Yleiset Uutiset

Lappeenrannan lentoasemalla on varauduttu koronavirustilanteeseen. Lappeenrannan kaupunki ja lentoasema seuraavat tarkasti tilannetta sekä viranomaisten ohjeistuksia ja toimivat niiden mukaisesti.

Suomessa THL seuraa kansainvälistä tilannetta ja kehittää ohjeistusta terveydenhuollolle ja laboratorioille, arvioi koronavirukseen liittyviä terveysriskejä sekä laatii arvioita siitä, mihin suuntiin koronavirustilanne voi kehittyä.

Etelä-Karjalassa vastuullinen toimija tilanteessa on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), joka on varautunut tilanteeseen. Eksotella on valmiina THL:n ohjeiden mukaisesti laaditut paikalliset toimintaohjeet.

Jos epäily koronavirustartunnasta herää, tulee Eksoten mukaan soittaa ensin omalle terveys- ja hyvinvointiasemalle tai päivystysavun numeroon 116 117. Riskiarvion perusteella asiakas saa toimintaohjeet.

─ Bergamosta Lappeenrantaan matkustavat ihmiset, jotka 25. helmikuuta alkaen saavat äkillisen hengitystieinfektion oireita, kuten kuume ja/tai yskä ja/tai hengenahdistusoireita tulee tutkia koronaviruksen varalta, täsmentää sairaalan johtaja Marjo Numminen.

Matkustusohjeistuksen osalta vastuu on ulkoministeriöllä ja THL:llä.

Lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joron mukaan lentoaseman tiloihin on lisätty ohjeistuksia matkustajille sekä hankittu käsidesiä matkustajien käyttöön. Lentoaseman henkilökunnalle on annettu ohjeet tehostetusta käsihygieniasta.

– Seuraamme tiiviisti tilannetta ja toimimme viranomaisten ohjeiden mukaan. Kehotamme matkustajia seuraamaan ulkoministeriön matkustustiedotteita sekä tietysti terveydenhuoltoviranomaisten ohjeita.

Lappeenrannan kaupunki ja lentoasema seuraavat koronavirustilannetta ja tarvittaessa tiedottavat toiminnastaan lisää.

Lappeenrannan kaupunki kehottaa seuraamaan viranomaisten tiedotusta:

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä THL seuraavat aktiivisesti tilannetta ja tiedottavat tilanteen muuttuessa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

THL on kerännyt useimmin kysytyt kysymykset ja vastaukset niihin omalle sivulleen:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/usein-kysyttya-koronaviruksesta-covid-19

Eksote tiedottaa tilanteesta omalla verkkosivustollaan www.eksote.fi

Lentomatkustajien kannattaa seurata ulkoministeriön matkustustiedotteita: https://um.fi/matkustustiedotteet-a-o

THL:n ohjeet epidemia-alueella matkustaville

THL:n ohjeet Suomeen saapuville matkustajille

Ilmailun turvallisuutta pyritään parantamaan laajentamalla alalla tehtäviä turvallisuusselvityksiä. Tavoitteena on muun muassa ehkäistä järjestäytyneiden rikollisryhmien pääsy turvallisuuden kannalta merkityksellisiin tehtäviin.

Hallituksen esityksen mukaan lentoasemilla työskentelevistä henkilöistä voitaisiin tehdä perusmuotoinen turvallisuusselvitys, jossa käytettäisiin tiedustelutietoja. Tällä hetkellä näistä henkilöistä tehdään suppea turvallisuusselvitys. Tiedustelutietoja käytettäisiin näiden henkilöiden osalta myös niin sanotussa nuhteettomuusseurannassa.

Suppea turvallisuusselvitys laajennettaisiin uutena koskemaan myös niitä henkilöitä, jotka työskentelevät lentoasemille tavaroita ja tarvikkeita toimittavissa yrityksissä. Tällä hetkellä näistä henkilöistä ei tehdä turvallisuusselvityksiä.

Turvallisuusselvityslakiin ja ilmailulakiin ehdotetuilla muutoksilla toteutetaan Euroopan komission antaman ilmailun turvaamista koskevan täytäntöönpanoasetuksen velvoitteet.

Tiedustelutiedoilla tarkoitetaan suojelupoliisin tiedustelutietoja ja poliisin järjestäytynyttä rikollisuutta koskevia tietoja.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Helikopteritarkastuksen perusteella tehtävää helikopterisahausta Lohjalla 2018. Urakoitsijana Heliwest. Kuva: Caruna

Caruna tarkastaa helikopterin avulla sähköverkkoa. Työ tehdään säiden salliessa helmikuun aikana arkipäivänä klo 8-16 välillä. Tarkastukset kohdistuvat niihin sähköverkon voimajohtoihin, joissa on odotettavissa mahdollisesti raivaustarvetta.

Helikopterin voi nähdä eri puolilla Espoota. Tarkastus painottuu Kehä III:n varrelle Lintuvaarasta Miilunkorven kautta Espoonkartanon alueelle. Työt kestävät arviolta yhden päivän. Tarkastukset tehdään säiden salliessa 3.2. alkavalla viikolla, kuitenkin viimeistään helmikuun aikana arkipäivänä klo 8-16 välillä.

