Finnairin Platina ja Gold -tasojäsenille uusia lisäetuja oneworld-yhtiöillä lennettäessä

Lentoyhtiöallianssi onewoldin tasojäsenedut laajenevat. Joulukuun alusta Finnair Plus -kanta-asiakasohjelman Platina ja Gold -tasojäsenet saavat matkatavaroita koskevia lisäetuja oneworld-yhtiöillä lentäessään.

Matkustaessaan missä tahansa matkustusluokassa Finnairin Platina ja Gold -jäsenet saavat priority-laukkutoimituksen lähes kaikilla oneworld-lentoyhtiöillä.  Lisäksi Gold-jäsenet voivat tuoda lisämatkatavaraa seuraavasti:

  • kansainvälisille tai kotimaanlennoille 15 lisäkiloa, jos lipussa on ilmoitettu painoraja
  • toisen kirjattavan 23 kilon matkalaukun lippuun merkityn yhden sijaan
  • yhden kirjatun 23 kilon matkatavaran, vaikka lipputyyppiin ei kuuluisi matkatavaroita

Platina-asiakkailla vastaavat matkatavaraedut ovat olleet jo aikaisemmin.

“oneworld-allianssi haluaa olla kansainvälisten, paljon matkustavien lentomatkustajien ykkösvaihtoehto. Tarjoamme allianssiyhtiöidemme kanta-asiakkaille houkuttelevia etuja ja saumatonta matkustuskokemusta myös silloin, kun he matkustavat oneworldin verkostossa oman lentoyhtiönsä verkoston ulkopuolella”, sanoo Bruce Ashby, onewoldin toimitusjohtaja.

“oneworld-allianssiin kuuluu 15 lentoyhtiötä, ja käymme nyt läpi kaikkia kanta-asiakasetuja, jotta voimme taata asiakkaille parhaan mahdollisen lentomatkan. Nämä kaksi uudistusta ovat ensimmäiset tulokset tästä työstä”, selvittää Ashby.

Risikko: Harrasteilmailulle etsitään uutta paikkaa Helsingin seudulla

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko käynnistää kartoituksen harrasteilmailuun osoitettavasta lentokentästä Helsingin seudulla. Tarkoituksena on selvittää, missä ilmailua voitaisiin parhaiten jatkaa sen jälkeen, kun toiminta Malmin lentokentällä päättyy.

Lisäksi selvitetään, miten täytettäisiin ne vaatimukset, joita lentotoiminnan jatkaminen vuoden 2018 loppuun edellyttäisi.

Aiheesta keskusteltiin Risikon ja ilmailijoiden välisessä tapaamisessa 4. joulukuuta. Risikko toivoo, että yhteistyössä päästäisiin kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun harrasteilmailun jatkumisesta Helsingin seudulla. Työhön kutsutaan myös ilmailun edustajat.

Hallituksen päätösten mukaisesti valtio lopettaa toimintansa Helsinki-Malmin lentoasemalla syyskuussa 2016, jolloin myös lennonvarmistus lakkaa. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämästä riskikartoituksesta ilmenee, että toimintaa voitaisiin mahdollisesti jatkaa pari vuotta myös ilman lennonvarmistuspalveluja.

Trafin selvitys:
Jatkoaikaa Malmin lentotoiminnalle
tietyin edellytyksin

Trafin riskianalyysissa arvioidaan, millaisin edellytyksin ja rajoituksin ilmailua voidaan jatkaa Malmilla elokuusta 2016 vuoden 2018 loppuun tilanteessa, jossa lennonjohtoa ei ole ja kenttä toimisi niin sanottuna korpikenttänä.

Selvityksessä pidetään oleellisena sitä, että lentoasemalle löytyy pitäjä jaettä kenttä saa asianmukaisen ympäristöluvan.

Trafi listaa seitsemän toimenpidettä, jotka tulisi toteuttaa, jotta toimintaa voitaisiin jatkaa mahdollisimman turvallisesti ilman lennonvarmistusta.

Toimenpiteillä muun muassa rajoitettaisiin lennot näkösääolosuhteisiin, edellytettäisiin koneilta korkeuden ilmoittavaa transponderia ja tehtäisiin Malmin lentopaikasta ja sen läheisyydestä radiovyöhyke, jossa radiopuhelimen käyttö on pakollista sekä maassa että ilmassa.

