Ilmavoimat

Karjalan lennosto järjestää ilmavoimien joukkokoulutuskauden päättöharjoituksen (JPH 2/14) 25.11. – 5.12.2014 Varkauden tukikohdassa Joroisissa.

Karjalan lennosto järjesti vastaavan harjoituksen samalla alueella myös kesällä 2014. Harjoitukseen osallistuu noin 850 henkilöä, joistahenkilökuntaa on noin 260, varusmiehiä noin 560 ja reserviläisiä noin 30. Harjoituksen johtaa Karjalan lennoston komentaja eversti Ossi Sivén.

Harjoituksessa koulutetaan varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa toimimaan taistelutukikohdassa talviolosuhteissa. Harjoituskokonaisuuteen liittyy myös lentotoimintaa Varkauden tukikohdasta. Lentotoimintavaihe alkaa 1.12.2014 kello 8.00 ja päättyy 3.12.2014 kello 18.00 mennessä. Lentotoiminta on ympärivuorokautista ja se ulottuu noin 200 kilometrin etäisyydelle Varkauden lentokentästä. Pimeälentojen aikana käytetään koneen omasuojalaitteisiin kuuluvia heitteitä, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään käyttämällä melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Joukkojen toiminta rajoittaa liikkumista harjoitusalueella ja liikennettä valtatie 5:llä.

Harjoituksen aiheuttamat liikennejärjestelyt

Valtatie 5 suljetaan harjoituksen ajaksi yleiseltä liikenteeltä perjantaina 28.11. kello 12.00 Joroisten eritasoliittymän (42) ja Kuvansin eritasoliittymän (44) väliltä. Liikenne ohjataan kulkemaan rinnakkaistien kautta. Kiertotienä käytetään maanteitä 4557 (Kuopiontie) ja 4558/464 (Rantasalmentie). Valtatie 5 avataan jälleen liikenteelle torstaina 4.12. kello 24.00 mennessä. Etelä-Suomesta Kuopioon matkaavien kannattaa harkita vaihtoehtoista reittiä Mikkelistä, Pieksämäen ja Suonenjoen kautta.

Marssiosastot

Harjoitusjoukkojen pääosat siirtyvät Joroisiin sunnuntain 30.11. aikana. Harjoitusjoukkojen pääosien keskitysmarssit näkyvät myös valtateillä eripituisina marssirivistöinä. Pienempiä osastoja siirtyy Joroisiin jo 25.11. alkaen. Harjoitusjoukkoja siirtyy Joroisiin Kuopion, Jyväskylän, Tampereen ja Rovaniemen suunnista. Harjoitusjoukot siirtyvät harjoituksen aikana Joroisista Rissalan tukikohtaan 3.12. illan ja 4.12. aamun aikana. Joukkojen paluumarssit kotivaruskuntiin alkaa Rissalasta 5.12.2014 aamupäivällä. Marssiosastojen ajonopeudet ovat liikennerajoitusten mukaiset, kuitenkin enintään 80 km/h, tarvittava tilannenopeus ja keliolosuhteet huomioiden. Osastojen ensimmäiset ja viimeiset ajoneuvot on merkitty marssirivistökyltein.

Kuva: Ilmavoimat

Suomen ilmavoimien hävittäjien tunnistus- ja valvontalentojen määrä on noussut jopa 50 prosenttia viime vuodesta. Näin totesi Keskisuomalaiselle Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Petri Tolla.

– Operatiivisten lentojemme määrä on kasvanut, koska lentoliikenne maamme rajojen tuntumassa on lisääntynyt suurin piirtein samassa suhteessa, Tolla sanoi.

Käytännössä Tolla tarkoittaa Suomenlahden kansainvälistä ilmatilaa, jossa valtioiden ilma-alusten liikenne on kasvanut noin puolella viime vuodesta.

Valtion ilma-aluksia ovat joko valtiohallinnon lentokoneet tai sotilaskoneet. Suurin osa Suomenlahdella liikkuvista vieraan valtion ilma-aluksista on venäläisiä.

Operatiivisiin syihin vedoten Tolla ei tarkentanut, koskevatko Ilmavoimien tunnistus- ja valvontalennot pääasiassa venäläisiä koneita. Ilmavoimat ei myöskään kerro tunnistus- ja valvontalentojensa määriä.

–Kun lentoliikennettä on enemmän, on luonnollisesti meilläkin enemmän töitä, Tolla totesi.

Venäläiskoneet ovat loukanneet Suomen ilmatilaa tänä vuonna poikkeuksellisen useasti.

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona osallistuu 3. – 15. marraskuuta Ruotsissa järjestettävään Euroopan unionin taisteluosaston harjoitukseen. Suomalaiseen harjoitusosastoon kuuluu kolme NH90-kuljetushelikopteria ja noin 70 henkilöä. Helikopteriosaston harjoitusta edeltää rakentajaosaston valmisteluharjoitus 26. – 31. lokakuuta. Rakentajaosaston vahvuus on 21 henkilöä. 

Suomi osallistuu EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon vuonna 2015. Ruotsin johtamaan NBG15-osastoon (Nordic Battle Group 2015) kuuluvat lisäksi Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua. 

EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon osallistuu Suomesta helikopteriosasto, johon kuuluu 51 sotilasta ja neljä NH90-helikopteria. Lisäksi valmiusvuoroon osallistuu Suomesta esikuntaupseereita, sotilaspoliiseja sekä huollon edustajia, yhteensä hieman alle 70 henkilöä. Helikopteriosaston on tarkoitus tuottaa taisteluosaston käyttöön lääkinnällinen evakuointikyky. 

Taisteluosaston valmius arvioidaan harjoituksessa 

Marraskuussa Ruotsissa järjestettävä Joint Action 14 –harjoitus on EU:n taisteluosaston valmistautumisvaiheen tärkein harjoitus, jossa testataan taisteluosaston suoritus- ja yhteistoimintakyky ennen valmiusvuoron alkamista tammikuun 2015 alussa. Harjoitukseen osallistuu yli 2400 henkilöä seitsemästä maasta. 

– Tarkoituksemme on harjoitella ja toimia siten, kuin varsinaiseen operaatioon lähtiessä tekisimme. Huolellisen suunnittelu- ja valmistelutyön lisäksi testaamme joukon keskittämisen toimialueelle sekä yhteistoimintakyvyn muiden kansallisuuksien asettamien joukkojen kanssa, sanoo suomalaisen harjoitusosaston johtaja, Helikopteripataljoonan komentaja everstiluutnantti Jaro Kesänen. 

NBG15-taisteluosastoon kuuluvan suomalaisen helikopteriosaston suorituskykyä mitattiin Nato-standardien mukaisesti kesäkuussa 2014, jolloin osasto läpäisi arvioinnin ensimmäisen vaiheen. 

Ruotsin johtama NBG15-taisteluosasto on valmiusvuorossa 1.1. – 30.6.2015. 

Osa suomalaista sotilasilmailuhistoriaa on kaupan, kun puolustusvoimat myy käytöstä poistettuja Ilmavoimien Valmet-Redigoja. Koulutus- ja yhteyskoneena palvelleet Redigot poistuivat palveluksesta noin vuosi sitten. Myyntipäätös koskee kaikkiaan viittä koneyksilöä, jotka myydään yhdessä erässä.

Valmet Redigo L90 TP on suomalaisvalmisteinen, yhdellä potkuriturbiinimoottorilla varustettu nelipaikkainen lentokone, joka on suunniteltu koulu- ja yhteyskoneeksi. Vuonna 1985 ensilentonsa tehnyt Redigo suunniteltiin Vinka-alkeiskoulukoneen pohjalta.

Ilmavoimille Redigoja hankittiin 90-luvun alussa kaikkiaan kymmenen. Koneista puolet on luovutettu museo- ja opetuskäyttöön.

Osa suomalaista sotilasilmailuhistoriaa

Kehittely- ja suunnitteluvaiheessa Redigosta kaavailtiin modernia sotilaskoulukonetta, jolle toivottiin myös kansainvälistä menestystä. Ilmavoimien Redigo-hankinnan taustalla oli poliittinen ohjaus, jolla pyrittiin tukemaan kotimaista teollisuutta ja Valmetin vientiponnisteluja. Ensimmäinen sarjakone RG-1 luovutettiin Tiedustelulentolaivueelle toukokuussa 1992.

Ilmavoimissa Redigoja käytettiin monipuolisesti sekä yhteys- että koulutuskoneena. Konetyyppi on ollut mukana kasvattamassa useita sotilaslentäjäsukupolvia ainakin välillisesti, kun sitä on käytetty maalina erilaisissa hitaan maalin tunnistuksissa ja torjunnoissa sekä pelastautumisharjoituksissa.

Koulutus- ja yhteyslentokäytön lisäksi Redigoilla toteutettiin paljon esimerkiksi poliisin virka-apupyyntöihin perustuvia tehtäviä, kuten henkilöetsintöjä ja pelastushenkilöstön opastamista ilmasta käsin. Lisäksi hävittäjäkoulutuksesta tukilentolaivueeseen siirtyviä ohjaajia on perehdytetty yhteys- ja kuljetustehtäviin Redigoilla.

Redigojen suorituskykyä saatiin ihailla aikanaan myös lentonäytöksissä. Taitolentoa konetyypillä lennettiin 2000-luvun puolelle saakka.

Eläkkeelle kunniakkaan palveluksen jälkeen

Valmet Redigo L-90 TP koulu- ja yhteyskoneet päättivät palveluksensa Ilmavoimissa torstaina 31. lokakuuta vuonna 2013, kun konetyyppi oli korvattu uusilla Pilatus PC-12 -yhteyskoneilla.

Redigojen viimeisen lentotehtävän suoritti ainoa tuolloin vielä käytössä ollut, tunnuksella RG-2 toiminut koneyksilö Kauhavalla. Sillä lennettiin Ilmavoimissa 4 807 tuntia. Kaikkiaan Ilmavoimien Redigo-kalustolla lennettiin niiden palvelusuran aikana noin 40 800 tuntia.

Puolustusvoimien käytöstä poistettua lentokalustoa tulee myyntiin harvakseltaan. Edellisen kerran puolustusvoimilta on siirtynyt uusille omistajille Piper Chieftain -yhteyskoneita. Niitä myytiin vuonna 2010 kaksi kappaletta. Koneet ovat lentokäytössä edelleenkin.

Ilmavoimien palveluksessa olleita Redigo L-90 TP lentokoneita myydään kaikkiaan viisi kappaletta. Koneet myydään varaosineen, työvälineineen ja ohjekirjoineen.

– Ostaja voi olla koti- tai ulkomailta, kertoo hankepäällikkö Mikko IhanainenIlmavoimien materiaalilaitokselta. Joihinkin kaupan kohteena oleviin materiaaleihin saattaa kuitenkin liittyä maastavientirajoituksia. Ostajan selvitettäväksi jää mahdollisten maastavientilupien hankkiminen.

Myyntiin tulevat koneet saattavat hyvinkin jatkaa lentoaan tulevaisuudessa. Käyttöiän lisääminen edellyttää kuitenkin huomattavien huoltotoimenpiteiden tekemistä ja sotilasrekisterissä olleiden koneiden siviilirekisteröintiä. Konetyyppi on edelleen aktiivisessa lentokäytössä muun muassa Eritreassa ja Meksikossa.

– Koneet ovat herättäneet jonkin verran kiinnostusta, kertoo Ihanainen. Olemme saaneet muutamia yhteydenottoja jo ennen myyntipäätöksen tekemistä.

