Ilmavoimat

Ilmavoimat osallistuu Ruotsin ilmavoimien ja Yhdysvaltain Euroopan ilmavoimien 510. hävittäjälaivueen kanssa kahden- ja kolmenväliseen koulutustapahtumaan 24.3.–1.4. Toiminta toteutetaan pääosin Selkämerellä Porin edustalla sijaitsevalla harjoitusalueella Suomen ilmatilassa sekä kansainvälisessä ilmatilassa.

Suomesta lentotehtäviin osallistuu pääsääntöisesti 2–4 Hornet-monitoimihävittäjää. Yhdysvallat käyttää F-16 Fighting Falcon -kalustoa ja Ruotsi JAS-39 Gripen -koneita. Lisäksi viikoilla 13 ja 14 on optio yhdysvaltalainen KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneen käyttöön, joka saapuu harjoitukseen mahdollisuuksien mukaan päivittäin Britanniasta.

Lentopäivät ovat Suomen ilmavoimien ja Yhdysvaltain Euroopan ilmavoimien (USAFE) kanssa 24.–26.3. ja 30.3.

Suomen, Ruotsin ja USAFE:n kanssa yhteiset lentopäivät ovat 31.3. ja 1.4.

Suomalais- ja ruotsalaiskoneet osallistuvat lentokierroksiin omista kotitukikohdistaan käsin ja yhdysvaltalaiset koneet Viron Ämarista. Suomen ilmavoimien Hornetit operoivat joko Satakunnan lennostosta Pirkkalasta tai Karjalan lennostosta Rissalasta. Lennot toteutetaan päiväsaikaan.

Hävittäjät kohtaavat rajatulla harjoitusalueella ja suorittavat ennalta sovitun lentotehtävän. Kaikki koneet ovat aseistamattomia.

Pääasiassa koulutustapahtumat lennetään meren päällä. Tarvittaessa, esimerkiksi säätilanteen niin vaatiessa, lentotoiminnassa voidaan käyttää Ilmavoimien normaaleja harjoitusalueita Etelä- ja Keski-Suomessa.

Koulutustapahtumat tukevat kustannustehokkaasti ilmavoimien hävittäjäohjaajakoulutusta ja Suomen puolustuskyvyn kehittämistä. Luonteeltaan toiminta on saman tyyppistä kuin viikoittain Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmatiloissa pohjoisessa toteutettava Cross Border Training -harjoittelu.

Ilmavoimat toteuttaa lento- ja johtokeskusharjoituksen 16.–20. maaliskuuta. Harjoituksen lentotoiminta keskittyy Rissalan ja Rovaniemen väliselle alueelle Oulun lentokentän toimiessa tarvittaessa varakenttänä.

Ilmatilassa operoi runsaat 20 Hornet-monitoimihävittäjää Rissalan sekä Rovaniemen tukikohdista ja kuusi Hawk-suihkuharjoituskonetta Rissalan tukikohdasta. Koneet lentävät päivittäin kello 10.00–21.00 välisenä aikana. Lentotoiminta päättyy perjantaina 20. maaliskuuta kello 18.00 mennessä. Harjoitusalueella toimii koneita myös Pirkkalan tukikohdasta.

Harjoituksen painopiste on hävittäjätorjunnassa sekä johtokeskustoiminnassa.

Koneet käyttävät harjoitukseen liittyen ympäristölle vaarattomia omasuojaheitteitä, jotka saattavat näkyä kirkkaina valoilmiöinä taivaalla. Harjoituksessa lennetään myös normaalia suuremmilla lentonopeuksilla ja matalalla, mistä voi aiheutua meluhaittaa ympäristölle. Meluvaikutusta pyritään vähentämään suuntaamalla toimintaa harvaan asutuille alueille.

