Aasialainen lentoyhtiö tilaa Airbusilta 60 320neo-lentokonetta

815172d5353d6f60_800x800ar

A320neo houkuttelee uusia asiakaita Aasiassa

Aasialainen lentoyhtiö on tehnyt Airbusin kanssa aiesopimuksen 60 A320neo-lentokoneen tilaamisesta Pariisin ilmailunäyttelyssä. Aasian ilmailuala on vahvassa kasvussa.

Airbusin asiakastoimintojen johtaja John Leahyn mukaan A320neo tarjoaa ylivoimaisen yhdistelmän taloudellisuutta ja matkustusmukavuutta.

A320neo on maailman parhaiten myyvä kapearunkokoneiden tuotelinja lähes 60 prosentin markkinaosuudellaan. Konetta on tilattu vuoden 2010 jälkeen lähes 3 800 kappaletta. A320neo-tuotelinja mahdollistaa yli 15 prosentin polttoainesäästöt uusien teknologisten ratkaisujen ansiosta ensilennosta lähtien ja 20 prosentin säästöt vuoteen 2020 mennessä.

Markkinoiden leveimmän matkustamonsa ansiosta A320-koneet ovat mukavimpia luokassaan. Turistiluokassakin on vakiona 18 tuumaa (yli 45 cm) leveät istuimet.

A320neo-tuotelinjaan kuuluu kolme erilaista konetta (A319neo, A320neo & A321neo), jotka kattavat kaikki kapearunkokoneiden tarpeet. Tähän päivään mennessä A320-tuotelinjan koneita on toimitettu yli 6 500 kappaletta yli 300 lentoyhtiölle. Airbus on saanut tilauksia yli 11 700 koneesta.

 

Ilmatilan uudistus 2015

Suomessa on käynnissä ilmatilan uudistus, jolla korjataan osin 13.11.2014 voimaan tullutta ilmatilaa ja osin luodaan uusia ilmatilaratkaisuja.

Ilmatilan uudistuksessa käsitellään muutoksia ATS-reittiverkostoon, lennonjohtosektoreihin, lähestymisalueisiin (TMA), lentotiedotusvyöhykkeisiin (FIZ), tilapäisiin ilmatilavarausalueisiin (TRA) ja perustetaan uusia lennonjohtoalueita (CTA). Uudistuksen yhteydessä korjataan – ja tehdään myös uusia rajoitusalueita ja tilapäisiä erillisvarausalueita (TSA), sekä vaara-alueita. Nämä käsitellään säädösmuutoksina ja ne käsitellään Trafissa eri asianumeroillaan.

Uusi ilmatilarakenne ja päivitetyt säädökset on tarkoitus ottaa käyttöön 12.11.2015.

Kouvolan Utissa tapahtuneen laskuvarjo-onnettomuuden tutkinta on valmis

Pääkaupunkiseudulta kotoisin ollut 36-vuotias laskuvarjohyppääjä kuoli hyppyonnettomuudessa Kouvolan Utissa 5. kesäkuuta. Mies kuului kokeneeseen hyppyseurueeseen, joka oli suorittanut päivän mittaan useampia laskuvarjohyppyjä.

Illalla noin kello 20 viimeisen hyppykierroksen aikana toinen hyppääjä oli juuri ennen laskeutumista osunut miehen varjoon seurauksella, että mies putosi hallitsemattomasti maahan. Mies toimitettiin sairaalaan. Annetusta ensiavusta huolimatta hän kuoli saamiinsa vammoihin.

Kysymys oli vapaa-ajalla harrastustoiminnassa sattuneesta onnettomuudesta.

Poliisi on selvittänyt onnettomuuteen johtavia syitä. Hyppyonnettomuudessa kuollut mies oli ollut kyseisellä hyppykerralla hyppyjoukon johtaja “pokavanhin” ja hänen johdollaan hyppyporukalle on määrätty laskeutumiskuvio. Laskeutumiskuvio on kaikille sama ja pitää olla kaikkien tiedossa ja kaikkien hyppääjien on noudatettava sovittua ja määrättyä laskeutumiskuviota. Laskeutumiskuvion aikana ei saa tehdä kuvioon kuulumattomia liikkeitä.

