Tampere-Pirkkalan lentoasemalla palvellaan matkustajia talvikaudella T1:ssa

Kakkosterminaalia käyttävä halpalentoyhtiö Ryanair on ilmoittanut lopettavansa lennot talvikaudeksi Tampere-Pirkkalaan, eikä terminaaliin ole muuta liikennettä tällä hetkellä. Mikäli liikennetilanne muuttuu, Finavialla on valmiudet ottaa T2 käyttöön lentoliikennettä varten.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman ykkösterminaali palvelee matkustajia normaalisti. Tulevana talvena Tampere-Pirkkalasta pääsee useilla päivittäisillä lentovuoroilla Helsinkiin ja Tukholmaan sekä säännöllisillä chartereilla mm. Kanarian saarille.

Finavia tukee Pirkanmaan matkailu- ja elinkeinopäättäjien työtä uusien operaattorien houkuttelemiseksi. Finavia on investoinut T2:n kehittämiseen yhdessä alueen kuntien kanssa, jotta alueen lentoliikennetarpeille olisi mahdollisimman hyvät lentoasemapalvelut.

– Tampere-Pirkkalan tiloja ja palveluita on uudistettu viime kuukausina vastaamaan lentomatkustajien sekä lentoyhtiöiden tarpeita erittäin hyvin. Erinomainenkaan lentoasema ei kuitenkaan synnytä lentoliikennettä, vaan kysyntä ratkaisee eli riittääkö koneisiin matkustajia, kertoo Tampere-Pirkkalan lentoasemapäällikkö Mari Nurminen Finaviasta .

Ryanair operoi syyskauden viimeiset lentonsa Tampere-Pirkkalaan 2. marraskuuta 2015. Lentoyhtiön palvelut ovat siis vielä syyslomalaisten käytössä.

– Odotamme lentoasemalle vilkasta syyskautta. Pirkanmaalaiset ovat perinteisesti matkustaneet ahkerasti syyslomien aikaan. Teemme Finaviassa kaikkemme eri toimijoiden kanssa, että lentoasemalta olisi jatkossakin tarjolla yhteyksiä mahdollisimman kattavasti. Lentoyhteyksien käyttäminen on edellytys sille, että liikenne Tampere-Pirkkalasta voisi tulevaisuudessa kasvaa, Nurminen toteaa.

Vuonna 2014 Tampere-Pirkkalan lentoasemaa käytti 412 609 lentomatkustajaa. Alkuvuonna tammi-heinäkuussa liikenne on vähentynyt Tampere-Pirkkalassa 10 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Finnairin elokuun 2015 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi 8,7 prosenttia vertailukaudesta

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi elokuussa 1,6 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 3,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste parani 1,5 %-yksikköä ja oli 86,3 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti supistui elokuussa 6,5 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna väheni 4,0 prosenttia vertailukaudesta. Kapasiteetin supistumiseen vaikuttivat vertailukauden jälkeen toteutetut laajarunkokoneiden matkustusmukavuutta parantaneet konfiguraatiomuutokset sekä Hanoin kausireitin lopettaminen kesäkuussa 2015, kun viime vuonna sen liikennöinti jatkui vielä syyskuussa. Samaan aikaan kesäkuussa aloitettu Chicagon kausireitti näkyy vastaavasti voimakkaana kasvuna Amerikan-liikenteessä.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 5,4 prosenttia edellisvuodesta, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 7,7 prosenttia. Kasvuun vaikuttivat muun muassa eräiden Euroopan lomalentojen muuttaminen reittilennoiksi ja uudet kesäkausireitit. Kotimaan liikenteen kasvua puolestaan selittävät erityisesti Norran kaupalliselta riskiltä Finnairin ostoliikenteeksi siirtyneet reitit.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi elokuussa 6,6 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 5,1 prosenttia vertailukaudesta. Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste oli 55,0 prosenttia. Rahtiliikenteen kokonaisluvuissa näkyy rakenteellinen muutos vertailukaudesta Finnairin luovuttua NGA:lta vuokratun rahtilentokonekapasiteetin käytöstä Aasian liikenteessä. Rahtiliikenne muodostui elokuussa lähes kokonaan reittilennoilla mukana kuljetettavasta rahdista.