Kauhavan Lentosotakoulun oppilasasuntola. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto

Kauhavan Lentosotakoulun alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. llmavoimien toiminta alueella päättyi vuoden 2014 lopussa ja valtio luopui kohteesta. Lentosotakoulun alueen käyttö, hoito ja kehittäminen uudessa tilanteessa tarvitsevat tuekseen koko kulttuurihistoriallisesti keskeistä aluerakennetta ja rakennuskantaa koskevan suojelupäätöksen. Kauhavan kaupungin, Etelä-Pohjanmaan liiton, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Museoviraston käymässä neuvottelussa sovitun mukaisesti Museovirasto on tehnyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle esityksen Kauhavan lentosotakoulun suojelemisesta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla.

Sodassa palvellut lentäjä, majuri Mikko Sarparanta siunataan haudan lepoon perjantaina. Ilmavoimat lentää Hietaniemen hautausmaan yli yhdellä F/A-18 Hornet -hävittäjällä noin kello 13:00.

Ylilento lennetään Seurasaaren suunnasta kohti Hietaniemen hautausmaata noin 300 metrin korkeudella ja se saattaa aiheuttaa lievää meluhaittaa Töölön, Kampin ja Lapinlahden alueilla. Lennolla on säävaraus. Lennon toteuttaa Satakunnan lennosto.

Viisi Ilmavoimien käytöstä poistamaa Redigo-yhteyskonetta myydään ruotsalaisyritykselle. Avoimeen tarjouskilpailuun ilmoittautui yhteensä 11 ostajaehdokasta. Suurimman tarjouksen teki Helicopterservice Sweden AB. Kauppasumma on 301 500 euroa.

Valmet Redigo L90 TP on suomalaisvalmisteinen, yhdellä potkuriturbiinimoottorilla varustettu nelipaikkainen lentokone, joka on suunniteltu koulu- ja yhteyskoneeksi. Vuonna 1985 ensilentonsa tehnyt Redigo suunniteltiin Vinka-alkeiskoulukoneen pohjalta.

Ilmavoimille Redigoja hankittiin 90-luvun alussa kaikkiaan kymmenen. Koneista puolet on luovutettu museo- ja opetuskäyttöön. Koneet päättivät palveluksensa Ilmavoimissa 31. lokakuuta 2013. Kaikkiaan Ilmavoimien Redigo-kalustolla lennettiin niiden palvelusuran aikana noin 40 800 tuntia.

– Ilmavoimien palveluksessa olleita Redigo L-90 TP lentokoneita myydään tarjouskilpailun perusteella kaikkiaan viisi kappaletta yhdessä erässä. Koneet myydään varaosineen, työvälineineen ja ohjekirjoineen. Koneet ovat purettuina ja materiaali myydään käytöstä poistettuna ja lentokelvottomana, hankepäällikkö Mikko Ihanainen Ilmavoimien materiaalilaitokselta kuvailee.

Syksyllä julkaistun myynti-ilmoituksen perusteella Puolustusvoimille tuli koneista kaikkiaan 11 ostotarjousta. Tarjouksista kahdeksan tuli Suomesta, kaksi Ruotsista ja yksi Yhdysvalloista.

– Tarjouksista yhdeksän tuli yrityksiltä ja kaksi yksityishenkilöiltä. Korkein tarjous oli 301 500 euroa, Ihanainen summaa.

– Materiaali on määrä luovuttaa ostajalle heti alkuvuodesta. Koneiden mahdollinen jatkokäyttö on ostajan omassa harkinnassa, Ihanainen kertoo.

Koneiden palauttaminen lentokäyttöön on mahdollista, mutta se edellyttää huomattavien huoltotoimenpiteiden tekemistä ja sotilasrekisterissä olleiden koneiden siviilirekisteröintiä.

Redigo-kalustoa on edelleen aktiivisessa lentokäytössä muun muassa Eritreassa ja Meksikossa.

 

Venäjän lentotoiminta Suomenlahdella ja Itämeren alueella on ollut poikkeuksellisen vilkasta viime päivien aikana. Vilkas lentotoiminta käynnistyi 6. joulukuuta ja on jatkunut alkuviikkoon. Lento-osastot eivät ole loukanneet Suomen ilmatilaa.

