Ilmavoimat

Ilmavoimat osallistuu 3.10.–6.11. pidettävään kansainväliseen Trident Juncture 15 (TRJE15) -harjoitukseen. Kyseessä on Naton johtama laaja kriisinhallintaharjoitus. Harjoituksen isäntämaina toimivat Espanja, Portugali ja Italia. Suomesta harjoitukseen osallistuu ilmavoimien hävittäjäosasto sekä maavoimien erikoisjoukkoja.

TRJE15-harjoitus koostuu esikuntavaiheesta ja taisteluharjoitusvaiheesta, joka käynnistyy viikolla 43. Ilmavoimat osallistuu taisteluharjoitusvaiheeseen 21.10.–6.11. kuudella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä. Ilmavoimista harjoitukseen osallistuu palkatusta henkilökunnasta koostuva noin 80 hengen osasto. Suomen Hornet-hävittäjät tukeutuvat Bejan tukikohtaan Portugalissa. Samasta tukikohdasta toimivat myös Ruotsin ja Norjan hävittäjäosastot.

TRJE15-harjoituksessa lennetään päivittäin 2–3 lentokierrosta, joista yksi on suurempi yli 20 ilma-aluksen COMAO (Combined Air Operations) -kierros. Lentotoiminta toteutetaan pääsääntöisesti Portugalin ilmatilassa ja kansainvälisessä ilmatilassa. Muutamissa ilmaoperaatioissa lennetään Portugalin rajan yli Espanjan ilmatilaan.

Trident Juncture on Naton tärkein harjoituskokonaisuus vuonna 2015. Harjoitukseen osallistuu joukkoja kaikkiaan 30 maasta. Mukana on sekä Naton jäsen- että rauhankumppanuusmaita.

Suomen Ilmavoimien tavoitteena on harjoitella isojen lento-osastojen toimintaa ja toiminnan suunnittelua realistisissa skenaarioissa. Laaja harjoitus mahdollistaa monikansallisen yhteistoimintakyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kustannustehokkaalla ja monipuolisella tavalla.

Harjoitus on puolustusministerin vuosittain hyväksymän, Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vuosisuunnitelman mukainen.

Suomen ilmavoimien osalta järjestelyvastuussa on Karjalan lennosto.

Harjoituksen englanninkieliset verkkosivut.

 

Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan pimeälentoharjoitukset jatkuvat kesätauon jälkeen. Pääosin syys-, loka ja marraskuulle ajoittuvat koulutuslennot keskittyvät Kymenlaaksoon, mutta sotilaallisiin harjoituksiin liittyvää lentotoimintaa on laajemmallakin alueella.

Harjoittelu pimeällä liittyy helikopterimiehistöjen koulutukseen ja pelastuspäivystysharjoitteluun. Pimeälentokoulutus toteutetaan NH90-kuljetushelikoptereilla ja MD500-kevythelikoptereilla. Lennot keskittyvät noin 100 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Osa lennoista suuntautuu eteläiselle merialueelle.

Koulutuslennoissa käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta ja niiden aikana tehdään myös maastolaskuja. Lentotoiminta alkaa maanantai-iltaisin ja se päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä. Lennot ajoittuvat kello 17 – 03 väliselle ajalle.

Lentotoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa, jota pyritään välttämään suuntaamalla toiminta pääosin harvaan asutuille alueille. Lentokenttien lähialueilla noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Utin jääkärirykmentti tiedottaa mahdollisista muutoksista pimeälentokoulutuksen aikatauluihin joukko-osaston internetsivuilla osoitteessa www.pv.fi/utinjaakarirykmentti .

Lentotoimintaa myös sotaharjoituksissa

Lisäksi helikopterit osallistuvat puolustusvoimien sotaharjoituksiin, joihin liittyvä lentotoiminta voi olla ympärivuorokautista ja poiketa pimeälentokoulutuksen toiminta-alueesta.

Muun muassa syyskuun kolmella ensimmäisellä viikolla helikopterit osallistuvat sotilaallisiin harjoituksiin koko Kaakkois-Suomen alueella sekä Kotkasta Upinniemeen ulottuvalla meri- ja rannikkoalueella.

