksessa oleva lentoaseman varavoimajärjestelmä on siirretty lentoasemalla toiseen rakennukseen.

“Uusi varavoimakone on jo tilattu, mutta toimitusajat ovat pitkiä. Tämän hetken tiedon mukaan saamme sen asennettua huhtikuussa, jonka jälkeen voimme aloittaa lattian purkamisen kakkosterminaalissa. Varavoimajärjestelmä on lentoaseman toiminnan kannalta kriittinen, koska esimerkiksi lennonjohdon sähkönsyöttö on turvattava eri tilanteissa”, toteaa aluejohtaja, Turun lentoaseman päällikkö Juha AaltonenFinavia Oyj:stä.

“Vasta lattian purkamisen ja kunnostustöiden jälkeen näemme rakennukselle aiheutuneet vahingot kunnolla ja voimme arvioida, millä edellytyksillä kakkosterminaali voidaan vielä kunnostaa. Kaikissa tapauksissa Finavian tavoitteena on mahdollistaa halpalentotoiminnan jatkuminen Turun lentoasemalla”, Aaltonen sanoo.

Finavia on tarkentanut toimintaohjeita kaikilla lentoasemillaan vastaavien vahinkojen ehkäisemiseksi.
“Olemme tehneet paljon töitä prosessiemme kanssa eri lentoasemilla, jotta mahdollisuudet tämänkaltaisiin inhimillisiin virheisiin saataisiin minimoitua. Meille on kunnian asia, että siivoamme vahingon jäljet niin hyvin kuin mahdollista, ja siksi olemme tehneet työtä talven aikana huolellisesti ja hartaasti”, Aaltonen sanoo.

Turun lentoaseman ympäristössä jatketaan pohja- ja pintaveden tarkkailua ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Tehtyjen tutkimusten perusteella tarkkailua on voitu harventaa vuoden alusta lähtien. Vahingosta ei ole todettu aiheutuneen merkittävää vahinkoa ympäristölle tai asukkaille ripeiden torjuntatöiden ansiosta.

Puhdistustyöt ovat maksaneet Finavialle tähän mennessä runsaat 300 000 euroa.

Turun lentoasemalla kakkosterminaalia on käyttänyt viimeksi lentoyhtiö Wizz, joka operoi tällä hetkellä ykkösterminaalista.

Turun lentoasemalla oli vuonna 2014 yhteensä 297 858 matkustajaa.

Voimakas laajentuminen ja polttoaineen hintasuojaus vuodelle 2015 vaikuttivat Norwegianin vuositulokseen

print_vnfdbMTnsz

Norwegianin vuoden 2014 tulosta leimasi voimakas liikevaihdon ja kapasiteetin kasvu sekä investoinnit tulevaisuuteen. Suojautuminen vuoden 2015 polttoainehintoihin aiheutti merkittävän 459 miljoonaan Norjan kruunuun kustannuksen vuonna 2014. Siten iso kustannus vuodelle 2015 on jo katettu. Yhtiön nettotulos oli -1.050 miljoonaa Norjan kruunua, kun se vuonna 2013 oli 322 miljoonaa Norjan kruunua.

Seitsemän voitollisen vuoden jälkeen Norwegian (NAS) julkisti tänään vuoden 2014 tappiollisen tuloksen. Yhtiön liikevaihto oli 19,5 miljardia Norjan kruunua, kasvua 25 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna.Tarjotut henkilökilometrit (ASK) nousivat 35 prosentilla ja käyttöaste pysyi korkeana, 81 prosentissa, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Norwegian kuljetti 24 miljoonaa matkustajaa vuonna 2014, kasvua 16 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Neljännen vuosineljänneksen toiminnallinen tulos oli samalla tasolla kuin samalla vuosineljänneksellä vuonna 2013. Polttoaineen hintasuojaus ja heikko Norjan kruunu olivat suurin syy -958 miljoonan Norjan kruunun nettotulokseen. Siirtämällä pääosan Norwegianin laivastosta tytäryhtiö Arctic Asset Aviation Ltd:iin (AAA) on laivaston arvo noussut dollarin kanssa samaan tahtiin. Tällä oli 361 miljoonan Norjan kruunun positiivinen vaikutus yhtiön omaan pääomaan, joka käytännössä kompensoi valuutanvaihtelusta aiheutuneet tappiot neljännellä vuosineljänneksellä vuonna 2014.

