Finavia

Tänä viikonloppuna Helsinki-Vantaalla saavutetaan uusi merkkipaalu, kun lentoaseman matkustajamäärä ylittää 16 miljoonan matkustajan rajan ensimmäistä kertaa kentän historiassa

– Kasvu on osoitus siitä, että Helsinki-Vantaan lukeutuu eurooppalaisten lentoasemien kärkikastiin. Aasian-lentojen määrässä mitattuna Suomen päälentokenttä on viidenneksi suurin lentoasema Euroopassa, iloitsee lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Positiivista kehitystä on Haapasaaren mukaan tiedossa myös ensi vuonna, jolloin Helsinki-Vantaalta lennetään 21 kaukokohteeseen.  Japanin-reittien määrässä Helsinki-Vantaa kipuaa ensi kesänä jo Euroopan suurimmaksi lentokentäksi.

– Helsinki-Vantaalta lähtee yli sata viikoittaista kaukolentoa, joista 85 suuntautuu Aasiaan ja 15 Yhdysvaltoihin.

Lentoreittiverkoston laajentuminen ja Helsinki-Vantaan asema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä tuo maahamme ulkomaalaisia matkailijoita. Haapasaari uskoo, että Suomeen suuntautuvassa matkailussa on merkittävää tulevaisuuden kasvupotentiaalia.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n hiljattain julkaiseman tilaston mukaan aasialaisten matkustus Suomeen on selkeässä kasvussa. Esimerkiksi kiinalaisten yöpymiset ovat kasvaneet yli 40 prosenttia.

– Olemme mukana tässä matkailualan kehityksessä ja tuemme omalta osaltamme toimialan imua kansainvälisillä markkinoilla. Ennusteiden mukaan Helsinki-Vantaan kautta kulkee vuonna 2020 jo 20 miljoonaa matkustajaa, Haapasaari sanoo.

Edellisen kerran Helsinki-Vantaalla juhlittiin matkustajamäärien kasvua joulukuussa 2013, kun lentoasemalla ylitetiin 15. miljoonan matkustajan raja. Jiayang Zhuo matkusti tuolloin Amsterdamista Helsinki-Vantaan kautta Shanghaihin.

Finavia on käynnistänyt 900 miljoonan euron kehitysohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa sekä kansainvälisessä lentoasemien kilpailussa että Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana.

Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeä ja sen avulla voidaan säilyttää suomalaisten hyvät lentoyhteydet ympäri maailmaa. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan palvella 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa vuonna 2020

Finavian hallitus toteaa yhtiön noudattavan toiminnassaan hyvää hallintotapaa. Helsingin Sanomat uutisoi 15.12. yhtiön hallituksen puheenjohtajan vaihtumisesta, minkä yhteydessä esitettiin väite hyvän hallintotavan rikkomisesta.

Finaviassa on vuosina 2009-2011 tehty johdannaissopimuksia, joista osa on vuoden 2011 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä osoittautunut luonteeltaan ei-suojaaviksi ja so. yhtiön rahoituspolitiikan vastaisiksi. Finavia on purkanut strukturoidut, ei-suojaavat johdannaissopimukset yhtiön hallituksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Finavia on selvittänyt johdannaisiin liittyviä vastuukysymyksiä ja ryhtynyt tarkoituksenmukaisiin toimiin niiden osalta. Asiaan liittyvät prosessit ovat yhä kesken.

Osa näitä toimia oli se, että yhtiö katsoi aiheelliseksi nostaa kanteen tilintarkastajanaan vuonna 2010 toiminutta Deloittea vastaan estääkseen kanneoikeutensa vanhentumisen vuonna 2015. Asian käsittely käräjäoikeudessa on kuitenkin päättynyt, sillä osapuolet ovat tehneet sovintosopimuksen, jolla riitaisuudet päätetään ja jonka mukaan osapuolilla ei ole sopimuksessa sovitun lisäksi vaatimuksia toisiaan kohtaan. Sovintosopimuksen tarkemmat ehdot on sovittu salassapidettäviksi.

