:KATSO VIDEO: Icelandair takaa revontulet!

qm7p48cvwrkeqtqirty6

Yksi Icelandair laivaston koneista on läpikäynyt upean muutoksen. Tuloksena on Revontulien – Aurora Borealis väriin maalattu ja sisustettu Hekla Aurora niminen upea Boieng 757 lentokone.

Koneen muodonmuutos on osa yhtiön jo viime syksynä julkistamaa, #Mystopover markkinointia, jossa matkustajat kutsutaan tekemään Stopover Islannissa.

Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Eurooppaan matkustavat voivat samalla lentohinnalla pysähtyä jopa 7 päivän ajan ja saada siten yhden uuden elämyksen osana matkaa.

Icelandair lentää Reykjavikin lisäksi 14 kohteeseen Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa.

Elämystä revontulista vahvistaa koneen värikäs ulkoasu, sekä matkustamossa esitettävä kaunis valotaide esitys – josta siis koneen Hekla Aurora nimi.

Hekla Aurora aloitti liikennöinnin jo joulukuussa, ja kone esitellään virallisesti 4. Helmikuuta osana Reykjavik Winter Lights Festivaalia. Osana julkistusta

kone tekee näytös lennon Reykjavikin ja Hallgrims-kirkon yllä, jonka torni valaistaan erityisesti osana tapahtumaa.

Icelandair laivasto koostuu Boeing 757 koneista, ja yksi niistä siis Hekla Aurora, joka tullaan myös näkemään Suomessa. Icelandair lisää lentoja Suomeen merkittävästi. Reitti on

Ympärivuotinen, ja operoidaan talvella 3 kertaa viikossa, keväällä päivittäin ja kesällä 11 kertaa viikossa. Helsingistä tarjolla on nopein yhteys 14 kohteeseen Atlantin takana.

Uusin kesäkohde Portland, Oregon avataan 19.5.2015.

Lue lisää aiheesta #Mystopover ja www.icelandair.fi sivustolta

Norwegianilla entistä täydemmät koneet ja hyvä matkustajamäärän kasvu tammikuussa

print_SHERgBrtLH

Norwegianin kasvu jatkuu. Yhtiö lennätti yli 1,6 miljoonaa matkustajaa tammikuussa 2015. Kasvua viime vuoden tammikuuhun verrattuna oli viisi prosenttia. Käyttöaste oli tammikuussa 80 prosenttia, kasvua 5,2 prosenttiyksikköä.

Tammikuussa 1 609 057 matkustajaa lensi Norwegianilla. Tämä on viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) kasvoi 21 prosenttia ja tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) 13 prosenttia tammikuussa. Käyttöaste oli 80 prosenttia, nousua vastaavaan ajankohtaan viime vuonna on 5,2 prosenttiyksikköä.

– Olen erittäin tyytyväinen, että käyttöasteemme on noussut tammikuussa, joka on perinteisesti matkustamisessa matalasesonkia. Matkustajamäärän kasvuun vaikuttaa ennen kaikkea vahvempi keskittyminen Euroopan markkinoille yhdessä kaukolentotoiminnan kasvun kanssa. Kaukoreittien matkustajamäärän merkittävä kasvu on erittäin ilahduttavaa ja osoittaa, että edullisille lentolipuille mannertenvälisillä lennoilla on suuri kysyntä, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Norwegian jatkaa laivastonsa uusimista. Tänä vuonna yhtiö vastaanottaa yhteensä kymmenen uutta Boeing 737-800 -konetta ja yhden uuden 787 Dreamlinerin. Viime vuonna Norwegian vastaanotti 14 uutta Boeing 737-800 -konetta ja neljä uutta 787 Dreamlineria. Norwegianin lentolaivasto on yksi Euroopan uusimmista ja ympäristöystävällisimmistä.

Norwegian lensi tammikuussa 99,5 prosenttia suunnitelluista lennoistaan ja näistä 77,9 prosenttia lähti aikataulun mukaisesti.