Boeing testasi Neste Oilin uusiutuvaa NEXBTL-dieseliä lentokoneessa

Lentokone_verkko_615

Lentokonevalmistaja Boeing on testannut Neste Oilin valmistamaa NEXBTL-dieseliä menestyksekkäästi lentopolttoaineen osana. Ensimmäinen testilento lennettiin Boeing 787 Dreamliner -tyyppisellä koneella Yhdysvalloissa ja Boeing suunnittelee jatkavansa polttoaineen testaamista.

Testaus liittyy Boeingilla vuodesta 2012 käynnissä olleeseen ecoDemonstrator ohjelmaan, jossa yhtiö tutkii lukuisia polttoaineen kulutusta ja päästöjä vähentäviä teknologioita ja materiaaleja. Neste Oil on yksi Boeingin ohjelmaan valitsemista kumppaneista. Neste Oil toimitti normaalia maantieliikenteessä käytettävää talvilaatuista NEXBTL-dieseliä Boeingin polttoainetoimittajalle EPIC Aviationille, joka valmisti sen avulla Boeingille Green dieseliksi kutsumansa polttoaineseoksen. Uusiutuvan dieselin osuus lennolla oli 15 % koneen toisessa moottorissa.

“Kone toimi uudella polttoaineella suunnitellusti eli yhtä hyvin kuin fossiilisella lentopolttoaineella”, tuotekehityksen ja 777X:n päälentäjä, kapteeni Mike Carriker kertoi. “Juuri tällaista suoritusta odotammekin uudenlaisen polttoaineen testeiltä”.

“Lentoliikenne on yksi kohdemarkkinoistamme, joten olimme mielellämme mukana tässä testissä. NEXBTL:llä on jo aiemmin lennetty noin 1200 tavallista reittilentoa, mutta silloin kyse oli erityisesti lentopolttoaineeksi valmistetusta tuotteesta. Tällä kerralla Boeing lensi ongelmitta käyttäen uusiutuvaa dieseliä 15 % seoksena fossiilisen lentokerosiinin kanssa. Tavoitteemme on, että korkealaatuista uusiutuvaa dieseliä voitaisiin käyttää matalina pitoisuuksina lentoliikenteessä tulevaisuudessa”, Neste Oilin Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminnan johtaja Kaisa Hietala sanoo.

Ilmavoimat tarkentaa ohjeita kuljetuslentojen matkustussääntöjen osalta

Verottajalta on pyydetty ennakkopäätös, jonka perusteella kuljetuslentojen matkustussääntöjä tarkastetaan ja päivitetään.

Puolustusvoimauudistuksen ja ilmailulainsäädännön uudistamiseen liittyvän työn osana Ilmavoimat on hakenut verottajalta kantaa kysymykseen: Muodostaako Ilmavoimien lentokuljetuksien käyttö vapaa-aikana puolustushallinnon henkilöstölle, Puolustusvoimien henkilökunnan perheenjäsenille tai lähiomaisille verotettavaa etua?

Verottaja on vastannut ennakkoratkaisussaan, että se katsoo kyseisen lentomatkustusedun olevan veronalaista etuutta. Ratkaisun saatuaan Ilmavoimat on keskeyttänyt vapaa-ajan matkustuksen lentokuljetuksiin liittyen. Tarkempi ohjeistus ja ratkaisun arviointi on työn alla.

Ilmavoimat perusti Ilmavoimien lentokuljetusten selvitys- ja kehitystyöryhmän kesäkuussa 2014. Ryhmän tehtävänä oli arvioida, selvittää ja kehittää Ilmavoimien lentokuljetustoimintaa. Puolustusvoimauudistuksen lisäksi myös ilmailulainsäädäntö uudistui marraskuussa 2014 aiheuttaen välittömän tarpeen tarkistaa kaikki Ilmavoimien lentotoimintaa koskevat määräykset, mukaan lukien lentokuljetuksiin liittyvät normit.

Selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä

Työryhmä antaa loppuraporttinsa joulukuun loppuun mennessä Ilmavoimien esikuntapäällikölle. Työryhmä on selvittänyt lentokuljetuksista annettujen määräysten ja ohjeiden kokonaisuuden ja päivittänyt merkittävimmät lentokuljetuksia koskevat osuudet ilmailulainsäädännön uudistamiseen liittyen.