Selvitys vuoden 2014 tulokseen
Merkittävillä valuutan vaihteluilla ja polttoaineen hintasuojauksella oli 690 miljoonan Norjan kruunun negatiivinen vaikutus koko vuoden tulokseen. Lisäksi kaukolentotoiminnan viivästymisistä aiheutuneet kustannukset nousivat 265 miljoonaan Norjan kruunuun vuonna 2014. Tämä pitää sisällään kaluston ja henkilöstön vuokrasta (wet lease) syntyneet kustannukset, polttoaineen lisäkustannukset samoin kuin matkustajille tarjotusta majoituksesta, ruuasta ja juomista syntyneet kustannukset. Kustannukset yhtiön EU:ssa sijaitsevan tytäryhtiön viivästyneestä ulkomaisen lentoyhtiön toimiluvasta USAssa olivat 117 miljoonaa Norjan kruunua. Ammattiliitto Paratin lakko toukokuussa 2014 aiheutti 101 miljoonan Norjan kruunun tappiot.

Neljäs vuosineljännes 2014
Norwegianin neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 4,6 miljardia Norjan kruunua, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Nettotulos oli -958 miljoonaa Norjan kruunua, kun se vuotta aiemmin oli -194 miljoonaa Norjan kruunua. Yhtiö kuljetti neljännellä vuosineljänneksellä 5,65 miljoonaa matkustajaa, mikä vastaa kahdeksan prosentin matkustajamäärän kasvua. Tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) nousi 21 prosenttia ja käyttöaste parani yhdellä prosenttiyksiköllä 81 prosenttiin.

– En voi kieltää sitä, että vuosi 2014 oli heikko vuosi Norwegianille. Samaan aikaan näemme useita myönteisiä merkkejä vuonna 2015. Viime vuodelle tyypillistä oli kasvun jatkuminen, kuten uusien kaukoreittien avaaminen. Kasvustrategiamme tuo tulosta globaalin jalansijan vahvistuessa. Samalla, kun investointikustannukset ovat olleet suuria, olemme onnistuneet laskemaan yksikkökustannuksia ja uusimaan laivastoamme merkittävästi. Laivaston keski-ikä on nyt neljä vuotta, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

– Näemme kysynnän laadukkaille ja edullisille lennoille hyvänä vuonna 2015 ja jo ensimmäisen vuosineljänneksen aikana hyödymme edullisesta öljyn hinnasta. Silti ei ole epäilystäkään, että meidän tulee edelleen laskea kustannuksia pysyäksemme kilpailukykyisinä erittäin haastavilla markkinoilla, sanoo Kjos.

NAS_Interim_report_Q(pdf)

Finnair ja Stockmann aloittavat kanta-asiakasyhteistyön

ba0fd79abf482ca0_org

Finnair ja Stockmann aloittavat yhteistyön: asiakkaat, jotka kuuluvat molempien yhtiöiden kanta-asiakasohjelmiin, ansaitsevat jatkossa Finnair Plus -pisteitä Stockmannilla tehdyistä ostoksista Suomessa. Yhteistyön seuraavassa, alkukesällä 2015 alkavassa vaiheessa Finnair Plus -pisteitä voi käyttää myös ostoksiin Suomen Stockmann-tavarataloissa.

”Finnair Plus -ohjelman etuja laajentamalla haluamme tarjota meille tärkeille kanta-asiakkaille lisää mahdollisuuksia ansaita ja käyttää pisteitä. Laatua ja erinomaista palvelua edustava Stockmann on meille luonteva yhteistyökumppani”, sanoo Finnair Plus -ohjelmasta vastaava johtaja Johanna Jäkälä.

Stockmannin kanta-asiakkuusohjelmaa uudistetaan osana Stockmannin uutta strategiaa. ”Haluamme tarjota asiakkaillemme ostoselämyksen, joka perustuu alan parhaaseen palveluun, ajanmukaiseen brändien ja tyylien valikoimaan sekä palkitsevaan kanta-asiakkuuteen”, kertoo Stockmannin vt. markkinointijohtaja Satu Tuikkanen ja jatkaa:

”Stockmannin ja Finnair Plus -ohjelman yhteistyö on askel kohti kannattavampaa kanta-asiakkuutta. Yhteistyö tarjoaa kanta-asiakkaillemme monia uusia mahdollisuuksia. Stockmann-ostoksista kertyviä Finnair Plus -pisteitä voi käyttää nyt heti esimerkiksi Finnairin lentoihin. Kesällä pisteillä voi myös maksaa tavarataloissamme.”