Traffic JAN 2015(pdf)

Nummelan lento-onnettomuus paljasti rakettikäyttöisten pelastusjärjestelmien vaarat

Itse rakennetulle lentokoneelle Nummelassa viime maaliskuussa sattuneen onnettomuuden tutkinta on johtanut useisiin turvallisuussuosituksiin, jotka liittyvät pienkoneissa oleviin rakettikäyttöisiin pelastusjärjestelmiin. Kaikkiaan suosituksia annetaan kahdeksan.

Onnettomuuskoneessa oli pelastusvarjo, jonka ajopanos aiheutti pelastustoimien aikana räjähdysvaaran. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa selvitettiin erityisesti sitä, miten tällaisten koneiden pelastustoimet voidaan toteuttaa turvallisesti.

Nummelassa onnettomuuspaikalla toimineet eivät tienneet räjähdysvaarasta, koska pelastusvarjosta varoittavat merkit eivät olleet selvästi havaittavissa. Poliisilla tai pelastusalalla ei ennen onnettomuutta yleisesti tiedetty yleis- ja harrasteilmailun pyroteknisistä järjestelmistä. Näitä koskevaa koulutusta on ryhdytty järjestämään ja ohjeistusta laatimaan vasta tutkinnan aikana.

Suomessa käy ulkomaisia ilma-aluksia, joiden pelastusjärjestelmiä koskevat merkinnät poikkeavat suomalaisista tai puuttuvat kokonaan. Ulkomailla on myös löydetty virheellisesti asennettuja järjestelmiä.

Liikenteen turvallisuusvirastoa suositetaan lisäämään tieto ilma-alusten pyroteknisistä järjestelmistä ilma-alusrekisteriin ja määrittämään vähimmäisvaatimukset näiden järjestelmien turvallisesta asennuksesta ja käytöstä. Pyroteknisiin pelastusjärjestelmiin on syytä määrätä pakolliset lämpötilaindikaattorit.

Maininnat lentokoneisiin asennetuista pyroteknisistä järjestelmistä suositetaan lisättäväksi lentopaikkojen ylläpitoon liittyviin ilmailumääräyksiin. Valvomattomien lentopaikkojen ylläpitäjiä kehotetaan päivittämään pelastussuunnitelmat pelastusviranomaisen kanssa.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa Euroopan lentoturvallisuusvirastoa (EASA) luomaan pyroteknisille pelastusjärjestelmille yhdenmukaiset varoitusmerkinnät ja lisäämään lentäjien peruskoulutukseen näitä käsittelevän osion, kuten Suomen ilmailuliitto teki jo 2014. Kansainvälistä siviili-ilmailujärjestöä (ICAO) suositetaan määrittelemään näiden pelastusjärjestelmien osat selvästi erottuvan ja tunnistettavan värisiksi.

Finavia Oyj kertoi jo tutkinnan kuluessa, että se lisää ohjeen pyroteknisten järjestelmien ilmoittamisesta lentosuunnitelmalomakkeeseen.

Nummelan onnettomuudessa toinen koneen ohjaajista kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti. Koelennolle lähtenyt lentokone kaarsi nousun aikana hitaalla nopeudella, sakkasi ja törmäsi maahan.

Mahdollisesti koneen miehistö väisti kuviteltua varjoliitimen hinausnarua, joka todellisuudessa oli maassa. Onnettomuuteen vaikuttivat puutteellinen yhteistoiminta valvomattomalla lentopaikalla sekä se, että suljetuksi ilmoitetulla kiitotiellä oli lentotoimintaa.

L2014-01 Tutkintaselostus (pdf, 1.08 Mt)

 

Flybe Nordic -yrityskaupalle kilpailuviranomaisen hyväksyntä

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on hyväksynyt Finnairin osakkuusyhtiön Flybe Nordic AB:n osakkeita koskevan kaupan, jossa Flybe UK Ltd:n 60 %:n osuus Flybe Nordicin osakekannasta siirtyisi StaffPoint Holding Oy:lle ja Oy G.W. Sohlberg Ab:lle (GWS). Kaupan aiesopimuksesta tiedotettiin 7.1.2015, ja kaupan toteutuessa StaffPointin omistusosuus Flybe Nordicista on 45 %, GWS:n 15 % ja Finnairin 40 %. Kaupan odotetaan toteutuvan helmikuun alkupuolella.

