Yleiset Uutiset

Koronaviruspandemia on iskenyt ilmailualalle erityisen voimakkaasti. Lentojen määrä on Suomessa tällä hetkellä noin 80-90 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa vähemmän ja 12 lentoasemalle ei tällä hetkellä liikennöidä lainkaan. Kansainvälinen lentoliikenne keskittyy rajoitusten ajan Helsinki-Vantaalle, Turkuun ja Maarianhaminaan.

Lentomatkustamiseen liittyvien maailmanlaajuisten rajoitusten takia myös lennonvarmistuspalvelujen kysyntä on vähentynyt rajusti. ANS Finlandissa neuvoteltiin ensimmäisen kerran sopeuttamistoimenpiteistä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa maaliskuussa, jolloin sovittiin lomautustoimenpiteistä toukokuun loppuun saakka. Lentotoiminta ei ole sen jälkeen toipunut toivotusti eikä nopea toipuminen näytä kovin todennäköiseltä, minkä vuoksi ANS Finlandissa on jälleen huhtikuussa neuvoteltu henkilöstön kanssa säästöjen aikaansaamiseksi.

– Käynnistimme ensimmäiset neuvottelut sopeuttaaksemme kuluja niin pian kuin mahdollista, jotta olisimme olleet valmiina heti lentotoiminnan käynnistyessä. Näkymät nopeaan lentotoiminnan elpymiseen eivät kuitenkaan ole kehittyneet toivotusti, joten valitettavasti jouduimme käymään sopeuttamista koskevat keskustelut henkilöstön kanssa uudestaan. Olemme tänään sopineet lisälomautuksista säästöjen aikaansaamiseksi. Arvostan henkilöstömme joustavuutta ja tahtoa keskustella haasteista ja ratkaisuista tässä vaikeassa tilanteessa, sanoo ANS Finlandin toimitusjohtaja Raine Luojus.

Yhdessä henkilöstön kanssa sovittuja säästöjä saavutetaan karsimalla mm. palkkakuluja, joka tarkoittaa käytännössä henkilöstön lomauttamista. Lomautuksissa ja niiden kohdistamisessa kiinnitetään erityistä huomiota liiketoiminnan vaatimuksiin ja ne toteutetaan eri yksiköissä eri tavoin.

– Koronaepidemia on osoittautunut arvaamattomaksi, ja iskenyt koko ilmailutoimialaan vakavin seurauksin. Nyt näyttää siltä, että ilmailualan kohtaama kriisi tulee edelleen pitkittymään. Onkin tärkeää, että olemme voineet avoimesti ja hyvässä yhteistyössä työnantajan kanssa sopia tarvittavista sopeuttamistoimista, eikä ole tarvinnut mennä irtisanomisiin, kertoo Suomen lennonjohtajien yhdistyksen pääluottamusmies Katariina Syväys.

Yt-neuvottelujen piiriin kuuluu koko Air Navigation Services Finland Oy:n henkilöstö, yhteensä noin 420 henkilöä.

Reitti- ja tilauslentojen matkustajat Helsinki-Vantaalla ja muilla kotimaan lentoasemilla tammi-maaliskuussa 2020

Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 0,96 miljoonaa matkustajaa maaliskuussa 2020, mikä oli 56 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia kertyi 0,7 miljoonaa ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteensä 0,2 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 78 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamääristä.

Maaliskuussa 2020 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä väheni 57 prosenttia ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä väheni 53 prosenttia verrattuna vuoden 2019 maaliskuuhun.

Matkustajista 69 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 31 prosenttia kotimaan lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärästä 80 prosenttia tuli kansainvälisistä lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajista 96 prosenttia lensi reittiliikenteessä ja 4 prosenttia tilauslennoilla. Muiden kotimaan lentokenttien kohdalla matkustajista 14 prosenttia lensi tilauslennoilla.

Tammi-maaliskuussa 2020 Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 4,9 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Matkustajista 71 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 29 prosenttia kotimaan lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 3,9 miljoonaa ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteensä 1,0 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 79 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamääristä.

Tammi-maaliskuussa 2020 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 44 128 tonnia ja tonneista 97 prosenttia kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Tonneista 99 prosenttia kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 25 009 tonnia oli lähteviä ja 19 118 tonnia saapuvia.