Etujen saamiseksi Finnair Plus -jäsenten ja Stockmannin kanta-asiakkaiden pitää aktivoida korttinsa osoitteessa www.stockmann.com/finnair, jonka jälkeen Stockmannin jäsenrekisteriin tulee tieto Finnair Plus -numerosta ja Finnair Plus -järjestelmään tieto Stockmannin kanta-asiakkuudesta. Sivuston kautta voi myös liittyä molempien yhtiöiden kanta-asiakasohjelmiin.

Lisätietoja Finnair Plus -ohjelmasta löytyy osoitteesta: www.finnair.com/fi/fi/plus
Lisätietoja Stockmannin kanta-asiakasohjelmasta: www.stockmann.com/kanta-asiakkuus

Norwegian tekee yli 400 miljoonan Norjan kruunun tilauslentosopimuksen matkanjärjestäjien kanssa

jclvxkmfbqaa6yewpng9

Norwegian jatkaa yhteistyötä useiden suurten matkanjärjestäjien kanssa ja solmii uuden sopimuksen TUIn, Thomas Cookin ja Nazarin kanssa. Sopimuksen mukaan Norwegian lentää tilauslentomatkustajia useisiin kohteisiin Välimerellä. Sopimuksen arvo on yli 400 miljoonaa Norjan kruunua ja se koskee lähes 2 000 lentoa.

– Olemme hyvin iloisia siitä, että saamme jatkossakin lentää TUIn, Thomas Cookin ja Nazarin tilauslentomatkustajia suosittuihin Välimeren kohteisiin. Toivotamme innolla yhä useammat matkustajat tervetulleiksi uusin ja mukaviin koneisiimme, joissa on lennonaikainen ilmainen WiFi, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Norwegian lentää matkustajia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta eri kohteisiin Espanjassa, Kreikassa, Kyproksella ja Turkissa. Lontoon Gatwickistä Norwegian lentää matkustajia Espanjaan, Kreikkaan, Italiaan, Kyprokselle ja Portugaliin.

Kesäajan lentoja on yli 1 700 Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Isosta-Britanniasta. Suomesta lentoja on Helsingistä ja Oulusta. Ruotsista lentoja on Tukholmasta ja Göteborgista sekä Norjasta Bergenistä, Tromsöstä, Moldesta, Haugesundista, Stavangerista ja Tronheimista.

Finnairin tammikuun 2014 liikennetiedot

Finnairin kokonaiskapasiteetti kasvoi tammikuussa 2,6 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 1,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste oli 76,5 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti kasvoi tammikuussa 3,2 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 0,3 prosenttia vertailukaudesta.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 3,8 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 3,2 prosenttia.

Rahtiliikenne myydyillä rahtitonnikilometreillä mitattuna laski tammikuussa 18,6 prosenttia ja rahtikapasiteetti kasvoi 6,1 prosenttia vertailukaudesta. Rahdin kokonaiskäyttöaste laski 14,2 prosenttiyksikköä vertailukaudesta ja oli 46,9 prosenttia.

Tammikuussa Finnairin lennoista 81.4 prosenttia (84.2) saapui aikataulussa.

Helmikuun 2015 liikennetilasto julkaistaan tiistaina 10.3.2015.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet Tammikuu 2015

Tammikuu 2015 muutos % Vuoden 2015 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 713,4 1,6 713,4 1,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 616,5 2,6 2 616,5 2,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 001,5 1,2 2 001,5 1,2
Matkustajakäyttöaste % 76,5 -1,1 p 76,5 -1,1 p
Rahti ja posti tn 9 345,7 -17,1 9 345,7 -17,1
Tarjotut tonnikilometrit 387,6 -0,9 387,6 -0,9
Myydyt tonnikilometrit 234,4 -4,3 234,4 -4,3
Kokonaiskäyttöaste % 60,5 -2,1 p 60,5 -2,1 p
Euroopan liikenne
Matkustajat 1000 411,9 5,9 411,9 5,9
Tarjotut henkilökilometrit milj. 936,6 3,8 936,6 3,8
Myydyt henkilökilometrit milj. 680,2 3,2 680,2 3,2
Matkustajakäyttöaste % 72,6 -0,4 p 72,6 -0,4 p
Pohjois-Amerikan liikenne
Matkustajat 1000 22,2 2,5 22,2 2,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 211,5 6,3 211,5 6,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 165,9 2,0 165,9 2,0
Matkustajakäyttöaste % 78,4 -3,3 p 78,4 -3,3 p
Aasian liikenne
Matkustajat 1000 144,3 1,2 144,3 1,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 364,8 3,2 1 364,8 3,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 081,5 0,3 1 081,5 0,3
Matkustajakäyttöaste % 79,2 -2,3 p 79,2 -2,3 p
Kotimaan liikenne
Matkustajat 1000 134,9 -9,5 134,9 -9,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 103,6 -18,0 103,6 -18,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 73,9 -5,2 73,9 -5,2
Matkustajakäyttöaste % 71,3 9,6 p 71,3 9,6 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 8 165,8 -0,5 8 165,8 -0,5
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 568,6 -9,7 1 568,6 -9,7
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 637,3 3,6 637,3 3,6
– Asian rahtiliikenne tn 5 825,7 2,3 5 825,7 2,3
– Kotimaan rahtiliikenne tn 134,2 -16,8 134,2 -16,8
Rahti lomaliikenteessä tn 0,0 – 0,0 –
Rahtilento tn** 1 180,0 -61,5 1 180,0 -61,5
Kokonaisrahti- ja posti tn 9 345,7 -17,1 9 345,7 -17,1
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 117,6 6,1 117,6 6,1
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 55,2 -18,6 55,2 -18,6
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 46,9 -14,2 p 46,9 -14,2 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 34,5 -23,0 p 34,5 -23,0 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 48,2 -9,7 p 48,2 -9,7 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