Flybe Nordic omistaa kokonaan suomalaisen tytäryhtiönsä ja alueellisen lentämisen operoinnista vastaavan Flybe Finlandin osakekannan. Flybe Finland operoi tällä hetkellä Finnairin puolesta lentoja Helsingistä useisiin kotimaan ja Euroopan kohteisiin sopimuslentämisenä. Lisäksi Flybe Finland lentää omalla riskillään viiteen kotimaan kohteeseen sekä Tarttoon Virossa ja Norrköpingiin Ruotsissa.

:KATSO VIDEO: Kaksi pienlentokonetta syöksyi mereen polttoaineen loputtua

2015-01-26 16_21_07-DVIDS - Video - Pilot Safe After Ditching 253 Miles From Maui

Kaksi pienlentokonetta joutui viikonloppuna samanlaiseen onnettomuuteen Yhdysvalloissa lähellä Havaijia. Molemmat pienlentokoneet putosivat mereen sen jälkeen, kun niiden polttoaine loppui.

Yhdysvaltain rannikkovartioston mukaan toisessa koneessa oli vain lentäjä, mutta toisessa oli lentäjän lisäksi kolme matkustajaa. Kaikki selvisivät hengissä onnettomuuksista.

Toinen koneista oli onnettomuuden sattuessa 400 kilometrin päässä rannikosta, toinen 17 kilometrin päässä.

 

Update #2: Four rescued from second plane crash off Oahu

Kauhavan Lentosotakoulun aluetta suojellaan ja kehitetään

kuva-1_kauhava_ilmasotakoulu_soile-tirila

Kauhavan Lentosotakoulun oppilasasuntola. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto

Kauhavan Lentosotakoulun alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. llmavoimien toiminta alueella päättyi vuoden 2014 lopussa ja valtio luopui kohteesta. Lentosotakoulun alueen käyttö, hoito ja kehittäminen uudessa tilanteessa tarvitsevat tuekseen koko kulttuurihistoriallisesti keskeistä aluerakennetta ja rakennuskantaa koskevan suojelupäätöksen. Kauhavan kaupungin, Etelä-Pohjanmaan liiton, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Museoviraston käymässä neuvottelussa sovitun mukaisesti Museovirasto on tehnyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle esityksen Kauhavan lentosotakoulun suojelemisesta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla.

Lentosotakoulu monipuolisine rakennuksineen on yksi puolustusvoimien ja erityisesti ilmavoimien rakennusperinnön avainkohteista. Siihen kuuluu ainutlaatuisia näytteitä itsenäisen Suomen sotilasarkkitehtuurista. Alue ilmentää sotilasilmailun ja puolustusvoimien rakennustoiminnan kehitystä 1920-luvulta 2000-luvun alkuun ja on valtakunnallisesti merkittävä.

Lentosotakoulun rakennusvaiheet ja toiminnalliset kokonaisuudet näkyvät hyvin nykyisessä ympäristössä. Sisätilat ovat säilyneet erityisen hyvin 1931 valmistuneessa upseerikerhossa, 1935 valmistuneessa ja 1963 laajennetussa sairaalassa sekä 1972 valmistuneessa lentokoneiden korjaamohallissa toimistosiipineen.

Pitkäjänteisesti, 85 vuoden aikana, kehitetty valtion sotilasilmailukoulutus on vaikuttanut myös maakunnan ja paikkakunnan yhdyskuntarakenteeseen, elinkeinoelämään ja henkiseen ilmapiiriin. Lentosotakoulu on integroitunut osaksi Kauhavaa ja on yksi maakunnalle ja kaupungille omaleimaisuutta antavista voimavaroista.

