Author: kerttuvali

Kuvaaja: Raine Haikarainen

Uudenmaan ELY-keskukselle on toimitettu 12.10.2015 rakennusperintölain mukainen esitys Malmin lentoaseman suojelemisesta toimivana kokonaisuutena rakennuksineen ja lentokenttäalueineen. Esitys on rekisteröity numerolle UUDELY/6622/2015.

Suojeltavaksi esitetty alue on jo Museoviraston inventoima valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen kuntaliiton mukaan RKY 2009 on otettava suunnittelun lähtökohdaksi ja huomioitava kaikilla kaavatasoilla. Laki rakennusperinnön suojelemisesta 4.6.2010/498 mahdollistaa lentokentän suojelemisen toimivana kokonaisuutena niin, että lento- ja liiketoiminta voi jatkua ja kehittyä Malmilla.

Malmin lentoaseman suojelulle on esitetty lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä suosituksia. Nyt arvokas kokonaisuus esitetään suojeltavaksi lain mukaisesti. Helsingin kaupungin kaavasuunnitelmissa aluetta havitellaan asuntorakentamiseen.

”Lentoaseman kulttuurihistoriallisia ja luontoarvoja ei pysty kiistämään kukaan. On parasta, että tämä toimiva kokonaisuus suojellaan. Koska lentokenttäalueen käyttöön ja kaavoitustilanteeseen kohdistuu erittäin suuri julkinen ja taloudellinen intressi ja paine, olemme esittäneet että ELY-keskus asettaa Malmin lentoasemalle vaarantamiskiellon ja estää kohteen kulttuurihistoriallista merkitystä vaarantavat toimenpiteet”, sanoo Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen.

Vaarantamiskielto perustuu lakiin rakennusperinnön suojelusta (2 luvun 6 §).

Suojelulla varmistetaan Suomen toiseksi vilkkaimman lentoaseman säilyminen vahvana osana Helsingin pysyvää identiteettiä. Toimiva lentokenttäkokonaisuus on kansainvälisestikin arvioiden harvinaisen hyvin säilynyt suomalaisen modernismin merkkiteos, sekä toimivana kokonaisuutena myös ympäristöarvoiltaan viimeinen koillisen Helsingin avoin maisema.

”Malmin lentoaseman merkitys kansalaisille ja Suomen valtiolle on paljon suurempi kuin yhden kaupungin lyhytaikainen taloudellinen etu. Suomen suurin kuntalaisaloite on jo esittänyt Helsingin valtuustolle ilmailutoiminnan jatkamista, mutta haluamme turvata ja osoittaa arvon myös valtakunnan tasolla”, toteaa Hyvönen ja perustelee: ”Haluamme suojelulla varmistaa, että jälkipolville säilyy yksi nuoren kansakuntamme historian merkittävimpiä, toimivia, eläviä kokonaisuuksia. Helsinki tekee nyt kaavapäätöksiä, joiden lopputuloksen näkijät eivät vielä ole syntyneetkään”.

Rakennusperinnön suojelulaissa todetaan seuraavasti: “Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen on oltava alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana — On tärkeää ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa — Maakuntakaavoja laadittaessa tai niitä tarkistettaessa tulee RKY 2009 ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Maakuntakaavoituksessa on tarkoituksenmukaista osoittaa rakennettujen kulttuuriympäristöjen aluerajaukset sellaisenaan.”

Suojeltavaksi esitettävä kokonaisuus täyttää lain rakennusperinnön suojelusta 2 luvun 8 § edellytykset. Helsingin kaavavalmisteluissa RKY 2009 -näkökulma on sivuutettu. Kaavoitustyö on keskeytettävä asian käsittelyn ajaksi. Vaarantamiskielto varmistaa, ettei lentoaseman arvoa heikennetä tai tuhota suojelukäsittelyn aikana.

Kuva: Shutterstock

Lentoalan ammattilaiset tarvitsevat ammattitaitonsa ylläpitoon jatkuvaa koulutusta. Samalla kasvaa erilaisten paperisten todistusten ja sertifikaattien pinkka. Helsinkiläisen Logituden kehittämä pilvipalvelu vie koulutustiedot verkkoon, jossa ne ovat ajan tasalla ja helposti haettavissa.