Lento-osastot ovat liikkuneet pääosin Venäjän mantereen tukikohdista Kaliningradin alueelle ja takaisin. Mukana on ollut pommikoneita, hävittäjiä ja kuljetuskoneita. Konetyypeistä osastoissa on ollut mukana esimerkiksi Tu-95, Tu-22M, Su-34, Su-27, Su-24 ja MiG-31 -koneita sekä erityyppisiä kuljetuskoneita.

Suomi on tehostanut ilmatilansa valvontaa ja mukauttanut aluevalvontaan kuuluvaa tunnistuslentotoimintaa tilanteen edellyttämällä tavalla. Suomen Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät ovat käyneet tunnistamassa kaikki merkittävät lento-osastot.

Ilmavoimat julkaisee poikkeuksellisesti tunnistuskuvia. Kuvat liittyvät viime päivien tunnistuslentoihin:

Kuvat ja kuvaoikeudet: ILMAVOIMAT

 

Verottajalta on pyydetty ennakkopäätös, jonka perusteella kuljetuslentojen matkustussääntöjä tarkastetaan ja päivitetään.

Puolustusvoimauudistuksen ja ilmailulainsäädännön uudistamiseen liittyvän työn osana Ilmavoimat on hakenut verottajalta kantaa kysymykseen: Muodostaako Ilmavoimien lentokuljetuksien käyttö vapaa-aikana puolustushallinnon henkilöstölle, Puolustusvoimien henkilökunnan perheenjäsenille tai lähiomaisille verotettavaa etua?

Verottaja on vastannut ennakkoratkaisussaan, että se katsoo kyseisen lentomatkustusedun olevan veronalaista etuutta. Ratkaisun saatuaan Ilmavoimat on keskeyttänyt vapaa-ajan matkustuksen lentokuljetuksiin liittyen. Tarkempi ohjeistus ja ratkaisun arviointi on työn alla.

Ilmavoimat perusti Ilmavoimien lentokuljetusten selvitys- ja kehitystyöryhmän kesäkuussa 2014. Ryhmän tehtävänä oli arvioida, selvittää ja kehittää Ilmavoimien lentokuljetustoimintaa. Puolustusvoimauudistuksen lisäksi myös ilmailulainsäädäntö uudistui marraskuussa 2014 aiheuttaen välittömän tarpeen tarkistaa kaikki Ilmavoimien lentotoimintaa koskevat määräykset, mukaan lukien lentokuljetuksiin liittyvät normit.

Selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä

Työryhmä antaa loppuraporttinsa joulukuun loppuun mennessä Ilmavoimien esikuntapäällikölle. Työryhmä on selvittänyt lentokuljetuksista annettujen määräysten ja ohjeiden kokonaisuuden ja päivittänyt merkittävimmät lentokuljetuksia koskevat osuudet ilmailulainsäädännön uudistamiseen liittyen.

Matkustussääntöjen lisäksi on tarkistettu Ilmavoimien organisaatiomuutokseen liittyvää lentokuljetusten suunnittelu- ja ohjausprosessia sekä vaarallisten aineiden kuljettamisesta annettuja määräyksiä.

Kuljetustehtävä perustuu Puolustusvoimien tai valtionjohdon tarpeeseen

Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskoneilla voidaan kuljettaa joukkoja, materiaalia sekä yksittäisiä henkilöitä matkustajina silloin, kun heidän kuljettamisensa liittyy valtion virkatehtävän hoitoon taikka etsintä- tai pelastuspalvelutoimintaan tai sen harjoitteluun.

Puolustushallinnossa palvelevia sekä Puolustusvoimien henkilökunnan perheenjäseniä ja lähiomaisia on voitu kuljettaa matkustajina vapaa-ajallaan edellyttäen, että kuljetustehtävää suorittavassa lentokoneessa on tilaa. Nyt nämä kuljetukset on keskeytetty toistaiseksi.