 

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on keskusteltuaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa päättänyt, että Suomen monitoimihävittäjähankkeen valmistelussa on vastaisuudessa pidättäydyttävä kaikista yhteyksistä HX-hävittäjähankkeen tarjoajia edustavien konsulttiyritysten ja konsulttien kanssa. Käytäntö koskee kaikkia tapaamisia ja muita yhteyksiä ja astuu voimaan välittömästi. HX-hanke tulee vetoamaan kaikkiin tarjoajiin, jotta konsultteja ei käytettäisi enää myöskään virallisissa neuvotteluissa.

Nyt tehdyn linjauksen taustalla on, että HX-hävittäjähankkeessa on siirrytty valmistelemaan lopullista tarjouspyyntöä ja tässä vaiheessa halutaan tehdä selvä ero tarjoajayritysten ja heitä edustavien konsulttiyritysten välille.

Savonlinnan ja Helsingin välinen säännöllinen lentoliikenne on toistaiseksi keskeytetty reitin matkustajamäärien vähenemisen ja poikkeusolojen liikkumisrajoitusten vuoksi. Lentoliikenteen keskeyttämisellä pyritään myös estämään koronaviruksen leviämistä.

Savonlinnan ja Helsingin välinen säännöllinen lentoliikenne on ollut osa valtion ja Savonlinnan kaupungin tilaamaa ostoliikennettä.

Savonlinnan kaupunki, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja reittiä liikennöivä Maavoima Oy ovat tehneet sopimukseen muutoksen kysynnän laskemisen ja vallitsevan koronapandemian takia.

Lentoliikenne on nyt aiemmin suunnitellulla pääsiäistauolla ja liikennöinti keskeytetään tauon jälkeen toistaiseksi.

Hallitus esittää ilmailulakiin uudistuvaa EU-sääntelyä täydentäviä muutoksia. Muutosten taustalla on Euroopan unionin siviili-ilmailun turvallisuutta ja EU:n lentoturvallisuusvirastoa koskeva niin kutsuttu EASA-asetus.

EASA-asetus ja sen nojalla annetut säädökset ovat jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Kansallista liikkumavaraa jätetään kuitenkin muun muassa kevytilmailua ja miehittämätöntä ilmailua, kuten drooneja, koskevissa kysymyksissä.

Kevyitä ilma-aluksia, kuten ultrakevyitä lentokoneita, säädellään jo tällä hetkellä kansallisesti EU-sääntelyn sijaan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jatkossa Suomessa kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvia kevyitä ilma-aluksia olisivat pääasiassa ilma-alukset, joissa on enintään kaksi paikkaa, eikä niiden suurin sallittu lentoonlähtömassa ylitä 600 kiloa.

Kansallista liikkumavaraa miehittämättömän ilmailun ikärajoissa ja vakuutuksenottovelvollisuudessa

Miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjaajan ikärajavaatimukset ovat uusi EU-lainsäädännöstä tuleva vaatimus. EU-sääntely jättää kuitenkin kansallista harkintavaltaa ikärajojen osalta.

Hallitus esittää, että sallittua liikkumavaraa käytettäisiin miltei täysimääräisesti. Alhaisimman riskin toiminnassa, jossa lennättäminen tapahtuu esimerkiksi aina näköyhteyden päässä, ikäraja olisi 12 vuotta. Riskien lisääntyessä, esimerkiksi silloin kun lennättäminen tapahtuisi ilman näköyhteyttä, ikärajaksi esitetään 15 vuotta. Korkeimman riskin toiminnassa ikäraja olisi 18 vuotta, minkä osalta EU-lainsäädäntö ei jätä liikkumavaraa.

Muutoksia olisi tulossa myös miehittämätöntä ilmailua koskevaan vastuuvakuutuksenottovelvollisuuteen. EU-lainsäädäntö asettaa vakuuttamisvelvollisuuden yli 20 kilon painoisille miehittämättömille ilma-aluksille. Kansallisesti voidaan päättää tätä kevyempien miehittämättömien ilma-aluksien vakuutuksenottovelvollisuudesta. Hallitus esittää, että vastuuvakuutusvelvollisuus koskisi myös ilma-aluksia lukuun ottamatta vähäriskisintä toimintaa. Vakuutuksen tulisi olla tavanomainen vastuuvakuutus vahinkojen varalle.

Lisäksi esitetään, että jatkossa Liikenne- ja viestintävirasto voisi perustaa ilmatilavyöhykkeitä, joissa helpotetaan tai rajoitetaan miehittämättömien ilma-alusten käyttöä. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto vastaisi myös miehittämättömien ilma-alusten markkinavalvonnasta.

