Karjalan lennoston F-35-infrastruktuurin rakennustyöt ovat edenneet puoliväliin

Karjalan lennoston infrastruktuurin mittavat rakennushankkeet etenevät suunnitellussa aikataulussa Rissalan tukikohdassa. Lennostossa valmistaudutaan F-35-hävittäjien vastaanottoon vuonna 2028. Rakennustöissä saavutettiin merkittävä virstanpylväs 30. syyskuuta, kun suojatilan työmaalla juhlistettiin pohjantervajaisia.

Puolustuskiinteistöt rakennuttaa Karjalan lennostolle tulevia F-35-hävittäjiä varten suoja-, huolto-, koulutus- ja varastotiloja sekä lentokenttärakenteita. Rissalan tukikohdan rakennustyöt alkoivat vuonna 2023 ja niiden arvioidaan kestävän vuoden 2027 loppuun saakka. Rakennustyöt sisältävät sekä uudisrakentamista että peruskorjausta.

“F-35-rakentaminen on lennostossa edistynyt suunnitellusti. Tämä on tärkeää toimintamme kannalta, koska rakennustyöt ovat toisistaan riippuvaisia ja samaan aikaan lennoston pitää pystyä toteuttamaan tehtäviään. Tällä hetkellä elämme kiivainta rakentamisvaihetta. Tavoitteenamme on saada F-35-rakennustyöt pääosin valmiiksi vuoden 2027 aikana, jotta olemme valmiina ensimmäisten F-35-hävittäjien vastaanottoon vuoden 2028 aikana. Uuden kaluston vastaanotto ja rakennustyöt tekevät tulevista vuosista lennostolle kiireisiä, mutta varmasti mielenkiintoisia”, sanoo Karjalan lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Samuli Tanttu.

Rakentamisen turvallisuusvaatimukset ovat korkeat

F-35-infrastruktuurin rakentamisen turvallisuusvaatimukset ovat tiukat. Rakentamisessa noudatetaan hävittäjien valmistaja Lockheed Martinin ja Yhdysvaltain hallinnon määräyksiä tukikohtarakenteiden turvallisuudesta.

Yhdysvaltain hallinto varmistaa suunnitelmien Design Review -tarkastuksissa, että rakennukset ja rakenteet vastaavat heidän ja valmistajan vaatimuksia. Kaikki tarkastukset on läpäisty menestykkäästi.

”Suomi on saanut kansainvälisiltä kumppaneilta myönteistä palautetta kyvystään toteuttaa vaativaa infrastruktuuria konevalmistajan vaatimusten mukaisesti. Tekniset ratkaisumme ja kykymme tarjota suojaa koneille on nähty edistyksellisinä. Puolustusvoimien, Puolustuskiinteistöjen, suunnittelijoiden ja rakentajien tiiviillä yhteistyöllä olemme onnistuneet hyvin hankkeen toteutuksessa ja pysyneet aikataulussa”, kertoo Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta.

Yrityksillä tärkeä rooli puolustusrakentamisessa

Puolustuskiinteistöt Puolustusvoimien kumppanina toimii rakennuttajana Ilmavoimien tukikohtien rakennus- ja muutostöissä. Myös yrityksillä on merkittävä rooli Suomen puolustusrakentamisessa sillä varsinaisen rakentamisen tekevät paikalliset ja valtakunnalliset rakennusliikkeet.

F-35-hävittäjien infran rakentaminen on Puolustuskiinteistöjen suurin rakennuttamisen kokonaisuus. Muita isoja investointikokonaisuuksia ovat suojatilojen kehittäminen, Merivoimien satamarakentaminen sekä Puolustusvoimien kasarmien korjausohjelma.

Euroopan muuttunut turvallisuustilanne on kasvattanut Puolustuskiinteistöjen investointeja maanpuolustuksen tiloihin merkittävästi. Vuosittaiset investoinnit olivat vielä muutama vuosi sitten noin 60–70 miljoonaa euroa, tänä vuonna niiden arvioidaan nousevan jo noin 350 miljoonaan euroon.

Yhdysvaltain ja Norjan F-35-hävittäjät osallistuvat koulutustapahtumaan Suomessa

Ilmavoimat järjestää 19.‒22.8.2024 koulutustapahtuman, jossa tutkitaan ja kehitetään liittolaisten F-35-hävittäjien yhteistoimintakykyä Maa- ja Merivoimien asejärjestelmien kanssa.