Hyppyonnettomuudessa kuollut mies oli hypyn loppuvaiheessa huutanut ilmasta jo maassa olevalle hyppääjälle ja käskenyt ottamaan varjon pois edestä. Samalla hän oli tehnyt laskeutumisensa loppuvaiheessa jarrutuksen ja s-mutkan seurauksella, että hän oli ajautunut toisen hyppääjän laskeutumislinjalle. Auringonpaisteesta ja hyppääjien asemasta johtuen toinen hyppääjä ei havainnut eteensä ajautunutta hyppääjää ja hänen vyötärönsä osui onnettomuudessa kuolleen hyppääjän varjoon. Hyppääjän varjo tyhjeni salaman nopeasti seurauksella, että hän tippui maahan lähes vapaassa pudotuksessa.

Hyppyonnettomuudessa kuolleen hyppääjän laskun loppuvaiheessa tekemä s-mutka ei kuulunut hypyn laskeutumiskuvioon.

Tapahtuma-aikaan on ollut verrattain kova turbulenssimainen tuuli ja aurinko on paistanut kirkkaasti, sokaisten hyppääjiä näkemästä kunnolla auringon suuntaan.

Poliisi on saanut riittävän selvityksen onnettomuuteen johtavista seikoista. Asiassa kenenkään ei epäillä syyllistyneen rikokseen ja poliisi lopettaa tapahtuman tutkimisen. Kysymyksessä on ollut onnettomuus.

Finnair solmi A350-koneiden moottorihuoltosopimuksen Rolls-Roycen kanssa

Finnair on allekirjoittanut pitkäaikaisen, uusien Airbus A350 XWB -koneidensa moottoreita koskevan huoltosopimuksen Rolls-Roycen kanssa. Rolls-Royce Trent XWB -moottoreita käytetään pelkästään Airbus A350 XWB-koneissa. Sopimuksen myötä kaikki Finnairin uusien Airbus A350 XWB -koneiden moottorit tulevat Rolls-Roycen kokonaishuoltopalvelun piiriin (TotalCare).

“Airbus A350 XWB -lentokoneet ovat Finnairin kasvustrategian moottori, ja Rolls-Roycen viimeisintä teknologiaa edustavat Trent XWB -moottorit pitävät nämä koneet käynnissä”, sanoo Finnairin Tekniikan johtaja Jari Huhtinen. “Finnair on tunnettu luotettavuudestaan, ja Rolls-Roycen tarjoama laadukas huoltopalvelu on tärkeässä roolissa, kun otamme uudet koneet käyttöön. Sopimus tukee myös moottoreiden tehokasta hyödyntämistä koko niiden käyttöiän ajan.”

“Olemme iloisia saadessamme Finnairista uuden TotalCare-asiakkaan, ja tuemme mielellämme Finnairia A350-koneiden menestyksekkäässä käyttöönotossa ja hyödyntämisessä”, sanoo Bruce Blythe, Rolls Roycen moottoripalvelujen johtaja.

Finnair on tilannut 19 Airbus A350 XWB -konetta, joista ensimmäisten neljän koneen odotetaan saapuvan vuoden 2015 toisella puoliskolla, seitsemän vuosina 2016-2017, ja loppujen vuoteen 2023 mennessä.

Rolls-Royce selected for TotalCare® contract by Finnair

SKYTRAX: Norwegian on maailman paras kaukolentoja lentävä halpalentoyhtiö

nrrscpioumnkojmhk6lw

Norwegian on eri puolilla maailmaa olevien lentomatkustajien mielestä maailman paras kaukolentoja lentävä halpalentoyhtiö “World’s Best Low-Cost Long-Haul Airline”. Kolmatta vuotta peräkkäin Norwegian on äänestetty arvostetussa SkyTrax World Airline Awardsissa myös Euroopan parhaaksi halpalentoyhtiöksi ”Best Low-Cost Airline in Europe”. Tämä maailman arvokkaimpana pidetty ilmailualan tunnustus perustuu matkustajien omiin arvioihin yli 200 lentoyhtiöstä ympäri maailmaa. Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos ja neljä miehistön edustajaa ottivat palkinnon vastaan tänään Pariisin ilmailunäytöksessä.

