Finnair valmistautuu kasvuun ja suunnittelee organisaatiouudistusta

Finnair airbus tail 01

Yhtiö on vuosien säästöohjelmien jälkeen valmistautumassa kasvuun A350-koneiden myötä. Uusi vaihe edellyttää organisaatiota, joka parhaalla mahdollisella tavalla mahdollistaa kasvun. Yhtiön suunta on oikea ja nyt se tavoittelee notkeutta ja nopeutta, joita kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää.

– Olemme tehneet viime vuosina kovasti töitä kilpailukyvyn parantamiseksi, ja vuosi 2015 oli osoitus siitä, että olemme selvästi oikealla tiellä. Etenemme oikeaan suuntaan ja nyt tavoitteemme on lisätä nopeutta sekä kykyä reagoida nopeasti uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Haluamme varmistaa, että meillä on sellainen organisaatio, joka mahdollistaa ja vauhdittaa kasvun rakentamista. Kasvu tarvitsee resursseja ja tarkempaa fokusta joillakin alueilla, korostaa Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo.

– Haluamme nostaa nyt asiakaskokemuksen entistä tiukemmin toimintamme keskiöön. Tämä on osa-alue, jolla on aivan olennainen rooli kasvustrategiassamme. Liiketoimintaympäristömme on jatkuvassa murroksessa, ja siksi meidän on oltava oma-aloitteisia vastataksemme nopeasti muutostarpeisiin, korostaa Vauramo. – Tavoitteenamme on tarjota asiakkaille ainutlaatuinen pohjoismainen kokemus ja entistä laajempi ja kilpailukykyisempi verkosto. Samalla pidämme huolta siitä, että kehitämme systemaattisesti edelleen jo nyt maailmanluokkaa olevaa operatiivista luotettavuuttamme.

Finnairin uusi, suunnitteilla oleva organisaatio astuisi voimaan 1.3.2016. Nyt julkistetut organisaatiosuunnitelmat vaativat vielä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön kanssa.

Organisaatio koostuisi seuraavista yksiköistä:

  • Asiakaskokemus, jota vetää Piia Karhu, s. 1976. Karhu on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori ja hän ollut Finnairissa eri johtotehtävissä vuodesta 2013. Viimeksi hän on vastannut Finnairin verkoston suunnittelusta ja liiketoiminnan kehityksestä.
  • Strategia ja resurssienhallinta, jota johtaa Ville Iho. Iho on aiemmin vastannut Operatiivisesta yksiköstä. Iho on myös Finnairin toimitusjohtajan sijainen.
  • Operatiivinen yksikkö, jolle nimitetään johtaja myöhemmin. Toistaiseksi Operatiivista yksikköä johtaa Ville Iho.
  • Kaupallinen yksikkö, jota johtaa edelleen Juha Järvinen.
  • Digitalisaatio, jota johtaa Chief Digital Officer (CDO). Finnair on nimittänyt CDO:ksi DI, eMBA Katri Harra-Salosen 21.3.2016 alkaen. Harra-Salonen, s.1969, on tehnyt pitkän uran digitaaliseen transformaatioon liittyvissä tehtävissä. Vuodesta 2012 hän on toiminut perustamansa Umbrella Strategic Advisory Oy:n toimitusjohtajana. Sitä ennen hän on toiminut Fjord Sweden AB:n toimitusjohtajana Tukholmassa sekä johtotehtävissä Satama Interactive Oyj:ssä Suomessa ja Ruotsissa. Finnairin IT-organisaatio, jota vetää edelleen Kari Saarikoski, raportoisi CDO:lle.
  • Henkilöstö, Talous ja rahoitus, Lakiasiat sekä Viestintä ja yhteiskuntavastuu ja -suhteet jatkaisivat pääsääntöisesti entisenlaisina ja niiden johtajat sekä raportointisuhteet säilyisivät entisellään. Näidenkin yksikköjen toimintaa kehitetään niin, että ne tukisivat kasvua ja yhtiön liiketoimintoja.