Elokuussa Finnairin lennoista 91,9 prosenttia (87,1) saapui aikataulussa.

Syyskuun 2015 liikennetilasto julkaistaan keskiviikkona 7.10.2015.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet Elokuu 2015

Elokuu 2015 muutos % Vuoden 2015 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 960,0 8,7 6 845,2 5,1
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 833,0 1,6 21 208,9 1,7
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 445,2 3,3 17 185,6 1,6
Matkustajakäyttöaste % 86,3 1,5 p 81,0 -0,1 p
Rahti ja posti tn 11 398,5 -10,3 84 453,5 -15,3
Tarjotut tonnikilometrit 411,7 -1,6 3 091,9 -1,8
Myydyt tonnikilometrit 290,4 -0,5 2 048,5 -3,5
Kokonaiskäyttöaste % 70,5 0,8 p 66,3 -1,2 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 619,8 8,8 4 305,6 5,7
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 201,6 5,4 8 660,4 5,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 955,6 7,7 6 837,1 4,0
Matkustajakäyttöaste % 79,5 1,7 p 78,9 -0,9 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 30,1 27,4 175,5 11,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 225,2 31,0 1 434,6 15,8
Myydyt henkilökilometrit milj. 202,8 29,7 1 217,3 12,6
Matkustajakäyttöaste % 90,0 -0,9 p 84,8 -2,4 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 162,2 -4,2 1 134,8 -1,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 300,1 -6,5 10 209,9 -2,9
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 217,2 -4,0 8 505,2 -1,9
Matkustajakäyttöaste % 93,6 2,5 p 83,3 0,8 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 147,9 23,0 1 229,4 8,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 106,1 21,0 903,9 4,1
Myydyt henkilökilometrit milj. 69,6 24,8 626,0 7,8
Matkustajakäyttöaste % 65,6 2,0 p 69,3 2,4 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 9 984,3 2,0 73 851,5 -2,7
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 615,2 -14,6 13 622,8 -13,6
– Pohjois-Amerikan   rahtiliikenne tn 720,2 25,2 5 220,7 2,1
– Asian rahtiliikenne tn 7 516,6 4,6 53 924,2 0,2
– Kotimaan rahtiliikenne tn 132,4 -1,0 1 083,8 -7,1
Rahtilento tn** 1 414,2 -51,5 10 602,0 -55,5
Kokonaisrahti- ja posti tn 11 398,5 -10,3 84 453,5 -15,3
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 123,5 -7,7 922,7 -4,9
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 71,5 -10,5 510,9 -16,1
Tarjotut   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 116,0 6,6 862,1 10,5
Myydyt   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 63,9 5,1 458,3 -0,8
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 57,9 -1,8 p 55,4 -7,4 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen   käyttöaste* % 35,5 0,0 p 39,8 -14,3 p
– Aasian rahtiliikenteen   käyttöaste* % 60,9 0,6 p 57,1 -4,2 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 55,0 -0,8 p 53,2 -6,0 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus tarjotuista tonnia

Lääkärihelikopteri tavoittaa eniten apua tarvitsevat yhä paremmin

97516a87e8914f70_800x800ar

– Kesä erityisen kiireistä aikaa

Lääkärihelikopteritoiminta kohdistuu yhä paremmin palvelua eniten tarvitseviin potilaisiin. Vertailtaessa kesäkuukausien tilastoja kahden vuoden ajalta hälytysten määrä väheni, mutta kriittisesti apua tarvitsevia potilaita kohdattiin aiempaa enemmän. Kesäaikaan lääkärihelikoptereiden tehtävät lisääntyvät huomattavasti.