Lentosotakoulun alueella tarvitaan uusia käyttöjä. Monipuolinen rakennuskanta mahdollistaa myös moninaiset käytöt. Museovirasto pitää alueen suojelua myönteisenä lähtökohtana alueen tulevaisuutta koskeville ratkaisuille.

kuva-2-kauhava-lentosotakoulu-havittajalentolaivueen-rakennus_maria-kurten

Hävittäjälentolaivueen rakennus (entinen esikunta). Kuva: Maria Kurtén, Museovirasto

Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla esitetään suojeltavaksi kokonaisuus, joka käsittää sekä rakennuksia, rakenteita, istuttamalla muodostettuja alueita että rakennusten kiinteää sisustusta.

Ulkoalueilla arvoja on erityisesti vuosina 1929 ja 1972 valmistuneiden lentokonehallien rajaamalla lentokentän osalla, alkuperäisen yleissuunnitelman päätiellä, keskusaukiolla, Linna-rakennuksen sisäpihalla, asuinrakennusten etupihoilla ja tukikohtakomppanian ja sotilaskoti-ruokalarakennuksen välisellä aukiolla sekä alkuperäisen istutussuunnitelman tavoitteiden mukaisissa istutuksissa.

Alueen rakennuksissa säilyttämistarve painottuu noin 30 kohteessa ulkoarkkitehtuuriin ja kymmenessä kohteessa myös valikoituihin sisätiloihin.

Suojeluesityksen rajaukseen ei sisälly 1960-luvulta alkaen vaiheittain pidennetty kestopäällysteinen kiitorata siihen välittömästi liittyvine rakenteineen ja rakennuksineen. Museovirasto pitää kuitenkin hyvänä, että ilmailu muodossa tai toisessa jatkuu Lentosotakoulun alueella.

Kauhavan Lentosotakoulun kaavoitus ei ole ajantasaista eikä riittävä uudessa tilanteessa. Etelä-Pohjanmaan liitto aloitti vuonna 2013 kauppaa, liikennettä ja kulttuurimaisemia koskevan vaihemaakuntakaava 2:n laatimisen. Lentosotakoulun lentokentän tavoitetilaa ei ainakaan toistaiseksi ole määritelty tässä prosessissa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Kauhavan Lentosotakoulu on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi, jossa on varmistettava siihen liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yleiskaavassa Lentosotakoulun alue on EP-merkinnällä osoitettu puolustusvoimien alueeksi, ja ainoastaan vuonna 1929 valmistuneella ns. Linna-rakennuksella on suojelumerkintä. Alueella ei ole asemakaavaa eikä asemakaavoitus ole vireillä.

kauhavan-lentosotakoulun-rakennetun-ympariston-suojeluesitys(pdf)

DHL lentää liikenneruuhkien yli Lontoossa

9e57d83e105b152e_800x800ar

DHL Express on käynnistänyt aikataulutetun helikopterikuljetuspalvelun Lontoossa. Palvelu on lajissaan ensimmäinen Britannian markkinoilla.

Helikopteri ohittaa Lontoon liikenneruuhkat ja nopeuttaa huomattavasti yhteyttä esimerkiksi USA:n ja Britannian talouselämän keskusten välillä: New Yorkista, Bostonista tai Chicagosta lähetetyt kiireelliset asiakirjat saadaan jo seuraavaksi päiväksi Lontoon liike-elämän keskukseen, eli kuljetusaika lyhenee yhteen päivään.

Helikopteri lentää päivittäin DHL:n lajittelukeskuksesta Heathrown lentokentältä Lontoon keskustaan. Kun liikenneruuhkat eivät ole haittana, matka-aika Canary Wharfille ja Cityyn lyhenee jopa tunnilla. DHL Expressin kuriiri on helikopteria vastassa ja jakelee lähetykset vastaanottajille – pankkeihin, konsultti- ja asianajotoimistoihin.