– Suunnitelmamme mukaan laajennamme nyt johtoryhmäämme ja madallamme johtamisjännettä, toteaa Pekka Vauramo. Näin pyrimme varmistamaan nopean ja koordinoidun päätöksenteon, sillä kasvu edellyttää ripeää liiketoimintamahdollisuuksiin tarttumista ja saumatonta yhteistyötä.

Finnairin johtoryhmään kuuluvat 1.3.2016 lähtien seuraavat henkilöt:

Pekka Vauramo, toimitusjohtaja

Eija Hakakari, henkilöstöjohtaja

Ville Iho, strategiasta ja resurssienhallinnasta vastaava johtaja, toimitusjohtajan sijainen

Juha Järvinen, kaupallinen johtaja

Piia Karhu, asiakaskokemuksesta vastaava johtaja

Sami Sarelius, lakiasiat

Arja Suominen, viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja

Pekka Vähähyyppä, CFO, talousjohtaja

Finnairin tuleva CDO Katri Harra-Salonen aloittaa Finnairin johtoryhmässä 21.3.2016. Lisäksi johtoryhmään liittyy myöhemmin nimettävä operatiivisen yksikön johtaja.

:KATSO LISTA: Finnairin kotimaan lentoihin muutoksia helmi-maaliskuussa Norran lentäjävajeen vuoksi

Finnair airbus tail 01

Kuten Finnair viime viikolla kertoi, yhtiö on joutunut tammi-helmikuussa perumaan useita osakkuusyhtiönsä Norran operoimia (POIS: kotimaan) lentoja lentäjävajeen vuoksi. Lentäjävajeen taustalla on huomattavasti ennakoitua suurempi määrä sairaustapauksia talven flunssakaudella sekä lentäjien siirtyminen Norrasta Finnairiin. Norra on jo rekrytoinut uusia liikennelentäjiä ja kouluttaa heitä parhaillaan omiin konetyyppeihinsä.

Finnair tekee seuraavat muutokset liikenneohjelmaansa helmi-maaliskuussa varmistaakseen kotimaan yhteyksien luotettavuuden. Huhtikuussa yhtiö palaan normaalisti kesäkauden aikatauluun.

Peruttavat lennot 8.-11.2.2016

8.-11.2 perutaan seuraavat lennot, ja matkustajat ohjataan Finnairin muille lentovuoroille. Pahoittelemme muutoksesta asiakkaillemme aiheutuvaa vaivaa. Asiakkaat saavat tiedon lentonsa muutoksesta tekstiviestillä Finnairilta. Alla olevat tiedot löytyvät myös Finnairin sivulta www.finnair.com/info.

08.02.
AY598 KOK-HEL 05:35-06:40
AY499 HEL-JOE 23:40-00:35

09.02
AY500 JOE-HEL 06:00-06:55
AY567 HEL-KAJ 21:20-22:35

10.02.
AY568 KAJ-HEL 05:30-06:45
AY597 HEL-KOK 23:50-00:55

11.02
AY598 KOK-HEL 05:35-06:40

Muut muutokset liikenneohjelmassa helmi-maaliskuussa

Kuopio

Seuraavat lennot operoidaan Finnairin Airbus-koneilla 1.- 22.3.

AY507 ma-su  HEL-KUO 13:20-14:10
AY508 ma-su  KUO-HEL 14:35-15:25
AY519 ma-pe,su  HEL-KUO 23:40 -00:30 (+1)
AY520 ma-pe  KUO-HEL 06:10-07:00

Vaasa

1.-22.3. lennot AY329 ja AY330 operoidaan ATR-koneiden sijaan Norran Embraer90-koneilla:

AY329 ma-pe,su  HEL-VAA 23:55-00:50 (+1)
AY330 ma-la,  VAA-HEL 06:00-06:45

Kemi

Seuraavat lennot perutaan:

14.-29.2. AY587 HEL-KEM 21:30-23.00
15.2.-1.3. AY588 KEM-HEL 06.35 -08.05

Matkustajat uudelleenreititetään joko muilla Kemin lennoilla tai Oulun kautta. Pahoittelemme tästä muutoksesta asiakkaillemme aiheutuvaa vaivaa.