Kaikkien pimeällä tapahtuvien lentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä, joiden valokeilat voivat olosuhteista riippuen näkyä kauaskin.

Ilmavoimien C-295M CASA -kuljetuskone osallistuu kansainväliseen European Air Transport Training 2015 (EATT15) -harjoitukseen Portugalissa. EATT15-harjoituksen tavoitteena on kouluttaa ilmakuljetuslaivueiden henkilöstöä toimimaan erilaisissa operaatioympäristöissä osana Eurooppalaista monikansallista yhteistoimintaa.

Harjoituksen lentotoiminta toteutetaan Portugalin ilmatilaan luoduilla harjoitusalueilla 15.–25. kesäkuuta. Päivittäin lennetään kolme lentokierrosta. Suomen ja isäntämaa Portugalin lisäksi harjoitukseen osallistuu lentävää kalustoa Ruotsista, Hollannista, Iso-Britanniasta, Ranskasta, Belgiasta, Saksasta, Italiasta, Liettuasta ja Romaniasta. Mukana on myös Naton johtokone AWACS.

Suomen noin 20 hengen harjoitusosasto koostuu Satakunnan lennoston henkilöstöstä. Osasto siirtyy CASA-kuljetuskoneella Etelä-Portugalissa sijaitsevaan Bejan tukikohtaan 12. kesäkuuta. Suunniteltu paluu Suomeen tapahtuu 26. kesäkuuta.

Suomen harjoitustavoitteena on toimia osana kansainvälistä kuljetuskoneyhteisöä taktisessa toimintaympäristössä. EATT15 mahdollistaa myös taktisten suorituskykyjen monipuolisen harjoittelemisen sekä tukitoimintojen kehittämisen.

Harjoituksen järjestelyvastuussa Suomen osalta on Satakunnan lennosto.

Sotilasasiamiestoiminnalla on maailmanlaajuisesti pitkät perinteet. Ulkovaltojen sotilasasiamiehet toimivat Suomessa ulkoministeriöidensä valtuuttamina (akkreditoituina) edustajina ja he kuuluvat edustustonsa diplomaattiseen henkilökuntaan. Suomeen on akkreditoitu yhteensä 36 sotilasasiamiestä 26 eri maasta. Helsingissä asemapaikkaansa pitää tällä hetkellä 16 asiamiestä, seitsemästä maasta (USA 4, Kiina 3 ja Venäjältä 4). Muita asemapaikkoja ovat mm. Tukholma, Oslo, Haag, Lontoo, Bern, Vilna, Riika ja Kööpenhamina.

Suomeen akkreditoidut sotilasasiamiehet vierailevat keskiviikkona 10.6.2015 Karjalan lennostossa.

Ensisijaisena tavoitteena sotilasasiamiehillä on yhteydenpito Suomen hallintoon, elinkeinoelämään ja puolustusteollisuuteen. Käytännön tasolla he toimivat suurlähettiläänsä asiantuntijoina puolustuspoliittisissa kysymyksissä, pyrkivät edistämään puolustusmateriaalista yhteistyötä sekä hankkivat laillisin keinoin tietoja akkreditointimaansa turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, maanpuolustuksen tilasta ja puolustusvoimien suorituskyvystä.

Asiamieskausi kestää normaalisti kolme vuotta. Pääesikunta järjestää sotilasasiamiehille kolmivuotiseen runkosuunnitelmaan perustuen vuosittaisen perehdyttämisohjelman, jossa he tutustuvat mahdollisimman kattavasti puolustusvoimien toimintaan, yhteiskunnan eri toimintoihin, kulttuuriin ja teollisuuteen.

Kuva: Ilmavoimat

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää Pihti 2015 -lentoharjoituksen 18.–22. toukokuuta Pirkkalan tukikohdassa Tampereella.

Harjoituksessa lennetään kuudella Hawk-suihkuharjoituskoneella koulutusohjelmien mukaisia lentoja maanantaista torstaihin klo 9.00–19.30 välisenä aikana. Perjantaina laskuun tullaan Tikkakoskelle klo 14.00 mennessä.

Harjoituksessa lennetään Pirkkalan pohjoispuolella olevilla harjoitusalueilla sekä merialueella  Porin – Vaasan välillä. Lisäksi harjoitellaan suunnistuslentoja Etelä- ja Keski- Suomen alueella 150 metrin korkeudella ja mittarilähestymisiä Porin, Turun ja Hallin lentokentille.

Harjoituksen lentotoiminta toteutetaan Ruotsin, Suomen ja Norjan ilmatilassa sijaitsevilla harjoitusalueilla. Alue sisältää pääosan Pohjois-Ruotsin ilmatilasta, osan Suomen Lapista sekä alueita Pohjois-Norjasta. Kuva: ILMAVOIMAT

Norja, Suomi ja Ruotsi järjestävät Arctic Challenge Exercise 15 (ACE15) -lentotoimintaharjoituksen 22. toukokuuta – 5. kesäkuuta. Harjoitus perustuu Suomen, Ruotsin ja Norjan väliseen rajat ylittävään Cross Border Training North -toimintaan. Harjoituksen tavoitteena on kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä monikansallisissa ilmaoperaatioissa.

Ilmavoimista ACE15 -harjoitukseen osallistuu 16 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää. Suomen Hornetit tukeutuvat Rovaniemen ja Bodøn tukikohtiin. Järjestävien maiden lisäksi harjoitukseen osallistuu Alankomaat, Britannia, Ranska, Saksa, Sveitsi, Yhdysvallat ja NATO.

Kyseessä on Ilmavoimien vuoden tärkeimpiin kuuluva lentoharjoitus. Kaikkiaan Arctic Challengessa on mukana yli sata lentokonetta.

Harjoituksen varsinaiset lentopäivät ovat 25.–29. toukokuuta sekä 1.–4. kesäkuuta.

Harjoituksen tavoitteena on kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä monikansallisissa ilmaoperaatioissa. Kuva: ILMAVOIMAT

Lentotoiminta toteutetaan Ruotsin, Suomen ja Norjan ilmatilassa sijaitsevilla harjoitusalueilla. Alue sisältää pääosan Pohjois-Ruotsin ilmatilasta, osan Suomen Lapista sekä alueita Pohjois-Norjasta.

Päivittäin lennetään kahdesta neljään kierrosta kello 9.00–21.00 välisenä aikana. Aamupäivän ja illan lennoilla toteutetaan tukikohtakohtaisia pienempiä yhteistoimintaharjoituksia. Iltapäivän kierrokset lennetään ACE 15 -pääharjoitusalueella suuremmilla lento-osastoilla harjoitustavoitteiden mukaisesti.

Harjoituksessa pudotetaan ilmasta-maahan -aseita Ruotsissa ja Norjassa sijaitsevilla ampuma-alueilla. Suomen F/A-18 Hornet -koneet eivät suorita kovien aseiden ilmasta-maahan pudotuksia.

Harjoituksen johtajana toimii prikaatikenraali Jan Ove Rygg Norjan Ilmavoimista. Harjoituksen apulaiskomentajina toimivat Lapin lennoston komentaja everstiJukka Ahlberg ja Ruotsin Ilmavoimien Norrbotten Wing F21:n komentaja everst iCarl-Johan Edström.

Suomen Hornetit tukeutuvat harjoituksen aikana Rovaniemen ja Bodøn tukikohtiin. Kuva: ILMAVOIMAT

Harjoituksen tukikohdat ja kalusto

Harjoituksessa tukeudutaan Rovaniemen, Ruotsin Kallaxin sekä Norjan Bodøn ja Örlannin tukikohtiin. Oulunsalon tukikohta toimii varakenttänä.

Suomen ilmavoimien henkilöstöä osallistuu harjoitukseen Rovaniemellä, Bodøssä ja Örlannissä sekä ilmaoperaatiokeskuksessa Reitanissa.

Norja osallistuu harjoitukseen 8-12 F-16-hävittäjällä. Ruotsi on mukana kuudellatoista Jas Gripenillä sekä ilmatankkaus- ja valvontakonekalustolla. Saksa osallistuu 8-12 Eurofighter Typhoon -hävittäjällä sekä ilmatankkauskalustolla. Yhdysvaltojen Euroopan ilmavoimat on mukana kahdellatoista F-16 -hävittäjällä sekä ilmatankkauskalustolla. Britanniasta harjoitukseen osallistuu 4–8 Tornado GR4 -konetta sekä neljä Hawk-suihkuharjoituskonetta. Ranska on mukana kahdeksalla Mirage 2000 -hävittäjällä ja Sveitsi 6–8:lla F-18 Hornetilla. Lisäksi mukana on Naton johtokonekalustoa (AWACS) sekä häirintäkoneita.

Ulkomaalaisista osallistujista Rovaniemen tukikohtaan tukeutuu Ruotsin Gripen-hävittäjiä sekä ranskalainen Mirage 2000 -osasto.

Kustannustehokasta ja laadukasta harjoittelua

Arctic Challenge 2015 -tapahtuman tavoitteena on harjoitella monikansallisten ilmaoperaatioiden suunnittelua ja toteutusta sekä kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä. Kansainvälinen yhteistoiminta mahdollistaa osallistujamaiden hävittäjäohjaajien laadukkaan ja kustannustehokkaan tavan kehittää kansallisia suorituskykyjä, taktista osaamista sekä yhteistyön eri muotoja. Arctic Challenge mahdollistaa myös johtokeskusten ja lentotekniikan henkilöstön harjoittelun kansainvälisessä ympäristössä.

Harjoituksessa kehitetään ja testataan myös Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien toisen elinkaaripäivityksen (MLU2) suorituskykyjä, kuten Link-16 -tiedonsiirtoverkkoa sekä ilmasta-maahan -operointikyvyn osa-alueita.

Alankomaiden Kuninkaalliset Ilmavoimat järjestää Frisian Flag 2015 -lentotoimintaharjoituksen Hollannin pohjoisosassa 13.–24. huhtikuuta. Ilmavoimat osallistuu harjoitukseen kuudella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä.

Pohjois-Hollannin Leeuwardenin tukikohdasta lennettävään harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 50 lentokonetta 10 maasta. Suomen lisäksi mukana ovat Yhdysvallat kahdeksalla F-15 -hävittäjällä, Hollanti kymmenellä F-16 -hävittäjällä, Espanja neljällä F-18 -hävittäjällä, Portugali ja Puola molemmat neljällä F-16 -hävittäjällä sekä Saksa kuudella Eurofighter-hävittäjällä.

Lisäksi mukana on muun muassa ilmatankkaus- ja kuljetuskonekalustoa Hollannista, Italiasta, Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta.

Frisian Flag 2015 on niin sanottu “In the Spirit of PfP” -harjoitus. Kokonaistavoitteena on harjoitella isojen monikansallisten lento-osastojen toiminnan suunnittelua, toimintaa ja siitä raportointia realistisessa toimintaympäristössä. Ilmavoimien kansallisena harjoitustavoitteena on kehittää yhteistoimintakykyä osana laajaa monikansallista ilmaoperaatiota ja parantaa kansainvälistä kriisinhallintavalmiutta. Suomi on osallistunut Frisian Flag -harjoituksiin säännöllisesti vuodesta 2001 lähtien.

Harjoituksen lentotoiminta toteutetaan pääosin Pohjanmeren yllä. Lennot keskittyvät Hollannin, Tanskan, Britannian ja Saksan ilmatiloissa sijaitseville alueille. Varakenttinä käytetään Hollannin ja Saksan sotilastukikohtia.

Suomen noin 50 henkilön harjoitusosasto tukeutuu isäntämaan tuottamaan ilmatilannekuvaan ja tukikohtapalveluihin. Harjoituksen pääosasto saapuu Leeuwardenin tukikohtaan 10. huhtikuuta. Harjoitusosaston on määrä palata Suomeen 24. huhtikuuta.

Suomen ilmavoimien osalta järjestelyvastuussa on Karjalan lennosto.

Puolustusvoimien helikopteritoiminta lisääntyy eteläisessä Suomessa huhtikuun aikana. Utin jääkärirykmentin helikopteriohjaajien pimeälentokoulutukseen sekä sotilaallisiin harjoituksiin liittyvää lentotoimintaa on arkipäivisin koko huhtikuun ajan.