“Finavian kannalta sovintosopimuksen tekeminen oli mielekästä ja yhtiön edun mukaista. Finavian hallitus äänesti sopimuksen solmimisesta tilintarkastusyhtiön kanssa. Äänestyksen jälkeen hallitus piti sovintosopimusta yhtiön edun mukaisena. Silloinen puheenjohtaja jätti ainoana asiassa eriävän mielipiteen ja päätti omana ratkaisunaan erota. Valtion omistajaohjaus on ollut hyvän hallintotavan mukaista, kun Finavian hallitus on käsitellyt vaikeaa asiakokonaisuutta”, toteaa Finavian hallituksen varapuheenjohtaja Juha Häkkinen .

Norwegian aloittaa päivittäiset lennot Helsinki-Vantaalta Dubaihin. Tuore yhteys Suomesta Lähi-itään avaa tien Helsinki-Vantaan lentoaseman ennätysvuoteen 2016, jolloin kaukokohteiden valikoima kasvaa kokonaan uusiin mittoihin. Finavian omistaman Helsinki-Vantaan rooli Pohjois-Euroopan johtavana Aasian-liikenteen kenttänä vahvistuu yhä.

Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoasemalla on luvassa juhlahumua, kun Norwegian aloittaa päivittäiset lennot Dubaihin Persianlahden rannikolle torstaina 19. marraskuuta. Reittiavaus valmistelee Helsinki-Vantaata ensi vuoteen, jolloin tehdään jälleen uusia ennätyksiä.

– Odotamme innolla tulevaa vuotta, jolloin Helsinki-Vantaalta on ennätysmäärä kaukolentoja Aasiaan, Lähi-itään ja Pohjois-Amerikkaan. Luvassa on yli sata viikoittaista kaukolentoa, joista 85 suuntautuu Aasiaan ja 15 Yhdysvaltoihin. Lentotarjonnan kasvu kertoo lentoasemamme tärkeästä roolista Pohjois-Euroopan Aasian-lentojen keskuksena ja sujuvana vaihtokenttänä, kertoo Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Vuonna 2016 Aasian-kohteiden määrä on kaikkiaan huikeat 17. Kesäkaudeksi lentoasemalta avataan Finnairin uudet reitit Kiinan Guangzhouhun ja Japanin Fukuokaan.

Ensi kesänä Helsinki-Vantaa on Euroopan suurin lentoasema Japanin-reittien määrässä mitattuna: Helsingistä pääsee Tokioon, Osakaan, Nagoyaan ja Fukuokaan. Kaikkien Aasian-lentojen määrässä mitattuna Helsinki-Vantaa on viidenneksi suurin koko Euroopassa.

21 kaukokohdetta Helsinki-Vantaalta vuonna 2016

Aasia : Bangkok, Chongqing, Delhi, Fukuoka ( uusi 2016 ), Guangzhou ( uusi 2016 ), Ho Chi Minh, Hongkong, Nagoya, Krabi, Osaka, Peking, Phuket, Seoul, Shanghai, Singapore, Tokio, Xian

Lähi-itä: Dubai

Pohjois-Amerikka: Miami, New York, Chicago

Suorien reittilentojen lisäksi Helsinki-Vantaalta lennetään kaukokohteisiin charter-lentoja.

Uusi lentoyhtiö aloittaa Helsinki-Vantaalla

Helsinki-Vantaalle lentää myös yksi uusi tulokas, Czech Airlines. Lentoyhtiö aloittaa maaliskuussa 2016 lennot Helsinki-Vantaan ja Prahan välillä.

– Tsekkiläiset palaavat Helsinki-Vantaalle muutaman vuoden tauon jälkeen. Olemme Finaviassa tosi tyytyväisiä, että saamme lisää lentoyhteyksiä myös Euroopan-kohteisiin. Muiltakin yhtiöiltä on luvassa lisää lentoja Eurooppaan, Haapasaari sanoo.

Poimintoja Helsinki-Vantaan lentoreittiuutisista

Norwegian avaa päivittäiset lennot Helsinki-Vantaalta Dubaihin 19. marraskuuta. Dubai on suosittu talvikohde, eikä syyttä. Aurinko paistaa ja aikaeroakin on vain kaksi tuntia. Norwegianin lento Dubaihin lähtee Helsinki-Vantaalta päivittäin klo 17.55 ja paluu Helsinkiin on aamulla klo 8.55. Myös Finnair lentää Dubaihin kuusi kertaa viikossa talvikaudella.

Finnair avaa kesäkaudeksi 2016 reitit Japanin Fukuokaan ja Kiinan Guangzhouhun. Japanin eteläosassa sijaitsevaan Fukuokaan lennetään kolmesti viikossa kesäkaudella 2016. Guangzhouhun puolestaan lennetään Helsingistä neljä kertaa viikossa.

Miamista tulee Finnairin uusi kesäkohde huhtikuussa 2016, jonka jälkeen Finnair lentää Miamiin ympäri vuoden kolme kertaa viikossa, maanantaisin, torstaisin ja sunnuntaisin.

Chicago jatkaa Finnairin kesäkohteena vuonna 2016 ja ensi kesänä sinne lennetään Helsinki-Vantaalta viidesti viikossa maanantaisin, torstaisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.

Czech Airlines aloittaa maaliskuun alussa lennot Helsinki-Vantaalta Prahaan viiden vuoden tauon jälkeen. Huhtikuusta eteenpäin reittiä operoidaan päivittäin.

Finnair aloittaa ensimmäisenä lentoyhtiönä kansainvälisen yhteyden Huippuvuorten Svalbardiin. Tähän Pohjoisen Jäämeren saaristokohteeseen lennetään kolmesti viikossa kesäkuusta elokuuhun.

Finnairin kolme viikoittaista lentoa Edinburghiin käynnistyvät kesäkaudella. Lisäksi yhtiö aloittaa päivittäiset, vuoden ympäri operoitavat lennot Tanskan Billundiin. Finnair aloittaa lennot myös Adrianmeren rannalla Kroatiassa sijaitsevaan Pulaan kahdesti viikossa keskikesän aikaan.

Finavian kehitysohjelma tähtää vuoteen 2020

Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeä ja sen avulla voidaan säilyttää suomalaisten hyvät lentoyhteydet ympäri maailmaa.

Finavian 900 miljoonan euron kehitysohjelman tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa sekä kansainvälisessä lentoasemien kilpailussa että Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana.

Helsinki-Vantaan laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan palvella 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa vuonna 2020.

Lentoreitit lyhenevät, kun Suomessa, Norjassa, Virossa ja Latvian maissa otettiin 12. marraskuuta käyttöön vapaan reitityksen ilmatila, FRA (Free Route Airspace).

Vapaalla reitityksellä saadaan joustavuutta ja tehokkuutta ilmatilan käyttöön. Lentoyhtiöt voivat nyt entistä paremmin optimoida koneeseen tankattavan polttoaineen määrän ja ottaa paremmin huomioon sään ja muut ilmatilan käyttäjät suunnitellessaan lentoreittiään.

Viime syksynä Suomessa toteutettiin ilmatilauudistus, joka tähtäsi vapaan reitityksen käyttöönottoon. Toimintatapojen yhtenäistäminen eri maiden välillä auttaa saavuttamaan hyötyjä Pohjois-Euroopan tasolla.

– Eri maiden ilmatiloja yhteensovittamalla pyritään tehostamaan lentojen johtamista Euroopassa, jossa ilmatilanhallinta maksaa tuplasti enemmän kuin Yhdysvalloissa. Uudistukset vaikuttavat tavalliseen lentomatkustajaan pelkästään positiivisesti, lentoajat lyhenevät ja lentoyhtiöiden kustannukset alenevat. Tavoite on lentoliikenteen kilpailukyvyn tukeminen, sanoo Finavian lennonvarmistuksen johtaja Raine Luojus .

Koko Euroopan ilmatilan rakenneuudistusta vie eteenpäin EU:n SES (Single European Sky) -lainsäädäntö. Sen tarkoituksena on yhtenäistää toimintatapoja ja ilmatilaa koko Euroopan alueella. Isoa uudistusta on tehty asteittain ja nyt käyttöönotettu vapaan reitityksen ilmatila on merkittävä askel Pohjois-Euroopan maille. Seuraavassa vaiheessa vapaan reitityksen aluetta on tarkoitus edelleen laajentaa yhteistyössä Iso-Britannian ja Irlannin palveluntarjoajien kanssa.