Muutoksilla on pyritty siihen, että hiihtolomalaisten lennot eri alueilla pystyttäisiin turvaamaan ja että isompia koneita käyttämällä voidaan taata paikka peruttujen lentojen matkustajille naapurikentältä.

Finnairin tammikuun 2016 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi kaikilla liikennealueilla, yhteensä 9,4 prosenttia vertailukaudesta

Finnair_takeover_25_sek_firstFrame

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi tammikuussa 4,4 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 6,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä ja oli 77,9 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti kasvoi tammikuussa 3,0 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 7,6 prosenttia. Kasvu johtui pitkälti A350-koneiden suuremmasta istuinkapasiteetista poistuneisiin A340-koneisiin verrattuna. Amerikan-liikenteessä kapasiteetin lievä supistuminen vertailukaudesta puolestaan johtui muun muassa siitä, että Finnair käytti osan kuukaudesta New Yorkin reitillä normaalia pienempää vuokrakalustoa. Samaan aikaan matkustajamäärä ja käyttöaste Amerikan reiteillä kasvoivat.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi vuorolisäysten ja uusien kohteiden myötä 5,5 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 3,5 prosenttia. Kotimaan liikenteen kasvua puolestaan selittävät erityisesti Norran kaupalliselta riskiltä vertailukauden jälkeen Finnairin ostoliikenteeksi siirtyneet reitit.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi tammikuussa 3,1 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 15,8 prosenttia. Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste oli 51,3 prosenttia (45,6). Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyy viikoittain kaksi DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä osuus kahdesta viikoittain IAG:n kanssa jaetusta rahtilennosta Helsingin ja Lontoon välillä.

Tammikuussa Finnairin lennoista 74,2 prosenttia (81,4) saapui aikataulussa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet, tammikuu 2016

Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 780,5 9,4 780,5 9,4
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 732,0 4,4 2 732,0 4,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 127,2 6,3 2 127,2 6,3
Matkustajakäyttöaste % 77,9 1,4 p 77,9 1,4 p
Rahti ja posti tn 10 742,1 14,9 10 742,1 14,9
Tarjotut tonnikilometrit 400,2 3,3 400,2 3,3
Myydyt tonnikilometrit 255,2 8,9 255,2 8,9
Kokonaiskäyttöaste % 63,8 3,3 p 63,8 3,3 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 434,6 5,5 434,6 5,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 985,3 5,2 985,3 5,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 703,6 3,5 703,6 3,5
Matkustajakäyttöaste % 71,4 -1,2 p 71,4 -1,2 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 22,5 1,3 22,5 1,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 208,5 -1,4 208,5 -1,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 168,6 1,6 168,6 1,6
Matkustajakäyttöaste % 80,9 2,4 p 80,9 2,4 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 153,7 6,5 153,7 6,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 405,6 3,0 1 405,6 3,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 163,7 7,6 1 163,7 7,6
Matkustajakäyttöaste % 82,8 3,5 p 82,8 3,5 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 169,6 25,8 169,6 25,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 132,6 27,9 132,6 27,9
Myydyt henkilökilometrit milj. 91,3 23,5 91,3 23,5
Matkustajakäyttöaste % 68,9 -2,5 p 68,9 -2,5 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 9 399,5 15,1 9 399,5 15,1
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 763,7 12,4 1 763,7 12,4
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 725,1 13,8 725,1 13,8
– Asian rahtiliikenne tn 6 757,9 16,0 6 757,9 16,0
– Kotimaan rahtiliikenne tn 152,9 13,9 152,9 13,9
Rahtilento tn** 1 342,6 13,8 1 342,6 13,8
Kokonaisrahti- ja posti tn 10 742,1 14,9 10 742,1 14,9
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 120,5 2,5 120,5 2,5
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 64,8 17,4 64,8 17,4
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 112,8 3,1 112,8 3,1
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 57,9 15,8 57,9 15,8
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 53,8 6,8 p 53,8 6,8 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 41,0 6,5 p 41,0 6,5 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 54,8 6,5 p 54,8 6,5 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 51,3 5,7 p 51,3 5,7 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Finnair tuo FINDSin ateriat Hongkongin-reitin business-luokkaan

97f20461d1345f2e_800x800ar

Finnair tuo Hongkongilaisen ravintola FINDSin keittiöpäällikkö Jaakko Sorsan suunnittelemat ateriat Hongkongista lähtevien lentojensa business-luokkaan 4. helmikuuta lähtien.