Koulutustapahtumaan osallistuu Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjien lisäksi kaksi yhdysvaltalaista ja kaksi norjalaista F-35A Lightning II -hävittäjää sekä Maa- ja Merivoimien kalustoa. Yhdysvaltalaiset ja norjalaiset F-35-hävittäjät tukeutuvat Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohtaan.

‒ F-35-hävittäjät tuottavat tulevaisuudessa merkittävää uutta suorituskykyä Suomen koko puolustusjärjestelmälle. Hävittäjän tutka ja muut sensorit mahdollistavat maa- ja meritaistelun tehokkaan tukemisen ilmasta käsin, joten Ilmavoimat tekee F-35-hankkeessa tiivistä yhteistyötä muiden puolustushaarojen ja Nato-liittolaisten kanssa. Nyt järjestettävän koulutustapahtuman tavoitteena on todentaa liittolaisten F-35-hävittäjien maalinosoituskyky Maa- ja Merivoimien asejärjestelmien tulenkäytölle, kertoo Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Tommi Heikkala.

Suomalaiset F/A-18 Hornet -hävittäjät lentävät koulutustapahtuman yhteydessä yhdysvaltalaisten ja norjalaisten F-35-hävittäjien kanssa myös Fighter Integration (FI) -lentokierroksia, joiden tavoitteena on kehittää neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjien yhteistoimintaa. FI-toiminnassa pyritään optimoimaan kahden eri sukupolvia edustavan hävittäjätyypin suorituskyvyt molempien vahvuuksia hyödyntäen.

Koulutustapahtuman lentotoiminta suuntautuu Pirkkalan tukikohdasta Keski-Suomessa ja Suomenlahdella sijaitseville harjoitusalueille.

Nokian Linnavuoreen rakennetaan F-35-hävittäjien moottorin kokoonpano- ja huoltotiloja

Puolustusministeri Antti Häkkäsen esittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on puoltanut Puolustusvoimien ja Puolustuskiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen solmimista maa-alueen käytöstä Nokian Linnavuoressa. Vuokrasopimuksen solmiminen on edellytys sille, että Puolustuskiinteistöt voi aloittaa maa-alueella toimitilojen rakennushankkeen. Maa-alueella toteutettavat rakennushankkeet liittyvät F-35-hankkeen teolliseen yhteistyöhön.

Puolustuskiinteistöt rakennuttaa Linnavuoreen F-35-monitoimihävittäjän F135-moottorin kokoonpano- ja huoltotilat sekä muuta infrastruktuuria Patria Aviation Oy:n käyttöön. Rakentamistöiden valmistuttua Puolustuskiinteistöt solmii vuokrasopimuksen Patria Aviation Oy:n kanssa. Patria käyttää tilaa F-35-hävittäjän moottoreiden loppukokoonpano- ja huoltotoimintaan. Moottoreiden kokoonpanohallin rakentaminen alkaa vuonna 2024. Moottoreiden huoltotoiminta jatkuu Suomen F-35-kaluston koko elinkaaren ajan.

Rakennushankkeet ja niiden myötä mahdollistuva teollisuuden toiminta Linnavuoressa ovat osa F-35-hankkeen suoran teollisen yhteistyön kokonaisuutta. F-35-hankkeen teollinen yhteistyö luo huoltovarmuuden näkökulmasta kriittistä huolto- ja korjaamisosaamista kotimaiseen teollisuuteen.

“F-35-hankkeen teollinen yhteistyö luo huoltovarmuuden näkökulmasta kriittistä huolto- ja korjaamisosaamista kotimaiseen teollisuuteen. Lisäksi se synnyttää kotimaahan merkittävää osaamista F135-moottorin kokoonpanosta ja testauksesta”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

F-35-hankkeen teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on kaikkiaan 4500 henkilötyövuotta ja välillinen 1500 henkilötyövuotta. F-35-hankkeen teolliseen yhteistyöhön sisältyvät kyvyt ja toiminnot rakentuvat asteittain vuoden 2030 loppuun mennessä.

“Kansallisen puolustuskykymme ja huoltovarmuutemme vahvistamisen ohella työllisyysvaikutus Suomessa on lähes 6000 henkilötyövuotta”, Häkkänen sanoo.