– Olen äärimmäisen ylpeä ja nöyrä vastaanottaessani nämä tärkeät tunnustukset. Meidät on valittu Euroopan parhaaksi halpalentoyhtiöksi kolmatta vuotta peräkkäin ja on suurenmoinen uutinen, että meidät on äänestetty ensimmäistä kertaa maailman parhaaksi kaukolentoja lentäväksi halpalentoyhtiöksi. Haluan kiittää kaikkia matkustajiamme, jotka ovat antaneet Norwegianille loistavat arviot. On hienoa nähdä, että matkustajat arvostavat uusia koneitamme, laajenevaa reittiverkostoamme, edullisia hintojamme ja hyvää palveluamme. Tämä ei olisi kuitenkaan mahdollista ilman upeita ihmisiä, jotka työskentelevät Norwegianissa. Joka ainoa päivä he tekevät kaikkensa varmistaakseen, että asiakkaidemme kokemukset ovat hyviä, sanoi Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Euroopan paras halpalentoyhtiö -sarjassa ehdokkaina olivat myös EasyJet ja Germanwings ja Paras kaukolentoja lentävä halpalentoyhtiö -sarjassa JetStar ja AirAsiaX.

Norwegian oli ehdokkaana myös Maailman paras halpalentoyhtiö-, Paras halpalentoyhtiöiden premium-luokka- ja Paras lentoyhtiö Pohjois-Euroopassa -sarjoissa.

SKYTRAX: Upea saavutus

– Norwegianin voitto kolmena peräkkäisenä vuotena on uskomaton saavutus. Tämä on selkeä osoitus Norwegianin suosiosta ympäri Eurooppaa. Tänä vuonna Norwegian on nauttinut entistäkin suuremmasta suosiosta voittamalla myös World’s Best Low-Cost Long-Haul Airline -tunnustuksen, sanoi Skytraxin toimitusjohtaja Edward Plaisted.

Ilmailualan arvostetuin tunnustus

Skytrax World Airline Awards on arvostetuin ja tunnustetuin ilmailualan kunnianosoitus. Se perustuu maailman laajimpaan lentomatkustajia koskevaan asiakastyytyväisyyskyselyyn, johon ottaa osaa matkustajia yli 160 maasta. Kyselyssä arvioidaan yli 200 lentoyhtiötä eri osa-alueilla, kuten lähtöselvitys, koneeseen nousu, istuimien mukavuus, matkustamon siisteys, ruoka, juoma, lennonaikaiset viihdepalvelut ja asiakaspalvelu.

Skytrax: Finnair Pohjolan paras lentoyhtiö jo kuudetta vuotta peräkkäin

2015-06-16 14_09_51-Finnair tail - Google-haku

World Airline Awards on nimennyt Finnairin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi jo kuudetta kertaa peräkkäin. Palkinto myönnetään Skytraxin puolueettoman kyselyn perusteella ja kyselyyn vastasi noin 18 miljoonaa matkustajaa yli 160 maasta.oneworld-allianssi, johon Finnair kuuluu, palkittiin samassa kyselyssä maailman parhaana lentoyhtiöallianssina kolmantena peräkkäisenä vuonna.

“Tämä on tunnustus siitä erinomaisesta työstä, jota henkilökuntamme niin maassa kuin ilmassa tekee Euroopan ja Aasian välillä matkustavien asiakkaidemme palvelemiseksi”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen.

“Haluamme tarjota asiakkaillemme ainutlaatuisen pohjoismaisen kokemuksen, ja panostamme jatkossakin tuotteemme ja palvelumme kehittämiseen, ja useita uudistuksia onkin jo vireillä. Syksyllä saapuvat uudet Airbus A350 XWB -koneemme parantavat merkittävästi matkustusmukavuutta ja langaton yhteys mahdollistaa uusia palveluita.”

Finnair saa Airbus A350 XWB -koneen käyttöönsä ensimmäisenä lentoyhtiönä Euroopassa, ja A350-lennot Shanghaihin, Beijingiin ja Bangkokiin alkavat syksyllä 2015. Uusi konetyyppi tarjoaa ennennäkemätöntä matkustusmukavuutta tilavine, valoisine, pohjoismaiseen tyyliin sisustettuine matkustamoineen, Wi-Fi-yhteyksineen ja uusine viihdejärjestelmineen. Finnair panostaa myös digitaalisiin palveluihin ja lisäpalveluihin, joiden avulla asiakas voi räätälöidä oman matkansa mieleisekseen. Koko Airbus-laivastoon tulevan langattoman yhteyden asennustyöt alkavat vuonna 2016.