Tarkastuskohteet ovat rajatulla alueella kartalla. Kuva: Google Maps

– Sähköverkon tarkastus on olennainen osa kunnossapitoa ja helikopteri on siihen oikeissa olosuhteissa tehokas toimintatapa. Helikopteritarkastuksella kartoitetaan raivaustarvetta johtokadulla verkon kunnossapitotöitä varten, Carunan kunnossapitopäällikkö Petteri Palmumaa kertoo.

Helikopteritarkastuksen suorittaa yhteistyökumppanimme Heliwest. Toimenpiteet kohdistuvat voimalinjaan, joka on jännitetasoltaan 110 kilovolttia.

Miehittämättömien ilma-alusten tai lennokkien käyttö työkohteen läheisyydessä on ehdottomasti kielletty.

Toiminnasta saattaa aiheutua lähialueelle lyhytaikaista meluhaittaa.

Kuva: Patria

Yhteistoimintaneuvottelut Patrian Aerostructures-liiketoiminnan komposiittiyksikössä ovat päättyneet. Neuvottelut koskivat koko komposiittiyksikön henkilöstöä Jämsän Hallin ja Tampereen toimipisteissä. Yhteistoimintaneuvottelujen taustalla olivat hankkeiden toimitusmäärien laskemisesta johtuvat taloudelliset ja tuotannolliset syyt sekä työn uudelleenorganisointi.

Neuvottelujen tuloksena sovittiin työajan lyhentämisestä nelipäiväiseksi ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Lisäksi kesällä tehdas suljetaan kahdeksi viikoksi. Näiden toimenpiteiden lisäksi on erilaisia kokoaikaisia lomautuksia.

Aerostructures-liiketoiminta suunnittelee ja valmistaa vaativia komposiittisia ja metallisia lentokone- ja avaruusrakenteita. Liiketoiminta työllistää noin 160 henkilöä Jämsän Hallissa ja Tampereella.

Maailman suurin jätteistä ja tähteistä valmistetun uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen valmistaja Neste toimittaa vastuullista lentopolttoainetta (Sustainable Aviation Fuel, SAF) Zurichin lentoasemalle Sveitsin Davosissa järjestettävän vuoden 2020 maailman talousfoorumin aikana. Tämä on ensimmäinen kerta, kun vastuullista lentopolttoainetta on saatavilla Sveitsissä.

Neste MY uusiutuva lentopolttoaine™ -tuotteella on jopa 80 % pienempi hiilijalanjälki verrattuna fossiiliseen lentopolttoaineeseen. Nesteen, Jet Aviationin ja Zurichin lentoaseman tiiviin yhteistyön ansiosta tätä vastuullista lentopolttoainetta sekoitetaan fossiiliseen lentopolttoaineeseen, ja sitä on saatavilla Zurichista lähteville liikelentokoneille Davosin maailmantalousforumin aikana.

”Jet Aviation on sitoutunut investoimaan ratkaisuihin, jotka tarjoavat liikelentojen omistajille ja toimijoille mahdollisuuden edistää vastuullista ilmailua. Tulevaisuuden näkökulmasta nämä pilottihankkeet tarjoavat arvostetuille, Zurichiin maailman talousfoorumiin lentäville kansainvälisen tason johtajille toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, joiden puitteissa tehdä yhteistyötä. Tämä on tärkeä virstanpylväs Jet Aviationille ilmailualan vastuullisuustavoitteiden tukemisessa”, sanoo Jet Aviationin toimitusjohtaja David Paddock.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että Neste MY uusiutuvaa lentopolttoainetta on nyt saatavilla  ensimmäistä kertaa Zurichin lentoasemalla. Ilmailuala on asettanut selkeät tavoitteet kestävämmästä tulevaisuudesta. Kun kansainväliset johtajat kokoontuvat maailman talousfoorumiin, olemme ylpeitä voidessamme tehdä yhteistyötä Jet Aviationin ja Zurichin lentoaseman kanssa ja tarjota tapahtuman vieraille vastuullista lentopolttoainettamme. Sen avulla voidaan tehokkaasti vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Jatkamme yhteistyökumppaneidemme kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta voimme auttaa ilmailualaa saavuttamaan kunnianhimoiset päästövähennystavoitteensa”, sanoo Nesteen Renewable Aviation -liiketoiminnasta vastaava johtaja Thorsten Lange.

Lentoliikenne on avainasemassa maailmantalouden mahdollistajana, yhdistäen ihmisiä ja yrityksiä ympäri maailman. Ilmailualan osuus on noin 2-3 % globaaleista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, ja samaan aikaan lentoliikenne kasvaa. Ilmailualan kunnianhimoisena tavoitteena on vähentää lentoliikenteen päästöjä siten, että vuodesta 2020 lähtien kasvu on hiilineutraalia. Vuoteen 2050 mennessä lentoliikenteen hiilidioksidin nettopäästöjä on määrä vähentää 50 %. Vastuullisia lentopolttoaineita pidetään tärkeänä osana ratkaisua.