FINDS saa nimensä Pohjoismaista (Finland, Iceland, Norway, Denmark ja Sweden). Keittiöpäällikkö Jaakko Sorsan luotsaama keittiö tunnetaan puhtaista ja aidoista mauista, ja tavoitteena on viedä asiakkaat makumatkalle Pohjoiseen. FINDS on Hongkongin ainoa pohjoismainen ravintola.

Finnairin Hongkongin-lennoilla tarjottavat annokset pohjautuvat suomalaiseen keittiöön, korkealaatuisiin raaka-aineisiin ja perinteisiin ruoan valmistustapoihin kuten savustukseen, suolaamiseen ja etikkasäilöntään. Mukana on muun muassa kylmäsavulohisalaattia, sienikeittoa sekä lihapullia rosmariinikastikkeessa puolukkahillon kera.

“FINDS on uusin yhteistyökumppanimme business-luokan nimikkomenuissa. Tämä yhteistyö tuo parhaat kotimaiset maut Hongkongin reitin asiakkaillemme, ja kunnioittaa pohjoismaisia juuriamme. Suurin osa reitin asiakkaista suuntaa Helsingistä johonkin Euroopan-kohteistamme, ja näin voimme tarjota heille pienen näytteen suomalaisuudesta”, sanoo Finnairin menuyhteistyöstä vastaava johtaja Maarit Keränen.

Finnair aloitti nimikkomenuyhteistyön suomalaisten huippukokkien kanssa vuonna 2013. Yhteistyön tuloksena Finnairin Helsingistä lähtevien lentojen business-luokan asiakkaat ovat päässet nauttimaan kausittain vaihtuvista erikoismenuista, jotka kukin heijastavat menun laatineen keittiöpäällikön ruokafilosofiaa.

Jaakko Sorsan suunnittelemat annokset Hongkong – Helsinki -reitille:

Fenkolilla maustettua kylmäsavulohisalaattia, kesäkurpitsaa ja ohraa, piparjuuri-kapriskastiketta

Vokattua kanaa, parsakaalia ja höyrytettyä riisiä

Lihapullia rosmariinikastikkeessa, peruna-porkkanamuhennosta ja puolukkahilloa

Sienikeittoa, paistettuja korvasieniä ja hasselpähkinäöljyä

Työtuomioistuimen kannanotto työeläkejärjestelmän uudistuksen vaikutuksista Finnairin lentäjien eläke-etuihin

Finnair airbus tail 01

Suomalaiset työmarkkinajärjestöt sopivat syksyllä 2014 yleisen työeläkejärjestelmän uudistuksesta. Eduskunta hyväksyi lain muutoksen marraskuussa 2015, ja se tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Finnair tiedotti lakimuutoksen mahdollisista vaikutuksista yhtiön lentäjien lakisääteiset eläkkeet ylittävän lisäeläkejärjestelyn kustannuksiin pörssitiedotteella 24.9.2015.

Finnairin lentäjien lakisääteiset eläkkeet ylittävistä eläke-eduista on sovittu heidän työehtosopimuksessaan. Sen vuoksi Finnair on käynyt lentäjien kanssa neuvotteluja työeläkejärjestelmän uudistuksen vaikutuksista heidän eläke-etuihinsa. Finnair vei asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi, sillä lentäjiä edustavan Suomen Liikennelentäjäliiton (SLL) ja Finnairin välillä vallitsee erimielisyys työehtosopimuksen tulkinnasta.