Digitaalisuuden edistämisestä ja paperittomasta arjesta on lyöty rumpua jo pitkään, mutta tavoitteen eteen riittää työtä vielä monella toimialalla.

Liikennelentäjä ja lentokouluttaja Sami Helin alkoi muutama vuosi sitten ihmetellä paperin määrää omassa työympäristössään. Vaikka lentokoneet ja koko ilmailuala mielletään huipputeknologiaksi, pyöritellään lentokoneissa sekä etenkin lentäjien ammattitaitoon ja koulutukseen liittyvässä dokumentaatiossa erilaisia papereita massiivisia määriä päivittäin.

”Lisäksi papereita käsittelevät ihmiset, joten samalla kasvaa virheiden riski”, työurallaan myös it-kokemusta kerännyt Helin tiivistää.

Tässä on myös Helinin ja kolmen muun osakkaan perustaman Logituden markkinarako. Start up-yrityksen ohjelmistolla lentäjien ja matkustamohenkilöstön tutkintosertifikaatit ja todistukset saadaan sähköiseen muotoon. Samalla ne ovat tallessa, ajan tasalla ja tutkinnon suorittaneiden sekä kouluttajien ja lentoyhtiöiden hyödynnettävissä aiempaa helpommin.

”Tämä kaikki säästää aikaa ja rahaa. Lisäksi sähköinen dokumentti on vaikeammin väärennettävissä eli kyse on myös lentoturvallisuudesta ja henkilöstön oikeasta osaamisesta. Ne ovat lentoyhtiöille entistä tärkeämpiä kilpailutekijöitä.”

Monipuolinen kehitystyökalu

Logituden ohjelmisto on pohjimmiltaan sähköiseksi pilvipalveluksi muutettu dokumenttipankki, mutta se toimii myös kehitystyökaluna koulutusorganisaatioille. Järjestelmään tallentuu tutkintojen perustietojen lisäksi mm. eri osa-alueiden koulutuksessa ja evaluoinnissa kertyvää suoritusdataa.

”Näin nähdään numeroiden taakse ja löydetään kehityskohteet. Jos jonkin yksittäisen kurssin arvosanoissa näkyy huono trendi tai olennaisissa kompetensseissa havaitaan heikentymistä, on koulutuksessa todennäköisesti petrattavaa. Samalla siis parannetaan laatua ja lentoturvallisuutta”, Helin selvittää.

Logitude on saanut innovaatiolleen Tekesin tuotekehityslainaa. Toimitusjohtajan mukaan se on ollut nelisen vuotta sitten perustetulle ja noin 200 000 euron liikevaihtoa tekevälle yhtiölle äärimmäisen tärkeää.

”Käytännössä se on mahdollistanut, että tuote on saatu pilottivaiheesta markkinoille ja asiakkaiden käyttöön.”

Hyvät kasvunäkymät

Logituden ohjelmistolla on globaalit markkinat eikä se ole liikkeellä yksin. Dokumenttien sähköistys on kuitenkin alalla vielä alkutekijöissään ja kakusta siksi otettavissa leveitä siivuja.

Logituden tuote on tällä hetkellä käytössä Euroopan ohella Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Australiassa. Asiakkaita on tällä hetkellä kymmenkunta eri puolilla maailmaa, Suomi mukaan lukien.

”Kustannussäästö on esimerkiksi 500 lentäjää ja tuhat matkustamotyöntekijää työllistävässä lentoyhtiössä helposti 60–70 000 euroa vuodessa”, Helin sanoo.

Kiinnostus sähköistä laatutyökalua kohtaan kasvaa kuulemma jatkuvasti, joten siipien alle on syytä odottaa mukavaa nostetta.

”Kasvumahdollisuuksista kertoo jotain se, että 90 prosenttia kaikista lentoyhtiöistä toimii näissä asioissa edelleen paperien varassa. Kasvavat kustannuspaineet kuitenkin pakottavat miettimään uusia ja halvempia ratkaisuja.”