Matkustussääntöjen lisäksi on tarkistettu Ilmavoimien organisaatiomuutokseen liittyvää lentokuljetusten suunnittelu- ja ohjausprosessia sekä vaarallisten aineiden kuljettamisesta annettuja määräyksiä.

Kuljetustehtävä perustuu Puolustusvoimien tai valtionjohdon tarpeeseen

Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskoneilla voidaan kuljettaa joukkoja, materiaalia sekä yksittäisiä henkilöitä matkustajina silloin, kun heidän kuljettamisensa liittyy valtion virkatehtävän hoitoon taikka etsintä- tai pelastuspalvelutoimintaan tai sen harjoitteluun.

Puolustushallinnossa palvelevia sekä Puolustusvoimien henkilökunnan perheenjäseniä ja lähiomaisia on voitu kuljettaa matkustajina vapaa-ajallaan edellyttäen, että kuljetustehtävää suorittavassa lentokoneessa on tilaa. Nyt nämä kuljetukset on keskeytetty toistaiseksi.

Ilmavoimien kuljetuslennot suunnitellaan ja toteutetaan Puolustusvoimien tai valtionjohdon tarpeiden mukaan. Vapaa-ajan matkustajista ei ole aiheutunut lisäkustannuksia Puolustusvoimille.

Norwegianilla hyvä liikenteen kasvu ja korkea käyttöaste

owjwidjzdcrp4klanwop

Norwegianin matkustajamäärän kasvu jatkui marraskuussa. Kasvua verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna oli 21 prosenttia. Yli 1,7 miljoonaa matkustajaa lensi Norwegianilla marraskuussa. Käyttöaste oli 79 prosenttia, kasvua 2,8 prosenttiyksikköä.

Norwegian kuljetti 1 766 134 matkustajaa marraskuussa, kasvua viisi prosenttia verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna. Myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) kasvoi 21 prosenttia samalla, kun tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) kasvoi 16 prosenttia marraskuussa. Käyttöaste oli 79 prosenttia, kasvua 2,8 prosenttiyksikköä verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna.

– On ilo toivottaa yhä useampi asiakas lentämään Norwegianin laajassa reittiverkostossa. Käyttöasteemme oli tässä kuussa korkea, mikä osoittaa, että huolimatta kapasiteetin kasvusta koneemme täyttyvät hyvin, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Norwegian lensi marraskuussa 99,9 prosenttia suunnitelluista lennoistaan, joista 89,1 prosenttia lähti aikataulussa.

Marraskuussa Norwegian vastaanotti yhden uuden kaikkiaan 14 tänä vuonna vastaanotettavasta Boeing 737-800 -koneesta. Kapasiteetin kasvuun vuonna 2014 vaikuttaa suurelta osin kaukoliikennelaivaston kasvu. Lokakuusta alkaen Norwegianin käytöstä on poistunut vanhempia vuokrakoneita. Vuoden 2014 aikana yhtiö on ottanut käyttöön neljä 787 Dreamlineria. Norwegianin lentolaivasto on yksi Euroopan nykyaikaisimmista ja ympäristöystävällisimmistä.

Lisätietoja liitteenä olevasta pdf-tiedostosta: Liikennetiedot marraskuu 2014.

Liikennetiedot_marraskuu_(pdf)

 

Finnair vahvistaa kahdeksan Airbus A350 XWB -lentokoneoptiotaan

18c6fd4253eb744818319bcabc752e01

Finnair on vahvistanut Airbusille käyttävänsä kahdeksan Airbus A350 XWB -lentokoneoptiotaan, jotka sisältyvät vuonna 2006 allekirjoitettuun A350-tilaukseen. Lentokoneet toimitetaan Finnairille vuodesta 2018 alkaen. Kaupan arvo on Airbusin listahinnoilla yhteensä noin 1,9 miljardia euroa. Optioiden vahvistamisen myötä Finnairin A350-lentokonetilausten määrä nousee 19:ään.