Työtuomioistuin ei antanut ratkaisua asiassa ennenaikaisuuteen vedoten, koska sen näkemyksen mukaan tulkinta riippuu siitä, millainen työehtosopimus lentäjillä on eläkelainsäädännön voimaantulohetkellä vuoden 2017 alussa. Oikeus kuitenkin totesi perusteluissaan, ettei Finnairilla nykyisen työehtosopimuksen perusteella ole velvoitetta kattaa tulevaa lentäjien lakisääteisen eläketurvan pienentymistä.

Työtuomioistuimen ratkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan työtuomioistuimen sivuilta:

http://www.tyotuomioistuin.fi/fi/index/tyotuomioratkaisut.html.

Finnair jatkaa kasvustrategiansa toteuttamista ja vuokraa vielä kaksi A321-konetta

Finnair käyttää BOC Aviation Pte Ltd:n (”BOC Aviation”) kanssa 30.12. solmitun aiesopimuksen mukaisen option vielä kahden uuden Airbus A321-200-kapearunkokoneen vuokraamisesta käyttöönsä. Lentokoneiden odotetaan saapuvan Finnairin käyttöön talvikaudella 2017/2018. Vuokrasopimusten kesto on lentokoneiden toimituksesta vähintään kahdeksan vuotta.

Finnair kertoi 30.12.2015 pörssitiedotteella vuokranneensa BOC Aviationilta neljä A321-konetta pitkäaikaisesti vuoden 2017 alkupuoliskosta alkaen kaukoliikenteensä kasvua silmällä pitäen.

Finnair lisää lentoja Kittilään, Kuusamoon ja Ivaloon talveksi 2016‒2017

Finnair lisää useita uusia vuoroja Lapin matkailukohteisiin Kittilään, Kuusamoon ja Ivaloon talveksi 2016‒2017. Verrattuna kuluvaan talveen erityisen runsaasti tarjontaa lisätään tammikuulle, joka aloittaa alueen matkailun huippusesongin.

Talvikaudella 2016‒2017 Finnair lentää Helsinki‒Ivalo‒Kittilä-kolmiolennot kahdesti päivässä. Näiden lisäksi tammi-maaliskuussa Finnair lentää suoraan Kittilään viikosta riippuen 7‒19 viikkovuoroa, Ivaloon 6‒11 viikkovuoroa ja Kuusamoon 7‒12 vuoroa tammi‒maaliskuussa. Lentojen aikataulut on suunniteltu palvelemaan sekä kotimaan matkailijoita että Aasiasta ja Euroopasta tulevia matkailijoita.

“Kokonaiskapasiteettimme näihin kohteisiin on yhteensä lähes 140 000 paikkaa talvikaudella 2016‒2017, ja uskomme tämän palvelevan hyvin paikallisten yritysten tarpeita. Lisäystä tammi‒maaliskuussa tähän vuoteen verrattuna on yli 18 000 paikkaa”, kertoo Finnairin verkostosuunnittelusta vastaava johtaja Petri Vuori. “Olemme ottaneet suunnittelussa huomioon paikallisten toimijoiden tarpeet ja sovittaneet aikataulut entistä paremmin matkailijoille sopiviksi.”

Finnair lisää lentoja Kittilään, Kuusamoon ja Ivaloon myös joulun sesonkiaikaan.

Finnair järjesti rahoituksen kolmannelle A350-lentokoneelleen

A350_XWB_FINNAIR_FIRST_FLIGHT_01

Finnair on järjestänyt BNP Paribasin kanssa rahoituksen kolmannelle A350-900 XWB -koneelleen, jonka se otti vastaan 30.12.2015. Noin 135 miljoonan euron suuruinen rahoitus toteutettiin ns. Japanese Operating Lease with Call Option (JOLCO) -rakenteella, jossa rahoitus käsitellään Finnairin IFRS-kirjanpidossa lainana ja kone omistettuna.