Finnair laajensi viime vuoden aikana Lounge-tilojaan Helsinki-Vantaan lentokentällä, sai valmiiksi täysin makuuasentoon liukuvien istuinten asennuksen laajarunkokoneidensa Business-luokkaan ja päivitti viihdejärjestelmäänsä. Lisäksi Finnair kehitti lentojen ateriatarjoilua ja toi suomalaisten huippukokkien nimikkomenut kaukolentojen Business-luokkaan.

World Airline Awards
World Airline Awards on yksi maailman arvostetuimmista lentoyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä mittaavista tutkimuksista. Matkustajatutkimuksessa arvioitiin yli 200 lentoyhtiön asiakaspalvelua kokonaisvaltaisesti niin lennon aikana kuin myös lentokentillä yli 40 eri yksityiskohdan, kuten lähtöselvityksen, istuinten mukavuuden, matkustamon puhtauden ja palvelun mukaan. Tutkimuksen läpinäkyvyys ja maailmanlaajuinen kattavuus nostaa World Airline Awardsin lentoalan parhaimpien ja arvostetuimpien palkintojen joukkoon.

Lokki DC-3 -lentokone siirretään asuntomessualueelle yöaikaan

Nostalginen DC-3 -lentokone Lokki aloittaa matkansa kohti Vantaan Kivistön asuntomessualuetta tiistaina 16.kesäkuuta kello 23.00 alkaen.

Suomen llmailumuseon, Vantaan kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen yhteinen projekti messualueella esiteltävästä DC-3-lentokoneesta lähestyy huipennustaan.  Lokki siirretään hinaamalla omilla pyörillään reittiä Mekaanikontie – Aviabulevardi – Tikkurilantie – Riipiläntie – Murtotie – asuntomessualue. Siirrettävän yhdistelmän pituus on noin 25 metriä, leveys runsaat kahdeksan metriä ja korkeus noin kuusi metriä. Siirron aikana katuosuus kerrallaan suljetaan muulta liikenteeltä.

Lokki-lentokone esiintyy näyttävästi Asuntomessuilla Vantaan kaupungin esittelypisteen yhteydessä. Lentokone ilmentää lentoliikenteen kehityksen merkitystä Vantaan kaupungille, ja siksi onkin luontevaa esitellä konetta suurtapahtumassa Vantaalla.

Suomen llmailumuseo on mukana Asuntomessuilla omalla osastollaan. Lisäksi museo järjestää messujen aikaan erityisiä 1950- ja 1960-lukujen nostalgiakierroksia museon tiloissa Aviapoliksen uuden aseman vieressä. Museolla yleisöllä on myös mahdollisuus tutustua näyttelyhallissa sijaitsevan DC-3 museokoneen  OH-VKB:n matkustamoon.

Asuntomessuilla nähtävä Douglas DC-3 on ilmailuhistorian eniten valmistettu matkustaja- ja kuljetuskonetyyppi.  Aeron (nykyisen Finnairin) 01-i-LCD “Lokki” hankittiin Yhdysvaltain armeijan ylijäämävarastolta vuonna 1946, ja muokattiin miehistönkuljetuskoneesta matkustajakoneeksi. Se palveli Aerolla vuoteen 1969 ja matkustajaliikenteessä vuoteen 1966, jonka jälkeen sitä käytettiin maanmittaukseen ja ilmavoimien kuljetuskoneena.  Koneen viimeinen lento lennettiin tammikuussa 1986. “Lokin” sisarkone, OH-LCH, lentää edelleen DC-yhdistys ry:n operoimana.

Suomen Ilmailumuseo järjestää medialle tiedotustilaisuuden siirrosta ja kuvausmahdollisuuksista museon auditoriossa tiistaina 16. kesäkuuta kello 23.00 alkaen osoitteessa Tietotie 3, Vantaa. Tarjolla on tuhdin infopaketin lisäksi virvokkeita ja suolaista purtavaa.

