Miten käy maakuntakentille? Lentoasema palvelee matkustajia ja pitää alueen elinvoimaisena
Lentoasema pitää alueen houkuttelevana niin turisteille kuin yrityksille. Pienlentoasema on elinkeinoelämälle tärkeä piste, josta myös lukuisat suomalaiset aloittavat ja jonne he päättävät lomamatkansa. Maakuntakenttien tulevaisuus on kuitenkin kysymysmerkki.
Suomen pienlentoasemat toimivat porttina maailmalle paitsi alueen yrityksille, myös lukuisille matkailijoille, jotka lentävät eri puolille Eurooppaa suorin reittilennoin tai charter- eli lomalennoin. Suomalaiset matkanjärjestäjät lennättävät maakuntakentiltä vuosittain suuren määrän lomailijoita.
– Alun perin maakuntalentäminen on aloitettu juuri siksi, että asiakkaan ei tarvitsisi tehdä ensin matkaa kotoa lentoasemalle ja matkan päätyttyä pahimmillaan tuntien matkaa kentältä kotiin, kertoo Lomamatkojen toimitusjohtaja Minna Tuorila.
Maakuntakentiltä lentävät matkustajat ovat Tuorilan mukaan palautteissaan kertoneet, etteivät he luultavasti lähtisi matkalle lainkaan, jos eivät saisi lentää lähikentältä. Autottomille ja perheellisille vaihtoehto on helppo.
Tänä päivänä huomio kiinnittyy yhä enemmän myös lentämisen ympäristövaikutuksiin. Tässä etu on maakuntakentän puolella.
– Lentäminen ilman “pomppuja”, eli yhden nousun ja laskun lento, on hiilijalanjäljeltään pienempi kuin lentäminen välilaskuin. Samoin jos ajatellaan 180 matkustajan ajavan autoillaan esimerkiksi kolmesta kuuteen tuntia lentoasemalle, ovat kokonaispäästöt korkeammat kuin lähikentältä lennettäessä, sanoo Tuorila.
Lentoasema pitää alueen elinvoimaisena ja houkuttelevana
Vaikka Suomen lentokenttäverkosto on ainakin maan eteläisemmissä osissa kattava ja lähin lentoasema löytyy noin kahden tunnin matkan päästä, on Suomen alueellinen lentoliikenne jäänyt selvästi jälkeen pohjoismaisesta kehityksestä. Suomessa alueellisia, kaupallisen lentoliikenteen käytössä olevia lentoasemia on 24, Ruotsissa hieman yli 40 ja Norjassa vieläkin enemmän.
– Paljon lasketaan sitä, kuinka paljon yksittäinen matkustaja jättää rahaa, mutta saavutettavuus on olennaista myös liike-elämän tai vaikkapa yliopiston toimivuuden kannalta. Lentoliikennettä voi verrata mihin tahansa julkiseen liikenteeseen. On laskettu myös, että tuhat matkustajaa tuo alueelle yhden työpaikan, asiakkuusjohtaja Petteri Lehti Lappeenrannan kaupungin innovaatio- ja yritystukipalvelu Wirmasta sanoo.
On arvioitu, että lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat 7-8 miljardia euroa vuosittain. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden kruunun investointi lentoasemaan tuottaa aluetalouteen 15 kruunua.
Lennetäänkö tulevaisuudessakin lähikentältä?
Lentoliikennestrategian ympärillä käydään kuuminta keskustelua lentoasemien yksityistämisestä ja maakuntakenttien lakkauttamisesta. Lappeenrannan lentoaseman yksityistämistä puuhataan lujalla tahdolla. Tarkoitus on saada asemalle lisää liikennettä.
– Missään muussa Pohjoismaassa ei puhuta lentoasemien lakkauttamisesta, sillä lentäminen on kustannustehokasta liikennöintiä, jos vertaa esimerkiksi raideliikenteeseen. Lappeenrannan lentokentälle lomalennot ovat äärettömän tärkeitä. Täältä chartereita on noin kolmekymmentä vuodessa, kun reittilentoja lennetään kahdesti viikossa. Toiveissa on lentomäärien kasvattaminen, Lehti kertoo.
Lentoliikennestrategia ja sen painotukset vaikuttavat väistämättä kotimaisten matkanjärjestäjien toimintaan.
– Toki mietimme, riittääkö lentoaseman ympärillä oleva asukasmäärä matkojen toteuttamiseen, mutta haluamme tarjota mahdollisuuden maakunnissa asuville asiakkaille siihen, että he pääsevät helposti lähtemään lomamatkalle. Ja edellytyksenä on tietenkin, että pienemmillä lentokentilläkin palvelut säilyvät. Esimerkiksi yksityistämisen yhteydessä maapalveluiden tarjoaminen voi olla rajallista. Seinäjoen yksityisomisteisella lentoasemalla palvelut ovat säilyneet hyvin, toimitusjohtaja Minna Tuorila Lomamatkoilta summaa.
Lentoliikenne jatkuvassa murroksessa
Lentoliikennemarkkinan vapautuminen asteittain 1990-luvulta lähtien salli halpalentoyhtiöiden mukaantulon lentoliikenteeseen. Rajat avautuivat ja suorat reittilennot lisäsivät merkittävästi alueellisten lentoasemien matkustajamääriä.
Myös perinteiset lentoyhtiöt lähtivät mukaan kilpailuun. Suomi hyötyi kehityksestä verrattain vähän, vaikka suorat yhteydet nostivatkin matkustajamääriä. Yksi Suomen lentoliikenteen erityispiirteitä on, että yhden lentoyhtiön markkinaosuus on selvästi muita suurempi: Finnairin osuus lentoliikenteen kakusta oli vuonna 2014 noin 60 prosenttia.
Suomessa lentoliikenne on jakautunut vahvasti kahtia ja erot alueellisten ja Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärien välillä ovat huimat. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on yhteensä 17 yli miljoonan matkustajan lentoasemaa, joista vain yksi sijaitsee Suomessa.
Lähde: Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke
