Finavia

Euroopan komissio on palkinnut Pohjoisen Euroopan maiden lennonvarmistustoimijat alueen tehostuneesta ilmatilan käytöstä. Maiden lennonvarmistustoimijat ovat pystyneet lyhentämään lentokoneiden lentämiä matkoja alueen ilmatilassa.

Finavia Oyj on ollut keskeisenä toimijana mukana nk. Borealis-hankkeessa, jota EU-komissio pitää palkintoperusteluissaan edelläkävijähankkeena koko Euroopassa. Finavian lennonvarmistuksen johtaja Raine Luojus vei Finavian puheenjohtajakaudella vapaan reitityksen ilmantilan kehittämistä merkittävästi eteenpäin.

”Suomalainen lennonvarmistus on toiminut tärkeänä veturina tehokkaan ilmatilan kehittämisessä. Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon kuuluvien maiden Suomen, Viron, Latvian ja Norjan sekä Ruotsin ja Tanskan kesken otettiin käyttöön vapaan reitityksen ilmatila marraskuussa 2015. Vapaaseen ilmatilaan siirtymistä edelsi työmenetelmien, toimintatapojen ja järjestelmien yhtenäistäminen maiden välillä. Hienoa, että komissio on havainnut pitkäjänteisen työn tulokset. Tämä on merkittävä tunnustus osaamisellemme, koska olemme olleet yhtenä edelläkävijöistä luomassa uusia käytäntöjä, joiden ansiosta lentoliikenne Pohjolassa on merkittävästi tehostunut”, toteaa Raine Luojus.

EU:n palkinto jaettiin lennonvarmistuksen kansainvälisessä konferenssissa Madridissa 8.3.2016. Finavian edustajat olivat mukana palkinnonjaossa.

Taustaa

Euroopan Unioniin tavoitteena on Single European Sky –säädöksillään tehostaa ilmatilan käyttöä koko Euroopassa. EU tavoittelee merkittäviä kustannussäästöjä, sillä tällä hetkellä ilmatilanhallinta Euroopassa on merkittävästi tehottomampaa kuin Yhdysvalloissa. Yhtenäinen ilmatila mahdollistaa muun muassa entistä suoremmat reitit, matka-aikojen lyhentämisen ja lentokoneiden polttoaineenkulutuksen pienenemisen.

Borealis-hankkeeseen kuuluvat Pohjois-Euroopan ilmatilalohkon lisäksi Islanti, Irlanti, ja Iso-Britannia. Maiden lennonvarmistustoiminnot palvelevat yhteensä 3,8 miljoonaa lentoa vuosittain 12,5 miljoonan neliön ilmatilassa. Hankkeen tavoitteena on rakentaa kaikkien siihen kuuluvien maiden välinen vapaan reitityksen ilmatila vuoteen 2021 mennessä. Kauempana tulevaisuudessa siintää koko Euroopan laajuinen yhtenäinen ilmatila.

Lisätietoja Borealis-hankkeesta

Loka-joulukuu 2015

• Finavia-konsernin liikevaihto nousi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 94,5 miljoonaa euroa (89,7)
• Viimeisen neljänneksen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 10,4 (5,8).

Vuosi 2015

• Finavia-konsernin liikevaihto vuonna 2015 nousi 1,0 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 353,1 miljoonaa euroa (349,6 vuonna 2014). Liikevaihdon kasvu tuli pääosin muista kuin lentoliikenteen tuotoista.
• Konsernin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä vahvistui ja oli 55,7 miljoonaa euroa (47,3). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 15,8 prosenttia liikevaihdosta (13,5).
• Tilikauden tulos parani edellisestä vuodesta ja oli 40,7 miljoonaa euroa (6,7).
• Tulokseen sisältyi kertaluonteisia omaisuuden myyntituloja 14,4 miljoonaa euroa (1,9). Kertaluonteisia kuluja oli yhteensä 13,7 miljoonaa euroa (4,3). Tähän sisältyi alaskirjauksia liittyen Helsinki-Vantaan kiitotie 1 peruskorjaukseen ja lentoaseman kehitysohjelmaan sekä lennonvarmistuksen WAM-järjestelmään, uusien ja purettujen ylimääräisten ympäristövarausten vaikutus sekä voitto- ja tulospalkkiot.
• Konsernitaseen loppusumma oli 935,5 miljoonaa euroa (938,6) ja omavaraisuusaste 63,2 prosenttia (59,6). Liiketoiminnan rahavirta oli 75,1 miljoonaa euroa (54,6).
• Vuosina 2009-2011 tehtyjen ei-suojaavien strukturoitujen korkojohdannaisten tulosvaikutus kokonaisuudessaan oli -34,3 miljoonaa euroa huomioiden saadut ja maksetut korot sekä preemiot. Ei-suojaavat strukturoidut korkojohdonnaiset on suljettu.
• Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 4 603 008 euroa.

Toimitusjohtaja Kari Savolainen:

Finavia Oyj teki vuonna 2015 parhaimman tuloksensa kautta aikojen. Liiketoimintamme on paremmassa iskussa kuin koskaan ennen. Olemme pitkäjänteisesti tehostaneet toimintaamme ja yhtiönä onnistuneet kustannustehokkaiden toimintatapojen kehittämisessä. Toiminnan määrätietoinen kehittäminen on parantanut tehokkuuden lisäksi myös asiakkaidemme tyytyväisyyttä palveluihimme. Matkustajien tyytyväisyys lentoasemiimme kasvoi vuoden 2015 aikana, kun lentoasemien palveluvalikoima ja viihtyisyys nousivat uudelle tasolle. Tehokkuutta ja asiakaspalvelun parantamista haetaan lisää digitaalisten palveluiden kehittämisellä.

Maailmantalouden epävarmuudesta ja kotimaan taantumasta huolimatta lentoliikenteen kysyntä kasvoi vuonna 2015. Finavia teki oman matkustajaennätyksensä, kun kokonaismatkustajamäärä nousi ensimmäisen kerran yli 20 miljoonaan. Helsinki-Vantaalla matkustajamäärä kasvoi yli 16 miljoonaan ja Lapin lentoasemat palvelivat vuosien tauon jälkeen yli miljoonaa matkustajaa. Kansainvälisen liikenteen kasvua tukivat uudet reittiavaukset.

Finavia on pystynyt parantamaan liiketoimintansa kannattavuutta, mikä tekee mahdolliseksi viedä vuonna 2014 aloitettu investointiohjelma menestyksekkäästi läpi. Finavialla on vahva rahoitusasema, joka tukee liiketoiminnan tulevia kehitysinvestointeja. Valtion pääomituksen lisäksi Pohjoismaiden Investointipankki ja Euroopan Investointipankki ovat antaneet yhtiölle lainan Helsinki-Vantaan kehittämiseen.

Helsinki-Vantaan yhteensä 900 miljoonan euron kehitysohjelma jatkui suunnitellusti. Voimakas kehittäminen tukee koko Suomen hyvinvointia tuomalla Suomeen lisää matkailijoita ja työpaikkoja. Myös maakuntalentoasemiin tehdyillä panostuksilla on iso merkitys lentoliikenteen toimintaedellytyksille niillä alueilla, joissa lentoliikenteelle on aitoa kysyntää.

Lentoasemaverkoston noin 100 miljoonan euron laajuinen investointiohjelma saatiin vuoden 2015 loppuun mennessä vietyä suunnitellusti läpi. Hyvällä syyllä voi sanoa, että lentoasemat Suomessa eivät ole koskaan olleet näin kilpailukykyiset. Maailman talousfoorumi arvioikin taas viime vuonna Suomen lentoasemaverkoston kilpailukyvyltään maailman kärkeen verrattuna muiden maiden verkostoihin.

Finavialla on tärkeä rooli Suomen ja eri alueiden saavutettavuuden varmistamisessa. Olemme jatkaneet määrätietoisesti yhteismarkkinointia alueiden kanssa lentoreittien houkuttelemiseksi Suomen lentoasemille. Pitkäjänteinen työ tuottaa myös tulosta, mistä hyviä osoituksia ovat esimerkiksi tänä ja ensi talvena alkavat uudet suorat lentoreitit Lapin ja Saksan eri kaupunkien välillä.

Olemme olleet viime aikoina paljon julkisuudessa, mikä on liittynyt yhtiössä vuosina 2009-2011 tehtyihin ei-suojaaviin, strukturoituihin johdannaissopimuksiin. Finavia pitää näihin johdannaisiin liittyviä tapahtumia erittäin valitettavina. Finavia on uusinut kaikki rahoituskäytäntönsä heti sen jälkeen, kun yhtiön kannalta epäsuotuisat sopimukset tulivat ilmi vuonna 2012. Vastaavaa virhettä ei voisi enää tapahtua. Sopimukset on myös purettu eli yhtiölle aiheutuneet tappiot ovat tiedossa. Siltä osin asia on yhtiön liiketoiminnan näkökulmasta pitkälti loppuunkäsitelty, ja keskitymme nyt kaikin keinoin tukemaan viranomaisten selvityksiä asiassa.

Vuosi 2016 on alkanut liiketoiminnassamme positiivisesti. Odotamme Helsinki-Vantaan kansainvälisen liikenteen kasvun jatkuvan suotuisasti myös alkaneena vuonna. Meille tämä tarkoittaa myönteistä haastetta, sillä palvelutason pitäminen erinomaisella tasolla vaatii meiltä entistä enemmän Helsinki-Vantaan kasvun rajojen tullessa vähitellen vastaan ennen laajennusinvestointien valmistumista. Hyvä palvelutaso on elinehto kaupallisten tulojemme ja Finavian talouden kannalta.

Etenkin kotimaan liikenteen vaatimattomassa kehityksessä näkyy Suomen pitkään jatkunut heikko talouskehitys. Myös poliittisen jännitteen kasvamisella Itämerellä voi olla vaikutusta liiketoiminnallemme vuonna 2016.

Finavia on investoinut Suomen lennonjohtojärjestelmän kehittämiseen parantaakseen lentokoneiden paikallistamista Suomen ilmatilassa. Paikallistamisen avuksi hankittu WAM-järjestelmä (Wide Area Multilateration) oli tarkoitus ottaa käyttöön joulukuussa 2015.

Järjestelmän toimittajaksi valikoitunut sopimustoimittaja on hakeutunut konkurssiin 1.1.2016 ja hankkeen edistäminen kyseisen sopimustoimittajan kanssa on keskeytetty. Finavia on aloittanut selvityksen, miten hanke voidaan viedä loppuun. Selvitystyö on toistaiseksi kesken.

Finavia tekee tämän seurauksena vuoden 2015 tilinpäätökseensä yhden miljoonan euron alaskirjauksen.

– Olemme luonnollisesti pettyneitä, että valittu toimittaja ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja hanke viivästyy. Teemme parhaamme, että saamme WAM-järjestelmän käyttöön mahdollisimman sujuvasti,  toteaa lennonvarmistuksen johtaja Raine Luojus Finaviasta.

Finavia valitsi kumppaninsa julkisen kilpailutuksen perusteella. Sama toimittaja toimi myös lukuisien muiden lennonvarmistusyhtiöiden kumppanina eri Euroopan maissa. Finavia on edellyttänyt kilpailutuksen yhteydessä sopimuskumppaniltaan pankkitakausta, joka pienentää Finavian taloudellista riskiä asiassa.

WAM-järjestelmä hyödyttää lennonjohtoa

WAM-järjestelmän avulla lentokoneen oman paikannusjärjestelmän tuottama paikkatieto voidaan luotettavasti hyödyntää lennonjohdon järjestelmässä.