Finnairin kaukoliikennelaivastoon kuuluu tällä hetkellä seitsemän A340-lentokonetta ja kahdeksan A330-lentokonetta. Yhtiön kaukoliikennelaivaston odotetaan kasvavan keskimäärin yhdellä uuden sukupolven energiatehokkaalla lentokoneella vuosina 2016–2020. Nykyisen toimitusaikataulun mukaan Finnair saa käyttöönsä neljä A350-lentokonetta vuoden 2015 toisella puoliskolla, seitsemän vuosina 2016–2017 ja kahdeksan vuosina 2018–2023. Finnairin luopuu kaikista operoimistaan A340-lentokoneista vuoden 2017 loppuun mennessä, kun niitä korvaavat A350-lentokoneet on toimitettu ja otettu käyttöön Finnairin reittiliikenteessä. Osana kauppaa Finnair myy vuosina 2016 ja 2017 neljä omistamaansa Airbus A340-300‑lentokonetta takaisin Airbusille.

“Strategiamme keskittyy kasvuun ja perustuu kotikenttämme Helsinki-Vantaan ainutlaatuiseen maantieteelliseen sijaintiin, joka tarjoaa nopeimmat lentoyhteydet Euroopan ja Aasian välillä. A350 XWB ‑lentokoneet ovat olennainen osa strategiamme toteuttamista, sillä ne mahdollistavat matkustaja- ja rahtiliikenteemme merkittävän kasvun, tarjoavat matkustajillemme ensiluokkaisen matkustuskokemuksen ja parantavat kustannuskilpailukykyämme merkittävästi. Kahdeksan A350-lentokoneoption vahvistaminen on osoitus sitoutumisestamme kasvuun ja maailmanluokan Airbus-laivaston operointiin”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. ”Valmistaudumme parhaillaan yhdessä Airbusin ja muiden kumppaneidemme kanssa A350:n menestykselliseen käyttöönottoon. Sopimuksemme Airbusin kanssa mahdollistaa sujuvan siirtymisen A340-laivastosta A350-laivastoon ja lieventää mahdollisia laivastouudistuksesta johtuvia toiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä.”

”Airbusilla ja Finnairilla on pitkä yhteistyösuhde, ja olemme iloisia tästä uudesta luottamuksen osoituksesta laajarunkokoneisiimme. A350 sopii Finnairin nykyiseen Airbus-laivastoon erittäin hyvin. Finnair hyötyy A350:n uusimmasta teknologiasta ja tehokkuudesta, ja Airbus-lentokoneiden keskinäinen yhdenmukaisuus korostaa näitä etuja entisestään”, sanoo John Leahy, Airbusin asiakkuuksista vastaava operatiivinen johtaja.

Tänään julkistetut lentokonekaupat ovat osa Finnairin kaukoliikennelaivaston uudistushanketta, jonka osalta Finnair on jo aikaisemmin tiedottanut neljän A330-lentokoneen myynnin ja takaisinvuokrauksen (toteutuivat vuoden 2014 ensimmäisellä vuosipuoliskolla) ja kahden A350-lentokoneet myynnin ja takaisinvuokrauksen (odotetaan toteutuvan vuonna 2015 lentokoneiden toimitusten yhteydessä). Kokonaisuutena tänään tiedotetuilla A340-kaupoilla ja edellä mainituilla lentokoneiden myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyillä ei ole merkittävää vaikutusta Finnairin vuosien 2014 ja 2015 liiketulokseen, kun otetaan huomioon lentokonekauppojen myyntivoitot ja -tappiot, niihin liittyvät relevantit toiminnalliset kulut sekä järjestelykulut.

Finnair tutkii parhaillaan eri vaihtoehtoja loppujen A350-lentokoneiden rahoittamiseksi.

:KATSO VIDEO: Airbusin Space Flex -WC:ihin pääsee myös pyörätuolilla

Airbus on tuonut ensimmäinen valmistajana kapearunkolentokoneisiin WC:t, joihin pyörätuolin käyttäjätkin pääsevät ongelmitta. Uudessa Space Flex -konseptissa WC:t tulevat A320-koneiden perässä aiemmin olleen keittiön tilalle. Kaksi vierekkäistä WC:tä voidaan yhdistää niin, että niihin pääsee myös pyörätuolilla.