”Olemme tyytyväisiä uusimmalle A350-900-koneellemme saamaamme erittäin kilpailukykyiseen, täyden markkina-arvon rahoitukseen. Järjestelyyn osallistui sijoittajia ydinmarkkina-alueiltamme Euroopasta ja Aasiasta, ja se on jälleen osoitus rahoittajien luottamuksesta Finnairiin sekä A350-laivastoon kasvustrategiamme keskeisenä osana”, toteaa Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Järjestely on osa Finnairin kaukoliikenteen laivastouudistuksen monipuolista rahoitussuunnitelmaa. Laivastouudistuksessa Finnair hankkii 19 uutta Airbus A350-900 XWB -lentokonetta vuosina 2015–2023. Kuten aiemmin on ilmoitettu, kahdesta jo toimitetusta sekä kahdesta myöhemmin vuosina 2016 ja 2017 toimitettavasta A350-koneesta on solmittu myynti- ja takaisinvuokraussopimukset GECASin kanssa.

Finnairin ensimmäiset A350-koneet ovat siirtyneet Shanghain, Pekingin ja Bangkokin reittiliikenteeseen. Seuraavien A350-koneiden kohteet ovat Hongkong ja Singapore.

Finnairin joulukuun 2015 liikennetiedot

Matkustajamäärä kasvoi 9,7 prosenttia vertailukaudesta ja ylitti koko vuonna 10 miljoonaa

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi joulukuussa 8,1 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 7,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste laski 0,2 prosenttiyksikköä ja oli 76,8 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti kasvoi joulukuussa 4,3 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 5,3 prosenttia, kun Finnair lensi viimevuotista enemmän erityisesti Koreaan ja Thaimaahan. Amerikan-liikenteen voimakas kasvu puolestaan johtui erityisesti siitä, että viime vuodesta poiketen Finnair lensi joulukuussa 2015 reittilentoja New Yorkin lisäksi Miamiin.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi vuorolisäysten ja uusien kohteiden myötä 5,1 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 3,4 prosenttia. Kotimaan liikenteen kasvua puolestaan selittävät erityisesti Norran kaupalliselta riskiltä Finnairin ostoliikenteeksi siirtyneet reitit.

Matkustajaliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä* kasvoi loka-joulukuussa 2,2 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 5,38 eurosenttiä.

”Matkustajaliikenteen yksikkötuotot kohenivat käyttöasteiden kasvua heijastellen vuoden viimeisellä neljänneksellä suurimmilla liiketoiminta-alueillamme Euroopassa ja Aasiassa. Samaan aikaan yksikkötuottokehitys jäi vaimeammaksi kotimaassa ja Pohjois-Amerikassa, jossa kapasiteettimme kasvu on ollut nopeampaa”, sanoo Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi joulukuussa 4,2 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit pysyivät vertailukauden tasolla. Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste oli 55,1 prosenttia. Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyy viikoittain kaksi DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä osuus kahdesta viikoittain IAG:n kanssa jaetusta rahtilennosta Helsingin ja Lontoon välillä.

Joulukuussa Finnairin lennoista 85,8 prosenttia (82,2) saapui aikataulussa.