Lappeenrannan lentoaseman kaupallinen lentoliikenne on toistaiseksi päättynyt ja tästä johtuen työn määrä lentoasemalla on vähentynyt olennaisesti.

Finavia on käynnistänyt Lappeenrannan lentoasemalla työskenteleviä koskevat yt-neuvottelut. Lentojen loppumisen seurauksena suunnitellaan lomautuksia.

Toimenpiteistä ja vaihtoehdoista pyritään neuvotteluissa sopimaan yhdessä henkilöstön kanssa. Neuvotteluissa keskustellaan myös työnantajan suunnittelemista tukitoimista.

Matkanjärjestäjä Lomamatkoilla laajin kohdevalikoima Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalta, lisää kohteita tulossa vuonna 2016

Lomamatkojen suorien lentojen kohdevalikoima maakuntakentiltä on Suomen laajin. Siitäkin huolimatta, että Seinäjoen lentokenttä suljettiin syyskuussa 2015. Lomamatkojen Seinäjoen lennot kyettiin nopeasti siirtämään muiden maakuntakenttien operoitavaksi, muun muassa läheiseen Vaasaan, jonne Seinäjoelta tuleville matkustajille tarjottiin bussikuljetus. Loma alkaa melkein kotiovelta – kuten Lomamatkat viestii.

Suomen lentoliikenneinfrastruktuuri arvioidaan edelleen laadultaan maailman parhaimmistoon. Maailman talousfoorumin (WEF) kilpailukykyraportin 2015–2016 mukaan Suomessa on maailman yhdeksänneksi parhaiten palveleva lentoasemaverkosto. Talousfoorumin arviossa Suomen taakse jäävät muun muassa Norja, Ruotsi, Saksa ja Tanska. Seitsenportaisella asteikolla Suomi saavuttaa arvosanan 6,1. Vuotta aiemmin tehdyssä vertailussa Suomi sijoittui viidenneksi.

Lomamatkat haluaa palvella Pohjanmaan asukkaita jatkossakin ja lisää lentojaan Kokkolasta ja Vaasasta vuoden 2016 aikana. Talvella 2015 – 2016 Kokkolasta lennetään Kanariansaarille, Gran Canarialle sekä uutuuskohteeseen Fuerteventuralle. Keväällä tarjontaan tulevat uusina kohteina Kreikan Rodos, Madeira ja Espanjan suosikki Mallorca. Syksyllä 2016 Kokkolasta lennetään Costa del Solille sekä Portugalin Algarveen. Vanhana suosikkikohteena jatkaa Kreeta.

Vaasasta lennetään kevätkaudella Espanjaan, Kreikkaan ja Kyprokselle sekä aivan uuteen kohteeseen, Italian Sorrentoon. Syksyn 2016 kohdeohjelmassa ovat Espanjan Cost del Sol ja Rodos.

Kun lentokenttiä on yleensä 1-2,5 kappaletta miljoonaa asukasta kohti, on pohjalaisille tarjolla kaksi lentokenttää vain noin 150 km etäisyydellä toisistaan. Lomamatkojen kohdevalikoima on näillä kahdella Pohjanmaan lentokentällä pyritty rakentamaan niin, että kokonaistarjonta alueen asukkaille olisi mahdollisimman monipuolinen.

Lomamatkat haluaa palvella entistä paremmin niitä suomalaisia, jotka asuvat merkittävän etäisyyden päässä Helsinki-Vantaan lentokentästä. Suora lento omalta lähikentältä on iso osa lomailun stressittömyyttä ja sujuvuutta. Monia muita matkanjärjestäjiä pienempänä ja ketteränä toimijana Lomamatkat pystyy kuuntelemaan suomalaista asiakasta tarkalla korvalla ja tarjoamaan sekä suosikkikohteita että uusia helmiä joka vuosi.

Lähde: Finavian tiedotus / World Economic Forum (The Global Competitiveness Report 2015–2016).