Uusi järjestely vapauttaa koneen perästä tilaa jopa kuudelle lisäistuimelle. Näin lentoyhtiö saa lennoille lisäpaikkoja ja siten lisätuloja.

Tällä hetkellä Space Flex on jo käytössä 10 lentokoneessa. Tulevina kuukausina joukkoon liittyy 525 muuta lentokonetta, jotka lentävät 12 lentoyhtiön väreissä.

Vantaa-mitali Finnair Oyj:lle

Vantaan elinkeinopäivillä Finnair Oyj:lle myönnettiin Vantaa-mitali. Täsmällisyys ja hyvä palvelu ovat mitalin saaneen Finnair Oyj:n valtit. Finnair on palkittu usein, yleensä kansainvälisillä kilpakentillä. Heinäkuussa se nimettiin alansa Pohjois-Euroopan parhaaksi. Nyt jo viidettä kertaa.  Aikaisemmista Finnairin saamista palkinnoista on syytä mainita myös aasialaisten lokakuinen valinta: Finnair nimettiin Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi perusteena täsmällisyys, palvelujen laatu ja vaihtoyhteydet.

Finnairin hyvät lentoyhteydet Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin mahdollistavat osaltaan suomalaisten yritysten kauppasuhteiden muodostamista näillä tärkeillä markkinoilla ja antavat meille selvän kilpailuedun moniin muihin vastaavankokoisiin maihin verrattuna.

Vantaa on liikenteen solmukohta, jossa kohtaavat raideliikenne, lentoliikenne, maantieliikenne suurten valtaväylien muodossa sekä laivaliikenne Vuosaaren sataman läheisyyden takia. Logistiikan toimivuus on tärkeä edellytys paitsi vantaalaisten yritysten viennin kehittymiselle ja kansainvälistymiselle myös koko Suomen elinkeinoelämän kehittymiselle.

– Lentoasemalla ja lentoliikenteen kehittymisellä on Vantaan elinkeinoelämälle vahvistava vaikutus; miljoona matkustajaa tuottaa tuhat työpaikkaa kaupunkimme alueelle, totesi Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman luovuttaessaan Vantaa-mitalia. Lentokentän ympäristössä tekee työtä noin 20 000 ihmistä, minkä vuoksi alue on Suomen toiseksi suurin työpaikkakeskittymä – Helsingin keskustan jälkeen.

Finnairin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjään. Yhtiö tekee yhteistyötä alan toimijoiden kanssa ilmastovaikutusten vähentämiseksi ja hankintaketjujen kehittämiseksi niin, että biopolttoaineet voitaisiin ottaa laajempaan käyttöön. Ensimmäiset biopolttoainetestilennot se lensi jo pari vuotta sitten.

Maailmantalouden muutokset näkyvät nopeasti lentoliikenteessä. Se vaikuttaa väistämättä myös henkilökuntaan. Henkilöstön työhyvinvointia mitataan Finnairissa kahdesti vuodessa. Yhtiö on vaikean rakennemuutoksen aikanakin pystynyt huolehtimaan henkilökunnastaan ja vuoden 2014 toisella neljänneksellä työhyvinvointi-indeksi pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna. Huolimatta viime vuosien muutoksista Finnair on suuri työnantaja. Sen palveluksessa on 5 300 työntekijää ja sen epäsuora työllistä vaikutus on vielä tuntuvasti suurempi.

Vuonna 1923 perustettu Finnair on päässyt kunniakkaaseen 91 vuoden ikään ja on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoyhtiöistä.

Suomen Lentäjäliitto FPA ry: EUROOPPALAINEN ILMAILU VAARASSA EPÄTERVEEN KILPAILUN VUOKSI

2014-12-02 15_22_10-the_case_for_fair_competition_in_eus_aviation_14_1125_online_f.pdf - Nitro Pro 9

Lentäjät vaativat päättäjien huomiota Euroopan liikenneministerien neuvoston kokouksessa huomenna. Ilmailun työpaikat ovat vakavasti uhattuina koko Euroopassa. Reilua ja tasapuolista kilpailua peräänkuuluttava, eurooppalaisia lentäjiä edustava ECA ja Suomen Lentäjäliitto vaativat konkreettisia toimia reilun kilpailun palauttamiseksi Euroopan taivaalle.