Järjestelmä parantaa palvelutasoa ja turvallisuutta erityisesti pienillä lentoasemilla, joilla lentoliikenteen valvontapeitto laskee uuden järjestelmän ansiosta maahan tai lähelle sitä. WAM-järjestelmällä katvealueet saadaan poistettua merkittävästi edullisemmin kuin perinteisellä tutkatekniikalla.

WAM-järjestelmän käyttöönotto on osa viranomaisen, Trafin, julkaisemaa kansallista valvonta- ja suunnistusstrategiaa, joka perustuu eurooppalaiseen sääntelyyn.

Aiheesta 5.1.2016 julkaistu uutinen: Finavia jatkaa Suomen lennonjohtojärjestelmän kehittämistä

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kasvoivat ensimmäistä kertaa yli 20 miljoonaan matkustajaan. Nousua nähtiin sekä kotimaan liikenteessä että kansainvälisessä lentomatkustuksessa, minkä ansiosta Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi lähes Helsingin asukasluvun verran uuteen ennätykseen, yli 16 miljoonaan matkustajaan. Rovaniemi ylsi kaikkien aikojen matkustajaennätykseensä ja Oulussa päästiin taas miljoonaluokkaan. Lapin matkailu on elpymässä huippuvuosien tuntumaan.

Finavian lentoasemilla oli vuonna 2015 yhteensä 20 083 297 matkustajaa (19 691 612 vuonna 2014), mikä oli 2,0 % viime vuotista enemmän. Kotimaan lennoilla lensi 26 % ja kansainvälisillä lennoilla 74 % matkustajista.

Myös Lapin lentoasemilla paukkuivat pakkasten ohella ennätykset. Lapissa on palattu matkustajamäärissä huippuvuosien tuntumaan, kun matkustajamäärä ylitti miljoonan rajapyykin, ollen 1 007 011 (973 953 vuonna 2014). Edellisen kerran miljoonan matkustajan raja on ylittynyt Lapissa vuonna 2008.

Vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä kaikilla lentoasemalla matkustajia oli yhteensä 5 057 573 (4 830 179 matkustajaa 10–12/2014). Edellisvuoden loka−joulukuuhun verrattuna kasvua oli 4,7 %.

Kansainvälinen lentomatkustus jatkaa kasvuaan
Kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustajamäärä nousi vuoden 2015 aikana 1,5 % ja oli 14,9 miljoonaa (14,6).

Helsinki-Vantaan lentoaseman koko vuoden matkustajamäärä nousi 3,0 % edellisvuoteen verrattuna ja oli joulukuun lopulla 16 422 266 (15 948 838) miljoonaa. Lentoasema houkutteli 473 428 uutta matkustajaa edellisvuoteen verrattuna. Kansainvälisten matkustajien määrä nousi 2,9 % ja kotimaan matkustuksessa nähtiin nousua 3,4 %

Loka−joulukuussa Helsinki-Vantaan kautta kulki 4,0 miljoonaa matkustajaa. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli huimat 5,5 %.

Kokonaisuudessaan vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla nousi 3,1 % edellisestä vuodesta ollen 2,6 miljoonaa (2,5). Eniten matkalaisia Aasian suunnasta liikkui Helsinki-Vantaalla Japanista ja Kiinasta.

”Lentoliikenteen kysyntä on edelleen kovassa nosteessa ja me olemme vahvasti kasvussa mukana, mistä kertoo ennätyksellinen matkustajamäärä. Uskomme, että vaihtoliikenteen kasvu Euroopan ja Aasian välillä jatkuu hyvänä myös ensi vuonna. Meille merkittävä askel asemamme vahvistamisessa oli muun muassa yhteistyösopimuksen solmiminen Aasian suurimman lentoaseman kanssa. Myös Lapin vetovoima matkailukohteena näkyy lentoliikenteen luvuissa”, toteaa johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Kotimaan matkustajamäärät lähteneet nousuun
Vuonna 2015 kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä nousi 3,3 % ja matkustajia oli 5,2 miljoonaa (5,0). Neljännellä vuosineljänneksellä kotimaan matkustajamäärät nousivat 8,7 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

”Kotimaan lentoliikenne näyttää piristymisen merkkejä jo toista vuotta peräkkäin. Kasvukeskuksissa sijaitsevat vilkasliikenteiset lentoasemat kasvattivat matkustajamääriään hyvin, mutta valmiiksi vähäliikenteisten kenttien kysyntä väheni edelleen. Lentäminen on vahvimmillaan mitä pidemmistä etäisyyksistä puhutaan. Lyhyillä etäisyyksillä matkustajat valitsevat lentämisen sijasta mieluummin oman auton sekä bussi- ja raideliikenteen väliltä”, Sundelin toteaa.

Maakuntalentoasemista matkustajamäärät nousivat koko vuonna vauhdikkaimmin Rovaniemellä, jossa oli 478 347 (444 561) matkustajaa. Rovaniemen matkustajamäärä ylsi omaan ennätykseensä. Kotimaan liikenne nousi hyvin myös Oulussa, Kokkola-Pietarsaaressa ja Turussa. Oulussa lentoliikenne on elpynyt miljoonaluokkaan.

Lapin matkailulentoasemilla (Ivalo, Enontekiö, Kemi-Tornio, Kuusamo, Rovaniemi ja Kittilä) liikenne on lähtenyt hyvään kasvuun. Lappi houkutteli talvilomalaisia ennätysmäisen paljon, kun miljoonan matkustajan raja ylitettiin. Rovaniemi, Ivalo ja Enontekiö nostivat talvikauden turistimääriä.

Kaupallisen liikenneilmailun laskeutumisten määrä laski edelleen viime vuonna 113 290 operaatioon, mikä oli 1,7 % edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärät eivät ole vähentyneet suhteutettuna laskeutuneiden koneiden määrään, mikä tarkoittaa että lentoliikenne on aiempaa tehokkaampaa lentokoneiden korkeiden täyttöasteiden sekä koneiden kasvaneen koon vuoksi.

Tilastot vuoden 2015 lentoliikenteestä löydät sivuilta http://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta/tilastot/2015/

Finavia Oyj:n lentoasemainvestoinnit ovat tuoneet työtä tuhansille ihmisille, kun yhtiö on panostanut miljoonia lentoasemiensa kehittämiseen. Koko Suomessa investointien työllisyysvaikutus on ollut 2500 henkilötyövuotta kahden viime vuoden aikana. Tulevina vuosina uutta työtä syntyy edelleen runsaasti erityisesti Helsinki-Vantaan laajenemisen seurauksena.

Maakuntalentoasemien ylläpitoon ja kehittämiseen tehdyn noin 100 miljoonan euron investointiohjelman työllisyysvaikutus vuosina 2014-2015 on ollut yhteensä runsaat 600 henkilötyövuotta. Pääkaupunkiseudulla investointien työllisyysvaikutus oli vuosina 2014-2015 noin 1900 henkilötyövuotta.

Kotimaisen työn osuus eri puolille maata sijoittuvissa hankkeissa on ollut huomattavan korkea. Suurimmat investoinnit maakunnissa tehtiin Lapin lentoasemille, Ivaloon, Rovaniemelle ja Kittilään sekä Ouluun, Turkuun ja Tampere-Pirkkalaan. Lisäksi pääkaupunkiseudulle saadaan runsaasti työtä Helsinki-Vantaan laajentamisen ansiosta.

– Taloudellisesti haastavina aikoina lentoasemille tehdyt investoinnit ovat piristäneet Suomen työmarkkinoita. Hankkeet ovat työllistäneet maakunnissa esimerkiksi konepaja-, suunnittelu- ja rakennuspalveluyhtiöitä sekä asentajia. Finavian tavoitteena on kohdistaa investointeja mahdollisimman pitkälle niille lentoasemille, joilla lentoasemien palveluilla on kysyntää, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Investointiohjelman mahdollistamien uudistus- ja ylläpitohankkeiden ansiosta Suomen lentoasemainfrastruktuuri on kilpailukykyisessä kunnossa ja tarjoaa lentoliikenteelle ympäri maan kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut. Finavian tavoite on, että panostukset parantavat lentoliikenteen asemaa Suomessa. World Economic Forum sijoitti vuoden 2015-2016 arviossaan Suomen lentoasemaverkoston kilpailukykyisimmäksi ja laadultaan maailman parhaimmistoon.

Lentoliikenne on Suomessa ainoa liikennemuoto, jota ei tueta verovaroilla. Lentoasemainvestoinnit toteutetaan Finavia Oyj:n liiketoiminnan kassavirralla, minkä vuoksi Finavia hakee jatkuvasti kustannustehokkuutta toimintaansa sekä pyrkii lisäämään eri keinoilla palveluidensa kysyntää.

– Lentoasemat ovat Suomessa paremmassa kunnossa kuin koskaan. Finavia haluaa omalta osaltaan huolehtia, että Suomen lentoasemat palvelevat lentoyhtiöitä ja lentomatkustajia hyvin ja tehokkaasti. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että pelkkä hyvätasoinen lentoasema ei vielä takaa toimivia lentoyhteyksiä, vaan yhteyksien toimivuuden ratkaisee ennen kaikkea lentoliikenteen aito kysyntä kullakin alueelle. Työskentelemme yhteisvoimin seutukuntien ja matkailualan toimijoiden kanssa, että Suomi myös matkailukohteena nousee. Asiassa on paljon potentiaalia, muistuttaa Savolainen.

Lentoliikenne on merkittävä työllistäjä

Suomessa lentoliikenne työllistää yhteensä noin 100 000 ihmistä. Helsinki-Vantaan lentoaseman alue työllistää suoraan noin 20 000 henkilöä ja lentoasemasta onkin kasvanut merkittävä työllistäjä pääkaupunkiseudulla.

Helsinki-Vantaan vuoteen 2020 ulottuva kehitysohjelman rakentamisen aikaisten työllistämisvaikutusten arvioidaan olevan 14 000 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutukset näkyvät selvimmin jo vuodesta 2016 alkaen, kun uudisrakentaminen lentoasema-alueella käynnistyy. Matkustajamäärän nousu 20 miljoonaan synnyttäisi eri yrityksiin noin 5 000 pysyvää työpaikkaa.

– Kansainvälinen vaihtomatkustus on kasvanut viime vuodet ja kasvu tulee jatkumaan. Lentoliikenne työllistää ihmisiä tulevinakin vuosina erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa työtä saadaan rakennus- ja suunnittelutyön lisäksi asiakaspalvelun ja ravintola-alan ammattilaisille, Savolainen kertoo.

Finavia Oyj panostaa lentoliikenteen turvallisuuteen ja Lapin matkailun toimintaedellytyksiin uudistamalla Rovaniemen lentoaseman lentoliikennealueet kesällä 2016. Rovaniemen lentoasema on Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja sen matkustajamäärät ovat kasvussa.

Rovaniemen lentoaseman ensi kesän uudistustöissä kiitotie, rullaustiet sekä asemataso päällystetään uudella asfaltilla. Lisäksi kiitotien valaistusjärjestelmä uusitaan ja sadevesiviemäröintejä korjataan. A sematasolla olevia lentokoneiden seisontapaikkoja uusitaan ja korjataan sekä kiitotien päissä olevia rullausteitä parannetaan laajarunkokoneille paremmin sopiviksi.

– Rovaniemen lentoasema on tärkeä portti Lappiin, mikä käy ilmi muun muassa kasvaneista matkustajamääristä. Uudistustöillä varmistetaan, että lentoliikenne pohjoiseen sujuu ja että Lapissa olisi hyvät edellytykset lentoliikenteen kasvulle, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Kiitotieremontti on Finavialta noin 13 miljoonan euron investointi Lapin matkailuun. Työt tehdään vaiheittain.

Ensimmäinen vaihe: 16.5.–27.6.
Lentoliikenne jatkuu, mutta kiitotie on käytössä normaalia lyhempänä. 13.–27. kesäkuuta lentoasema on kiinni öisin klo 22.00–05.30.

Toinen vaihe: 28.6.–31.7.
Lentoasema on kokonaan suljettu. Finavia järjestää lentomatkustajille ilmaisen bussikuljetuksen Rovaniemeltä Kemi-Tornion lentoasemalle  – ainakin Finnairin lennoille AY 4586 ja AY 4588.

Bussi lähtee Rovaniemen lentoasemalta Kemi-Tornion lentoasemalle kolme tuntia ennen lennon aikataulunmukaista lähtöaikaa. Kemi-Tornion lentoasemalta bussi lähtee Rovaniemelle noin puoli tuntia lennon laskeutumisen jälkeen. Ajoaika on noin 1,5 tuntia.

Kolmas vaihe: 1.–31.8.
Lentoliikenne jatkuu, mutta kiitotie on käytössä normaalia lyhempänä. 1.-12. elokuuta lentoasema on kiinni öisin klo 22.00.–05.30.

Lentoasemayhtiö Finavia ja kiinalainen Capital Airports Holding Company (CAH) tiivistävät yhteistyötään. Finavia on ensimmäinen eurooppalainen lentoasemaoperaattori, joka on solminut näin laajamittaisen yhteistyösopimuksen yli 40 lentoasemaa Kiinassa operoivan yhtiön kanssa. Sopimuksen ansiosta Helsinki-Vantaan lentoasemasta ja Aasiaan suurimmasta lentoasemasta, Pekingin lentoasemasta (Beijing Capital International Airport, BCIA) tulee sisarlentoasemia. Sopimuksen avulla Finavia pyrkii vahvistamaan Suomen roolia keskeisenä porttina Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä.

Torstaina 7.1.2016 Pekingissä solmittu Memorandum of Understanding on the Establishment of A Sister Airport Relationship -s opimus (MOU) vahvistaa maiden ja lentoasemien välisiä suhteita ja antaa osapuolille mahdollisuuden kehittää yhteyksiä Suomen ja Kiinan sekä erityisesti Helsingin ja Pekingin välillä. Yhteistyön tavoitteina ovat tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamisen lisäksi yhteismarkkinointia edistävien toimenpiteiden luominen yhtiöiden kotimarkkinoilla, ammattitaidon kasvattaminen sekä vuonna 2016 käynnistyvä henkilöstövaihto Helsinki-Vantaan ja Pekingin lentoasemien välillä.

“Arvostamme yhteistyön tiivistymistä Finavian kanssa suuresti. Pidämme Finaviaa yhtenä johtavista ja kyvykkäimmistä lentoasemakonserneista. Helsinki-Vantaan lentoaseman rooli yhtenä tärkeimmistä solmukohdista Kiinan ja Euroopan välillä on luonnollisesti keskeisellä sijalla yhteistyössämme liiketoimintojemme kehittämiseksi”, sanoo CAH:n pääjohtaja ja BCIA:n hallituksen puheenjohtaja Liu Xuesong .

Sopimus vahvistaa Helsinki-Vantaan tavoitetta olla matkustajien ja lentoyhtiöiden ensisijainen valinta vaihtolentoasemaksi Euroopan ja Aasian välillä.

Aasian-lentojen määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa on Euroopan viidenneksi suurin. Vuonna 2016 se tarjoaa yhteyksiä yli 130 kohteeseen, mukaan lukien 17 suoraa reittiä Aasiaan ja jatkoyhteydet lähes kaikkiin Euroopan suurkaupunkeihin.

“Yhteistyö Kiinan suurimman lentoasemaoperaattorin kanssa on meille merkittävä virstanpylväs, joka kasvattaa molempien toimijoiden lentoasemien vetovoimaa ja Suomen ja Kiinan välisten reittien kehittämismahdollisuuksia. Helsinki-Vantaalle sisarlentoasemasopimus maailman toiseksi suurimman lentoaseman, BCIA:n, kanssa tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kehittää kilpailukykyään Aasian ja erityisesti Kiinan markkinoilla suhteessa muihin Euroopan lentoasemiin”, Finavia Oyj:n toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoo.

“Sujuvat lentoyhteydet Euroopan ja Aasian välillä tuovat ulkomaisia matkailijoita Suomeen, missä matkailun kasvupotentiaali on merkittävä. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n hiljattain julkaiseman tilaston mukaan aasialaisten matkustus Suomeen on selkeässä kasvussa. Esimerkiksi kiinalaisten yöpymiset ovat kasvaneet huomattavasti”, Savolainen jatkaa.

Helsinki-Vantaan ja Pekingin välillä on ollut suora lentoyhteys jo vuodesta 1988 lähtien. Finnair yhdistää kaupungit tarjoamalla reitillä päivittäisiä kaukolentoja Airbus A350 -koneella. Helsinki-Vantaalta on Finnairin suora yhteys myös toiselle CAH:n operoimalle lentoasemalle, Chongqingiin.

”Olemme jo tehneet paljon, jotta koneen vaihtaminen Helsinki-Vantaalla olisi kiinalaisille asiakkaillemme mahdollisimman sujuvaa ja mukavaa. Tämä näkyy esimerkiksi kiinankielisinä opasteina, mobiilisovelluksena ja kiinantaitoisena henkilökuntana. Yhteistyön myötä voimme parantaa palveluitamme aasialaisille ja eurooppalaisille matkustajille edelleen”, Savolainen sanoo.

Valmistautuminen 20 miljoonaan matkustajaan on käynnissä

Helsinki-Vantaalla on käynnissä mittava, 900 miljoonan euron suuruinen kehitysohjelma. Ohjelman myötä Finavia luo täysin uusia palveluita yhdistämällä uusimpia teknologioita uudistettuun asiakaskokemukseen.

Joulukuussa 2015 Helsinki-Vantaan vuosittainen matkustajamäärä ylitti 16 miljoonaa ensimmäisen kerran lentoaseman historiassa. Kehitysohjelmaan sisältyvän terminaalilaajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan vuonna 2020 palvella 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa.

Laajentamisesta huolimatta Helsinki-Vantaan kiistattomat vahvuudet, kompaktius ja mukavuus, säilyvät myös tulevaisuudessa. Kaikki lentoaseman palvelut löytyvät jatkossakin yhden katon alta, jolloin välimatkat pysyvät lyhyinä ja palvelut helposti saatavilla.

Lappeenrannan lentoasema siirtyy vuodenvaihteessa Finavia Oyj:n omistuksesta Etelä-Karjalan maakunnan ja Lappeenrannan kaupungin hallintaan. Finavia, Saimaan lentoasema säätiö sr sekä Lappeenrannan Lentoasema Oy ovat allekirjoittaneet Lappeenrannan lentoasemakiinteistöä ja sen liiketoimintaa koskevat kauppasopimukset.

Sopimusten mukaan Finavian omistama Lappeenrannan lentoasemakiinteistö siirtyy Saimaan lentoasema säätiö sr:lle. Lentoaseman liiketoiminta siirtyy Lappeenrannan Lentoasema Oy:lle 1.1.2016.

Liiketoimintakaupassa uudelle yhtiölle siirtyvät Lappeenrannan lentoaseman matkustajapalveluiden järjestäminen, lentoaseman alueen kunnossapito sekä kaupallinen toiminta ja kehittäminen.

Finavian luovutettavassa liiketoiminnassa lentoasemalla työskentelevä henkilöstö siirtyy yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Siirtyviä työntekijöitä on 13 henkilöä. Lennonjohtotyö ja lennonjohtajat eivät siirry liiketoimintakaupassa, vaan Finavia tarjoaa Lappeenrannassa lennonvarmistuspalveluita jatkossa kaupallisen palvelusopimuksen pohjalta.

Lappeenrannan lentoasemalta ei ole ollut liikennettä muille Finavian ylläpitämille lentoasemille.