Ilmavoimien ohjaaja lensi ensimmäistä kertaa F-35A-monitoimihävittäjällä

Suomalaisohjaaja lensi ensilentonsa koneyksilöllä JF-502. Kuva: Yhdysvaltain ilmavoimat

Suomalaisohjaajan F-35-ensilento lennettiin 15. huhtikuuta 2026 Fort Smithissä Arkansasissa Yhdysvalloissa.

Suomen F-35-suorituskyvyn käyttöönotto saavutti merkittävän virstanpylvään 15. huhtikuuta, kun Ilmavoimien ohjaaja lensi ensimmäistä kertaa Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjällä. Lento lennettiin kello 14.17 alkaen paikallista aikaa koneyksilö JF-502:lla Fort Smithissä Arkansasissa sijaitsevasta Ebbingin tukikohdasta, missä suomalaishenkilöstön F-35-alkukoulutuksen käytännön osuus toteutetaan.

– Oli hienoa päästä lopulta lentämään F-35:llä useamman kuukauden mittaisen teoria- ja simulaattorikoulutuksen päätteeksi. Koneen suorituskyky teki vaikutuksen heti lähtökiidossa jälkipolton kiihdyttäessä koneen lentoonlähtönopeuteen täydellä voimalla. Ohjaaminen tuntui helpolta ja intuitiiviselta kaikissa lennon vaiheissa. Tämä on ominaisuutena hyvä, koska tällöin ohjaaja pystyy keskittymään ensisijaisesti kulloinkin käsillä olevan tehtävän suorittamiseen pelkän koneen lentämisen sijasta. Lennon jälkeen oli mahtavaa nähdä Ebbingin tukikohdassa työskentelevien suomalaisten ja amerikkalaisten osasto vastassa asematasolla. Tämä muistutti hyvin monien eri henkilöstöryhmien suuresta työpanoksesta, joka on edeltänyt tätä ensilentoa, kertoo koneella lentänyt ohjaaja.

Helmikuussa 2026 Ilmavoimien ensimmäinen ohjaajaosasto aloitti F-35-alkukoulutuksen teoria- ja simulaattoriosuuden Eglinin tukikohdassa Floridassa. Ensimmäisenä suomalaisena F-35:ttä lentänyt ohjaaja kuvailee osuutta työntäyteiseksi ja intensiiviseksi, mutta myös antoisaksi.

– Koulutus on edennyt tasaisella tahdilla ja opiskeltavaa riittää varmasti vielä pitkään alkukoulutuksen jälkeenkin. Koulutus on tässä vaiheessa kattanut tyyppi- ja hätätoimenpidekoulutuksen lisäksi myös taktista lentotoimintaa, jossa olemme päässeet syventymään F-35:n Suomen ilmapuolustukselle tuomiin uusiin kyvykkyyksiin. Yhdysvaltalaiset opettajat ovat olleet kokeneita, asiantuntevia ja selkeästi myös tottuneita toimimaan ulkomaalaisten oppilaiden kanssa, hän kuvailee.

Suomalaisista kaikkiaan noin 150 henkilöä saa F-35-alkukoulutuksen Yhdysvalloissa. Tästä noin 20 on ohjaajia, ja heidän ryhmittäinen koulutuksensa Yhdysvalloissa jatkuu vuoden 2028 alkupuolelle saakka.

JF-502:lla lentäneellä suomalaisohjaajalla on pitkä kokemus F/A-18 Hornetilla lentämisestä, ja hän on toiminut muun muassa myös Hornet-lennonopettajana. Ennen F-35-alkukoulutuksen alkamista hän on työskennellyt Hornet-koelentoprojektien parissa.

– Koelentäjänä olen toki koulutettu lentämään uusilla konetyypeillä ilman kattavaa tyyppikoulutustakin, mutta F-35:n yksipaikkaisuus lisäsi omanlaisensa jännityselementin ensilentoon. Toisin kuin Hornetilla ensimmäistä kertaa lentäessä, F-35:ssä ei voi olla opettajaa mukana. Simulaattorikoulutuksen merkitys korostui tämän johdosta ja oli mukava nähdä, että harjoittelu simulaattorissa valmensi hyvin ensilentoon.

Ebbingin tukikohtaan on nyt toimitettu kaikkiaan kahdeksan Ilmavoimien F-35A-hävittäjää (JF-501–JF-508), jotka jäävät tukikohtaan koulutuskäyttöön vuoden 2028 alkuun saakka. Ilmavoimien ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen henkilöstö suorittaa kullekin Suomen F-35A-hävittäjälle lentokelpoisuus- ja vastaanottotarkastukset ennen lentotoiminnan aloittamista koneyksilöllä. Hyväksytysti läpäistyjen tarkastusten myötä jokaiselle koneelle myönnetään yksilökohtainen lentokelpoisuustodistus, minkä jälkeen koneet ovat käytettävissä lentokoulutukseen. Koneet runkonumeroiltaan JF-509:stä eteenpäin toimitetaan suoraan Suomeen tämän vuoden syksystä alkaen.