Tammi–syyskuu 2015

• Kehitys- ja investointiohjelmat jatkuivat Helsinki-Vantaalla ja verkostolentoasemilla
• Alkuvuoden kokonaismatkustajamäärä kasvoi 1,1 prosenttia verrattuna vuoden 2014 vastaavaan jaksoon
• Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 45,3 miljoonaa euroa (41,5)

Toimitusjohtaja Kari Savolainen:

Lentoliikenteen kysynnän ja tarjonnan vaihtelut ovat jatkuneet ennakoidusti. Maailmantalouden paikoitellen hidas kasvu pitää lentoliikenteen kasvun Suomessa maltillisena. Finavialle suurimmat tuotot tulevat kansainvälisestä liikenteestä, jossa myönteisesti kehittynyt vaihtomatkustus nostaa matkustajamääriä. Tänä vuonna odotamme Helsinki-Vantaalta lentävän jo yli 16 miljoonaa matkustajaa. Ennustamme matkustajamäärien kasvun vauhdittuvan ensi vuonna, kun uudet mannertenväliseen liikenteeseen tarkoitetut laajarunkokoneet alkavat operoida Aasian ja Helsinki-Vantaan välillä. Kilpailu kansainvälisten lentoasemien välillä on koventunut sitä mukaa kun kysyntä Aasian markkinoilla kasvaa. Finavia tekeekin aktiivista työtä vahvistaakseen Helsinki-Vantaan asemaa kärkikahinoissa.

Vaihtomatkustus on kasvanut myös kotimaan sisäisillä lennoilla, mikä johtuu suorien kansainvälisten reittien vähentymisestä. Suorien reittien loppuminen maakuntiin on osa yleiseurooppalaista kehitystä, kun lentoyhtiöt siirtävät kalustoaan suuremmille markkinoille kannattavuuden turvaamiseksi. Osalla maakuntalentoasemista on saatu positiivista nostetta lentoliikenteelle Suomen heikosta taloustilanteesta huolimatta ja liikenne on kääntynyt nousuun matkailun kasvamisesta johtuen. Suurin osa verkostomme kentistä kärsii kuitenkin matkustajakadosta, kun lentoliikenne menettää matkustajia lyhyillä matkoilla muille liikennemuodoille. Matkustajamäärien väheneminen selittyy myös eroilla alueellisessa vetovoimassa sekä väestörakenteessa.

Finavia muutti matkustajille tuotettavien palveluiden kaupallista liiketoimintamallia vuonna 2014. Uudistuksen vaikutukset ovat nyt alkaneet näkyä positiivisesti. Tappiollisen lennonvarmistusliiketoiminnan tulos on parantunut, kun Helsinki-Vantaan lennonjohtokeskus aloitti toimintansa. Kustannuksia on saatu uuden toimintamallin ansiosta alennettua.

Finavian tulosta rasittaneiden ei-suojaavien korkojohdannaissopimusten sulkeminen parantaa jatkossa oleellisesti Finavian mahdollisuuksia hallita riskejä ja pienentää rahoituskulujamme.

Finavia Oyj osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2015

Suomalaiset matkustivat kesäkaudella useimmiten Eurooppaan. Eniten lentomatkoja tehdään kestosuosikkeihin Tukholmaan, Lontooseen ja Kööpenhaminaan. Espanjan aurinkorannikko on myös nostanut suosiotaan kesäkohteena jo toista vuotta peräkkäin. Nousevia suosikkikohteita ovat myös Zurich ja Istanbul, kun näihin avattiin uudet reitit. Matkustajatilastoissa näkyykin selkeästi uusien reittien ja lopetettujen reittien vaikutus kohteiden suosioon.