”Uusi palvelumme merkitsee asiakkaillemme entistä nopeampaa ja luotettavampaa kuljetusta. Liike-elämässä aika on rahaa usein aivan kirjaimellisesti, ja me DHL:ssä pyrimme jatkuvasti kehittämään uusia innovatiivisia ja tehokkaita tapoja kuljettaa asiakkaidemme lähetyksiä. Käynnistämämme aikataulutettu helikopterijakelu on ensimmäinen lajissaan Britanniassa. Haluamme parantaa yritysten yhteyksiä globaaleille markkinoille ja edistää niiden kansainvälistä kaupankäyntiä”, toteaa DHL Expressin Euroopan toimitusjohtaja John Pearson.

Lontoon lisäksi DHL tarjoaa helikopterikuljetuspalvelua New Yorkissa ja Los Angelesissa. Lontoossa lentävä DHL:n helikopteri on Bell 206 Jet Ranger ja sitä operoi Heli-Charter Ltd. Helikopteri voi ottaa kyytiin yli 300 kg kirjeitä ja paketteja.

Lentoliikenteen päästökauppalakiin muutos

Lentoliikenteen päästökauppalaki muuttuu 1. maaliskuuta. Muutoksella yhdenmukaistetaan sääntely EU:n lainsäädännön kanssa.

Merkittävin muutos nykylakiin on se, että päästökauppa rajataan väliaikaisesti vuoden 2016 loppuun saakka Euroopan talousalueen ETA:n sisäiseen liikenteeseen. Euroopan talousalueeseen kuuluvat EU:n jäsenmaat sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja.

Väliaikaisella soveltamisalan muutoksella pyritään tukemaan kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa käytäviä neuvotteluja kansainvälisestä päästövähennysmekanismista, joka on tarkoitus hyväksyä ICAO:n seuraavassa yleiskokouksessa syksyllä 2016.

Suomessa tällä hetkellä voimassa oleva laki koskee EU:n jäsenvaltioista lähteviä tai sinne toisesta EU-jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta saapuvia lentoja.

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 23. tammikuuta.

Vaasan seutu valmis ottamaan vastaan Finnairin Suomeen lennättämät matkailijat

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK ja Pohjanmaan kauppakamari olivat kutsuneet Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramon Vaasaan 21.1.2015 tapaamaan elinkeinoelämän sekä elinkeinoelämälle tärkeiden sidosryhmien edustajia. Mukana Vaasan vierailulla oli Finnairilta myös aluejohtaja Rolf Backman sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen.

Kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkisen avattua tilaisuuden antoi VASEKin logistiikka-asiantuntija Riitta Björkenheim palaa. Nopeassa tahdissa hän kertoi Finnairin edustajille Vaasan seudun eduista ja mahdollisuuksista, mutta myös lentomatkustamiseen liittyvistä huolista kuten matkaketjujen organisoinnista, hintatasosta ja aikatauluista.

– Lentomatkustamisen strategia päivitetään säännöllisesti yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, joten meillä on aina tuoretta tietoa siitä, mitkä ovat elinkeinoelämän tarpeet ja tahtotila. Esimerkiksi lentoyhteyksistä nämä lyhyet välit Helsinkiin tai Tukholmaan eivät itsessään ole niin tärkeitä kuin ne kaksi lentoallianssia, jotka yhteydet mahdollistavat. Globaalisti toimivalla Vaasan seudulla tämä on äärimmäisen tärkeää. Toki ei se suora yhteys Eurooppaan olisi ollenkaan pahitteeksi, Björkenheim totesi.

Logistiikka-asiantuntija Riitta Björkenheim kertoi lentomatkustamiseen liittyvistä huolista, mutta myös seudun tarjoamasta potentiaalista.

– Murros on jo nähtävissä. Vaasan seudulla osataan ja pystytään matkustamaan lentäen, ja 140 vuosittaista charter-lentoa on suuri elämänlaadullinen tekijä seudun asukkaille. Mutta yrityksissä videoneuvotteluja käytetään nykyään paljon ja usein matkoihin on saatava hyväksyntä kahdelta esimieheltä. Kulukuri on tiukka ja monesti junayhteys on varteenotettava vaihtoehto. Niin iloisia kuin olemmekin seudun hyvistä junayhteyksistä, tämä on haaste Finnairille, Björkenheim jatkoi.