FinnHEMS yhdessä hätäkeskusten kanssa on pystynyt parantamaan lääkärihelikopteritoiminnan kohdistamista palvelusta eniten hyötyviin potilaisiin. Kesällä 2015 lääkärihelikoptereiden hälytykset vähenivät kymmenellä prosentilla verrattuna vuoden 2014 kesään. Kaikkein kriittisimmin apua tarvitsevien potilaiden kohtaaminen kuitenkin lisääntyi 13 prosenttia. Luvut käyvät ilmi lääkärihelikopteritoimintaa valtakunnallisesti hallinnoivan FinnHEMSin tehtävätietokannasta.

– Tehtävätilastot osoittavat, että olemme matkalla oikeaan suuntaan. Hälytysmäärät vähenivät, mutta potilaita kohdattiin lähes saman verran. Toiminta kohdistuu kaikkein kriittisimpiin potilaisiin aiempaa paremmin, kertoo FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri .

Lääkärihelikopterin hälyttämisestä vastaa aina hätäkeskus hätäpuhelusta tehdyn riskinarvion perusteella. FinnHEMS ja yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat yhteistyössä hätäkeskusten kanssa täsmentäneet lääkärihelikopterin hälytysohjeita, jotta hälytysten perumiset vähenisivät. Perumisia tapahtuukin aiempaa vähemmän, mutta niitä on edelleen liikaa: esimerkiksi Pirkanmaalla noin 55 % hälytyksistä perutaan ennen kuin lääkäri ehtii tapahtumapaikalle. Työ hälytysohjeiden täsmentämiseksi jatkuu.

8f18b16f17fbdcb0_800x800ar

Kesä lisää lääkärihelikopterin tehtäviä

Kesä näkyy selvästi lääkärihelikoptereiden tehtävämäärissä. Valtakunnallisesti ajanjaksolla 1.6.-15.8.2015 hälytykset lisääntyivät noin 10 prosentilla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon keväällä. Merkittävin ero on Turun seudulla, missä kesäkuukausien hälytysten määrä on noin 23 prosenttia korkeampi ja kohdattujen potilaiden määrä yli 26 prosenttia suurempi kuin keväällä.

– Kesät ovat aina kiireisempiä. Ihmiset liikkuvat enemmän, mikä valitettavasti lisää myös liikenneonnettomuuksien määrä. Tyypillisiä tehtäviä kesällä ovat erilaiset vammautumiset ja sydänpysähdykset, kertoo FinnHEMSin lääketieteen asiantuntija Ilkka Virkkunen.

Lääkärihelikoptereiden toiminta-alueet ovat laajentuneet uusien EC145-kopterimallien ansiosta Oulun, Kuopion ja Rovaniemen alueilla. Kesällä 2014 yksiköt kohtasivat potilaita 177 kunnassa ja 2015 kesällä 193 kunnassa.

Lääkärihelikopterin tärkein tehtävä on viedä ensihoitolääkäri ja tehohoitotasoinen ensihoito nopeasti apua tarvitsevan potilaan luo. Näin hoito pystytään aloittamaan välittömästi tapahtumapaikalla. Tilanteen ja paikan mukaan potilas kuljetetaan jatkohoitoon ambulanssilla tai lääkärihelikopterilla.

Norwegian sai jälleen kansainvälisen tunnustuksen: Euroopan paras halpalentoyhtiö

kggqyobks3o4trbprpxf

Norwegian on palkittu World Travel Awardsin Europe’s Leading Low-Cost Airline 2015 -tunnustuksella. Arvostettu palkinto jaettiin eilen illalla Sardiniassa – Tämä merkitsee meille todella paljon. Kiitos sitoutuneiden ja upeiden työntekijöidemme. Heidän ansiostaan olemme saaneet tämän tunnustuksen, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

World Travel Awards -tunnustus on seitsemäs palkinto, jonka Norwegian on saanut yksin viimeisen vuoden aikana. World Travel Awards on yksi matkailualan arvostetuimmista palkinnoista, joka perustuu yli 650 000 matkailualan toimijan arvioon.