GE Capital Aviation Services tilaa Airbusilta 60 A320neo-lentokonetta lisää

csm_A320neo_GECAS_CFM_e79c378744

Ilmailuliisaus- ja rahoitusyhtiö GE Capital Aviation Services (GECAS) teki sitovan tilauksen 60 A320neo-lentokoneesta Pariisin ilmailumessuilla. Kaikkiin koneisiin tulee CFM:n LEAP-X-moottorit.

Uusi tilaus nostaa GECASin Airbusilta tilaamien koneiden määrän 465:een. A320neo-koneita on tilauksissa 120 kappaletta.

“A320neo-perhe on ihanteellinen ratkaisu asiakkaillemme, jotka etsivät käytössä taloudellista ja teknologialtaan luotettavaa tuotetta. Me näemme tämän polttoainetta säästävän lentokoneen kapearunkokalustomme tukipilarina tulevina vuosina”, GECASin pääjohtaja Norman C.T. Liu sanoo.

A320-perhe on maailman myydyin kapearunkoinen konemallisto. Airbus on saanut A320-koneista yli 11 700 tilausta ja toimittanut yli 6 500 konetta.

A320neo-malleissa on uuden sukupolven moottorit ja Sharklet-kärkisiivet, jotka yhdessä pienentävät polttoaineen kulutusta 15 %. GECASin uuden tilauksen jälkeen Airbus on saanut A320neo-koneista yli 3 800 sitovaa tilausta 72 asiakkaalta.

Airbusin ennuste: seuraavan 20 vuoden aikana tarvitaan 32 600 uutta lentokonetta

2015-06-15 16_07_07-Global_Market_Forecast_2015-2034.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kehittyvät taloudet ja kaupungistuminen kasvattavat lentoliikennettä

Vuosina 2015–2034 Airbus ennustaa globaalin matkustajalentoliikenteen kasvavan keskimäärin 4,6 % vuodessa, mikä merkitsee tarvetta noin 32 600 uudelle, yli 100 paikan lentokoneelle. Näistä 31 800 on matkustaja- ja 800 rahtikoneita. Koneiden arvo on 4,9 biljoonaa dollaria.

Vuoteen 2034 mennessä matkustaja- ja rahtikoneiden määrä yli kaksinkertaistuu nykyisestä 19 000:sta 38 500 koneeseen. Noin 13 100 konetta korvataan uusilla, polttoainetta säästävillä malleilla.

Ensimmäinen kaupallinen lento lennettiin vuonna 1914, ja nykyisin ilmailusta on tullut olennainen osa arkipäiväämme. Joka vuosi noin 3 miljardia matkustajaa ja 50 miljoonaa tonnia rahtia liikkuu 32 miljoonalla lennolla. Ilmailun arvioidaankin vaikuttavan maailman bruttokansantuotteeseen 2,4 biljoonan dollarin arvosta joka vuosi.

Liikennettä kasvattavat etenkin kehittyvät taloudet, joissa on yhteensä kuusi miljardia ihmistä. Niiden arvioidaan kasvavan 5,8 % vuodessa, kun kehittyneet taloudet jäävät 3,8 %:iin. Kehittyvien talouksien osuus yksityisestä kulutuksesta nousee myös nykyisestä 31 %:sta 43 %:iin vuonna 2034. Kiinan, Intian, Lähi-idän, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kasvavat keskimääräistä nopeammin. Keskiluokka miltei kaksinkertaistuu lähelle 5 miljardia ihmistä.

Nykyisissä kehittyvissä talouksissa 25 % väestöstä lentää kerran vuodessa. Vuoteen 2034 mennessä tämä osuus kasvaa jyrkästi 74 %:iin.

“Aasian-Tyynenmeren alue nousee maailman liikenteessä johtoon vuoteen 2034 mennessä, ja Kiinasta tulee suurin ilmailumarkkina 10 vuodessa. Aasia ja kehittyvät markkinat ovat vahvan lentoliikenteen kasvun taustalla”, sanoo Airbusin asiakasjohtaja John Leahy .

Airbus kiihdyttää A350 XWB -koneidensa tuotantotahtia ja tarkastelee mahdollisuuksia nostaa kapearunkokoneiden tuotantoa yli 50:n kuukaudessa vastatakseen kasvavaan kysyntään.