Air Finlandin konkurssiin liittyvät korvaukset maksetaan hakijoille

Korkein hallinto-oikeus on 3.2.2015 hylännyt Air Finlandin konkurssin korvauspäätöksiä koskevat valitukset. Korvausten maksaminen hakijoille voidaan näin ollen aloittaa. Maksuaikataulu selviää lähipäivinä ja siitä tiedotetaan erikseen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (aikaisemmin Kuluttajavirasto) käsitteli syksyllä 2012 lentoyhtiö Air Finlandin konkurssiin liittyen noin 3 000 hakemusta ja teki niistä korvauspäätökset saman vuoden lopulla. Osa Air Finlandin asiakkaista oli tyytymättömiä päätöksiin ja teki niistä hallinto-oikeuksiin valituksia. Osasta hallinto-oikeuksien kesällä 2014 antamista päätöksistä valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kuluttajille ei ole voitu maksaa korvauksia, koska ensin on pitänyt odottaa, että kaikki päätökset ovat saaneet lainvoiman ja niistä tehdyt valitukset on käsitelty loppuun. Korkein hallinto-oikeus on 3.2.2015 hylännyt valitukset, joten korvausten maksaminen voidaan aloittaa. Korvausprosentti on alkuperäisen päätöksen mukainen, eli noin 69,5%.

KKV toimittaa tiedot korvauksensaajista vakuudenantajalle, joka maksaa korvaukset oman aikataulunsa puitteissa. Maksuaikataulusta tiedotetaan lähipäivinä.

Lue lisää:
Air Finlandin konkurssi: Väliaikatietoa korvausten maksamisesta, KKV:n tiedote 13.11.2014

Avianca tilaa Airbusilta 100 A320neo-lentokonetta

997c89c764d6e79a_800x800ar

Avianca Holdings S.A. on tehnyt aiesopimuksen Airbusin kanssa sadan A320neo-lentokoneen tilauksesta. Tilauksen taustalla on Aviancan kaluston uusimishanke.

“Perusteellisen teknisen arvioinnin jälkeen valitsimme A320neo-perheen sen erinomaisen polttoainetehokkuuden, luotettavuuden ja mukavuuden takia. Nämä ominaisuudet ovat olennaisia kasvullemme ja kalustomme modernisoinnille sekä matkustajiemme lentokokemukselle”, Aviancan pääjohtaja Fabio Villegas Ramirez sanoo.

“A320neo sopii erinomaisesti Aviancalle, jonka reittiverkostossa on kapearunkokoneille pitkiä reittejä sekä korkealla sijaitsevia lentokenttiä”, toteaa Airbusin asiakastoimintojen johtaja John Leahy.

Airbus on ollut Aviancan kumppani lentoyhtiön kaluston modernisoinnissa ja laajentamisessa jo vuosien ajan. Vuonna 2012 Avianca tilasi 51 A320-perheen lentokonetta, joista 33 oli A320neo-malleja. Lentoyhtiö on tilannut Airbusilta yhteensä miltei 200 lentokonetta, joista noin 130 on tällä hetkellä käytössä.

A320-perhe on maailman myydyin kapearunkokoneiden tuotelinja. Airbus on saanut siitä yli 11 500 tilausta, joista miltei 6 400 on toimitettu 400 asiakkaalle ympäri maailmaa.

Leveimmän matkustamonsa ansiosta A320-koneet ovat mukavimpia luokassaan. Turistiluokassakin on vakiona 18 tuumaa (yli 45 cm) leveät istuimet.