ECA listaa tuoreessa julkaisussaan ilmailumarkkinoita häiritseviä tekijöitä, joista haastavampia ovat vahingolliset liiketoiminta- ja palkkausmallit. Yhä useammat lentoyhtiöt hakevat kilpailuetua alentamalla työvoimakustannuksia, veroja ja sosiaalimaksuja. Lentäjiä pakotetaan yrittäjiksi, työsopimusten kanssa kikkaillaan ja säännöksiä haetaan sieltä, missä ne hyödyttävät kulurakennetta eniten. Mukavuuslippukäytäntö aiheuttaa suurta vahinkoa yhteiskunnallisella tasolla ja on uhka lentoturvallisuudelle. Eurooppalaisia ministereitä vaaditaan nyt kiinnittämään asiaan suurta huomiota ja priorisoimaan asia tulevissa kokouksissaan.

”Monien lentoyhtiöiden viime aikoina yleistynyt härski suhtautuminen työehtoihin on hyvin huolestuttavaa”, toteaa Sami Simonen, Suomen Lentäjäliiton puheenjohtaja. ”Lyhyellä tähtäimellä voi tuntua houkuttelevalta säästökonstilta rekisteröidä lentokone veroparatiisiin, sijoittaa miehistöt toiselle mantereelle tai edellyttää nuorten lentäjien maksavan lentokoneiden lentämisestä. Mutta nämä toimet rapauttavat eurooppalaisen työn, pienentävät EU-jäsenvaltioiden vero- ja sosiaalimaksukertymää ja vääristävät kilpailua huomattavasti. Silti moni yhtiö seuraa esimerkkiä, koska kilpailu on kovaa ja pärjätäkseen on leikattava kuluja samaan tapaan.”

”Monessa Aasian ja Lähi-idän maassa valtio tukee menestyviä lentoyhtiöitä, ja ilmailu on osa valtion kasvustrategiaa. Polttoaine on halpaa ja pääomaa riittää toiminnan pyörittämiseen. Toisaalta lainsäädäntö poikkeaa eurooppalaisesta, eikä yritystoiminnan läpinäkyvyys välttämättä ole tavallista. Eurooppalaiset yhtiöt eivät mitenkään voi kilpailla samalta viivalta näiden yhtiöiden kanssa, eikä toisaalta pidäkään”, täsmentää Sami Simonen. ”Täällä lentotoiminta voi olla kannattavaa vain, jos kilpailu pysyy reiluna ja tasapuolisena. Siksi me eurooppalaiset lentäjät esitämmekin EU:n komissiolle, parlamentille ja ministereille vaatimuksen ilmiön poiskitkemisestä Euroopan alueella ja reilun kilpailun nostamiseksi eurooppalaisen ilmailupolitiikan keskeiseksi tekijäksi.”

“Jotta suuntaus kohti epäreilua kilpailua saadaan pysäytettyä, tarvitaan konkreettisia toimia. Yhteistyön parantaminen sekä haitallisten liiketoimintamallien ja työehtosopimusten kiertämisen estäminen ovat näistä tärkeimmät. Kilpailu valtiorahoituksella toimivien lentoyhtiöiden kanssa pitää saada reiluksi”, summaa Simonen.

ECA:n aloite tasapuolisen kilpailun puolesta täällä.

Maailman talousfoorumin raportti: Suomessa lentoliikenteen infrastruktuuri on maailman kärkeä

2014-12-01 12_18_01-WEF_GlobalCompetitivenessReport_2014-15.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Maailman talousfoorumin kilpailukykyraportissa 2014–2015 Suomen lentoliikenneinfrastruktuuri arvioidaan laadultaan maailman viidenneksi parhaaksi. Finavian lentoasemaverkoston kehittäminen ja ylläpito tukee koko Suomen kilpailukykyä ja työllistää laajasti eri puolilla maata.

Suomi sijoittuu viidenneksi lentoliikenteen infrastruktuurin kansainvälisessä vertailussa, joka sisältyy Maailman talousfoorumin kilpailukykyraporttiin. Seitsenportaisella asteikolla Suomi saavuttaa arvosanan 6,2. Raportin kyselytutkimuksessa vastaajat arvioivat lentoliikenteen infrastruktuurin kehittyneisyyttä, kattavuutta ja tehokkuutta omassa maassaan.

