Finavia

Finavian ja 90 miljoonaa matkustajaa vuodessa palvelevan Pekingin lentoaseman välinen työntekijävaihto-ohjelma käynnistyi lokakuussa. Tavoitteena on oppia kiinalaista palvelukulttuuria ja jalkauttaa opittua Suomen lentoasemille. Kiinalaiset ovat Helsinki-Vantaan nopeimmin kasvava matkustajaryhmä ja Finavian tulevien vuosien merkittävä kasvun lähde.

– Tämä on Finavialle ja myös Pekingin lentoasemalle ensimmäinen operatiivisen tason henkilöstölle järjestetty vaihto-ohjelma. On hienoa, että työntekijämme pääsevät tutustumaan maailman toiseksi suurimman lentoaseman arkeen ja toimintatapoihin paikan päällä. Luvassa on varmasti paitsi hyödyllinen, myös ikimuistoinen kokemus, Finavian henkilöstöjohtaja Kaarina Soikkanen kertoo.

Kahden viikon työjakson aikana finavialaiset tekevät töitä Pekingin lentoaseman eri yksiköissä ja tutustuvat näin Kiinan palvelukulttuuriin ja kiinalaismatkustajien tarpeisiin eri näkökulmista.

– Toivottavasti saamme kotiintuomisina uusia oivalluksia ja käytännön oppeja siitä, miten voimme palvella kiinalaisia Suomen lentoasemilla entistä paremmin, Soikkanen sanoo.

Finavia ja Kiinassa yli 40 lentoaseman toiminnasta vastaava Capital Airports Holding Company solmivat tammikuussa 2016 yhteistyösopimuksen, jonka myötä Helsinki-Vantaa ja Pekingin lentoasema solmivat sisarlentoasemasopimuksen. Työntekijävaihto on ensimmäisiä sopimuksesta poikineita konkreettisia toimenpiteitä.

– Pekingin lentoaseman henkilökuntaa saapuu vaihtoon lentoasemillemme ensi keväänä. Seuraava ryhmä lähtee Suomesta Pekingiin arviolta reilun vuoden päästä, Soikkanen kertoo.

Helsinki-Vantaalla kansainvälisen asiakaspalvelun huippuosaajia

Finavian kasvu suuntautuu vahvasti Kiinaan. Kiinalaismatkustajien määrä kasvoi Helsinki-Vantaalla 50 prosenttia vuosina 2014–2015, ja viime vuonna kiinalaiset oli Helsinki-Vantaan neljänneksi suurin ulkomainen kansallisuus. Kiinalaisten määrä on kasvussa myös Lapin lentoasemilla.

Finavia pyrkii tekemään kiinalaisten asioinnista mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Yksi keskeisistä haasteista on kielimuuri – harva kiinalaisturisti osaa englantia.

– Aloitimme kesällä kiinankielisen opaspalvelun, joka on otettu vastaan hyvin positiivisesti. Kiinalaisten liikkuminen kentällä on helpottunut huomattavasti, kun he voivat asioida omalla kielellään, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta kertoo.

Finavia on myös järjestänyt Helsinki-Vantaan työntekijöille kulttuurikoulutusta. Haapasaari kiittelee lentoasemahenkilökunnan palveluasennetta ja kertoo, että Helsinki-Vantaalla on töissä kansainvälisen asiakaspalvelun huippuosaajia.

– Lentoaseman työntekijöillä on ihailtava palveluasenne. Monet ovat perehtyneet kulttuureihin myös oma-aloitteisesti palvellakseen eri kansallisuuksia mahdollisimman hyvin esimerkiksi yhteisen kielen puuttuessa. Palvelualttiuden ansiosta olemme pärjänneet hienosti esimerkiksi asiakastyytyväisyystutkimuksissa. Iso osa menestyksestämme on lentoasemanhenkilökunnan ansiota, Haapasaari sanoo.

Helsinki-Vantaalla on kiinnitetty huomiota muun muassa kiinankielisten opasteiden ja kiinaa osaavan henkilökunnan määrään. Lisäksi lentoasemalla on kiinankieliset verkkosivut ja tilit Kiinan sosiaalisen median kanavissa Weibossa ja Youkussa.

– Hyvän palvelun ansiosta kiinalaiset saattavat lentää Helsinki-Vantaan kautta uudelleen, suositella meitä ystävilleen tai tehdä seuraavan Euroopan-matkansa Suomeen. Näin palveluosaamisesta hyötyy koko Suomi, Haapasaari sanoo.

Helsinki-Vantaa on Aasian-yhteyksien määrällä mitattuna Euroopan viidenneksi suurin lentoasema. Vuonna 2016 Helsinki-Vantaalta on 17 suoraa kohdetta Aasiaan. Kiinassa kohteita on viisi: Chongqing, Guangzhou, Peking, Shanghai ja Xi’an.

Finavia Oyj:n lentoasemien matkustajamäärät nousivat vuoden 2016 tammi-kesäkuussa 4,1 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Matkustajia oli yhteensä 10 156 366. Matkustajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti kansainvälisen matkustuksen vahvan kehityksen ansiosta. Myös kotimaan lentomatkustus on piristynyt vuoden takaisesta.

Finavian lentoasemilla oli vuoden 2016 tammi-kesäkuussa yhteensä 10,2 miljoonaa matkustajaa (9,8 miljoonaa 1−6/2015). Kesäkuun aikana matkustus kasvoi 2,5 %. Myönteinen kehitys johtuu kansainvälisen lentoliikenteen kasvusta Eurooppaan ja vaihtomatkustuksen matkustajamäärän kasvusta Aasian ja Euroopan välillä.

Liikenneilmailun laskeutumiset vähenivät alkuvuonna 1,6 %, mikä kertoo yhdessä matkustajamäärien nousun kanssa Suomessa operoivien lentokoneiden täyttöasteiden parantumisesta.

Lentoliikenteen kasvua vauhdittavan matkailun näkymistä ja työllistämisvaikutuksesta keskustellaan Finavian järjestämässä paneelissa SuomiAreenalla torstaina 14.7. Porin lentoasemalla klo 14. Mukana paneelissa ovat projektijohtaja Anna-Mari Ahonen (Suomen kasvukäytävä -verkosto), pääekonomisti Ralf Sund (STTK), johtajaPaavo Virkkunen (VisitFinland), kansanedustaja Ari Jalonen ja toimitusjohtaja Kari Savolainen (FInavia Oyj). Paneelia vetää päätoimittaja Markus Pirttijoki (Kainuun Sanomat).

Vaihtomatkustus kasvanut ennakoidusti

Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä kasvoi tammi-kesäkuussa 5,3 %, ja matkustajia oli 8,3 miljoonaa. Kansainvälinen matkustus kasvoi 5,1 % vuoden alusta lukien ja oli 7,0 miljoonaa. Edelleen kasvoi kansainväliseltä lennolta toiselle kansainväliselle lennolle vaihtavien matkustajien määrä. Kansainvälisten vaihtomatkustajien kasvu oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,4 %.

Finavian kaikkien lentoasemien kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärä sisältäen reitti- ja tilausliikenteen kasvoi tammi-kesäkuussa 3,5 % ja oli 7,3 miljoonaa.

-Kansainvälinen lentoliikenne on kasvanut hyvin koko alkuvuoden ja tulee myös jatkamaan kasvuaan, odotammekin ennätyksellistä vuotta. Kotimaan kasvun arvioidaan kuitenkin tasoittuvan loppuvuotta kohti, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

-Lentoliikenteen kansainvälisten matkustajien määrän kasvuun on syynä Helsinki-Vantaan vakiintunut asema lentoliikenteen solmukohtana Aasian ja Euroopan välisessä kasvavassa vaihtoliikenteessä sekä suorien reittien kehittäminen. Reittikehityksen kautta saavutettavuutemme, eli suorien ja vaihdollisten lentojen yhteenlaskettu määrä, on parantunut voimakkaasti. Vaihtomatkustajien ohella myös suomalaisten ulottuvilla on väestömääräämme suhteutettuna ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa, jatkaa Sundelin.

Kotimaan matkustajamäärät nousussa Lapin imussa

Matkustajien määrä kotimaanlennoilla on edelleen piristynyt vertailukauteen nähden. Matkustajia oli yhteensä 2,8 miljoonaa, mikä oli 5,9 % enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Lapin matkailulentoasemat (Ivalo, Kittilä, Rovaniemi ja Kuusamo) kasvattivat matkustajamääriään erinomaisen talvikauden ansiosta. Lapin kentille matkusti ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 528 330 matkustajaa, mikä oli 7,6 % enemmän kuin edeltävän vuoden tammi-kesäkuussa.

– Kotimaan matkustajamäärien hyvä kehitys on tullut erityisesti Lapin matkailun suosion noususta. Lapissa on onnistuttu houkuttelevan matkailutuotteen kehittämisessä ja saatu uusia reittiavauksia myös ensi talvelle. Yhä useampi matkustaja tuleekin Lappiin reittiliikennettä käyttäen. Vuositasolla sesongit heilauttavat matkustajamääriä paljonkin, mutta yleinen kehitys kotimaan lentomatkailussa on positiivisempaan suuntaan. On kuitenkin alueita, jotka kamppailevat lentoliikenteen kysynnässä muiden liikennemuotojen kanssa eikä matkustajia riitä lentokoneisiin, Sundelin sanoo.

Maakuntien lentoasemilla eniten matkustajia oli Oulussa (517 580), Rovaniemellä (239 660) ja Turussa (162 547).

Myös tavaraliikenteen määrä ilmassa on kasvanut. Tammi-kesäkuun aikana rahtia kuljetettiin lentokoneilla 89,6 tonnia, mikä oli 8,9 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Kansainvälisen rahdin osuus oli kaikesta lentoliikenteessä kuljetettavasta rahdista 97 %, 87,1 tonnia.

Tässä esitetyt muutosprosentit kuvastavat kehitystä vuoden 2016 tammi−kesäkuussa verrattuna vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon ellei toisin mainita.

Rovaniemen lentoaseman uudistukset 2015. Photo By: Finavia

Hollantilainen Voigt Travel tuo uusia charter-lentoja Hollannista Rovaniemen lentoasemalle kesäkaudella 2017.

Voigt Travel aloittaa lennot Amsterdamista Rovaniemelle ensi kesäkuussa. Matkustajia saapuu Hollannista Rovaniemen lentoasemalle kahdesti viikossa kesäkuun alusta heinäkuun loppuun.

– Lapin matkailulle tämä on erinomainen uutinen. Aikaisemmin olemme saaneet reittiavauksia talvikaudelle, mutta nyt tili on avattu myös Lapin kesään. Toivotamme Hollannista saapuvat matkustajat lämpimästi tervetulleiksi Suomen suveen ensi vuonna, toteaa johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Hollannissa on suunnitelmia hieman pidemmällekin. Voigt Travel aikoo lisätä Lapin-matkojen tarjontaa seuraavillekin vuosille ja tällöin lentoaikataulut laajennettaisiin koskemaan myös elo-syyskuuta.

– Koskemattomille ja turvallisille kohteille on entistä enemmän kiinnostusta. Samoin lyhempien lomien kysyntä on kasvussa. Pohjoisin osa Eurooppaa on yhä todella kaukana ja tuntematon paikka eurooppalaisille matkustajille, joten saavutettavuus on elintärkeää, sanoo Voigt Travelin toimitusjohtaja Cees van den Bosch .

Lennot operoidaan niin sanottuina kolmiolentoina: Amsterdam-Rovaniemi-Tromssa-Amsterdam. Osa matkustajista jatkaa matkaansa vielä Rovaniemeltä Norjaan.

Matkanjärjestäjä Lapin vetovoimasta: ”Pitää luoda mahtavia elämyksiä”

Voigt Travel on lentoineen tuttu näky Finavian lentoasemilla Lapissa. Yhtiö on operoinut Suomeen jo 13 vuotta ja se on kokeillut kesämatkoja aiemminkin. Tulevalla talvikaudella 2016–2017 Voigtilla on yli 50 charter-lentoa Lapin lentoasemille.

– Vuodesta 2003 olemme kasvattaneet Lapin-lentojemme määrää talvisin. Viime talvena meillä oli alueelle yhteensä 45 suoraa lentoa. Kesämatkoja teimme Rovaniemelle jo vuosina 2007 ja 2008, sanoo van den Bosch.

Voigt Travel on keskittynyt lähinnä pohjoismaisiin kohteisiin. Suomen-matkojen osalta yhtiö on Hollannin suurin matkanjärjestäjä. Sekä Voigt Travelin että Finavian tavoitteena on saada Lapin kesä kukoistamaan myös matkailun saralla.

– Lapin talvituotteet ovat tietenkin tunnetumpia, mutta pohjoisen kesän markkinoinnissa meillä suomalaisilla on vielä tekemistä. Voigt Travelin lanseeraus voi hyvin olla ensiaskeleita kesämatkustuksen kasvuun, sanoo Finavian Joni Sundelin.

– Voimme osaltamme vahvistaa kuvaa arktisesta kesästä: lennoillamme pääsee kaikkien Lapin ihmeiden äärelle. Toki meidän on vielä parannettava palveluamme sille tasolle, joka meillä on olemassa talvisin. Mikäli matkaa ei varata nimenomaan kohteen vuoksi, on pystyttävä luomaan mahtavia elämyksiä ja matkailutuotteita, jotka vastaavat tämän päivän vaativien matkustajien odotuksiin, van den Bosch sanoo.