Linkit:

Fact sheet: Valmet L-90 TP Redigo 
Myynti-ilmoitus
Myyntisopimusluonnos
Asennetut laitteet 
Ohjekirjat

NH90-kuljetushelikopteri

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona osallistuu 6. – 9. lokakuuta Ruotsissa järjestettävään harjoitukseen, joka on osa helikopteriosaston kouluttautumista vuoden 2015 Euroopan unionin taisteluosastovalmiuteen. Suomalaisen harjoitusosastoon kuuluu kaksi NH90-kuljetushelikopteria ja viisitoista henkilöä. 

Ruotsissa, Skånen maakunnassa järjestettävän harjoituksen tavoitteena on kehittää suomalaisen helikopteriosaston yhteistoimintakykyä muiden taisteluosastoon kuuluvien joukkojen kanssa. Harjoituksessa valmistellaan ja harjoitellaan menetelmiä ja tekniikoita ruotsalaisen helikopteriyksikön kanssa. 

Suomi osallistuu EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon vuonna 2015. Ruotsin johtamaan NBG15-osastoon (Nordic Battle Group 2015) kuuluvat lisäksi Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua. Taisteluosaston valmiusvuoro kestää vuoden 2015 tammikuun ensimmäisestä päivästä kesäkuun 30. päivään saakka. 

Suomesta valmiusvuoroon osallistuu helikopteriosasto, johon kuuluu 51 sotilasta ja neljä NH90-helikopteria, joista kaksi ovat jatkuvassa käytössä. Lisäksi valmiusvuoroon osallistuu Suomesta esikuntaupseereita, sotilaspoliiseja sekä huollon edustajia yhteensä hieman alle 70 henkilöä. Helikopteriosaston on tarkoitus tuottaa taisteluosaston käyttöön lääkintäevakuointikykyä. 

Kuva: Puolustusvoimat

Karjalan lennosto järjestää 6.-10. lokakuuta Vilkku-lentoharjoituksen Rissalan tukikohdassa. Harjoitusalueena on Kuopion, Oulun ja Jyväskylän välinen alue sekä Kuopion ympäristö noin 100 km säteellä.

Harjoituksessa lennetään lentokoulutusohjelmien mukaisia lentoja noin kahdellakymmenellä Hornetilla päivittäin kello 9.00–22.00 välisenä aikana. Lentotoiminta päättyy perjantaina 10. lokakuuta kello 16.00 mennessä.

Harjoitukseen sisältyy matalalentotoimintaa. Lentokoneet käyttävät harjoituksessa soihtuja, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina muutaman sekunnin kestävinä valoilmiöinä.

Harjoitukseen osallistuu mahdollisesti Yhdysvaltojen Euroopan ilmavoimien (USAFE) KC-135 -ilmatankkauskone. Ilmatankkausharjoitukset ovat ilmavoimien normaalia, vuosittaista toimintaa, jolla ylläpidetään Hornet-ohjaajien tankkauskelpuutuksia ja osaamista sekä koulutetaan pätevyyksiä uusille nuoremmille ohjaajille.

Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään suuntaamalla toiminta harvaan asutuille alueille. Lentoaseman lähialueella noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Suomi on mukana 30.9.-1.10.2014 järjestettävässä kansainvälisessä ilmavoimien BRTE -harjoituksessa. Harjoitus järjestetään nyt yhdeksättätoista kertaa. Sen tavoitteena on Itämeren alueen turvallisuuden ja valvonnan kehittäminen. Suomi osallistuu harjoitukseen nyt seitsemättä kertaa.

Naton järjestämää harjoitusta isännöi Viro. Harjoitus toteutetaan Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilassa sekä kansainvälisessä ilmatilassa. Suomen ilmavoimat osallistuu lentotoimintaan kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä miehistöineen. Harjoituksessa testataan lentotoiminnan ohella myös tilannetiedon vaihtoa ja yhteistoimintaa eri maiden johtokeskusten välillä. Harjoituksen päätukikohtana toimii Viron Ämari. 