– Palkinto on valtavan tärkeä sekä Norwegianille yhtiönä että sitoutuneille ja asialleen omistautuneille työntekijöillemme, joille kuuluu kunnia tästä palkinnosta. Joka päivä he tekevät kaikkensa asiakkaidemme hyväksi. Euroopan paras lentoyhtiö -palkinto osoittaa, että uudet koneet, hyvä palvelu ja edulliset hinnat arvostetaan korkealle, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

– On suuri kunnia, että voimme jakaa Euroopan paras lentoyhtiö -palkinnon ensi kertaa Norwegianille. Eurooppa on yksi kilpailluimmista markkinoista koko maailmassa, mikä lisää palkinnon painoarvoa, sanoo World Travel Awardsin pääjohtaja Graham Cook.

Seitsemäs palkinto tänä vuonna
Nyt saatu palkinto on jo seitsemäs, jonka Norwegian on ottanut vastaan viimeisen vuoden aikana. Kuusi muuta palkintoa ovat: kolme Passenger Choice Awardsin eri kategorioiden voittoa; Best in Region: Europe, Best Inflight Connectivity and Communications ja Best Single Achievement; kaksi SkyTrax Awardsin eri kategorioiden voittoa; Europe’s Best Low-Cost Airline ja World’s Best Low-Cost Long-Haul Airline sekä voitto AirlineRaiting.comin Europe’s Best Low-Cost Airline -kategoriassa.

World Travel Awards
World Travel Awards perustettiin vuonna 1993 ja se on yksi arvostetuimmista matkailualan palkinnoista. Vuonna 2014 kaikkiaan 650 000 matkailualan ammattilaista nimesi alan parhaat toimijat. Lue lisää palkinnosta: http://www.worldtravelawards.com/

Kesälomalaiset Euroopassa ja kaukoliikenne siivittivät Norwegianin liikennelukuja elokuussa

scbwwhmzbihdovtywlxl

Norwegianin matkustajamäärä jatkoi kasvuaan ja käyttöaste oli vakaa elokuussa. Yli 2,5 miljoonaa asiakasta lensi Norwegianilla elokuussa ja käyttöaste oli lähes 90 prosenttia. Kaukoliikenteen hyvä kasvu sekä kesälomalaisten matkustusinto Isossa-Britanniassa ja Euroopassa vaikuttivat positiivisesti elokuun liikennelukuihin.

Elokuussa 2 566 179 matkustajaa lensi Norwegianilla, kasvua 9 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna. Myytyjen henkilökilometrien määrään (RPK) kasvoi 9 prosenttia samalla, kun tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) kasvoi 1 prosentin elokuussa. Käyttöaste oli 89,7 prosenttia, kasvua kokonaiset 6,1 prosenttiyksikköä verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna. Kaukolennoilla käyttöaste oli 97 prosenttia.

– Kaukolennot sekä kesälomalaisten suuri matkustusinto Isossa-Britanniassa ja Euroopassa vaikuttivat positiivisesti elokuun liikennelukuihin. Olen iloinen, että Norwegianin korkeatasoiset lennot ja edulliset hinnat houkuttelevat yhä lisää asiakkaita Isossa-Britanniassa, Saksassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Se osoittaa, että olemme entistäkin paremmin valmistautuneita tulevaan kovaan kansainväliseen kilpailuun, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Norwegian lensi elokuussa 99,9 prosenttia suunnitelluista lennoistaan, joista 80,2 prosenttia lähti aikataulun mukaisesti.

Elokuussa Norwegian vastaanotti kaksi uutta Boeing 737-800 -lentokonetta kaikkiaan kymmenestä tänä vuonna vastaanotettavasta koneesta. Norwegianin kaluston keski-ikä on noin neljä vuotta ja yhtiön lentolaivasto on yksi nykyaikaisimmista ja ympäristöystävällisimmistä Euroopassa. Norwegian sopi elokuussa kahden uuden Boeing 787-9 Dreamlinerin tilauksesta. Koneet toimitetaan vuonna 2017. Vuoteen 2018 mennessä Norwegianin laivastossa tulee olemaan 19 kaukolentokonetta.

Lisätietoja pdf-tiedostosta.