Lentoliikenteen kasvu syntyy kansainvälisessä liikenteessä

Finavian lentoasemien matkustajamäärät ovat jatkaneet kasvussa vuoden 2015 tammi−syyskuun aikana ja lentoasemilla oli yhteensä 15 miljoonaa matkustajaa.

Kolmannella vuosineljänneksellä matkustajamäärien kasvu kiihtyi ja nousi 3,0 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Nousu on ollut erityisesti kansainvälisen liikenteen kasvun ansiosta. Yhteensä matkustajamäärät ovat Finavian lentoasemilla lisääntyneet 1,1 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Lentomatkustajista suurin osa oli kansainvälisiä matkustajia, joista 85 % matkusti EU:n ja Euroopan alueelle. Finavian kaikkien lentoasemien kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärä sisältäen reitti- ja tilausliikenteen kasvoi tammi−syyskuussa 1,0 % ja oli 11,2 miljoonaa. Reittiliikenne kasvoi 5,4 %.

Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä kasvoi tammi−syyskuussa 2,2 % ja matkustajia oli 12,4 miljoonaa.

Aasian merkittävistä kohteista tammi-syyskuun aikana on matkustus kasvanut voimakkaasti Etelä-Koreaan (matkustajamäärä +8,9 %) Intiaan (+11,7 %) sekä Thaimaahan (+13,9 %). Euroopan merkittävistä kohteista vahvimmin kasvoivat Irlanti, Kreikka ja Kypros. Nousussa on myös Pohjois-Amerikkaan suuntautuva matkustus (6,5 %).

Vaihtomatkustus jatkaa kasvuaan ennusteiden mukaisesti

Kansainvälisen vaihtomatkustuksen matkustajamäärän kasvu vauhdittui myös vuoden kolmannella neljänneksellä. Vaihtomatkustus kasvoi 3,8 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

– Kansainvälinen vaihtomatkustus on kehittynyt erittäin voimakkaasti usean vuoden ajan. Alkuvuodesta kasvu hieman hidastui, mutta ennusteidemme mukaisesti kasvu on nyt vauhdittumassa. Tässä auttavat muun muassa uudet mannertenväliseen liikenteeseen tarkoitetut koneet, jotka aloittavat operoinnin Helsinki-Vantaalta Aasian-reiteillä. Positiivista on, että vaihtomatkustus kansainvälisiltä reiteiltä kotimaan reiteille on kolmannella vuosineljänneksellä kasvanut 12 %, mikä kertoo Suomen kiinnostuvuuden paranemisesta matkailukohteena, sanoo johtaja Joni Sundelin.

Kotimaan lentomatkustamisessa piristymistä

Matkustajien määrä kotimaan lennoilla nousi tammi−syyskuussa 1,5 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Kotimaassa matkustajia oli tarkastelujaksolla yhteensä 3,8 miljoonaa. Maakuntalentoasemilla kotimaan matkustajia oli 2,6 miljoonaa.

Kolmannella vuosineljänneksellä matkustajien määrä kotimassa kasvoi voimakkaasti ja oli 6,3 % edelliseen vuoden ajanjaksoon verrattuna. Nousua selittää kotimaan lentoliikenteen kysynnän piristyminen sekä kesälomakauden ajoittuminen tarkastelujaksolle.

Maakuntalentoasemilla matkustajamäärä ei ole kasvanut kuitenkaan tasaisesti. Osilla kentistä kehitys on ollut myönteistä, mutta toiset kentät menettävät matkustajia muun muassa muille liikennemuodoille sekä kärsivät väestörakenteen muutoksesta.

Eniten lentomatkustus on kasvanut tammi-syyskuussa Rovaniemellä (5,0 %) ja Oulussa (2,1 %) joissa matkustajamäärät ovat selvästi muita maakuntalentoasemia suurempia. Vaasassa matkustajamäärät laskivat 15,1 % johtuen kesän kiitotieremontista. Myös Kittilässä toteutettiin kesällä kiitotieremontti, joka laski matkustusmääriä.

Liikenneilmailun laskeutumiset vähenivät tammi−syyskuussa 2,5 %. Laskeutumiset ovat vähentyneet viime vuosina trendinomaisesti konekoon kasvaessa, kun lentokoneet pystyvät kuljettamaan suuremman määrän matkustajia.