Lentotoimintaa on kaikkina vuorokauden aikoina. Pääosa lennoista toteutetaan Kaakkois-Suomessa. Lisäksi toimitaan alueella, joka rajoittuu lännessä Tammisaareen ja pohjoisessa Jämsästä Juvaan ulottuvalle tasalle.

Lentomiehistöjen pimeälentokoulutuksen lisäksi helikopterit tukevat lentokuljetuksilla sotilaallisiin harjoituksiin osallistuvia joukkoja. Sotilaat käyttävät toiminnassaan harjoitusampumatarvikkeita ja -panoksia, mistä voi aiheutua äänihaittaa ja muodostua savua.

Lentotoiminnan ympäristövaikutuksia pyritään välttämään suuntaamalla pääosa lennoista harvaan asutuille alueille. Lentokenttien lähialueilla noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

 

Hornet-hävittäjän ylilento sotaveteraanin muistolle Helsingissä | F/A-18 Hornet-hävittäjä
Kuva Puolustusvoimat, Tommi Selander

Sodassa lentäjänä palvelleen majuri Topi Vuorisen muistotilaisuus järjestettiin perjantaina 27. maaliskuuta Hietaniemen uudessa kappelissa. Ilmavoimat kunnioitti veteraanin muistoa lentämällä hautausmaan yli yhdellä F/A-18 Hornet -hävittäjällä noin kello 14:40.

– Tämän tyyppisiä ylilentoja, kun kyseessä on sodassa ansioitunut veteraani, lennetään tilanteen mukaan, kun on mahdollisuus kunnioittaa heidän muistotilaisuuttaan. Tällaisia tilaisuuksia on ilmavoimilla nykyään yhdestä kahteen vuodessa, Satakunnan lennoston esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Antti Koskela toteaa.

Vuorinen valmistui ilmavoimien reserviupseerikurssilta numero yhdeksän vuonna 1940. Hän ansioitui jatkosodassa lennettyään 227 sotalentoa, joissa saavutti yhden ilmavoiton ampuessaan neuvostoliittolaisen Bell B-39 Airacobra koneen 30.7.1944. Vuorinen palkittiin palveluksistaan kolmannen luokan vapaudenristillä.

Kone lensi Seurasaaren suunnasta kohti Helsinkiä noin 300 metrin korkeudella. Lentonopeuden ollen 350–400 solmua. Kappelin kohdalla kone suuntasi kohti taivasta vainajaa kunnioittaakseen. Lennon toteutti Satakunnan lennosto.

Ilmavoimien F/A-18 Hornet ja Yhdysvaltojen Euroopan ilmavoimien 510. hävittäjälaivueen F-16 Fighting Falcon koulutuslennolla Selkämerellä Porin edustalla sijaitsevalla harjoitusalueella 25. maaliskuuta 2015. Harjoitukseen osallistui myös USAFE:n KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone, joka saapui paikalle Britanniasta. Kuva: Ilmavoimat

Suomen ilmavoimien, Ruotsin ilmavoimien ja Yhdysvaltain Euroopan ilmavoimien (USAFE) 510. hävittäjälaivueen kahden- ja kolmenvälinen koulutustapahtuma on käynnistynyt. Lentopäivät ovat Suomen ilmavoimien ja Yhdysvaltain Euroopan ilmavoimien kanssa 25.–26.3. ja 30.3. Suomen, Ruotsin ja USAFE:n kanssa yhteiset lentopäivät ovat 31.3. ja 1.4.

Suomesta lentotehtäviin osallistuu pääsääntöisesti 2–4 Hornet-monitoimihävittäjää. Yhdysvallat käyttää F-16 Fighting Falcon -koneita ja Ruotsi JAS-39 Gripen -hävittäjiä. Suomalais- ja ruotsalaiskoneet osallistuvat lentokierroksiin omista kotitukikohdistaan käsin ja yhdysvaltalaiset koneet Viron Ämarista. Suomen ilmavoimien Hornetit operoivat ensimmäisellä harjoitusviikolla Satakunnan lennostosta Pirkkalasta ja toisella harjoitusviikolla Karjalan lennostosta Rissalasta.

Toiminta toteutetaan pääosin Selkämerellä Porin edustalla sijaitsevalla harjoitusalueella Suomen ilmatilassa sekä kansainvälisessä ilmatilassa.