Neste MY uusiutuva lentopolttoaine perustuu Nesteen kehittämään NEXBTL-teknologiaan, ja se on valmistettu 100 %:sti uusiutuvista jäte- ja tähderaaka-aineista. Tuote on täysin yhteensopiva nykyisen suihkumoottoriteknologian ja polttoaineen jakeluinfrastruktuurin kanssa, kun sitä sekoitetaan fossiiliseen lentopolttoaineeseen. Yhdysvalloissa ja Euroopassa Nesteen uusiutuvan lentopolttoaineen vuotuinen tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 100 000 tonnia. Käynnissä olevan tuotannon laajentamisen ansiosta yhtiön uusiutuvan lentopolttoaineen tuotantokapasiteetti on vuoteen 2022 mennessä yli miljoona tonnia vuodessa.

Kuva: ilmavoimat

Utin jääkärirykmentti järjestää valintakokeet maavoimien erikoisjoukkokoulutukseen 20. – 25. tammikuuta. Hakijamäärät sekä laskuvarjojääkärikoulutukseen että Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille nousivat jälleen.

Valintakokeiden tarkoituksena on arvioida varusmieheksi Laskuvarjojääkärikomppaniaan tai sopimussotilaaksi Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille hakeneiden henkilöiden fyysiset ja psyykkiset edellytykset läpäistä vaativa erikoisjoukkokoulutus.

Valintakokeiden perusteella laskuvarjojääkärikoulutukseen valitaan vuosittain 60 – 80 parhaiten soveltuvaa henkilöä. Fyysisten testien lisäksi soveltuvuutta arvioidaan terveystarkastuksessa, haastatteluilla ja psykologisilla testeillä.

Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssin sopimussotilaiden valintakoe on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe järjestetään tammikuussa ja sen hyväksytysti suorittaneet kutsutaan toiseen, keväällä järjestettävään vaiheeseen. Erikoisjoukkokurssille valitaan vuosittain noin 15 henkilöä.

Laskuvarjojääkärikoulutuksen suosio jatkuu

Haastava laskuvarjojääkärikoulutus kiinnostaa edelleen nuoria. Heinäkuussa alkavalle laskuvarjojääkärikurssille haki kaikkiaan 480 henkilöä. Eniten hakijoita oli Uudeltamaalta, Lounais-Suomesta ja Hämeestä. Laskuvarjojääkärikoulutukseen haetaan Puolustusvoimien sähköisen asioinnin kautta.

Hakemusten perusteella tehdyn ennakkokarsinnan jälkeen valintakokeisiin sai kutsun 372 hakijaa. Kaksipäiväiset valintakokeet sisältävät fyysiset testit, psykologiset soveltuvuustestit, haastattelun sekä lääkärintarkastuksen.

Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssi reserviläisille

Monipuolista ja haastavaa koulutusta tarjoava Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssi on 12 kuukautta kestävä ammattimaisen erikoisjoukkotoiminnan peruskurssi. Erikoisjoukkokurssille voivat hakea missä tahansa maa-, meri- tai ilmavoimien joukko-osastossa varusmiespalveluksensa suorittaneet miehet ja naiset, joilla täyttyvät kurssille pääsyn edellytykset.

Erikoisjoukkokurssille voi hakea jo varusmiespalveluksen aikana, mutta varusmiespalveluksen pitää olla suoritettu loppuun erikoisjoukkokurssin alkuun mennessä. Erikoisjoukkokurssilla koulutettavat sopimussotilaat ovat määräaikaisessa virkasuhteessa puolustusvoimiin.

Heinäkuussa 2020 alkavalle Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille tuli 80 hakemusta. Lisäksi parhaillaan varusmiespalvelustaan suorittavat laskuvarjojääkärit voivat jättää hakemuksensa myöhemmin keväällä, suoraan erikoisjoukkokurssin valintakokeen toiseen vaiheeseen.

Hakuaika molempiin koulutuksiin päättyi 6. joulukuuta.

Savonlinnan kaupungin ja saksalaisen matkanjärjestäjän Zonistan solmiman aiesopimuksen tarkoituksena on käynnistää ensimmäiset tilauslennot Savonlinnan ja Frankfurtin välillä vuonna 2021.

Saksankieliseen Eurooppaan on tehty pitkäjänteistä matkailumarkkinointia, ja kansainvälinen matkailu erityisesti kyseisen alueen maista Savonlinnaan on lisääntynyt ja kasvussa edelleen. Savonlinnan seudulla käy vuosittain noin puoli miljoonaa matkailijaa. Viime vuonna noin 25 000 matkailijaa tuli saksankielisen Euroopan alueelta eli Saksasta, Sveitsistä ja Itävallasta. Saksankielisestä Euroopasta matkailijamäärä on kasvanut noin 30%.

Yhteistyö Zonistan kanssa on merkittävä edistysaskel koko Saimaan alueen matkailun vahvistamiseksi ja Savonlinnan saavutettavuuden parantamiseksi. Lisäksi Savonlinnan saavutettavuus sekä yhteistyö Pietarin ja Laatokan matkailualueiden kanssa on merkittävästi vahvistumassa Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymisen myötä. Savonlinnan kaupungilla on yhteistyöhanke Pietarin ja Leningrad oblastin Matkailukomiteoiden kanssa matkailukäytävän luomiseksi Saimaan ja Pietarin välille.