Ilmavoimien kuljetuslennot suunnitellaan ja toteutetaan Puolustusvoimien tai valtionjohdon tarpeiden mukaan. Vapaa-ajan matkustajista ei ole aiheutunut lisäkustannuksia Puolustusvoimille.

Ilmasotakoulun rooli Ilmavoimien valtakunnallisena koulutuskeskittymänä kasvaa merkittävästi vuoden 2015 alusta, kun Ilmavoimien koulutus keskitetään puolustushaarakouluun Tikkakoskelle.

Ilmavoimien rakennetta laajasti muokkaavan valtakunnallisen puolustusvoimauudistuksen viimeisessä vaiheessa Lentosotakoulu lakkautetaan ja sen antama koulutus siirtyy Kauhavalta Tikkakoskelle. Ilmavoimien teknisen koulun antama koulutus siirrettiin Jämsän Hallista Tikkakoskelle vuosi sitten.

Muutoksen näkyvin osa on sotilaslentäjien jatkokoulutuksen siirtyminen Lentosotakoulusta Ilmasotakouluun ja Hawk-suihkukonekaluston siirtyminen Kauhavalta Tikkakosken tukikohtaan. Hävittäjälentolaivue 41 pitää kotitukikohtanaan jatkossa Tikkakoskea. Hawkit lisäävät Ilmavoimien lentotoimintaa Jyväskylän seudulla huomattavasti.

Viimeiset Hawk-suihkuharjoituskoneet lentävät Kauhavalta Tikkakoskelle itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Neljä Hawkia suorittaa ylilennon itsenäisyyspäivän paraatissa Hämeenlinnassa. Kuusi Hawkia puolestaan tervehtii uuttaa kotikaupunkiaan lentämällä Jyväskylän yli kello 14.30.

Kauhavan Lentosotakoulun päätöstilaisuus pidetään 18. joulukuuta, jolloin Lentosotakoulun lippu luovutetaan Ilmasotakoulun johtajalle eversti Pasi Hakalalle. Lentosotakoulun viimeiset varusmiehet kotiutuvat samana päivänä eli 18. joulukuuta.

Lisää henkilökuntaa ja varusmiehiä

Uudistuneessa Ilmasotakoulussa työskentelee vuoden vaihteen jälkeen 450 henkilöä. Uusia työntekijöitä on 250. Pääosa uusista työntekijöistä on siirtynyt Ilmasotakouluun Ilmavoimien teknillisestä koulusta Jämsän Hallista tai siirtyy Lentosotakoulusta Kauhavalta.

Koulutettavien varusmiesten määrä nousee 400 henkilöstä noin 650 henkilöön.

Muutoksen yhteydessä Luonetjärven varuskunnan nimi muuttuu Jyväskylän varuskunnaksi. Ilmasotakoulun lisäksi Jyväskylän varuskuntaan luetaan kuuluvaksi muun muassa Ilmavoimien esikunta sekä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen sekä Johtamisjärjestelmäkeskuksen alueelle sijoitetut osat. Jyväskylän varuskunnassa puolustusvoimien toimipisteissä työskentelee yhteensä lähes 1500 henkilöä.

Venäjän arviointiryhmä vierailulla Satakunnan lennostossa  Kuva Puolustusvoimat

Venäjä teki Satakunnan lennostoon vierailun kolmehenkisellä arviointiryhmällään tiistaina 18.11.2014. Vierailun tarkoituksena oli Wienin asiakirjan 2011 mukaisesti luoda luottamusta ja turvallisuutta maiden sotilaallisten tekijöiden kesken.

Arviointikäynnin tarkoituksena oli turvallisuuden ja luottamuksen luomisen lisäksi tarkistaa Suomen Wienin asiakirjaan perustuvassa vuotuisessa sotilaallisessa tiedonvaihtoilmoituksessa kertomien tietojen oikeellisuus. Suomi on tänä vuonna sopimuksen mukaisesti arvioinut yhden Venäjän sotilastukikohdan lokakuussa.