– Suomen erinomaista sijoitusta voidaan pitää osoituksena siitä, että meillä on laadukas ja kilpailukykyinen lentoasemaverkosto, joka kykenee tarjoamaan kustannustehokkaita ja kysyntään vastaavia palveluita lentoyhtiöille ja lentomatkustajille. Suomalaisten kannalta parasta tässä on se, että lentoliikenteen infrastruktuuri toimii ilman verorahoja. Korkeatasoinen lentoasemaverkosto on ollut merkittävä tekijä siinä, että Suomi on pärjännyt niin hyvin viime vuosina kilpailussa kansainvälisistä vaihtomatkustajista. Sen sijaan kotimaan liikenteessä edes kilpailukykyiset lentoasemat eivät ole taanneet kaikkialle runsaita lentoyhteyksiä. Kotimaan lentoliikenteen palvelutason säilyttäminen ja jatkokehittäminen  tulee jatkossakin olemaan haasteellista, toimitusjohtaja Kari Savolainen Finavia Oyj:stä sanoo.

Saavutettavuus vaatii laadukasta infrastruktuuria

Suomalaisten ulottuvilla on maan kokoon suhteutettuna ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa, ja esimerkiksi Helsinki-Vantaalta lennetään noin 130 kohteeseen.  Kansainvälisen vaihtomatkustuksen kasvaessa yhteyksien määrä lisääntyy, mikä parantaa Suomen saavutettavuutta entisestään. Suomessa miljoonaa asukasta on palvelemassa keskimäärin 4,7 lentoasemaa, kun Euroopassa vastaava luku on 1,01 ja Pohjois-Amerikassa 2,53.

– Käytännössä Suomen lentoliikenne on hajaantunut väestömäärään suhteutettuna useampaan paikkaan kuin monessa muussa maassa. Tämä on vähäväkisen ja maantieteellisesti suuren maan logistiikassa yleinen ongelma, joka nostaa kustannuksia. Joudummekin tulevaisuudessa etsimään ennakkoluulottomasti eri keinoja, jotta lentoliikenteen infrastruktuurin kannattavuus saadaan nostettua kestävällä tasolle, Savolainen kuvailee.

Kehitysohjelmat kirittävät taloutta ja työllisyyttä

Suomen lentoasemaverkostosta ja lennonvarmistuspalveluista vastaavan Finavia Oyj:n sitoutuminen lentoliikenteen infrastruktuurin kehittämiseen näkyy Helsinki-Vantaan ja maakuntalentoasemien mittavina kehitysohjelmina. Helsinki-Vantaan historiallisen laaja investointiohjelma vuosille 2014–2020 yltää 900 miljoonaan euroon ja merkitsee arviolta 14 000 henkilötyövuoden työllisyysvaikutusta sekä jopa 5000 pysyvää työpaikkaa. Verkostolentoasemien 100 miljoonan euron investointiohjelma vuosille 2013–2015 merkitsee puolestaan yhteensä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran työtä maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristössä.

Lentoliikenne ja sen tarvitsemat palvelut työllistävät Suomessa noin 100 000 henkilöä ja lentoliikenteen osuus bruttokansantuotteesta on yli 3 %. Lentoliikenteen palveluiden alueellinen kysyntä ohjaa lentoyhtiöiden reittipäätöksiä ja vaikuttaa siten lentoyhteyksien määrään. Monien verkostolentoasemien elinvoimaisuudessa keskeinen tekijä on erityisesti matkailun vetovoimasta syntyvä kysyntä.

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) kilpailukykyraportissa (The Global Competitiveness Report) vuosille 2014–2015 Suomi sijoittuu kokonaisarviossa kilpailukyvyltään neljänneksi maailmassa. Raportissa tarkastellaan yhteensä 144 talouden kilpailukykyä ja menestykseen vaikuttavia tekijöitä yli sadan muuttajan avulla. Kilpailukykyraporttia on julkaistu vuodesta 1979 lähtien.

Tutustu Maailman talousfoorumin kilpailukykyraporttiin (The Global Competitiveness Report 2014–2015) täällä (englanniksi): http://www3.weforum.org/docs/WEF_GlobalCompetitivenessReport_2014-15.pdf