Aasia Finnairin selkäranka

Vauramo oli tyytyväinen siihen, että Vaasan seudulla on selkeästi tehty kotityöt hyvin mitä tulee lentomatkustamisen kehittämiseen. ”Mitään isoja muutoksia lentoyhteyksiin ei Vaasan osalta ole tulossa” totesi Vauramo ilmassa leijuneeseen kysymykseen vastaten.

– Finnair on ollut paljon esillä kustannussäästöjensä vuoksi, mutta vähemmän huomiota on herättänyt se, että Finnairilla on Olkiluodon ydinvoimalan jälkeen Suomen toiseksi suurin päätetty investointisuunnitelma. Tämä osoittaa, että yhtiöllä on uskoa seuraavaan 20 vuoden jaksoon, jolloin käytetään investointisuunnitelman mukaisia uusia kaukoyhteyksille tulevia laajarunkokoneita. Niiden määrä nousee 15 koneesta 23:een. Aasia on yhtiön selkäranka, sillä yksi Aasiasta tuleva kone lisää kapasiteettia myös liittymälennoille Euroopassa.

– Finnair myy Aasiassa vaikka mitä Suomesta: Muumeja, Marimekkoa, yötöntä yötä sekä toisaalta pimeyttä ja lunta. Vauramo kertoi.

Vauramon mukaan aasialaisten matkustajien suosima StopOver -konsepti on kasvussa ja tämä ilahdutti myös Vaasan seudun Matkailun tuoretta toimitusjohtajaa Max Janssonia, joka vakuutti, että Aasiasta Merenkurkkuun matkaaville voidaan järjestää vaikka mitä – eikä vain kolmena kesäkuukautena vaan ympäri vuoden.

– Vaasaan laskeuduttuaan matkustajat ovat jo parissa tunnissa keskellä kauneinta saaristoa, ainutlaatuista Merenkurkun maankohoamisaluetta. Parin päivän pysähdyksen aikana on mahdollisuus poiketa vaikka laivalla Uumajassa ja jatkaa sitten matkaan edelleen muualle Eurooppaan. Eli Finnairin myymien asioiden listalle voisi hyvin lisätä Merenkurkun luonnonperintöalueen merestä nousevat kivet, Jansson muistutti.

Jämijärven onnettomuuden tutkintaselostus valmistuu maaliskuussa

Jämijärvellä viime pääsiäisenä sattuneen lento-onnettomuuden turvallisuustutkinta on loppuvaiheessa. Onnettomuustutkintakeskus tutkintaselostus julkaistaan kuitenkin aikaisintaan maaliskuussa, koska selostuksesta annetut lausunnot edellyttävät lisäselvityksiä.

Tutkintaselostus lähetettiin useille tahoille lausunnonantoa varten joulukuun alkupuolella. Julkaisemisen yhteydessä järjestetään tiedotustilaisuus.

Onnettomuustutkintakeskus on pitänyt onnettomuudessa kuolleiden laskuvarjohyppääjien omaisille Tampereella erillisen tiedotustilaisuuden joulukuun puolivälissä. Samana viikonloppuna SPR järjesti omaisille vertaistukitilaisuuden.

Lento-onnettomuus tapahtui Jämijärven lentokentällä 20. huhtikuuta, kun laskuvarjohyppääjiä kuljettanut Comp Air -lentokone putosi. Koneen lentäjä ja kaksi hyppääjää pelastuivat putoavasta koneesta, mutta kahdeksan ihmistä kuoli.

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa selvisi jo viime syksynä, että lentokoneen alumiininen siipituki murtui ilmassa. Vikaa ei pystynyt havaitsemaan normaalin huollon ja tarkastuksen yhteydessä.

Murtuma oli onnettomuuden välitön syy, mutta tapahtuman taustalla on lisäksi useita myötävaikuttaneita tekijöitä.