Hallituksen esityksessä on huomioitu lausuntokierroksella tullut palaute. Esityksessä on tarkennettu muun muassa ehdotuksia, jotka koskevat miehittämättömän ilmailun vakuuttamisvelvollisuutta ja vahingonkorvausvastuuta sekä miehittämättömien ilma-alusten käyttöä helpottavia tai rajoittavia ilmatilavyöhykkeitä. Valmistelun aikana sidosryhmiä kuultiin tiiviisti.

Mitä seuraavaksi?

Hallitus antoi esityksen ilmailulain muutoksista eduskunnalle 8.4.2020.

Esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2020.

• Keskeytetään väliaikaisesti nykyiset EU-säännöt, jotka velvoittavat lentoyhtiöt käyttämään suurimman osan niiden nousu- ja laskeutumisajoista, jotta ne eivät menettäisi niitä seuraavana vuonna
• Komission ehdotusta lopettaa koronaviruksen tyhjentämät lennot käsitellään parlamentissa kiireellisenä asiana

Koronaviruksen aiheuttamat vaikutukset johtavat yt-neuvotteluihin Air Navigation Services Finland Oy:ssä (ANS Finland). Suurin lentoyhtiöasiakas Finnair ja myös muut lentoyhtiöt ovat peruneet lentojaan helmi–huhtikuussa. Lentojen peruutuksilla on vaikutusta myös lennonvarmistuspalveluiden kysyntään.

ANS Finlandin yt-neuvottelujen piirissä on 415 vakituista työntekijää. Säännöllinen reittiliikenne Jyväskylän, Kajaanin, Kokkolan ja Kemin lentoasemilta on peruttu kokonaan huhtikuun loppuun saakka. Helsinki-Vantaalla ja usealla muulla lentoasemalla lentojen määrä on oleellisesti pienentynyt.

– Etsimme yhdessä henkilöstömme kanssa ratkaisuja sopeuttaa palveluamme nopeasti muuttuneeseen markkinatilanteeseen, toteaa toimitusjohtaja Raine Luojus ANS Finlandista.

Yhteistoimintaneuvotteluissa keskustellaan ANS Finlandin suunnitelmasta vastata muuttuneeseen kysyntään sekä suunnitelmasta uudelleenorganisoida yhtiön kansainvälistä toimintaa sekä lennonvarmistusalan oppilaitos Avia Collegen suunnittelu- ja tukitehtäviä. Yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan henkilöstön määräaikaiseksi lomauttamiseksi sekä uudelleenorganisointiin liittyen korkeintaan viiden henkilön irtisanomiseksi. Lomautusten pituus vaihtelisi yksiköstä ja työtehtävästä riippuen. Maksimissaan lomautusten pituus on 90 päivää.

Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen apulaisprofessori Heikki Liimatainen toteaa STT:n usean median julkaisemassa haastattelussa, että “Mat­kus­ta­ja­koh­tai­sen len­to­ve­ron vai­ku­tus oli­si pie­ni ja vä­li­ai­kai­nen”. Liimatainen toteaa, että vaikutukset riippuisivat siitä, kuinka suuri vero olisi. “Päästöt noin kaksinkertaistuvat vuoteen 2035 mennessä, jos mitään uusia toimia ei tehdä”, Liimatainen sanoo.

“Lentovero on tehokas keino hillitä päästöjä ja pienentää eriarvoisuutta”, toteaa kansalaisaloitteen alullepanija Silja Jääskeläinen. “Tilanne on muuttunut paljon kymmenenkin vuoden takaisesta. Huoli ilmastosta vain kasvaa. On olennainen edistysaskel, jos lennot vähenevät vuodessa vaikkapa kymmenen prosenttia kuin että niiden määrä sen sijaan kasvaisi kymmenen prosenttia. Toistaiseksi lentomäärien kasvulle ei näy loppua, ja kaikki keinot tämän kehityksen kääntämiseksi on otettava käyttöön. Lentovero ei yksin riitä hillitsemään ilmastonmuutosta, mutta se on yksi tärkeä askel päästöjen vähentämisessä ja lentoliikenteen kasvun taittamisessa.”