Kaukoliikenne keskittyy yhä vahvemmin suuriin ilmailukeskuksiin, megakaupunkeihin, joiden määrä nousee nykyisestä 47:stä 91:een vuoteen 2034 mennessä. Samoin niiden osuus lentoliikenteestä nousee myös 90 %:sta (0,9 miljoonaa matkustajaa päivässä) 95 %:iin (2,3 miljoonaa matkustajaa päivässä). Ilmailun megakaupunkien kautta kulkee yli 10 000 kaukoliikenteen matkustajaa päivässä.

Laajarunkokoneissa Airbus ennustaa lentokoneiden kapasiteetin kasvavan pitkillä reiteillä ja yhä enemmän myös alueellisilla ja kotimaan lennoilla. Ennusteen mukaan seuraavina 20 vuotena tarvitaan noin 9 600 laajarunkokonetta, joiden arvo on noin 2,7 biljoonaa dollaria. Laajarunkokoneiden osuus kaikista toimitettavista lentokoneista on 30 % ja 55 % kaikkien koneiden arvosta.

Kapearunkokoneita Airbus ennustaa tarvittavan melkein 23 000 kappaletta. Koneiden arvo on 2,2 biljoonaa dollaria. Kasvua edelliseen ennusteeseen on miltei 1 000 lentokonetta.

Liikenteen kasvu maailmassa on aiheuttanut sen, että lentokoneiden keskimääräinen koko on 1980-luvulta ‘kasvanut’ 46 %. Lentoyhtiöt valitsevat entistä suurempia koneita tai päivittävät jo tekemänsä tilaukset suurempaan malliin.

Suuret lentokoneet yhdistettynä korkeaan käyttöasteeseen auttavat hyödyttämään rajallisia lentosloteja tehokkaasti ja mahdollistavat matkustajamäärien lisäämisen kasvattamatta lentojen määrää.

Viimeisen 40 vuoden aikana koneiden polttoaineen kulutus ja melu ovat vähentyneet vähintään 70 %.

Airbusin globaali markkinaennuste analysoi lentoliikenteen kehitystä. Sen tuloksissa näkyvät yli 200 matkustaja- ja rahtiliikennevirtaa sekä vuosittaiset muutokset maailman lentoyhtiöiden kalustossa. Analysoitaviin yhtiöihin sisältyy miltei 800 matkustajalentoyhtiötä ja 200 rahtiyhtiötä. Ennuste kattaa kysynnän alueellista liikennettä palvelevista yli 100 paikan koneista aina markkinoiden suurimpaan A380-lentokoneeseen saakka.

Esitys markkinaennusteesta löytyy osoitteesta www.airbus.com/company/market/forecast/ .

Miten käy maakuntakentille? Lentoasema palvelee matkustajia ja pitää alueen elinvoimaisena

wzidwtdf9icfek3zxpzf

Lentoasema pitää alueen houkuttelevana niin turisteille kuin yrityksille. Pienlentoasema on elinkeinoelämälle tärkeä piste, josta myös lukuisat suomalaiset aloittavat ja jonne he päättävät lomamatkansa. Maakuntakenttien tulevaisuus on kuitenkin kysymysmerkki.

Suomen pienlentoasemat toimivat porttina maailmalle paitsi alueen yrityksille, myös lukuisille matkailijoille, jotka lentävät eri puolille Eurooppaa suorin reittilennoin tai charter- eli lomalennoin. Suomalaiset matkanjärjestäjät lennättävät maakuntakentiltä vuosittain suuren määrän lomailijoita.

– Alun perin maakuntalentäminen on aloitettu juuri siksi, että asiakkaan ei tarvitsisi tehdä ensin matkaa kotoa lentoasemalle ja matkan päätyttyä pahimmillaan tuntien matkaa kentältä kotiin, kertoo Lomamatkojen toimitusjohtaja Minna Tuorila.

Maakuntakentiltä lentävät matkustajat ovat Tuorilan mukaan palautteissaan kertoneet, etteivät he luultavasti lähtisi matkalle lainkaan, jos eivät saisi lentää lähikentältä. Autottomille ja perheellisille vaihtoehto on helppo.

Tänä päivänä huomio kiinnittyy yhä enemmän myös lentämisen ympäristövaikutuksiin. Tässä etu on maakuntakentän puolella.