Tavaraliikenne on vähentynyt tammi-syyskuun aikana -14,3 %. Kotimaassa lentorahtia kuljetetaan 2670 tonnia ja kansainvälisessä liikenteessä 122 859 tonnia. Erityisesti kotimaan rahdinkuljetus on vähentynyt (-29,1 %).

Tässä tiedotteessa esitetyt muutosprosentit kuvastavat kehitystä vuoden 2015 tammi−syyskuussa verrattuna vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon. Vastaavasti vuoden 2015 kolmannen neljänneksen kehitystä on verrattu vuoden 2014 kolmanteen neljännekseen.

Suomi on tällä viikolla kaupallisen lentoliikenteen keskiössä, kun Finavia isännöi kansainvälistä CAPA World Aviation Summit 2015 -konferenssia Kalastajatorpalla Helsingissä 7.-8. lokakuuta.

Kaksipäiväinen tapahtuma kokoaa yhteen alan merkittävimmät asiantuntijat, vaikuttajat ja päätöksentekijät. Konferenssi keskittyy tänä vuonna globaalin lentoliikenteen päätrendeihin ja matkailumarkkinoihin. Kansainvälisen lentoliikenteen kasvunäkymät ovat edelleen vahvat. Tiedotusvälineet ovat tervetulleita seuraamaan tapahtumaa rekisteröitymällä ennakkoon.

Konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa ja se on kaikkien aikojen merkittävin lentoliikennealan tapahtuma Suomessa. Finavia on tapahtuman isäntä sekä CAPAn vuoden 2015 virallinen partneri. Isännän rooli on osoitus Finavian vahvasta asemasta lentoliikenteen kehittäjänä sekä siitä, että Helsinki-Vantaan lentoasema on ottanut vahvan aseman kansainvälisen lentoliikenteen solmukohtana.

– Olemme iloisia yhteistyöstämme Finavian – maailmanluokan lentoasemaoperaattorin ja monessa mielessä alan edelläkävijän – kanssa. On hienoa, että saamme tuoda neljännen vuosittaisen World Aviation Summitin juuri Helsinkiin, CAPAn Executive Chairman Peter Harbison sanoo.

Tapahtuman odotetaan tuovan Suomeen noin 200 konferenssivierasta. Puhujien joukossa on lentoyhtiöiden ja lentoasemien ylintä johtoa, muun muassa Qantasin CEO Alan Joyce , Ryanairin CCO David O’Brien , AirBalticin CEO Martin Gauss , Air Chinan VP & GM Zhihang Chi sekä Managing Director Vincent Harrison Dublinin lentoasemalta.

Joukossa on myös suomalaisia puhujia ja panelisteja. Finavialta mukana ovat toimitusjohtaja Kari Savolainen , Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ville Haapasaari , johtaja Joni Sundelin sekä Head of Route Development Timo Järvelä . Finnairia edustaa CCO Juha Järvinen .

– Konferenssi on hyvä mahdollisuus tuoda lentoliikennealan vaikuttajille esille Suomen asemaa porttina Euroopan ja Aasian välillä. Finavian lentoasemaverkosto tarjoaa lentoyhtiöille kilpailukykyisen pohjan tehdä liiketoimintaa. Ihmisten tarve liikkua lentämällä kasvaa kaiken aikaa, joten myös Suomessa lentoliikenteellä on paljon kasvumahdollisuuksia etenkin kansainvälisessä liikenteessä, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

– Toivotamme kansainväliset konferenssivieraat lämpimästi tervetulleiksi syksyiseen Helsinkiin, Sundelin toteaa.

Suomen lentoliikenteen infrastruktuuri on maailman kärkeä

Myös maailman talousfoorumin (WEF) tuoreen kilpailukykyraportin mukaan Suomen lentoliikenneinfrastruktuuri kuuluu laadultaan maailman parhaimmistoon. Raportin mukaan Suomessa on maailman yhdeksänneksi parhaiten palveleva lentoasemaverkosto. Talousfoorumin arviossa Suomen taakse jäävät muun muassa Norja, Ruotsi, Saksa ja Tanska.