Kaupunginjohtaja Janne Laine on tyytyväinen tilauslentosopimukseen. Lentoyhteyksillä parannetaan Savonlinnan saavutettavuutta, minkä avulla matkailun kansainvälistymistä voidaan laajentaa tulevaisuudessa myös Etelä-Eurooppaan.

• Savonlinna on vuosittain tehtävien tutkimustenkin perusteella yksi maan vetovoimaisimmista matkailualueista, ja kaupungissamme on vireillä noin sadan miljoonan euron matkailuinvestointihankkeet. Näistä esimerkkeinä mainittakoon Casino Tower -tornihotellihanke, Savon Mafia Oy:n  tapahtuma-alue- ja järviuima-allashanke kaupunkikeskustaan sekä liikemies Yrjö Laakkosen matkailuinvestointi Oraviin. Avattava charter-lentoyhteys tuo uuden asiakasryhmän näille investointikohteille sekä pidentää sesonkikautta.

Savonlinnan kaupungin tavoitteena on yhteistyössä Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n ja seudullisten toimijoiden kanssa rakentaa yhdessä Zonistan kanssa valmiita matkapaketteja, jotka sisältävät majoitus- ja ohjelmapalvelusisältöjä. Charter-lennot toteutetaan elo-syykuun aikana vuosina 2021-2024. Ennakkomarkkinointina tehdään yksi pilottilento elokuussa 2020.

Zonista GmbH toteuttaa täyden palvelun ryhmä-, yksilö-, aktiivi- ja perhematkoja Pohjoismaihin. Suomessa yhtiö tekee tilauslentoja Lappiin.  Zonistan yhteistyökumppanina charter-lennoilla on Lufthansa.

Frankfurtin lentokenttä on Saksan suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin lentokenttä. Se palvelee noin 54 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

Vuosi 2019 oli kuolemaan johtaneiden lentoturmien määrällä mitattuna yksi vuosikymmenen synkimmistä. Suomessa ei viime vuonna tapahtunut ainuttakaan kaupallisen ilmailun onnettomuutta, mutta kotimaisen ilmailun yli satavuotiseen historiaan mahtuu mitä erikoisimpia onnettomuuksia. Ilmailun mysteereihin sukelletaan myös Lentoturmatutkinnan uudella kaudella, joka alkaa National Geographic -kanavalla 19.1.

Maailmalla sattui kaupallisessa ilmailussa viime vuonna 20 kuolonuhreja vaatinutta onnettomuutta, joissa kuoli yhteensä 283 ihmistä. Yllättävää kyllä, yli puolet kuolettavista onnettomuuksista sattui Pohjois-Amerikassa.* Suomessa sitä vastoin lentoturvallisuus on edelleen maailman huippuluokkaa – kaupallisessa ilmailussa ei tilastoitu ainuttakaan onnettomuutta. Aina ei kuitenkaan näin ole ollut. Kotimaisen ilmailun historiaan mahtuu huonoa tuuria ja traagisia kohtaloita, joista moni ei ole edes kuullut. Alla tapauksista kolme erikoisinta.

Rysähdys keskellä kaupunkia
6. heinäkuuta 1925 Helsingin Läntinen Viertotie, joka tunnetaan nykyään Mannerheimintienä, joutui elokuvamaisen tapahtumasarjan näyttämöksi. Lentoyhtiö Aero Oy:n matkustajalentokoneen moottori oli sammunut Helsingin yllä. Aikaa oli vain vähän, ja pian lentäjälle kävi selväksi, että ainoa vaihtoehto oli tehdä pakkolasku keskelle kaupunkia. Lopulta kone rysähti tielle nykyisen eduskuntatalon kohdalle. Hylyn ympärille kerääntyi nopeasti sankoin joukoin ihmettelijöitä, jotka eivät olleet uskoa silmiään: lentokone oli vaurioitunut pahoin, mutta kuin ihmeen kaupalla kaikki kyydissä olleet olivat hengissä.

Matkustajakone teki pakkolaskun nykyiselle Mannerheimintielle heinäkuussa 1925. Helsingin kaupunginmuseo. Kuvaaja: Harald Rosenberg.

Epäonnen laskuvarjo
Huhtikuun 28. päivänä vuonna 1930 ilmavoimien IL-78-lentokone osallistui paikallislentoharjoitukseen, josta muodostui tragedia. Koneen sisällä olleen mekaanikon laskuvarjo aukesi vahingossa, ja ennen kuin mies ehti reagoida, varjo oli vetänyt hänet ulos koneen avoimesta ovesta. Mekaanikko törmäsi koneen peräsimiin vaurioittaen niitä, eikä kone ollut enää hallittavissa. Kone putosi maahan ja molemmat miehet kuolivat.

Lääkärin neuvo pelasti
Yksi Suomen pahimmista lento-onnettomuuksista tapahtui Siilinjärvellä 3. lokakuuta 1978, kun Suomen ilmavoimien Douglas DC-3 putosi järveen heti nousun jälkeen. Onnettomuustutkinnan mukaan turman syy oli murtuneessa sylinterin pakoventtiilikoneistossa. Turmassa kuolivat kaikki koneessa olleet 15 henkeä, joista suuri osa oli merkittäviä yhteiskuntavaikuttajia. Myös tulevan tasavallan presidentin Tarja Halosen oli alun perin tarkoitus nousta koneeseen. Hänet pelasti kuitenkin onnekas sattuma. Lääkäri oli neuvonut Halosta jäämään matkalta pois, sillä tämä oli viimeisillään raskaana.

* https://news.aviation-safety.net/2020/01/01/aviation-safety-network-releases-2019-airliner-accident-statistics/

Lentoturmien moninaisiin syihin sukelletaan National Geographicin Lentoturmatutkinta-suosikkisarjassa, jonka uusi kausi alkaa National Geographic -kanavalla 19.1. klo 20.00 ja on katsottavissa Ruutu-palvelussa sekä maksullisessa FOX+ -palvelussa Viaplayllä jälkikäteen.

Ohjelmassa ovat tutkinnassa tunnetut lento-onnettomuudet ja syyt niiden tapahtumiin uutiskuvien, haastattelujen ja hiostavien uudelleenesitysten avulla. Katsojille paljastuu synkkä totuus siitä, kuinka lentoturvallisuus paranee yksi turma kerrallaan.

Ensimmäisten jaksojen kuvaukset:

Jakso 1: Mahdoton nousu. Sunnuntai 19.1. klo 20.00
Kun rahtikone syöksyy maahan Ruotsin arktisilla alueilla, tutkijat kiirehtivät onnettomuuspaikalle etsimään vastauksia. Asiantuntijat käyvät läpi paikalta kerättyjä todisteita, jolloin hirvittävä kaaos paljastuu.

Jakso 2: Rullaustien onnettomuus. Sunnuntai 26.1. klo 20.00.
Hämmentyneisyys ja sakea sumu valtaavat koneen, jolloin DC-9 joutuu käytössä olevan kiitoradan väärään päähän Detroitissa ja suoraan 727-koneen tielle. Karmea törmäys tappaa kahdeksan ihmistä. Kun tutkija tarkastaa miehistön taustat, he pohtivat, olisivatko katastrofaaliset onnettomuuteen johtaneet tapahtumat seurausta lentäjien luonteista.

Miksi Lappeenranta ja Etelä-Karjalan kunnat haluavat panostaa lentokenttään ja/tai lentoliikennemarkkinointiin?

Lappeenranta on määritellyt, että matkailu on kaupungin kehittämisen painopiste. Kansainvälinen vapaaajan matkailun kehitys ei voi olla vain venäläisten matkailijoiden varassa, vaan haluamme olla myös muualta tuleville ihmisille kiinnostava ja kilpailukykyinen matkailukohde.

Nykyajan matkailutottumukset johtavat 3–7 vuorokauden matkojen yleistymiseen. Lappeenrannan strategian seurantamittarina on mm. matkailijoiden viipymän pidentäminen. Vapaa-ajan matkustamiseen keskittyvä kansainvälisen reittiliikenteen lentokenttä vastaa tehokkaasti näihin matkailun kehitysmahdollisuuksiin –ja tavoitteisiin.

Kuinka paljon matkustajia voi Lappeenrannan kautta tulla tulevina vuosina?

Lappeenrannan lentokentällä kirjattiin vuonna 2019 yhteensä yli 80 000 matkustajaa. Vuonna 2020 lentoyhtiöillä on tarjolla Lappeenrantaan saapuville ja täältä lähteville lennoille jopa 150 000 matkustajapaikkaa. Erityisesti Ryanair on onnistunut täyttämään koneita jopa 99% täyttöasteilla. Teemme työtä myös uusien yhteyksien saamiseksi Lappeenrantaan. Tällöin matkustajamäärät voivat edelleen kasvaa.

Voiko lentoliikenteen kasvu vaikuttaa negatiivisesti lappeenrantalaisten arkeen?

Mikäli vuoden 2020 tavoite lentomatkustajamääräkapasiteetista toteutuu, Lappeenrannan kentältä nousee keskimäärin 1,14 matkustajalentokonetta/päivä. Reittilentojen saapumisen ja lähdön aikana lentoharrastajien yleisilmailu kentällä ja sen ympäristössä keskeytyy.

Miksi liike-elämää paremmin palvelevia yhteyksiä ei ole tarjolla Lappeenrannasta?

Kaupunki panostaa lentokenttään nimenomaan matkailuelinkeinon kehittämiseksi ja halpalentoyhtiöiden suorat lennot ovat erityisesti vapaa-ajan matkustajien suosiossa. Nykyään toki näitäkin lentoja on mahdollista yhdistää esimerkiksi Yandex flights- tai vastaavien palveluiden kautta.

Liikematkustuksen helpottamiseksi kaupunki yhdessä maakunnan muiden kuntien, elinkeinoelämän ja LUTin kanssa panostaa yöksi kotiin -liityntätaksipalvelukokeiluun. Palvelu tuo ja vie matkailijoita turvallisesti aamuyöllä Helsingin lentokentälle ja yöllä takaisin Etelä-Karjalaan. Jos tämän palvelun kysyntä kehittyy riittävän vahvaksi, toiveena on saada junayhteydet yöllä Helsingistä ja aamuyöllä takaisin.

Kuinka lentomatkailu hyödyttää Lappeenrantaa ja Saimaan aluetta?

Matkailijoiden vaikutus alueen elinvoimaisuuteen riippuu paljon matkan luonteesta ja kestosta. Lyhyiden vapaa-ajan matkojen osalta on arvioitu, että päivittäinen rahankäyttö majoitus- ja muihin palveluihin on 50–200 euroa/päivä ja henkilö. Rahankäyttö kohdistuu mm. majoitus-, ravintola-, ohjelma- ja liikkumispalveluihin sekä ostosmatkailuun. Taloustutkimus on arvioinut, että lentomatkustajien vaikutus ulottuu laajalle alueelle ja voi lähivuosina kasvun jatkuessa tuottaa jopa 30 miljoonaa euroa/vuosi Saimaan alueen matkailutoimijoille. Lähiaikoina saadaan lisää tutkittua tietoa, joka perustuu vuoden 2019 lentomatkustajien haastattelututkimuksiin.

Lentokenttä on itsessään myös merkittävä tänne matkailijoita maakunnan ulkopuolelta tuova palveluiden tarjoaja. Moni Lappeenrantaan saapuva ja täältä lähtevä matkailija tulee maakunnan rajojen ulkopuolelta. Lappeenrannasta keskiseen Eurooppaan lentävä käyttää mm. parkkipaikkapalveluja, joukkoliikennevälinteitä ja ostospalveluita alueellamme. Tästäkin tulee lähiaikoina lisää tutkittua tietoa.

Kuinka paljon lappeenrantalaisten veronmaksajien panostusta on käytetty lentokenttään ja lentoliikennemarkkinointiin?

Lappeenrannan kaupunki on vuosina 2015–2019, 31.12.2019 mennessä maksanut lentokenttään liittyen 1 932 089 euroa. Tämä tarkoittaa noin 26,5 euroa/asukas ja siten keskimäärin 6,60 euroa/asukas/vuosi. Jo maksettuja summia, tulevia varauksia ja muita kuluja on juuri kaupunginhallitukselle luovutetun liiketoimintasuunnitelman mukaan vuosina 2015–2022 yhteensä noin 110 euroa/asukas, noin 8 miljoonaa euroa yhteensä. Tämä tarkoittaa noin 13,75 euroa/asukas/vuosi. Mikäli lentoja tulee suunniteltua enemmän tai vähemmän, lentokenttätoimintojen kannattavuus ja kaupungin rahoitustarve muuttuvat.

Suomesta löytyy esimerkkejä mm. Savonlinnasta ja Porista, joissa oman kentän lentoyhteyksistä Helsinkiin ollaan valmiita talousarvioiden mukaan maksamaan tulevina vuosina 37–40 euroa/asukas/vuosi.

Miksi lentoyhtiöiltä ja -matkustajilta perittävät maksut eivät riitä kentän kulujen kattamiseen?

Lentokentällä on kiinteitä, lentojen määrästä vain osittain riippuvaisia kuluja sekä muuttuvia, lentojen määrän ja aikataulujen perusteella määräytyviä kuluja. Lentokenttätoiminnoista vastaavalla yhtiöllä on esimerkiksi töissä 38 henkilöä, näistä 23 kuuluu joustavien työsopimusten piiriin. Lisäksi suoraan kentällä työskentelee ravintola- ja muita ostopalveluja, esimerkiksi lennonjohtopalveluja tuottavia henkilöitä noin 10. Nykyiset lentovolyymit tuottavat liian vähän tuloja ensisijaisesti lentoyhtiöiltä perittävien maksujen, matkustajien parkkipaikkamaksujen ja muiden maksujen muodossa. Lentokenttä hakee siksi lisää liikevaihtoa lentomatkustajavolyymeja kasvattamalla.

Miksi kaupungin rahaa käytetään matkailumarkkinointiin lentoyhtiöiden verkkosivuilla?

Haluamme saada matkailijoita esimerkiksi Berliinistä, Milanon alueelta ja Wienistä. VisitFinlandin yleisen Suomi-markkinoinnin lisäksi on hyvä kertoa yhdessä maakunnallisen GoSaimaan kanssa palveluistamme niillä foorumeilla, joista voi hankkia matkalippuja Saimaan alueelle. Juna-laiva-juna-bussi yms. -matkaketjut ovat matkustajille vaikeammin myytävissä kuin edestakainen lentolippu, joka vie alle kahden tunnin päähän lopullisesta matkan määränpäästä. Siksi näkyvyys lentolippuja myyvän yhtiön sivuilla on tehokas markkinointiväline.

Onko lentäminen yhteensovittavissa kaupungin energia- ja ilmastopolitiikan kanssa?