Vierailun isäntänä Pirkkalassa toimi Satakunnan lennoston komentaja eversti Pauli Rantamäki. Venäläisten kolmihenkistä osastoa johti everstiluutnantti Aleksei Belov.

Wienin asiakirja on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön sotilaallista turvallisuutta käsittelevä, osanottajavaltioiden luottamusta ja turvallisuutta kehittävä säännöstö. Se sisältää muun muassa tekijöitä, jotka edellyttävät asiakirjan sopimusmailta vuotuista tiedonvaihtoa koskien osanottajavaltioiden asevoimia, puolustussuunnittelua ja budjetointia, sekä velvoittaa järjestämään vierailuja maiden kesken ja uuden kaluston esittelyjä toisten sopimusmaiden viranomaisille.

Karjalan lennosto järjestää ilmavoimien joukkokoulutuskauden päättöharjoituksen (JPH 2/14) 25.11. – 5.12.2014 Varkauden tukikohdassa Joroisissa.

Karjalan lennosto järjesti vastaavan harjoituksen samalla alueella myös kesällä 2014. Harjoitukseen osallistuu noin 850 henkilöä, joistahenkilökuntaa on noin 260, varusmiehiä noin 560 ja reserviläisiä noin 30. Harjoituksen johtaa Karjalan lennoston komentaja eversti Ossi Sivén.

Harjoituksessa koulutetaan varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa toimimaan taistelutukikohdassa talviolosuhteissa. Harjoituskokonaisuuteen liittyy myös lentotoimintaa Varkauden tukikohdasta. Lentotoimintavaihe alkaa 1.12.2014 kello 8.00 ja päättyy 3.12.2014 kello 18.00 mennessä. Lentotoiminta on ympärivuorokautista ja se ulottuu noin 200 kilometrin etäisyydelle Varkauden lentokentästä. Pimeälentojen aikana käytetään koneen omasuojalaitteisiin kuuluvia heitteitä, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään käyttämällä melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Joukkojen toiminta rajoittaa liikkumista harjoitusalueella ja liikennettä valtatie 5:llä.

Harjoituksen aiheuttamat liikennejärjestelyt

Valtatie 5 suljetaan harjoituksen ajaksi yleiseltä liikenteeltä perjantaina 28.11. kello 12.00 Joroisten eritasoliittymän (42) ja Kuvansin eritasoliittymän (44) väliltä. Liikenne ohjataan kulkemaan rinnakkaistien kautta. Kiertotienä käytetään maanteitä 4557 (Kuopiontie) ja 4558/464 (Rantasalmentie). Valtatie 5 avataan jälleen liikenteelle torstaina 4.12. kello 24.00 mennessä. Etelä-Suomesta Kuopioon matkaavien kannattaa harkita vaihtoehtoista reittiä Mikkelistä, Pieksämäen ja Suonenjoen kautta.

Marssiosastot

Harjoitusjoukkojen pääosat siirtyvät Joroisiin sunnuntain 30.11. aikana. Harjoitusjoukkojen pääosien keskitysmarssit näkyvät myös valtateillä eripituisina marssirivistöinä. Pienempiä osastoja siirtyy Joroisiin jo 25.11. alkaen. Harjoitusjoukkoja siirtyy Joroisiin Kuopion, Jyväskylän, Tampereen ja Rovaniemen suunnista. Harjoitusjoukot siirtyvät harjoituksen aikana Joroisista Rissalan tukikohtaan 3.12. illan ja 4.12. aamun aikana. Joukkojen paluumarssit kotivaruskuntiin alkaa Rissalasta 5.12.2014 aamupäivällä. Marssiosastojen ajonopeudet ovat liikennerajoitusten mukaiset, kuitenkin enintään 80 km/h, tarvittava tilannenopeus ja keliolosuhteet huomioiden. Osastojen ensimmäiset ja viimeiset ajoneuvot on merkitty marssirivistökyltein.