Ensimmäiset Suomen F-35-hävittäjät lennetään Rovaniemelle Lapin lennostoon syksyllä 2026. F-35-järjestelmän alustava operatiivinen suorituskyky saavutetaan vuoden 2028 alussa, jolloin Lapin lennosto on ottanut käyttöön F-35:n ja operoi yksinomaan sillä. Vuoden 2028 aikana Karjalan lennosto vastaanottaa ensimmäiset F-35-hävittäjänsä. Täysimääräinen operatiivinen suorituskyky F-35:llä saavutetaan vuoden 2030 loppuun mennessä, mihin saakka Ilmavoimat operoi rinnakkain F/A-18- ja F-35A-kalustolla.

Karjalan lennoston F-35-infrastruktuurin rakennustyöt ovat edenneet puoliväliin

Karjalan lennoston infrastruktuurin mittavat rakennushankkeet etenevät suunnitellussa aikataulussa Rissalan tukikohdassa. Lennostossa valmistaudutaan F-35-hävittäjien vastaanottoon vuonna 2028. Rakennustöissä saavutettiin merkittävä virstanpylväs 30. syyskuuta, kun suojatilan työmaalla juhlistettiin pohjantervajaisia.

Puolustuskiinteistöt rakennuttaa Karjalan lennostolle tulevia F-35-hävittäjiä varten suoja-, huolto-, koulutus- ja varastotiloja sekä lentokenttärakenteita. Rissalan tukikohdan rakennustyöt alkoivat vuonna 2023 ja niiden arvioidaan kestävän vuoden 2027 loppuun saakka. Rakennustyöt sisältävät sekä uudisrakentamista että peruskorjausta.

“F-35-rakentaminen on lennostossa edistynyt suunnitellusti. Tämä on tärkeää toimintamme kannalta, koska rakennustyöt ovat toisistaan riippuvaisia ja samaan aikaan lennoston pitää pystyä toteuttamaan tehtäviään. Tällä hetkellä elämme kiivainta rakentamisvaihetta. Tavoitteenamme on saada F-35-rakennustyöt pääosin valmiiksi vuoden 2027 aikana, jotta olemme valmiina ensimmäisten F-35-hävittäjien vastaanottoon vuoden 2028 aikana. Uuden kaluston vastaanotto ja rakennustyöt tekevät tulevista vuosista lennostolle kiireisiä, mutta varmasti mielenkiintoisia”, sanoo Karjalan lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Samuli Tanttu.

Rakentamisen turvallisuusvaatimukset ovat korkeat

F-35-infrastruktuurin rakentamisen turvallisuusvaatimukset ovat tiukat. Rakentamisessa noudatetaan hävittäjien valmistaja Lockheed Martinin ja Yhdysvaltain hallinnon määräyksiä tukikohtarakenteiden turvallisuudesta.

Yhdysvaltain hallinto varmistaa suunnitelmien Design Review -tarkastuksissa, että rakennukset ja rakenteet vastaavat heidän ja valmistajan vaatimuksia. Kaikki tarkastukset on läpäisty menestykkäästi.

”Suomi on saanut kansainvälisiltä kumppaneilta myönteistä palautetta kyvystään toteuttaa vaativaa infrastruktuuria konevalmistajan vaatimusten mukaisesti. Tekniset ratkaisumme ja kykymme tarjota suojaa koneille on nähty edistyksellisinä. Puolustusvoimien, Puolustuskiinteistöjen, suunnittelijoiden ja rakentajien tiiviillä yhteistyöllä olemme onnistuneet hyvin hankkeen toteutuksessa ja pysyneet aikataulussa”, kertoo Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta.

Yrityksillä tärkeä rooli puolustusrakentamisessa

Puolustuskiinteistöt Puolustusvoimien kumppanina toimii rakennuttajana Ilmavoimien tukikohtien rakennus- ja muutostöissä. Myös yrityksillä on merkittävä rooli Suomen puolustusrakentamisessa sillä varsinaisen rakentamisen tekevät paikalliset ja valtakunnalliset rakennusliikkeet.

F-35-hävittäjien infran rakentaminen on Puolustuskiinteistöjen suurin rakennuttamisen kokonaisuus. Muita isoja investointikokonaisuuksia ovat suojatilojen kehittäminen, Merivoimien satamarakentaminen sekä Puolustusvoimien kasarmien korjausohjelma.