– Lentäminen ilman “pomppuja”, eli yhden nousun ja laskun lento, on hiilijalanjäljeltään pienempi kuin lentäminen välilaskuin. Samoin jos ajatellaan 180 matkustajan ajavan autoillaan esimerkiksi kolmesta kuuteen tuntia lentoasemalle, ovat kokonaispäästöt korkeammat kuin lähikentältä lennettäessä, sanoo Tuorila.

Lentoasema pitää alueen elinvoimaisena ja houkuttelevana

Vaikka Suomen lentokenttäverkosto on ainakin maan eteläisemmissä osissa kattava ja lähin lentoasema löytyy noin kahden tunnin matkan päästä, on Suomen alueellinen lentoliikenne jäänyt selvästi jälkeen pohjoismaisesta kehityksestä. Suomessa alueellisia, kaupallisen lentoliikenteen käytössä olevia lentoasemia on 24, Ruotsissa hieman yli 40 ja Norjassa vieläkin enemmän.

– Paljon lasketaan sitä, kuinka paljon yksittäinen matkustaja jättää rahaa, mutta saavutettavuus on olennaista myös liike-elämän tai vaikkapa yliopiston toimivuuden kannalta. Lentoliikennettä voi verrata mihin tahansa julkiseen liikenteeseen. On laskettu myös, että tuhat matkustajaa tuo alueelle yhden työpaikan, asiakkuusjohtaja Petteri Lehti Lappeenrannan kaupungin innovaatio- ja yritystukipalvelu Wirmasta sanoo.

On arvioitu, että lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat 7-8 miljardia euroa vuosittain. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden kruunun investointi lentoasemaan tuottaa aluetalouteen 15 kruunua.

Lennetäänkö tulevaisuudessakin lähikentältä?

Lentoliikennestrategian ympärillä käydään kuuminta keskustelua lentoasemien yksityistämisestä ja maakuntakenttien lakkauttamisesta. Lappeenrannan lentoaseman yksityistämistä puuhataan lujalla tahdolla. Tarkoitus on saada asemalle lisää liikennettä.

– Missään muussa Pohjoismaassa ei puhuta lentoasemien lakkauttamisesta, sillä lentäminen on kustannustehokasta liikennöintiä, jos vertaa esimerkiksi raideliikenteeseen. Lappeenrannan lentokentälle lomalennot ovat äärettömän tärkeitä. Täältä chartereita on noin kolmekymmentä vuodessa, kun reittilentoja lennetään kahdesti viikossa. Toiveissa on lentomäärien kasvattaminen, Lehti kertoo.

Lentoliikennestrategia ja sen painotukset vaikuttavat väistämättä kotimaisten matkanjärjestäjien toimintaan.

– Toki mietimme, riittääkö lentoaseman ympärillä oleva asukasmäärä matkojen toteuttamiseen, mutta haluamme tarjota mahdollisuuden maakunnissa asuville asiakkaille siihen, että he pääsevät helposti lähtemään lomamatkalle. Ja edellytyksenä on tietenkin, että pienemmillä lentokentilläkin palvelut säilyvät. Esimerkiksi yksityistämisen yhteydessä maapalveluiden tarjoaminen voi olla rajallista. Seinäjoen yksityisomisteisella lentoasemalla palvelut ovat säilyneet hyvin, toimitusjohtaja Minna Tuorila Lomamatkoilta summaa.

Lentoliikenne jatkuvassa murroksessa

Lentoliikennemarkkinan vapautuminen asteittain 1990-luvulta lähtien salli halpalentoyhtiöiden mukaantulon lentoliikenteeseen. Rajat avautuivat ja suorat reittilennot lisäsivät merkittävästi alueellisten lentoasemien matkustajamääriä.

Myös perinteiset lentoyhtiöt lähtivät mukaan kilpailuun. Suomi hyötyi kehityksestä verrattain vähän, vaikka suorat yhteydet nostivatkin matkustajamääriä. Yksi Suomen lentoliikenteen erityispiirteitä on, että yhden lentoyhtiön markkinaosuus on selvästi muita suurempi: Finnairin osuus lentoliikenteen kakusta oli vuonna 2014 noin 60 prosenttia.

Suomessa lentoliikenne on jakautunut vahvasti kahtia ja erot alueellisten ja Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärien välillä ovat huimat. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on yhteensä 17 yli miljoonan matkustajan lentoasemaa, joista vain yksi sijaitsee Suomessa.

Lähde: Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke