Yleiset Uutiset

Ruotsin valtion tukemana Saab on esittänyt tarjouksensa Kanadan Future Fighter Capability Project (FFCP) -hankintaohjelmaan. Tarjous on virallinen vastaus Kanadan julkishallinnon hankinnoista vastaavan Public Services and Procurement Canada (PSPC) -viraston 23.7.2019 julkaisemaan tarjouspyyntöön.

Tarjoukseen sisältyy 88 Gripen E -konetta, laaja tuki- ja koulutuspaketti sekä teollisuus- ja teknologiayhteistyöohjelma. Saab on sitoutunut toteuttamaan teollisen ohjelman, jonka tavoitteena on luoda pitkäaikaisia huipputekniikan työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia Kanadan kaikille alueille.

”Saabin Gripen-hävittäjä on suunniteltu toimimaan rankoissa olosuhteissa ja torjumaan maailman kehittyneimpiä uhkia. Järjestelmä täyttää kaikki Kanadan puolustuksen asettamat erityisvaatimukset ja tarjoaa poikkeuksellisen suorituskyvyn ja edistykselliset tekniset ominaisuudet. Gripen E:n ainutlaatuinen ominaisuus on sen helposti päivitettävä avioniikkajärjestelmä, jonka ansiosta kone voi säilyttää etumatkansa kaikkiin vastustajiin nähden”, kertoo Saabin Aeronautics-liiketoiminta-alueen johtaja Jonas Hjelm. ”Saab ja Gripen antavat Kanadan ilmavoimille täyden hallinnan omaan hävittäjäjärjestelmäänsä. Takuut tärkeimmän tekniikan jakamisesta, kotimaisesta tuotannosta, tuesta ja päivityksistä koko elinkaaren ajaksi varmistavat Kanadan suvereniteetin säilymisen vuosikymmenien ajan.”

Gripenin teollisuusohjelman ydin on perustettava Gripen for Canada Team, johon kuuluvat IMP Aerospace & Defence, CAE, Peraton Canada ja GE Aviation.

Gripen E -hävittäjän ovat tilanneet Ruotsi ja Brasilia, ja ensimmäiset koneet on jo toimitettu kummankin maan kehitysohjelmiin. Brasilia, jonka tilaukseen kuuluu myös kaksipaikkainen Gripen F, on kaikkiaan kuudes Gripen-kalustolla operoiva maa Ruotsin, Tšekin, Unkarin, Etelä-Afrikan ja Thaimaan lisäksi. Lisäksi Ison-Britannian Empire Test Pilots School (ETPS) käyttää Gripeniä koelentäjien koulutukseen.

Saabin toimitustiimissä ovat mukana Diehl Defence GmbH & Co. KG, MBDA UK Ltd., sekä RAFAEL Advanced Defence Systems Ltd.

Tarkastus- ja sahauskohteet ovat merkityillä alueilla kartalla. Karttakuva: Google Maps

Sähkönjakelija Caruna tarkastaa ja sahaa helikopterin avulla oksistoa sähkölinjojen varrelta kesällä 2020. Työ tehdään säiden salliessa 15.6. alkavalla viikolla, kuitenkin viimeistään kesä- heinäkuun aikana. Säännöllinen sahaus vähentää puiden aiheuttamia sähkökatkoja.

Helikopterin voi nähdä eri puolilla Koillismaan aluetta. Toiminta painottuu Kuusamon, Taivalkosken ja Ranuan alueille. Työ tehdään 15.6. alkavalla viikolla, kuitenkin viimeistään kesä-heinäkuun aikana. Työt kestävät arviolta kolme viikkoa.

”Puuston sahaus on olennainen osa kunnossapitoa ja helikopteriraivaus on siihen oikeissa olosuhteissa tehokas toimintatapa”, Carunan kunnossapitopäällikkö Petteri Palmumaa kertoo.

Helikopteritarkastuksen suorittaa yhteistyökumppanimme Heliwest. Toimenpiteet kohdistuvat keskijännitteiseen ilmajohtoverkkoon.

Mikäli sahausta ei voida suorittaa helikopterilla, tehdään raivaus myöhemmin toisella tavalla. Esimerkiksi ilmajohtolinjan alapuolella sijaitseva kasvusto poistetaan maasta käsin.

Sahauksesta syntyneet oksat, risut ja muut tähteet ovat kiinteistönomistajan omaisuutta. Piha-alueilla ja yleisillä paikoilla, kuten puistoissa, raivaustähteet kootaan siisteihin kasoihin. Muilla alueilla ne jäävät maastoon maanomistajan hyödynnettäväksi. Emme jätä raivattua kasvustoa teille, poluille, pelloille, ojiin tai niiden pientareille, aitojen päälle tai puihin roikkumaan.

Helikopterin lisäksi työkohteiden läheisyydessä ja mahdollisesti asukkaiden tonteilla liikkuu sähköasentajia. Heidän tehtävänään on varmistaa turvallisuus sekä tarvittaessa siistiä sahaustähteet asianmukaisesti. He osallistuvat tarvittaessa myös sähkölinjan korjaustoimenpiteisiin.

Turvallisuuden varmistamiseksi pyydämme pitämään työn aikana vähintään 90 metrin etäisyyden helikopteriin. Miehittämättömien ilma-alusten tai lennokkien käyttö työkohteen läheisyydessä on ehdottomasti kielletty.

Toiminnasta saattaa aiheutua lähialueelle lyhytaikaista meluhaittaa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.)

Ministeri Kaikkonen perehtyy Karjalan lennoston toimintaan ja kalustoon, ajankohtaisiin asiakokonaisuuksiin ja lähitulevaisuuden kehitysnäkymiin sekä tapaa lennostossa palvelevaa henkilökuntaa ja varusmiehiä. Tämän lisäksi puolustusministeri tutustuu Karjalan lennoston alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistehtävien (AKV / AKT) toteutukseen.

Karjalan lennosto on ilmavoimien valmiusyhtymä, jolla on jatkuva operatiivinen johtamisvalmius. Karjalan lennoston päätukikohta on Rissalassa. Lennostolla on useita toimipisteitä vastuualueellaan Itä- ja Etelä-Suomessa.

Ministerin vierailua isännöi Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen.

Kokkola-Pietarsaaren lentokentän vaikutusalueella toimivilla yrityksillä on polttava tarve lentoyhteyksille yhteiskunnan avautuessa koronapandemiasta. Toukokuun lopulla toteutettu kysely osoittaa, että vientivaltaiselta alueelta on tärkeä päästä markkinoille jo elokuusta alkaen.

Kyselyn laati viiden kaupungin ja kunnan omistama Kiinteistö Oy Kruunupyyn Lentohalli, joka kehittää lentoliikennettä Kokkola-Pietarsaaren lentokentälle. Yhteistyössä olivat lisäksi Pohjanmaan Kauppakamari, KOSEK, Concordia, Kase, Keski-Pohjan Yrityspalvelu, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät sekä Visit Kalajoki. Kyselyyn kertyi kolmessa päivässä yli 600 vastausta.

– Meillä on alueella erittäin vahva vientiteollisuus, ja sen pohjalta vastausten sisältö oli osin odotettu. Se oli kuitenkin yllättävää, miten kova tarve alueen yrityksille on lentoyhteyksille jo elokuusta lähtien. Pelkästään kyselyyn vastanneille oli elokuussa tarve noin 1 600 lentomatkalle, ja syyskuussa tarve jatkui samantasoisena, kertoo lentohalliyhtiön toimitusjohtaja Sigge Forsman.

Hänen mukaansa lentoliikenne Kokkola-Pietarsaaren kentältä on palautumassa koronapandemian jälkeen varsin nopeasti. Esimerkiksi lokakuussa yksittäisten matkojen määrä on vastausten perusteella jo noin puolet viime vuoden lokakuussa tehdyistä matkoista.

Vastaajilta kysyttiin lisäksi muun muassa yrityksille parhaita aikatauluvaihtoehtoja.

– Yhteenveto voi todeta, että yritysten täytyy päästä aamulla asiakkaiden luokse ja illaksi kotiin, Forsman toteaa.

“Finnairin otettava kantaa lentoihin välittömästi”

Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg toimii myös Kiinteistö Oy Kruunupyyn Lentohallin hallituksen puheenjohtajana. Hän korostaa kyselyn osoittavan, että alueen elinkeinoelämän matkustustarve realisoituu heti, kun se koronarajoitusten puolesta on mahdollista. Hänen mukaansa on hyvä huomata sekin, että nyt kysyttiin yritysten lentomatkustamisen tarvetta. Sen lisäksi Kokkola-Pietarsaaren kenttää tarvitsevat esimerkiksi alueelle tulevat teollisuuden kunnossapidon työntekijät sekä vapaa-ajanmatkustajat.

Finnair on ilmoittanut, ettei se lennä Kokkola-Pietarsaaren kentältä tänä kesänä. Talvikauden liikennöintiä Kokkola-Pietarsaaresta yhtiö kertoo arvioivansa elokuussa.

– Elinkeinoelämän tarve nopealle yhteyksien palauttamiselle on todistettavasti niin suuri, että on todella tärkeää, että Finnair ottaa välittömästi kantaa lentojen jatkumiseen, Sandberg painottaa.

Hän muistuttaa myös, että lentoliikenne muodostaa keskeisen osan henkilöliikenteen saavutettavuusketjua silloin, kun etäisyys pääkaupunkiseudulle on yli 400 kilometriä. Puutteet tässä asiassa voivat vaarantaa alueen työpaikkakehityksen.

Kyselyyn vastanneet antoivat myös kriittistä palautetta Finnairille siitä, miten yhtiö on toiminut suhteessa lentoyhteyksiin Kokkola-Pietarsaaren kentältä.

– Finnair on vähentänyt merkittävästi lentovuoroja ja selvästi tietoisesti heikentänyt aikatauluja Kokkola-Pietarsaaresta Helsinkiin. Tästä huolimatta käyttämäni lennot ovat olleet jatkuvasti lähes täyteen myytyjä. Matkustajista ei siis ole pulaa, vaan tarjotuista vuoroista, yksi vastaajista kirjoittaa. Myös Finnairin lentojen kalleutta arvosteltiin kommenteissa.

Suomen lentokenttien matkustajamäärä tammi-huhtikuussa 2020

Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 24 962 matkustajaa huhtikuussa 2020, mikä oli 99 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia kertyi 21 177 ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteensä 3 785 matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 85 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamääristä.

Huhtikuussa 2020 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä väheni 99 prosenttia ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä väheni myös 99 prosenttia verrattuna vuoden 2019 huhtikuuhun.

Matkustajista 77 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 23 prosenttia kotimaan lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärästä 88 prosenttia tuli kansainvälisistä lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajista 94 prosenttia lensi reittiliikenteessä ja 6 prosenttia tilauslennoilla. Muiden kotimaan lentokenttien kohdalla matkustajista 3 prosenttia lensi tilauslennoilla.

Tammi-huhtikuussa 2020 Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 4,9 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 40 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Matkustajista 71 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 29 prosenttia kotimaan lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 3,9 miljoonaa ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteensä 1,0 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 79 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamääristä.

Tammi-huhtikuussa 2020 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 51 047 tonnia ja tonneista 97 prosenttia kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Tonneista 99 prosenttia kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 28 750 tonnia oli lähteviä ja 22 297 tonnia saapuvia.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Etelä-Karjalan Osuuspankki lähtee yhdessä Lappeenrannan lentokentän kanssa edistämään Saimaan alueen elinvoimaisuutta ja matkailua. Keskiviikkona 27.5.2020 solmitun yhteistyösopimuksen tavoitteena on parantaa matkailutoimijoiden ja muiden yritysten palveluiden toimintaedellytyksiä. Osuuspankista tulee sopimuksen myötä lentoaseman ensimmäinen pääyhteistyökumppani.

Etelä-Karjalan Osuuspankin toimitusjohtaja Petri Krohnsin mukaan nyt tehdyn yhteistyösopimuksen tavoitteena on tuoda alueen yritysten palvelut aiempaa sujuvammin matkailijoiden saataville.

–  Tällä yhteistyömuodolla pystymme toteuttamaan pankkimme perustehtävää ja auttamaan eteläkarjalaisia yrityksiä menestymään entistä paremmin. Maakuntamme elinvoima saadaan parhaiten nousuun yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on mielissään lentoaseman ja OP Etelä-Karjalan yhteistyöstä.

– Osuuspankki näyttää toiminnallaan hienoa esimerkkiä tukien alueen elinvoimaisuutta ja lisäten yritysten toimintaedellytyksiä. Lappeenrannan lentoasema on koko Saimaan alueen ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämää ja matkailua edistävä menestystekijä.

Yhteistyön yksi keskeinen osa-alue on lentoaseman ja OP Etelä-Karjalan yhteiset kumppanihankkeet alueen vetovoiman lisäämiseksi.

Lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joron mukaan keväällä avattu Lakeland Experiences -myyntikanava ja sen edelleen kehittäminen on yksi kumppanihankkeista.

– Koko alueen yhteisen digitaalisen myyntikanavan avulla voimme parantaa alueen matkailutuotteiden löydettävyyttä ja saada matkailijat viipymään alueellamme pidempään sekä käyttämään alueen yritysten palveluja. Myyntikanava palvelee yhtä lailla sekä kotimaisia että ulkomaalaisia matkailijoita.

– OP Etelä-Karjalan kanssa sovittu yhteistyösopimus on myyntikanavan jatkokehittämiselle sekä lentoaseman ja alueemme yhteisille tavoitteille paras mahdollinen startti, Joro iloitsee.

Myyntikanava löytyy Lappeenrannan lentoaseman verkkosivuilta ja sitä pääsee käyttämään myös goSaimaan ja Visit Lappeenrannan verkkosivustojen kautta.
Matkailijoita tavoitellaan kumppaniverkoston ja -mallin avulla

Eija Joron mukaan alueen matkailusektorin yritykset hyötyvät tulevaisuudessa lentokentän matkustajavirroista ja kotimaan stop over -matkustajista.

– Matkailutoimijat ja yritykset osallistuvat yhdessä kehittämiseen, markkinointiin ja palveluiden paketointiin. Yhteisenä tavoitteena kaikilla matkailutoimijoilla on pidentää kaikkien matkailijoiden viipymää.

– Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan lisäksi kentästä hyötyvät myös kaikki Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueet, kun matkailutulon kasvu lisää merkittävästi koko alueen elinvoimaisuutta.

Koronavirustilanteesta ja sen aiheuttamista matkailua koskevista haasteista huolimatta Lappeenrannan lentoasemalla uskotaan matkailun tulevaisuuteen. OP Etelä-Karjala ja lentoasema haluavatkin yhdessä parantaa alueen matkailutoimijoiden ja muiden palveluiden toimintaedellytyksiä kehittämällä uutta kumppaniverkostoa matkailijoiden tavoittamiseksi.

– Yritykset tarvitsevat toiminnallisen ja taloudellisen tuen lisäksi rohkaisua tuotteiden ja palveluiden innovointiin pikaisesti. Yhdessä voimme yhteismarkkinoinnin ja myynnin sekä tuotekehityksen avulla mahdollistaa uutta kasvua, Joro sanoo.

Legenda on palannut taivaallemme tänään, kun legendaarinen Goodyear Blimp nousee taivaalle Euroopassa ensimmäistä kertaa lähes vuosikymmeneen. Tämä Goodyear Blimp paluu on viimeisin Goodyearin Euroopassa tehtyjen investointien sarjassa. Näihin ovat kuuluneet muun muassa palkittu päivitys Euroopan tuotevalikoimasta viimeisimmän 18 kuukauden aikana, yhtiön jakeluverkoston uudelleenjärjestely ja kasvattaminen omistautuneiden kumppanien kautta, verkkokaupan lanseeraus tietyillä Euroopan markkinoilla, uusi mediakumppanuus ja paluu kansainväliseen moottoriurheiluun.

”Goodyear Blimp on todellinen legenda, joka on saanut kuluttajien ja harrastajien mielikuvituksen lentämään Yhdysvalloissa ja ympäri maailman lähes sadan vuoden ajan”, sanoo Goodyearin Mike Rytokoski, Vice-President and Chief Marketing Officer, Goodyear Europe. ”Sen paluuta Eurooppaan on odotettu pitkään ja se on täydellinen tapa juhlistaa paluutamme kansainvälisen moottoriurheilun pariin, uutta mediayhteistyötämme Eurosportin kanssa ja kehityksen huippua edustavat lisäykset tuotevalikoimaamme.”

Euroopassa kiertävä Goodyear Blimp on Goodyear profiloitu Zeppelin NT ilmalaiva, jota liikennöi Deutsche Zeppelin-Reederei GmbH, Friedrichshafen, Saksa. Tämä kuvastaa uusinta lukua Goodyearin ja Zeppelinin lähes 100-vuotisessa yhteistyössä.

Kyseinen puolijäykkä Zeppelin NT -ilmalaiva on yli 75 m pitkä – lähes kolme neljäsosaa jalkapallokentän pituudesta – ja lähes 18 m korkea. Se on samaa mallia kuin kolme Goodyearin liikennöimää Goodyear Blimp -ilmalaivaa Yhdysvalloissa. Se toimii Goodyearin upeana tuotemerkkilähettiläänä lentäessään Euroopan yllä, ja se tuottaa ainutlaatuista ilmakuvaa keskeisistä autourheilutapahtumista ja liikennöi kaupallisia (matkustaja) lentoja Saksassa.

”Zeppelin on ylpeä pitkäaikaisen yhteistyömme jatkamisesta ja laajentamisesta Goodyearin kanssa”, sanoo Zeppelinin Eckhard Breuer, CEO of Deutsche Zeppelin-Reederei GmbH. ”Olemme iloisia Euroopan lisäyksestä yhteistyöalueeseemme. Se tuo suhteeseemme uuden, kansainvälisen ulottuvuuden.”

Tavallisemmin Amerikan taivaalla suurimmissa urheilutapahtumissa kuten NASCAR-kisat, NBA-pelit ja PGA-golftapahtumat nähtävä Goodyear Blimp on eurooppalainen legenda itsessään. Se saapui Eurooppaan ensimmäisen kerran maaliskuussa 1972 ja lensi neitsytmatkansa saman vuoden kesäkuussa Cardingtonissa Englannissa. Tämä Europaksi nimetty ilmalaiva kiersi Euroopan taivaalla seuraavat 14 vuotta ja esiintyi useissa huomattavissa urheilu- ja kulttuuritapahtumissa, esimerkiksi vuoden 1985 Saksan Grand Prix -kisoissa Nürburgringillä, vuoden 1986 Ranskan avoimissa Rolland Garros -tenniskeskuksessa sekä kaksissa kuninkaallisissa häissä Isossa-Britanniassa, ennen kuin se lopetti toimintansa vuonna 1986.

Goodyear Blimp on palannut kiertämään Euroopassa myöhemminkin, mutta tämän päivän koelento Friedrichshafenista Saksasta on ensimmäinen kerta, kun Goodyear-ilmalaiva on lentänyt Euroopassa vuoden 2012 jälkeen.

Goodyear Blimp lentää Friedrichshafenin alueella ja laajemmin Saksassa tulevien viikkojen aikana, ja lopulta sen on tarkoitus toimittaa ilmakuvaa joistain Euroopan suurimmista vuoden 2020 moottoriurheilukalenterissa jäljellä olevista tapahtumista.

Tämä tuo merkittävää lisähuomiota Goodyearin paluulle kansainvälisen moottoriurheilun maailmaan. Yhtiö on jo nimitetty viralliseksi rengastoimittajaksi FIA:n kestävyysajon maailmanmestaruussarjan (WEC) LMP2-luokkaan, Euroopan Le Mans -sarjaan sesongille 2021 ja Ison-Britannian vakioautojen mestaruussarjaan (BTCC) sekä uuden mediayhteistyön kautta Euroopan johtavan urheilukanavan Eurosportin kanssa FIA:n vakioautojen maailmanmestaruussarjaan (WTCR) ja Pure ETCR -sarjaan sesongille 2020, joka on ensimmäinen täyssähköautoilla ajettava, usean valmistajan vakioautosarja.

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus odottaa Finnairilta nopeita ja maakunnalle myönteisiä päätöksiä lentoliikenteen jatkosta.

Koronavirusepidemia uhkaa lamauttaa maakuntien lentoliikenteen pitkäksi aikaa. Mikäli Finnair pysyy päätöksessään, Joensuuhun ei lennetä ennen marraskuuta 2020. Yhtiö kertoo katsovansa jatkon vasta elokuussa, kun kysyntätilanteesta on selvempi näkymä.

Tämä ei käy Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle.

– Tilanne on kestämätön maakunnan saavutettavuuden ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Emme voi roikkua löysässä hirressä, vaan meidän on saatava varmuus tulevasta, maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Huttunen sanoo.

Maakuntaliiton, Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan kauppakamarin edustajat keskustelivat tilanteesta Finnairin edustajien kanssa maanantaiaamuna 18.5. Maakuntahallitus piti kokoustaan samaan aikaan. Maakunnan viesti Finnairille on, että Joensuun lentojen asteittainen käynnistäminen on välttämätöntä ja se on tehtävä mahdollisimman nopeasti. Finnairia pyydetään myös vaikuttamaan osaltaan siihen, että Joensuun lentoaseman kiitotien remontti aloitetaan alkuperäisten suunnitelmien mukaan kesällä 2020.

– Kyse on myös mielikuvista – Joensuun lentokenttä ei ole pieni matkustajamäärissä mitattuna, maakuntahallituksen kokouksessa todettiin.

Seuraava tapaaminen maakunnan toimijoiden ja Finnairin kesken on 11. kesäkuuta.

Finnair on tiedottanut lisäävänsä kotimaan reittilentoja heinäkuusta alkaen asteittain. Poikkeuksen muodostavat Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi ja Kokkola, joihin yhtiö ei lennetä vielä kesän aikana. Finnair päivittää lento-ohjelmaansa kuukausittain kysynnän kehityksen mukaisesti. Talvikautta koskevat päätökset tehdään viiden maakuntakaupungin lentojen osalta myöhemmin sen mukaan, miten lentoliikenteen yleinen kysyntä kehittyy. Finnairin mukaan viiden kaupungin reittilentojen täyttöasteet ovat jo ennestään olleet alhaisia, ja kysyntä on nyt koronatilanteen johdosta normaaliakin pienempää.

Kajaanin reitillä matkustajia on ollut 2016 alkaen noin 85.000 matkustajaa vuodessa. Määrä on pysynyt vakiona, ja on pienemmistä maakuntakentistä suurin. Kajaani on Kuusamon kanssa samaa kokoluokkaa matkustajamäärillä mitattuna, mutta toisin kuin Kuusamossa, Kajaanin lentomatkustus jakautuu varsin tasaisesti työmatkustuksen ja vapaa-ajan/matkailun matkustuksen kesken. Kajaanin matkustajamäärien kasvun nähdään olevan mahdollista kansainvälisen matkailun kasvun kautta, mihin Kainuussa on suunnattu merkittäviä panostuksia lähivuosina.

Normaaliajan Kajaanin neljän arkipäivän lentovuorojen ja viikonloppuvuorojen määrä on ollut riittävä. Myös aikataulut ovat palvelleet tähän asti tyydyttävästi. Finnairin ennen koronakriisiä suunnittelemat aikataulumuutokset aamupäiväajan lentojen osalta ovat saaneet aiheellisesti kritiikkiä. Paljon kritiikkiä ovat saaneet myös kolmiolennot, joita Finnair on lisännyt tuottavuuden parantamisen perusteella. Alueelta katsottuna ne toimivat päinvastoin, karsien matkustajamääriä lentoaikojen pidentyessä.

”Tämänpäiväinen keskustelu Finnairin kanssa oli hyvähenkinen, ja sovimme elokuulle saakka ulottuvasta yhteisten tilannekokousten sarjasta”, toteaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen. ”Niissä voimme tuoda esille alueen tarpeita lentoliikenteen uudelleen käynnistämiselle. Mikäli jo kesän aikana lentoja voitaisiin aloittaa, on se tervetullutta, mutta näemme että tarve lennoille voi alkaa kasvaa elokuussa työmatkustuksen käynnistyessä kesäkauden jälkeen, mikäli matkustusrajoituksiakin ryhdytään purkamaan.  Siksi esitimme Finnairille lentojen asteittaista käynnistämistä elokuun lopussa. Omien suorien kontaktien lisäksi teemme yhteistä edunajamista ja yhteistä keskustelua yhtiön suuntaan viiden maakuntakaupungin ryhmällä. ” 

”Lentoliikenteen merkitys Kajaanille on suurempi kuin muille nyt lentomotissa jatkaville kaupungeille, koska matka-ajat pääkaupunkiseudulle muilla tavoilla ovat paljon pidempiä”, muistuttaa Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teuvo Hatva. ”Etelä-Suomeen suuntautuvalle työmatkustukselle lentäminen on alueelle ylivoimainen liikennemuoto. Maaliskuussa Kainuun Yrittäjien tekemässä yrityskyselyssä yli 70 % vastaajista ilmoitti lentojen perumisen haittaavan liiketoimintaa. Kainuun kv. matkailulle olisi myös elintärkeää kyetä ryhtyä myymään talvikauden ja kesän 2021 tarjontaa. Matkailukentällä on havaittu merkkejä siitä, että pandemiatilanne voisi suosia tilaa ja väljyyttä tarjoavia matkailutuotteita.”    

Vartiolentolaivue vastaanotti ensimmäisen kahdesta Dornier 228-valvontakoneestaan 12.5.1995, kun se laskeutui Turkuun Saksan Oberpfaffenhofenista alkaneelta siirtolennolta. 25 vuoden aikana OH-MVO ja OH-MVN -koneilla on lennetty yhteensä yli 20000 lentotuntia toteuttaen maa- merivartiostojen lentotehtävien lisäksi virka-apulentoja monille viranomaisille tehtävissä, joissa Dornierin ja sen valvontalaitteiston suorituskyvyt ovat korvaamattomia.

Poikkeusoloista johtuen 25-vuotispäivää vietettiin Turun tukikohdassa erityisjärjestelyin, mutta suurin osa kaluston kanssa nykyisellään operoivasta henkilöstöstä onnistui kuitenkin juhlistamaan sitä tavalla tai toisella. Tähtäin on asetettu jo 30-vuotisjuhliin, jotka toivotaan voitavan toteuttaa perinteisemmin menoin.

Pääosa ”Novemberin” ja ”Oscarin” tunneista on lennetty merellä raja- ja ympäristövalvonnan merkeissä. Missään muissa suomalaisissa ilma-aluksissa ei ole erityisesti öljypäästöjen havaitsemiseen, mittaamiseen ja dokumentointiin soveltuvaa laitteistoa sekä siihen koulutettua miehistöä. Näillä ainutlaatuisilla suorituskyvyillä voidaan toteuttaa tehokkaasti myös rajavalvontaa maa-alueilla, etsintä- ja pelastustehtäviä maalla ja merellä, kalastuksenvalvontaa, henkilökuljetusta sekä luoda meritilannekuvaa kriittisiltä alueilta. Rajavartiolaitoksen ilmailuhistorian ensimmäiset lentotehtävät liittyivät pirtusalakuljettajien jahtaamiseen. Nykyään Dornierit kohtaavat salakuljettajia lähinnä Välimerellä osallistuessaan rajaturvallisuusvirasto Frontexin yhteisoperaatioihin. Silloinkin pyritään pysymään huomaamattomina mahdollisimman kaukana, ettei tapahtuisi kuten 30-luvulla, jolloin käytiin salakuljettajien kanssa jopa tulitaisteluja! Harvinaisempia, mutta sitäkin mielenkiintoisempia tehtäviä ovat olleet mm. harmaahylkeiden laskentalennot, vaelluskalojen kutupaikkojen kartoitukset sekä muutamat sairaankuljetuslennot, vaikkei koneessa edes ole erityisvarustusta juuri siihen tarkoitukseen.

Tulevat 30-vuotisjuhlat vuonna 2025 voivat olla myös jäähyväisjuhlat. Tehokkaat työjuhdat ovat 2010-luvun alkupuolella toteutetusta valvontalaiteuudistuksesta huolimatta elinkaarensa ehtoopuolella. Kaikilta osin koneet ja varustus eivät vastaa enää nykypäivän vaatimuksia. Vanheneva kalusto vaatii paljon aikaavievää ja kallista huoltoa, mikä syö resursseja ja heikentää käytettävyyttä. Myös varaosien saatavuudessa on ongelmia, koska kyseessä on kuitenkin harvinainen konetyyppi hyvin erikoisin varustein. Tulevaisuudessakin Rajan on oltava turvana kaikissa oloissa, joten vuonna 2019 käynnistettiin hanke Dornierien suorituskykyjen korvaamiseksi, joka on nimetty MVX-hankkeeksi. Hanke tähtää viimeisimmän hallitusohjelman mukaisesti korvaamaan ajoissa vanhenevat lentokoneet, joiden suorituskyvyt ovat Rajavartiolaitoksen toiminnan kannalta strategisesti merkittävät. MVX-hankkeesta tiedotetaan tarkemmin sen edetessä.