Kauko-ohjattavien koptereiden suosio kasvaa voimakkaasti

jkb987whhzcgazidwudm

Kauko-ohjattavien kopterien eli nelikoptereiden tai dronejen myynti on hurjassa kasvussa. Tällä hetkellä suosituimmat nelikopterit ovat hauskanpitoon tarkoitettuja viihdytysvälineitä, mutta myös kopterikameroiden suosio on vankassa kasvussa. Gigantti koosti yksikertaiset ohjeet yleistyvään lennätys- ja kuvausharrastukseen.

Harrastuskäyttöön tarkoitettujen nelikoptereiden, kameralla varustettujen lennokkien ja kopterikameroiden kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen vuoden aikana.

– Näiden koptereiden myynti on meillä Gigantissa todella hurjassa kasvussa. Kyse on nuoresta tuoteryhmästä, jonka kasvua viimeisen vuoden aikana voi mitata sadoissa prosenteissa, kertoo Gigantin kopterikameroista vastaava myyntipäällikkö Jani Hämäläinen.

Uuden tuoteryhmän valikoima kasvaa vauhdilla

Kopterikameroiden ja muiden nelikoptereiden tarjonta on tuoteryhmän tuoreudesta huolimatta laaja. Gigantin valikoimissa olevien nelikoptereiden toimintasäteet vaihtelevat muutamista metreistä jopa 2000 metriin. Suuremmissa lennokeissa on lisäksi GPS-paikannus, joka ilmoittaa alueista, joilla ei saa lentää.

– Myymme paljon keskikokoisia, harrastuskäyttöön tarkoitettuja nelikoptereita, joilla ilmakuvausharrastus on helppo aloittaa. Mutta kysyntää on myös kehittyneemmille koptereille, joilla voi kuvata Full HD -tasoista kuvaa. Markkinoille on vielä tänä vuonna tulossa uusilla ominaisuuksilla varustettuja malleja, Hämäläinen kuvailee.

– Kopterikameralla saa upeita luontokuvia, maisemapanoraamoja tai voi ottaa vaikka ilmakuvaa kesämökin pihalla. Hupikäytön lisäksi kopterikameroita voi hyödyntää vaikka katon kunnon tarkastamiseen, hän jatkaa.

Kopterikamerat tuovat uuden ulottuvuuden valokuvaus- ja ilmailuharrastajille. Harrastuksen suosio kasvaa jatkuvasti sillä paitsi kuvaaminen, myös koptereiden lennättäminen on hauskaa ja siinä kehittyy jatkuvasti.

Vinkit turvalliseen nelikopterin lennätykseen

  1. Aloita nelikopterin lennättämisen harjoittelu tyynellä säällä. Puuskainen tuuli voi olla aloittelijalle haasteellinen.
  2. Tarkasta kopterin ja sen potkureiden ja kiinnitysten kunto, toimintasäde ja akun lataus aina ennen lennättämistä.
  3. Lennätä nelikopteria aina turvallisessa paikassa. Älä lennätä kopteria ihmisten tai tiheästi asutettujen alueiden yläpuolella. Pidä lennätyskorkeus aina maltillisena.
  4. Säilytä aina näköyhteys nelikopteriin, vaikka käyttäisit kopterin videoyhteyttä.
  5. Jos käytät kopterikameraa, kunnioita aina muiden ihmisten yksityisyyttä ja kotirauhaa. Esimerkiksi asumiseen tarkoitetut tilat ja yksityisaluetta olevat pihat kuuluvat kotirauhan piiriin, eikä niitä saa kuvata ilman lupaa.

Kauko-ohjattavat kopterit kameralla tai ilman.

Lisätietoa lennokeista ja miehittämättömistä ilma-aluksista Trafin sivuilta.

Finavia kouluttaa Suomessa lennonjohtajia Viroon

bc01a506b796e158_800x800ar

Finavia Oyj on solminut sopimuksen Viron lennonvarmistuksesta vastaavan Lennuliiklusteeninduse AS (EANS):in kanssa lennonjohtajakoulutuksesta. EANS ostaa Finavialta lennonjohdon kurssin tarpeeseensa saada lisätyövoimaa.