Suomalaisten ulottuvilla on vaihtomatkustuksen ansiosta väestömäärään suhteutettuna ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalta lennetään noin 130 kohteeseen. Vaihtomatkustus lisää kysyntää Suomen lentoliikennemarkkinoilla sekä antaa mahdollisuuksia kasvattaa matkailuelinkeinoa.

Helsinki-Vantaa tarjoaa lyhyimmän reitin Euroopan ja Aasian välillä

Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan johtava vaihtolentoasema Euroopan ja Aasian välillä. Kilpailuedun tuo Helsingin maantieteellinen sijainti, joka tarjoaa lyhyimmän reitin Euroopan ja Aasian välillä. Nopeimmat lentoreitit Pohjois-Amerikasta Aasiaan kulkevat myös Helsingin kautta.

Lentoasemalla vierailee vuosittain yli 2 miljoonaa Aasian matkustajaa, ja määrä on koko ajan kasvussa. Helsinki-Vantaalta on tällä hetkellä 15 suoraa lentoreittiä ja 100 viikoittaista lentoa Aasiaan. Lentoasema on panostanut vaihtomatkustajien palveluihin ja lennonvaihtoaika Helsinki-Vantaalla on enimmillään 40 minuuttia.

Lyhyiden vaihtoaikojen lisäksi lentoasema tarjoaa muun muassa japanilaisille ja korealaisille automaattisen rajatarkastuksen ja kaikille matkustajille ilmaisen ja rajattoman wifi-yhteyden.

Kohti 20 miljoonaa matkustajaa

Helsinki-Vantaan lentoasema valmistautuu parhaillaan matkustajamäärien nousuun.

Finavian 900 miljoonan euron kehitysohjelman tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa sekä kansainvälisessä lentoasemien kilpailussa että Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Tavoitteena on palvella 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuonna 2020.

Myös Helsinki-Vantaan kaupallista valikoimaa on uudistettu. Viimeisen kahden vuoden aikana lentoasemalle on avattu lähes 70 uutta tai uudistettua myymälää ja ravintolaa.

Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeä ja sen avulla voidaan säilyttää suomalaisten hyvät lentoyhteydet ympäri maailmaa.

Euroopassa ilmatilanhallinnan kustannukset ovat jopa viisi miljardia dollaria korkeammat kuin Yhdysvalloissa. Kustannuksien alentamiseksi Euroopan unionissa rakennetaan yhteistä eurooppalaista ilmatilaa ja yhtenäistetään lentoasemien toimintatapoja ja järjestelmiä kilpailukykyisen lentoliikenteen turvaamiseksi. Samalla tavoitteena on lentoturvallisuuden parantaminen entisestään.

Asiaa käsiteltiin Finavian isännöimässä lentoasemien järjestön ACI:n kansainvälisessä kongressissa torstaina 24.9. Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

– Eurooppaan muodostettava yhtenäinen liikennealue vastaa kustannustehokkaalla tavalla tulevaisuuden lentoliikenteen tarpeisiin, kun matkustajamäärät kasvavat. Single European Sky –lainsäädäntö (SES) edellyttää osaltaan lennonvarmistuspalvelun tehostamista kaikissa Euroopan maissa. Tehostamisen ja kustannussäästöjen lisäksi SES-lainsäädäntö tähtää myös viiveettömään ja turvalliseen lentoliikenteeseen, joka huomioi paremmin ympäristönäkökohdat, sanoo lennonvarmistuspalveluista vastaava johtaja Raine Luojus Finavia Oyj:sta.

– Finavia on Euroopassa yksi tehokkaimmista palveluntuottajista, mutta palvelujen tuottaminen on kuitenkin tappiollista, sillä Helsinki-Vantaan ulkopuolella liikennemäärät ovat vähäisiä. Euroopan lennonvarmistuspalvelujen toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa ja Finavia on jo vuosien ajan parantanut lennonvarmistusliiketoimintansa kustannustehokkuutta. Pitkän aikavälin näkymänä on lennonvarmistuspalvelujen asteittainen vapauttaminen kilpailulle ja siten tehokkaimpien toimijoiden löytäminen markkinoille, Luojus kertoo.