Euroopan muuttunut turvallisuustilanne on kasvattanut Puolustuskiinteistöjen investointeja maanpuolustuksen tiloihin merkittävästi. Vuosittaiset investoinnit olivat vielä muutama vuosi sitten noin 60–70 miljoonaa euroa, tänä vuonna niiden arvioidaan nousevan jo noin 350 miljoonaan euroon.

Yhdysvaltain ja Norjan F-35-hävittäjät osallistuvat koulutustapahtumaan Suomessa

Ilmavoimat järjestää 19.‒22.8.2024 koulutustapahtuman, jossa tutkitaan ja kehitetään liittolaisten F-35-hävittäjien yhteistoimintakykyä Maa- ja Merivoimien asejärjestelmien kanssa.

Koulutustapahtumaan osallistuu Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjien lisäksi kaksi yhdysvaltalaista ja kaksi norjalaista F-35A Lightning II -hävittäjää sekä Maa- ja Merivoimien kalustoa. Yhdysvaltalaiset ja norjalaiset F-35-hävittäjät tukeutuvat Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohtaan.

‒ F-35-hävittäjät tuottavat tulevaisuudessa merkittävää uutta suorituskykyä Suomen koko puolustusjärjestelmälle. Hävittäjän tutka ja muut sensorit mahdollistavat maa- ja meritaistelun tehokkaan tukemisen ilmasta käsin, joten Ilmavoimat tekee F-35-hankkeessa tiivistä yhteistyötä muiden puolustushaarojen ja Nato-liittolaisten kanssa. Nyt järjestettävän koulutustapahtuman tavoitteena on todentaa liittolaisten F-35-hävittäjien maalinosoituskyky Maa- ja Merivoimien asejärjestelmien tulenkäytölle, kertoo Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Tommi Heikkala.

Suomalaiset F/A-18 Hornet -hävittäjät lentävät koulutustapahtuman yhteydessä yhdysvaltalaisten ja norjalaisten F-35-hävittäjien kanssa myös Fighter Integration (FI) -lentokierroksia, joiden tavoitteena on kehittää neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjien yhteistoimintaa. FI-toiminnassa pyritään optimoimaan kahden eri sukupolvia edustavan hävittäjätyypin suorituskyvyt molempien vahvuuksia hyödyntäen.

Koulutustapahtuman lentotoiminta suuntautuu Pirkkalan tukikohdasta Keski-Suomessa ja Suomenlahdella sijaitseville harjoitusalueille.

Nokian Linnavuoreen rakennetaan F-35-hävittäjien moottorin kokoonpano- ja huoltotiloja

Puolustusministeri Antti Häkkäsen esittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on puoltanut Puolustusvoimien ja Puolustuskiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen solmimista maa-alueen käytöstä Nokian Linnavuoressa. Vuokrasopimuksen solmiminen on edellytys sille, että Puolustuskiinteistöt voi aloittaa maa-alueella toimitilojen rakennushankkeen. Maa-alueella toteutettavat rakennushankkeet liittyvät F-35-hankkeen teolliseen yhteistyöhön.

Puolustuskiinteistöt rakennuttaa Linnavuoreen F-35-monitoimihävittäjän F135-moottorin kokoonpano- ja huoltotilat sekä muuta infrastruktuuria Patria Aviation Oy:n käyttöön. Rakentamistöiden valmistuttua Puolustuskiinteistöt solmii vuokrasopimuksen Patria Aviation Oy:n kanssa. Patria käyttää tilaa F-35-hävittäjän moottoreiden loppukokoonpano- ja huoltotoimintaan. Moottoreiden kokoonpanohallin rakentaminen alkaa vuonna 2024. Moottoreiden huoltotoiminta jatkuu Suomen F-35-kaluston koko elinkaaren ajan.

Rakennushankkeet ja niiden myötä mahdollistuva teollisuuden toiminta Linnavuoressa ovat osa F-35-hankkeen suoran teollisen yhteistyön kokonaisuutta. F-35-hankkeen teollinen yhteistyö luo huoltovarmuuden näkökulmasta kriittistä huolto- ja korjaamisosaamista kotimaiseen teollisuuteen.

“F-35-hankkeen teollinen yhteistyö luo huoltovarmuuden näkökulmasta kriittistä huolto- ja korjaamisosaamista kotimaiseen teollisuuteen. Lisäksi se synnyttää kotimaahan merkittävää osaamista F135-moottorin kokoonpanosta ja testauksesta”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

F-35-hankkeen teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on kaikkiaan 4500 henkilötyövuotta ja välillinen 1500 henkilötyövuotta. F-35-hankkeen teolliseen yhteistyöhön sisältyvät kyvyt ja toiminnot rakentuvat asteittain vuoden 2030 loppuun mennessä.

“Kansallisen puolustuskykymme ja huoltovarmuutemme vahvistamisen ohella työllisyysvaikutus Suomessa on lähes 6000 henkilötyövuotta”, Häkkänen sanoo.