Lentämisestä aiheutuu noin 2% maailman ihmisten aiheuttamista CO2-päästöistä. Lentämisen päästöt kasvavat lentoliikenteen nopean kasvun takia nopeasti. Lappeenrantaan lentävä, matkustajamäärällä mitattuna Euroopan suurin lentoyhtiö Ryanair aiheutti marraskuussa 2019 CO2-päästöjä noin 66 gr/matkustaja-km. Se on 30–15 gr/matkustaja-km vähemmän kuin sen keskeisillä lentoyhtiökilpailijoilla.

Lentokenttäliikenne on yksi tekijä lentoliikenteen päästöjen synnyttämisessä. Lähestyminen ja kiitorataliikenne aiheuttavat jopa 25% lentojen kokonaispäästöistä. Pienillä kentillä ko. päästöjä syntyy selkeästi vähemmän kuin isoilla.

Juna- ja bussimatkailu on kilpailukykyinen ja ekologinen vaihtoehto lähialuematkailussa. Monipuolisen kansainvälisen matkailun kehittämiseksi lentoliikenne on Saimaan alueelle monesti kuitenkin ainoa toimiva vaihtoehto. Tällöin on hyvä, että lentäminen tapahtuu Saimaan alueella sijaitsevalle ei-ruuhkaiselle kentälle uusilla, energiatehokkailla koneilla, joissa on mahdollisimman vähän vapaita istuinpaikkoja. Tämä toteutuu Lappeenrannassa.

Voitaisiinko lentoliikenteen ja matkailun kehitysrahaa käyttää tuottoisammin muissa kehityskohteissa?

Lappeenranta on monipuolinen yliopistokaupunki, joka panostaa merkittävästi yliopistoyhteistyöhön, energia- ja ympäristöalan kehittämiseen, asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen, infrastruktuuriin ja vapaa-ajan toiminnan kehittämiseen. Tämä tapahtuu sekä kaupungin perusrahoituksella että strategisella kehitysrahoituksella. Kehitysrahoitusta on varattu vuosille 2018–2021 yhteensä 11 miljoonaa euroa, josta lentomatkustajamarkkinointiin on varattu 1,5 miljoonaa euroa.

Strategisiin kärkihankkeisiin on varattu rahaa seuraavasti: 

• Kasvua ja osaamista, noin 1,6 miljoonaa euroa,
• Puhdasta ja kestävää, noin 1,2 miljoonaa euroa
• toimialojen kehitystyöhön noin 1,5-1,6 milj. €/ toimiala.

Joukkoliikenteen kehittämiseen, sen maksujärjestelmiin ja pyöräilyn kehittämiseen panostetaan strategisella rahoituksella noin 400 000 euroa toimialan omien sijoitusten lisäksi.

Panostukset matkailuun Saimaan alueella ovat perusteltuja monesta syystä. Kansainväliseen yliopistokaupunkiin kuuluu myös elävä matkailu- ja vapaa-ajan palvelutarjonta.  On arvioitu, että 100 000 euron matkailualan liikevaihto työllistää yhtä palvelualan työntekijää. Panostus matkailuun tuo työmahdollisuuksia myös ei-korkeakoulutetuille lappeenrantalaisille.

Saimaan lentoasema säätiö sr.

Heikki Järvenpää, hallituksen puheenjohtaja

Armas Timonen, hallituksen varapuheenjohtaja

Markus Lankinen, toimitusjohtaja

• Hyundai on ensimmäinen Uber Elevate -kumppani, jolla on kyky Uber Air Taxi -ilmataksien massatuotantoon
• Hyundain UAM (Urban Air Mobility) -järjestelmä elävöittää kaupunkeja mahdollistamalla tarveperusteisen liikkumisen ilmateitse Uberin Elevate-verkostossa

Uber ja Hyundai Motor Company ovat julkistaneet uuden kumppanuuden. Tavoitteena on kehittää Uber Air Taxi -kulkuneuvoja ilmateitse tapahtuvaa tulevaisuuden yhteiskäyttöliikennettä varten. Samalla osapuolet paljastivat Las Vegasissa järjestettävillä CES-kulutuselektroniikkamessuilla konseptin täysikokoisesta ilma-aluksesta.

Hyundai on ensimmäinen Uber Elevate -hankkeeseen liittynyt autoalan yhtiö, ja sen mukaantulo tuo yhteistyöhön laajan valmistuskapasiteetin sekä vahvan kokemuksen sähkökäyttöisten kulkuneuvojen massatuotannossa.

Hyundain julkistama ilma-aluskonsepti kehitettiin osittain Uberin avoimen suunnittelun prosessissa. Se on Yhdysvaltain avaruushallinnon NASAn innoittama lähestymistapa, joka vauhdittaa innovointia esittelemällä kulkuneuvokonseptit avoimesti. Näin mikä tahansa yhtiö voi käyttää niitä kehittääkseen omia ilmataksimallejaan ja suunnittelutekniikoitaan.

Nyt julkistetussa kumppanuudessa Hyundai valmistaa ilma-alukset ja ottaa ne käyttöön. Uber tuottaa ilmatilan käyttöön liittyviä tukipalveluja, yhteydet maakuljetuksiin sekä asiakkaan käyttöliittymän ilmateitse hoidettavaan yhteiskäyttöjärjestelmään. Lisäksi osapuolet tekevät yhteistyötä kehittääkseen edellytyksiä uuden kulkuneuvotyypin nousu- ja laskukäytännöille.