MTV:n tänään julkaisemassa jutussa todetaan, että lentovero tekisi pienituloisten matkustamisesta liian kallista. “Tällä hetkellä pienituloisten arjen liikkumistapoja, kuten henkilöauto- ja bussiliikennettä verotetaan, kun taas pääasiassa hyvätuloisten käyttämää, paljon saastuttavampaa lentoliikennettä ei”, Jääskeläinen sanoo. “Hyvätuloiset lentävät eniten ja suurin osa lennoista on lomamatkoja. Haluammeko tukea harvojen luksusta vai pienituloisten arjen liikkumista?” hän pohtii.

Lentovero kannustaa suomalaisia kotimaan matkailuun, mikä tuo työtä ja toimeentuloa Suomeen, etenkin maaseudulle. Sitran tulevaisuusselvityksen mukaan kotimaan matkailun lisääntyminen saattaa osaltaan olla jopa murtamassa kaupungistumisen megatrendiä kasvattamalla maaseudulla asumisen suosiota. “Syrjäisempien alueiden saavutettavuutta voidaan kehittää lentämisen keinotekoisen tukemisen sijasta parantamalla maa- ja raideliikennettä. Verovapaus vääristää kilpailua väärään suuntaan, vähäpäästöisempien kulkumuotojen tappioksi”, Jääskeläinen painottaa.

Kansalaisaloite lentoverosta on eduskunnan lähetekeskustelussa tänään torstaina klo 16 alkaen.

Lisätietoa aloitteesta:
https://www.lentovero.fi/

Kansalaisaloitteen verkkosivut:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4252

Lentovero-aloitteen Facebook-sivu:
https://www.facebook.com/lentovero/

Kansalaisaloite lentoverosta etenee eduskunnan lähetekeskusteluun torstaina 5.3. klo 16. Aloite sai yhteensä yli 55 000 allekirjoittajaa. “Lentämisellä on epäreilu kilpailuetu vähäpäästöisempiin liikennemuotoihin verrattuna”, toteaa kansalaisaloitteen vireillepanija Silja Jääskeläinen. “Vuosi vuodelta ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat ongelmat tulevat olemaan entistä vahvemmin politiikan keskiössä.”

Hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii olemaan ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio vuoteen 2035 mennessä. Liikenteen osalta tavoitteena on vähintään puolittaa päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja muuttaa liikenne nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. “On Suomen etu profiloitua yhdeksi ilmastonsuojelun edelläkävijöistä. Lentovero on nopein, halvin ja oikeudenmukaisin tapa vähentää liikkumisen päästöjä”, Silja Jääskeläinen sanoo.

“Lentovero kannustaa suomalaisia kotimaan matkailuun ja tuo työpaikkoja ja tuloja Suomeen”, Jääskeläinen jatkaa. Sitran tulevaisuusselvityksen mukaan kotimaan matkailun lisääntyminen saattaa olla osaltaan jopa murtamassa kaupungistumisen megatrendiä kasvattamalla maaseudulla asumisen suosiota.

Toisinaan huolta on herättänyt lentoveron vaikutus Finnairiin sekä Helsinki-Vantaan lentokenttään. “Lentovero ei horjuttaisi Finnairia. Se koskisi yhtä lailla kaikkia lentoyhtiöitä. Ilmastonmuutoksen myötä lentoyhtiöt ovat väistämättä muutoksen edessä”, Silja Jääskeläinen kertoo. “Lentovero ohjaisi lentoalaa kehittämään teknologiaansa ilmastoystävällisemmäksi.” Lentovero ei kohdistuisi kauttakulkulentoihin eikä siten vaikuttaisi Helsinki-Vantaan lentokentän asemaan solmukohtana Aasian ja Euroopan välissä.

Sitran teettämän kyselyn mukaan moni suomalaisista on valmis vähentämään lentämistä ympäristösyistä. Junamatkailun suosio on lisääntynyt, ja kotimaanlennot vähenivät ensi kertaa vuosikausiin. “Lentoveroa koskevan lain valmistelu tulee aloittaa, ja lentovero tulee sisällyttää liikenne- ja viestintäministeriön valmisteltavana olevaan Tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen -suunnitelmaan ja valtiovarainministeriön selviteltävänä olevaan liikenteen suureen verouudistukseen”, Silja Jääskeläinen sanoo.

Lisätietoa aloitteesta:
https://www.lentovero.fi/

Kansalaisaloitteen verkkosivut:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4252

Lentovero-aloitteen Facebook-sivu:
https://www.facebook.com/lentovero/