EANS kilpailutti lennonjohtajakoulutuksen kansainvälisten koulutustarjoajien kesken saadakseen pikaisesti ammattitaitoisia osaajia lisääntyvään palvelutarpeeseen. Finavian ylläpitämä Avia College tulee kouluttamaan seitsemän virolaista lennonjohdon opiskelijaa seuraavan lennonjohtajakurssin yhteydessä. Suomalaisen lennonjohtajakoulutuksen vahvuutena on korkeatasoinen, ammattiosaamiseen painottuva koulutusohjelma, joka valmistaa lennonjohtajan ammattiin puolessatoista vuodessa.

”Finavia on tehnyt operatiivista ja teknistä yhteistyötä EANS:n kanssa lennonvarmistuksen saralla jo pitkään. Olemme myös toteuttaneet heille lennonvarmistusalan muita koulutuksia. Koulutusyhteistyön avulla voidaan osaltaan varmistaa samankaltaisten toimintatapojen juurtuminen, kun yhteinen eurooppalainen ilmatila kehittyy. Lennonjohtopalveluita on kyettävä tarjoamaan jatkossa yhä tehokkaammin”, kertoo Avia Collegen rehtori Matts-Anders Nyberg Finaviasta.

”Finavialle tämä on samalla tilaisuus luoda uutta liikevaihtoa Suomen vähäisten liikennemäärien vuoksi tappiolliselle lennonvarmistusliiketoiminnalle. Kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa meidän on aktiivisesti etsittävä uusia keinoja liikevaihdon kasvattamiseksi. Koulutamme lennonjohtajia kotimaan tarpeisiin, joten koulutusta järjestäisimme joka tapauksessa. Nyt tehty sopimus antaa koulutusosaamistamme muidenkin käyttöön. Toivommekin tästä vientituotetta”, jatkaa Nyberg.

”Olemme erittäin tyytyväisiä tähän yhteistyöhön, joka antaa meille eväät menestyä usealla eri alueilla. Nyt tavoitteenamme on saada nopeasti uusia lennonjohtajia työskentelemään Tallinnan lähilennonjohtoon. Se onnistuu meille tarjottavalla joustavalla opinto-ohjelmalla, joka lisäksi antaa kokeneiden kouluttajiensa kautta opiskelijoille hyvää kansainvälistä kokemusta. Kun koulutuskielenä on englanti, takaa se opiskelijoille hyvän kielitaidon ilmailun yleisimmällä kielellä. Näin voimme tarjota entistä parempaa palvelua asiakkaillemme”, sanoo EANS:in henkilöstöasiantuntija Ere Keerig-Kont .

Finavian omistama Avia College kouluttaa syyskuun alusta lähtien englanninkielisessä koulutusohjelmassa seitsemän virolaista lennonjohtajaa, jotka työllistyvät suoraan Viron EANS:lle. Virolaiset opiskelijat noudattavat samaa yhteiseurooppalaista opetussuunnitelmaa suomalaisten opiskelijoiden kanssa ja saavat tutkinnon läpäistessään käyttää lennonjohtaja nimikettä.

Finavia ja EANS tekivät valtioiden sopimalla tavalla yritysten välisen puitesopimuksen syksyllä 2014, jonka jälkeen yhteistyötä yhtiöiden välillä on vähitellen tiivistetty. Sekä Finavia että EANS ovat sitoutuneet eurooppalaiseen kehitykseen, jossa eri maiden lennonvarmistuspalveluiden tuottajat toimivat entistä tiiviimmin yhdessä. Tavoitteena on parantaa tuotettujen palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta.