Eurooppalaiset lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluita tuottavat yhtiöt tekevät yhteistyötä yhtenäisten toimintatapojen luomisessa. Lentoasemien yhteistyöjärjestö ACI vetää kehitysohjelmaa, joka koordinoi kaiken tutkimuksen ja kehityksen, mikä liittyy Euroopan lentoasemien käytäntöjen ja järjestelmien yhtenäistämiseen.

– Etappeja yhtenäisen liikennealueen muodostamiseksi on jo saavutettu. Viime vuonna Suomessa on jo toteutettu ilmatilauudistus ja tiivistetty yhteistyötä Viron lennonvarmistuksen kanssa. Tänä vuonna otetaan käyttöön Pohjois-Euroopan ilmatilalohkossa (NEFAB), johon Suomikin kuuluu, Free Route Airspace eli vapaan reitityksen ilmatila. Se mahdollistaa pohjoisessa lentoyhtiöille lentojen suunnittelun ja toteutuksen tehokkainta lentoreittiä, ja siten säästää polttoainetta sekä lentoaikaa. Lentoasemilla on tehty erilaisia toimintaprosesseihin liittyviä uudistuksia esimerkiksi jäänpoistoon ja operaatioiden suunnitteluun, sanoo Luojus.

Torstain kongressissa keskusteltiin myös kehitysohjelman seuraavista vaiheista, uusista hankkeista ja yhteistyömahdollisuuksista. SESAR-kehitysohjelman kautta on esimerkiksi mahdollista saada käynnistettäville hankkeille EU-rahoitusta.

Finavia on avannut Facebookissa tapahtuman, jossa matkustajat ja kentän henkilökunta voivat hakea kimppakyytiä tai ilmoittaa kyydistä lentoasemalle. Ensimmäiset kimppakyydit on ryhmässä jo sovittu.

Suurin osa lentomatkustajista pääsee näillä näkymin huomenna perille määränpäähänsä. Matkantekoon on kuitenkin hyvä varata normaalia enemmän aikaa, ja ruuhkiinkin on syytä varautua. Matkalle kannattaa pakata mukaan rento mieli ja kanssamatkustajat huomioiva asenne.

– Teemme kaikkemme, että mahdollisimman moni pääsisi matkalle mielenilmauksesta huolimatta. Kimppakyyti kentälle -sivu avattiin keskiviikkona, ja tapahtuma lähti käyntiin hyvin. On hienoa, että ihmiset ovat aktiivisia ja haluavat auttaa toisiaan, Finavian viestintäjohtaja Mikko Saariaho kiittelee.

Facebook-tapahtuman avaaminen liittyy Finavian haluun palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin myös poikkeavissa tilanteissa.

Finavia viestii tehostetusti koko viikon ja tiedottaa mielenilmauksen vaikutuksista verkkosivuillaan sekä Helsinki Airport -applikaatiossa ja vastaa asiakkaiden kysymyksiin Facebookissa ja Twitterissä.

Myös Finavian asiakaspalvelua Helsinki-Vantaalla on vahvistettu. Henkilökunnasta on ilmoittautunut vapaaehtoisten joukko, joka on perjantaina auttamassa ja neuvomassa matkustajia asiakaspalveluhenkilökunnan apuna.

– Finavian oppaat tunnistaa tummansinisestä työasusta ja vapaaehtoiset finavialaiset keltaisesta liivistä. Heidän puoleensa voi perjantaina kääntyä kaikissa omaan matkaan liittyvissä asioissa, Saariaho sanoo.

Myös keltaliiviset finavialaiset ovat kielitaitoisia, jotta myös kansainväliset matkustajat pääsisivät sujuvasti matkaan sekä lähtiessään Helsinki-Vantaalta että saapuessaan Suomeen.

Finavia palvelee matkustajia verkossa sekä lentoaseman neuvonnassa puhelimitse, sähköpostitse ja asiakaspalvelupisteessä. Kysymyksiin pyritään vastaamaan niin nopeasti kuin mahdollista.