– Visiomme ilmassa tapahtuvasta kaupunkiliikenteestä muuttaa urbaanin liikennejärjestelmän, sanoo Hyundain Urban Air Mobility (UAM) -osaston vetäjä ja varatoimitusjohtaja Jaiwon Shin. – Odotamme UAMin tuovan uutta elämää kaupunkiyhteisöihin ja antavan ihmisille lisää laatuaikaa. Uskomme vahvasti, että Uber Elevate on meille oikea kumppani tämän edistyksellisen tuotteen tuomisessa mahdollisimman monen asiakkaan saataville.

– Hyundai on ensimmäinen autoalan kumppanimme, ja sillä on maailmanlaajuista kokemusta henkilöautojen valmistuksesta. Uskomme, että Hyundailla on potentiaalia rakentaa Uber Air -kulkuneuvoja sellaisia määriä, jotka ovat ennennäkemättömiä tämän päivän ilmailuteollisuudessa. Ne ovat korkealaatuisia ja luotettavia lentolaitteita, joiden avulla matkustajalle aiheutuvia matkakohtaisia kuluja voidaan vähentää. Kun yhdistämme Hyundain lihakset valmistajana ja Uberin teknologia-alustan, tuloksena on jättiläismäinen harppaus eteenpäin energisen taksiverkoston luomiseksi tulevina vuosina, sanoo Uber Elevaten johtaja Eric Allison.

Nyt julkaistua kumppanuutta varten Hyundai on työskennellyt Uber Elevaten kanssa kehittääkseen S-A1-nimeä kantavan henkilökohtaisen ilma-aluksen eli PAVin (Personal Air Vehicle). Suunnittelussa on hyödynnetty innovatiivisia käytäntöjä, jotta sähkökäyttöinen sekä pystysuoraan nouseva ja laskeva (eVTOL) kulkuneuvo soveltuisi parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskäyttötarkoituksiin.

Elevate-hanke loi tämän prosessin perustan NASAn historialliselle lähestymistavalle julkistaa suunnittelukonseptit, jotta ne innostaisivat useita yhtiöitä kehitystyöhön. Tällä tavoin kannustettiin tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä, tutkittiin uusia aerodynaamisia konsepteja ja kiihdytettiin toiminnan teollistamista muun muassa siipien suunnittelussa, melunhallinnassa ja simulaatioiden todentamisessa.

Tämän tuloksena CES-messuilla paljastettu Hyundain S-A1 heijastelee aiempia Uber Elevaten julkistamia eVTOL-ratkaisuja seuraavilla tavoilla:

• Se on suunniteltu jopa 290 km/h matkalentonopeuteen, noin 300-600 metrin lentokorkeuteen ja jopa 100 kilometrin pituisille matkoille.
• Hyundai-kulkuneuvo on täysin sähkökäyttöinen ja hyödyntää sähköistä työntövoimaa.
• Laitteessa on useita eri puolille runkoa sijoitettuja roottoreita ja potkureita yksittäisen vikaantumisen aiheuttaman riskin pienentämiseksi. Lisäksi usean pienen roottorin käyttö vähentää melua verrattuna isoilla roottoreilla varustettuihin polttomoottorikäyttöisiin helikoptereihin, mikä on erityisen tärkeää kaupunkialueilla.
• Ruuhka-aikoina lataamiseen riittää 5-7 minuuttia.
• Malli on suunniteltu nousemaan ilmaan pystysuoraan, siirtymään matkalennon ajaksi siipien nostovoimaan perustuvaan etenemiseen ja laskeutumaan taas pystysuoraan alas.
• Aluksi Hyundain kehittämässä kulkuneuvossa on lentäjä, mutta myöhemmin laite kehitetään lentämään itsenäisesti.
• Matkustamossa on neljä istuinta matkustajille sekä riittävästi tilaa matkatavaroille. Nelipaikkaisuuden ansiosta kenenkään ei tarvitse istua keskipaikalla muiden välissä.

Saumattoman liikkuvuuden aikakautta ennakoiva Hyundain tutkimustyö tulevaisuuden kaupunkiliikenteen parissa liittää sähköisen PAV-konseptin uudenlaiseen maaliikenteeseen, Purpose Built Vehicle (PBV) -konseptiin. Lisäksi Hyundain visioon yhteisöjen luomisesta tulevaisuuden liikennejärjestelmien pohjalta liittyy uusi Hubiksi nimetty infrastruktuurikonsepti. Tavoitteena on myös, että useat henkilökohtaiset lentolaitteet ja niitä tukevat maakulkuneuvot ovat telakoituneena ja verkottuneena Hubiin, jolloin ne muodostavat uudenlaisen julkisen tilan.

Uber on ilmoittanut tähtäävänsä esittelylentojen järjestämiseen vuoden 2020 aikana ja Elevate-hankkeen saamiseksi kaupalliseen käyttöön vuonna 2023.

Hyundai Motorin innovatiivisia älykkään liikenteen ratkaisuja esitellään parhaillaan yhtiön osastolla CES-kulutuselektroniikkamessuilla Las Vegasin Convention Centerissä.