Finavia-konsernin osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2015: Kehitys- ja investointiohjelmat jatkuivat Helsinki-Vantaalla ja verkostolentoasemilla

Tammi-kesäkuu 2015 lyhyesti

  • Kehitys- ja investointiohjelmat jatkuivat Helsinki-Vantaalla ja verkostolentoasemilla
  • Alkuvuoden kokonaismatkustajamäärät olivat edellisen vuoden tasolla
  • Kansainvälinen lentomatkustus ja vaihtomatkustus jatkoivat kasvuaan
  • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 23,4 miljoonaa euroa

b75949773fbdc9a4

Toimitusjohtaja Kari Savolainen:

”Matkustajamäärät ovat lähteneet kasvuun Euroopan alueella, mikä on seurausta talousalueen varovaisen positiivisesta kehityksestä. Samaan aikaan halpalehtoyhtiöt ovat kasvattaneet markkinoitaan alueella. Suomessakin kansainvälinen vaihtomatkustus on jatkanut alkuvuonna hyvää kasvuaan. Muussa liikenteessä kehitys on ollut vaatimattomampaa, sillä Suomen muuta EU-aluetta heikompi talouskehitys sekä Venäjän markkinan haasteellisuus ovat vaikuttaneet lentomatkailuun Suomessa negatiivisesti.

Kotimaan liikenteessä lentokone on menettänyt asemaansa muille liikennemuodoille erityisesti lyhyillä matkoilla. Samalla heikko talouskehitys on vaikuttanut kotimaan reittien kysyntään ja sitä kautta Finavian tuottamien palveluiden kysyntään. Lentomatkustuksen ja lentoasemapalveluiden kysyntä on selvästi jakautumassa maan eri osien välillä.

Finavia seuraa lentoliikenteen toimintaympäristön kehittymistä tarkasti ja sopeuttaa toimintaansa sen mukaan. Lisäksi tuemme monin tavoin alueita uusien lentoreittien houkuttelussa eri lentoasemille.

Käynnissä oleva mittava investointi Helsinki-Vantaan kilpailukyvyn kehittämiseksi ja kansainvälisen kilpailuaseman varmistamiseksi on edennyt aikataulussaan. Uskomme, että kansainvälisen matkustuksen kasvusta on saatavissa Suomelle hyvä siivu, kun kapasiteettia saadaan nostettua. Eri toimijoiden yhteisenä tavoitteena tulee olla se, että Suomen kautta kulkevat lentomatkustajat saadaan myös pysähtymään Suomessa nykyistä pidemmäksi aikaa.

Finavian tulosta ovat rasittaneet vuosina 2009-2011 tehdyt ei-suojaavat johdannaissopimukset, jotka havaittiin vuoden 2011 tilintarkastuksen yhteydessä alkuvuodesta 2012, ja joista Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi selvityksensä 2013. Olemme toisella vuosineljänneksellä saaneet suunnitelman mukaisesti suljettua pääosin ei-suojaavat korkojohdannaissopimukset, mikä parantaa oleellisesti Finavian mahdollisuuksia hallita riskejä. Finavia on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta ei-suojaavilla johdannaissopimuksilla olisi mahdollisimman vähän vaikutusta yhtiön liiketoiminnalle.

Loppuvuoden näkymiä sumentaa yleinen talouden epävarmuus. Uskomme kuitenkin, että palveluidemme kysyntä jatkaa kasvuaan muun muassa Suomeen sijoittuvien uusien lentokoneiden ansiosta.”

Finavia-konsernin osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2015

Norwegianin kaukolentolaivasto kasvaa kahdella uudella Dreamlinerilla

qf6zwerts6xdmhf0hmsw

Norwegian on allekirjoittanut sopimuksen kahden uuden Boeing 787-9 Dreamlinerin tilauksesta, mikä mahdollistaa yhä useampien kaukoreittien avaamisen. Uudet Dreamlinerit tulevat liikenteeseen suunnitelman mukaan kesällä 2017. 787-9 Dreamlinerit ovat suurempia kuin kahdeksan nykyisin Norwegianin kaukoreiteillä käytössä olevaa Dreamlineria. Sopimuksen myötä Norwegianin kaukolentolaivastossa tulee olemaan 19 Dreamlineria vuonna 2018.