A320neo-koneet ovat uusimpia koneperheen jäseniä. Niissä on uuden sukupolven moottorit ja Sharklet-kärkisiivet, jotka yhdessä pienentävät polttoaineen kulutusta aluksi 15 % ja vuoteen 2020 mennessä 20 %. Airbus on saanut Neo-koneista yli 3 600 sitovaa tilausta 70 asiakkaalta.

Lentoliikennestrategia: Lentoasemaverkosto säilyy maakuntakenttiä kehittämällä

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää uudessa lentoliikennestrategiassaan vuosille 2015-2030 yli viittäkymmentä lentoliikenteen ja lentoasemien kehittämislinjausta.

Keskeistä strategiassa on lentoasemien ylläpitäminen verkostona myös tulevaisuudessa sekä lentoliikenteen ja maakuntakenttien kehittäminen viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä.

Lentoliikennestrategia luovutettiin liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle 6. helmikuuta. Siinä esitetään toimenpiteitä ja tavoitteita, jotka koskevat lentoasemien lisäksi muun muassa turvallisuutta, maksu- ja tukipolitiikkaa, lennonvarmistusta, koulutusta ja maahuolintapalveluja.

Strategiassa painotetaan lentoliikenteen tukevan Suomen talouden kasvumahdollisuuksia ja maan kilpailukykyä. Lentoliikennettä tulee kehittää pitkäjänteisesti matkustajien ja muiden asiakkaiden tarpeita palvelevaksi.

– Strategia tarjoaa hyvän pohjan lentoliikenteen eri osa-alueiden kehitystyölle niin kansallisesti kuin osana Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen valmistelu- ja lainsäädäntötyötä, Risikko toteaa.

Risikon mukaan strategian toimeenpanoa varten asetetaan viisi alueellista työryhmää, joiden tehtävänä on luoda kysyntää alueellisille lentokentille ja niiden palveluille.

Lentoasemien ja lentoliikenneyhteyksien lisäksi kehittämisen kohteina ovat liikenneyhteydet lentoasemille. Yhteyksiä voitaisiin toteuttaa eri liikennemuodot yhdistävinä matkaketjuina.

– Yhteistyöryhmiin kootaan edustus muun muassa maakuntien liitoista, kauppakamareista, lentoasemakunnista, yrittäjäjärjestöjen edustajista ja ELY-keskuksista, Risikko summaa.

Suomessa on tällä hetkellä 24 Finavian ylläpitämää lentoasemaa sekä Seinäjoen säätiöpohjainen ja Mikkelin kunnallinen lentoasema. Helsinki-Vantaan lentoasema on verkostossa ainoa, joka tuottaa voittoa ja jonka tuloilla Finavian verkostoa pidetään yllä.

Laajan lentoasema- ja reittiliikenneverkoston turvaamiseksi on tärkeää, että Helsinki-Vantaan kilpailukykyä vahvistetaan erityisesti kiristyvässä Euroopan ja Aasian välisessä siirtomatkustajaliikenteessä, strategiassa todetaan.

Alueellisten lentoasemien kehittämiseen on strategiassa nimetty kolme kärkihanketta. Lapin ja Pohjois-Suomen sekä Itä-Suomen hankkeet keskittyvät alueen lentoasemien, niiden lentoliikennepalvelujen ja matkailun kehittämiseen. Tampereelle pyritään luomaan matkustajia ja elinkeinoelämää palvelevia, eri kulkumuotoja yhdistäviä matkaketjuja lentoasemalle.

Strategiassa arvioidaan miehittämättömien ilma-alusten tarjoavan monille palveluille merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi maanmittaus, kartoitus ja valokuvaus, liikenne- ja energiaverkkojen turvatarkastukset, avustus- ja pelastuspalvelut sekä rajavalvonta- ja maanpuolustustoiminta.

Tästä syystä miehittämättömien ilma-alusten käyttömahdollisuuksien laajentamista tulisikin tukea. Toiminnalle olisi luotava edistyksellinen toimintaympäristö ja samalla varmistettaisiin miehittämättömien ilma-alusten turvallinen käyttö yhteisessä ilmatilassa.

Vaikka kaupallisen lentoliikenteen turvallisuus on nykyisin hyvällä tasolla, erityisesti harraste- ja yleisilmailun turvallisuuteen on jatkossakin panostettava. Turvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan viranomaisten ja harrasteilmailuyhteisön yhteistyönä, strategiassa todetaan.

Lentoliikennestrategia 2015–2030