Harjoituksen tavoitteena on kehittää pohjoisen Itämeren alueen ilmavoimien välistä yhteistyötä ja suhteita sekä edistää Naton ja sen rauhankumppaneiden välistä yhteistoimintakykyä. Kansallisena tavoitteena on lisäksi saada lisää kokemusta Suomen ja Viron välisestä yhteistoiminnasta.

Harjoituksen lentotoimintaan osallistuu Suomen Hornet parin lisäksi kaksi Ruotsin JAS 39 Gripen -hävittäjää, kaksi Eurofighteria Saksan Ilmavoimista sekä kaksi F-16 -hävittäjää Portugalista. Lisäksi harjoituksessa on mukana Yhdysvaltojen Euroopan ilmavoimien (USAFE) ilmatankkauskone sekä L-410 -kuljetuskone ja etsintä- ja pelastushelikopteri Virosta.

NATO on järjestänyt BRTE-harjoituksia säännöllisesti vuodesta 2008. Jäsenmaiden lisäksi harjoituksiin osallistuu myös NATO:n rauhankumppaneita. Suomi liittyi harjoituskokoonpanoon ensimmäisen kerran vuonna 2012. Edellisen kerran Suomi oli mukana yhteisharjoituksessa toukokuussa. 

Learjet-osasto maalilennolla edellisessä Suomessa järjestetyssä Northern Coasts -harjoituksessa 2010. Kuva: Puolustusvoimat

Northern Coasts 2014 (NOCO) -harjoitus käynnistyy elo-syyskuun vaihteessa ja jatkuu 11.syyskuuta saakka.

Suomen Ilma- ja maavoimien joukkojen lisäksi mukana on ilma-aluksia Saksasta, USA:sta, Tanskasta ja Ruotsista. Ilmavoimista lentotoimintaan osallistuvat Hornet-pari sekä Hawk- ja Learjet-osastot.

Harjoituksen ensimmäinen vaihe toteutetaan Pohjanlahdella Ahvenanmaan ja Kristiinankaupungin tasan välisellä merialueella 1.–6.9. Toinen vaihe toteutetaan Itämeren pohjoisosassa sekä Suomenlahden länsiosassa 7.–11.9.2014.

Mukana kaikki puolustushaarat sekä rajavartiolaitos

NOCO14 on Merivoimien tämän vuoden pääsotaharjoitus, jonka tehtävänä on kehittää osallistuvien joukkojen monikansallista yhteistoimintakykyä. Suomen rannikon matalat ja karikkoiset vedet luovat vaativat olosuhteet harjoitukselle, jossa merivoimien toimintaa tuetaan ilma- ja erikoisjoukkojen operaatioilla.

Kriisinhallinnan suorituskykyjä kehitetään määrätietoisesti osallistumalla monipuolisesti erilaisiin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä kansainvälisiin harjoituksiin. Suomella on hyvä maine kriisinhallinnassa ja osallistuminen aktiivisesti operaatioihin tuo arvokasta kokemusta ja ammattitaitoa, jota hyödynnetään kansallisen puolustamisen vahvistamiseen ja kotimaiseen viranomaisyhteistyöhön.

Suomesta NOCO14 -harjoitukseen osallistuu yhteensä 1500 henkilöä, joista noin 900 palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa, noin 400 reserviläistä ja yli 200 varusmiestä. Kaikkiaan harjoitukseen osallistuu noin 3000 henkilöä. Osallistujia on kaikista puolustushaaroista sekä rajavartiolaitokselta. Harjoituksen johtaa Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Juha Vauhkonen.

Vuotuinen Northern Coasts -harjoitus on Saksan merivoimien komentajan omistama monikansallinen kutsuun perustuva sotaharjoitus, jonka isäntämaa vaihtuu vuosittain. NATO-, EU- ja PfP-maille suunnattu harjoitus on järjestetty vuodesta 2007 alkaen. Viime vuosina harjoitukseen on osallistunut 10–15 maata. Harjoitus on osa Suomen merivoimien vuosisuunnitelman mukaista harjoitustoimintaa. Edellisen kerran Suomi isännöi harjoitusta syksyllä 2010.