Norwegian jatkaa kansainvälistä kasvuaan ja yhtiö on allekirjoittanut sopimuksen kahden uuden Boeing 787-9 Dreamlinerin liisauksesta kaukolentolaivastoonsa. Suunnitelman mukaan molemmat koneet tulevat liikenteeseen kesällä 2017. Norwegianilla on tällä hetkellä kaukolentolaivastossaan kahdeksan Boeing 787-8 Dreamlineria ja lisäksi nyt tilauksessa 11 Dreamliner 787-9 -konetta. Tämä tarkoittaa, että yhtiöllä tulee olemaan laivastossaan 19 Dreamliner-kaukolentokonetta, joista neljä toimitetaan vuonna 2016, viisi vuonna 2017 ja kaksi vuonna 2018.

– Jotta kaukolentotoiminnastamme voidaan tehdä yhä kilpailukykyisempi, tarvitsemme lisää uusia, kustannustehokkaita lentokoneita. Kaukoreitit ovat erittäin suosittuja asiakkaidemme keskuudessa ja olen erittäin iloinen siitä, että voimme nyt varmistaa uudet Dreamlinerit laivastoomme. Tämä mahdollistaa yhä useampien jännittävien reittien ja kohteiden lanseeraamisen eri puolilla maailmaa. Dreamlinerit ovat upeita koneita, joissa on korkea matkustajamukavuus, pitkä toimintasäde, alhainen polttoaineen kulutus sekä alhaiset päästöt, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Norwegianin versiossa suuremmasta Dreamlinerista on kaikkiaan 344 lentopaikkaa, joista 35 on premium-luokassa ja 309 ekonomiluokassa.

Lentokoneet liisataan Norwegianin kokonaan omistamalta tytäryhtiöltä Arctic Avaiation Assetsilta.

Faktaa Boeing 787-9 Dreamlinerista:

  • 6 metriä (20 jalkaa) pidempi kuin 787-8.
  • Huomattavasti suurempi rahtikapasiteetti kuin 787-8-koneissa.
  • 8 prosenttia alhaisempi polttoaineen kulutus lentopaikkaa kohden kuin nykyisessä versiossa. Tämä mahdollistaa myös alhaisemmat päästöt.
  • Pystyy lentämään pidemmälle kuin 787-8.

Puolustusvoimien helikopterien syksyn pimeälentokausi alkaa

panorama_16257365

 

Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan pimeälentoharjoitukset jatkuvat kesätauon jälkeen. Pääosin syys-, loka ja marraskuulle ajoittuvat koulutuslennot keskittyvät Kymenlaaksoon, mutta sotilaallisiin harjoituksiin liittyvää lentotoimintaa on laajemmallakin alueella.

Harjoittelu pimeällä liittyy helikopterimiehistöjen koulutukseen ja pelastuspäivystysharjoitteluun. Pimeälentokoulutus toteutetaan NH90-kuljetushelikoptereilla ja MD500-kevythelikoptereilla. Lennot keskittyvät noin 100 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Osa lennoista suuntautuu eteläiselle merialueelle.

Koulutuslennoissa käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta ja niiden aikana tehdään myös maastolaskuja. Lentotoiminta alkaa maanantai-iltaisin ja se päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä. Lennot ajoittuvat kello 17 – 03 väliselle ajalle.

Lentotoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa, jota pyritään välttämään suuntaamalla toiminta pääosin harvaan asutuille alueille. Lentokenttien lähialueilla noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Utin jääkärirykmentti tiedottaa mahdollisista muutoksista pimeälentokoulutuksen aikatauluihin joukko-osaston internetsivuilla osoitteessa www.pv.fi/utinjaakarirykmentti .

Lentotoimintaa myös sotaharjoituksissa

Lisäksi helikopterit osallistuvat puolustusvoimien sotaharjoituksiin, joihin liittyvä lentotoiminta voi olla ympärivuorokautista ja poiketa pimeälentokoulutuksen toiminta-alueesta.

Muun muassa syyskuun kolmella ensimmäisellä viikolla helikopterit osallistuvat sotilaallisiin harjoituksiin koko Kaakkois-Suomen alueella sekä Kotkasta Upinniemeen ulottuvalla meri- ja rannikkoalueella.

Kaikkien pimeällä tapahtuvien lentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä, joiden valokeilat voivat olosuhteista riippuen näkyä kauaskin.