* Yksikkötuotto = lipputuotto/ASK

Finnairin lentoliikenteen suoritteet, joulukuu 2015

Joulukuu 2015 muutos % Vuoden 2015 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 790,8 9,7 10 293,6 6,9
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 599,3 8,1 31 835,7 3,1
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 997,4 7,8 25 591,6 3,3
Matkustajakäyttöaste % 76,8 -0,2 p 80,4 0,2 p
Rahti ja posti tn 10 492,1 -7,3 130 697,3 -12,4
Tarjotut tonnikilometrit 376,6 4,1 4 633,1 -0,2
Myydyt tonnikilometrit 241,8 2,7 3 076,6 -1,7
Kokonaiskäyttöaste % 64,2 -0,8 p 66,4 -1,0 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 441,7 4,2 6 388,4 6,4
Tarjotut henkilökilometrit milj. 933,5 5,1 12 890,3 5,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 716,7 3,4 10 115,9 4,8
Matkustajakäyttöaste % 76,8 -1,3 p 78,5 -0,4 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 23,6 35,8 267,9 21,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 230,8 44,5 2 242,5 26,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 174,3 42,3 1 863,0 23,2
Matkustajakäyttöaste % 75,5 -1,2 p 83,1 -2,0 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 132,2 5,7 1 682,1 -0,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 287,6 4,3 15 256,5 -2,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 001,1 5,3 12 629,3 -0,9
Matkustajakäyttöaste % 77,7 0,7 p 82,8 0,9 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 193,3 24,8 1 955,2 14,1
Tarjotut henkilökilometrit milj. 147,4 20,3 1 446,4 10,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 105,4 22,1 983,4 13,2
Matkustajakäyttöaste % 71,5 1,0 p 68,0 1,6 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 9 069,3 -0,7 113 913,6 -1,3
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 836,1 -3,5 21 861,9 -8,7
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 688,6 4,2 8 089,4 5,8
– Asian rahtiliikenne tn 6 364,5 -0,6 82 202,2 0,2
– Kotimaan rahtiliikenne tn 180,2 10,3 1 760,1 -2,9
Rahtilento tn** 1 422,8 -35,0 16 783,7 -50,2
Kokonaisrahti- ja posti tn 10 492,1 -7,3 130 697,3 -12,4
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 108,1 -4,3 1380,6 -2,8
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 63,1 -9,3 787,0 -13,7
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 100,2 4,2 1288,3 11,2
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 55,2 0,0 702,8 -0,1
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 58,4 -3,3 p 57,0 -7,2 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 40,0 -7,6 p 39,5 -12,4 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 59,6 -0,6 p 59,1 -4,4 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 55,1 -2,3 p 54,6 -6,2 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus tarjotuista tonnikilometreistä

Finnair toteuttaa kasvustrategiaansa; kasvattaa ja modernisoi Euroopan liikenteen laivastoaan

Neljän A321-kapearunkokoneen vuokraus

Finnair on solminut BOC Aviation Pte Ltd:n (”BOC Aviation”) kanssa aiesopimuksen neljän uuden Airbus A321-200-kapearunkokoneen vuokraamisesta käyttöönsä. BOC Aviation on Singaporessa toimiva Bank of Chinan lentokoneiden vuokraukseen erikoistunut tytäryhtiö. Lentokoneiden odotetaan saapuvan Finnairin käyttöön vuoden 2017 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Vuokrasopimusten kesto on lentokoneiden toimituksesta vähintään kahdeksan vuotta.

Finnair kertoi marraskuussa vuokranneensa lyhytaikaisesti kaksi A321-konetta osittain miehistöineen kesästä 2016 alkaen. Järjestely on suunniteltu siirtymäajaksi ennen neljän BOC Aviationilta pitkäaikaisesti vuokratun ja kokonaan Finnairin miehistöllä operoitavan A321-koneen toimitusta.

Järjestelyt liittyvät Finnairin laivastouudistukseen, jonka ensi vaiheessa kaukoliikenteen vanhat A340-laajarunkokoneet korvataan uudenaikaisilla A350-laajarunkoneilla. Kaukoliikenteen kasvun vuoksi syöttöliikenteen kapasiteettia kasvatetaan lisäämällä istuimien lukumäärää kapearunkokoneissa sekä korvaamalla pienimpiä lentokoneita lähivuosina suuremmilla. A321 on Airbusin kapearunkomatkustajakoneista suurikokoisin, ja vuokrattavien koneiden matkustamossa on 209 istuinta.

Neljän vanhan koneen myynti

Samassa yhteydessä Finnair myy laivastosuunnitelmansa mukaisesti korvattavia lentokoneitaan useille eri ostajille. Sopimukset tai aiesopimukset koskevat yhtä alueellisessa liikenteessä käytettyä ATR-potkurikonetta ja kahta Embraer E170-suihkukonetta, jotka poistuvat Finnairin ja Norran liikenteestä 2016 tammikuun–helmikuun aikana, minkä jälkeen ne luovutetaan ostajilleen. Lisäksi Finnair myy vanhan A340-laajarunkokoneen purettavaksi vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla. Myynneillä ei ole merkittävää tulosvaikutusta.