Vastatakseen kasvavan lentoliikenteen tarpeisiin Finavia on tehnyt Lapin lentoasemilla mittavat 35 miljoonan euron investoinnit vuosina 2014–2016. Yksi suurimmista työmaista on Rovaniemen lentoasemalla parhaillaan käynnissä oleva kiitotieremontti. Uudelleenpäällystyksen vaikutuksista kesän lentoliikenteeseen voi lukea lisää Finavian verkkosivuilla:

Finavia Oyj on valinnut vuoden 2016 lentoasemaksi Oulun lentoaseman. Valintakriteereinä korostuivat taloudellisen tuloksen erinomainen kehitys ja asiakaslähtöisyys palveluiden kehittämisen ytimessä.

– Oulun lentoasemalla on onnistuttu tehostamaan toimintoja ja parantamaan taloudellisia tunnuslukuja merkittävästi jo useana vuonna peräkkäin. Oulussa kehittämisen ytimessä on asiakaslähtöisyys ja se näkyy korkeana asiakastyytyväisyytenä. Palveluiden kehittämisessä on edistytty vuosittain kohti yhteisiä tavoitteita. Tunnustus kuuluu ennen kaikkea Finavian ammattilaisille, jotka omalla panoksellaan tekevät hyvän kehityksen mahdolliseksi, sanoo toimitusjohtaja Kari Savolainen Finaviasta.

– Oulun lentoasema on toiseksi vilkkain lentoasema Suomessa. Matkustajamäärät ovat kehittyneet vakaasti ja tänä vuonna odotamme miljoonan matkustajan rajan rikkoutuvan. Finavia on tehnyt suuria panostuksia Oulun lentoasemalle 2000-luvulla sekä rahallisesti että toiminnallisesti ja mahdollistanut osaltaan liikenteen kehittymisen Oulussa. Teemme alueen toimijoiden kanssa yhdessä paljon töitä lentoliikenteen edellytysten parantamiseksi, sillä toimiva lentoasema ja hyvät yhteydet ovat tärkeä tuki alueen elinkeinoelämälle, Savolainen lisää.

Vuoden lentoasema valittiin nyt 26. kerran, ensimmäisen kerran valinta tehtiin vuonna 1990. Oulu on edellisen kerran valittu vuoden lentoasemaksi vuonna 2014. Oulussa lentoasema otettiin käyttöön vuonna 1953 ja vuonna 2015 sen kautta kulki 982 723 matkustajaa. Lentoaseman liikenne on ollut alkuvuoden hyvässä kasvussa (tammi-huhtikuu +4,6 %). Oulun lentoaseman päällikkönä toimii Liisa Sallinen.

Maailman talousfoorumi (WEF) on arvioinut Suomen lentoasemaverkoston kilpailukyvyltään maailman kärkeen ja esimerkiksi muita Pohjoismaita paremmaksi. Lentoasemat tukevat palvelu- ja hintatasonsa ansiosta lentoyhtiöiden kilpailukykyä Suomessa ja siten lentoyhteyksien kehittymistä.

Finavian johtamien ylilentojen määrä kasvoi alkuvuonna. Kaikkiaan ylilentoja oli maaliskuun loppuun mennessä lähes 9 000. Viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna ylilentojen määrä kasvoi runsaat 13 prosenttia. Lähi-idän lentoyhtiöiden tihentyvä reittiverkosto Pohjois-Amerikkaan vaikuttaa kasvuun tällä hetkellä eniten.

Finavian operoiman Suomen aluelennonjohdon johtamien ylilentojen määrä tammi-maaliskuu välisellä ajanjaksolla oli 8 927. Edellisvuonna kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ylilentoja oli 7 871. Verrattuna vuoden 2015 vastaavaan ajankohtaan ylilentojen määrä kasvoi 13,4 prosenttia. Eniten kasvua oli helmikuussa, jolloin ylilentojen määrä kasvoi peräti 27 prosenttia.

Ylilennolla tarkoitetaan lentoa, joka ei laskeudu Suomen maaperälle. Finavian lennonvarmistuspalvelut vastaavat Suomen ilmatilan hallinnasta ja tuottavat lentoreitti- ja lennonjohtopalvelut. Palvelut rahoitetaan Finavian liiketoiminnan tuotoilla.

Lähi-idän lentoyhtiöiden liikennöinti Suomen yllä kasvoi

Ylilentojen määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2002 ylilentoja johdettiin koko vuoden aikana runsaat 15 000, kun vuonna 2015 ylilentoja oli jo yli 36 000. Viime vuosina ylilennot ovat kasvaneet pääsääntöisesti vajaan 10 prosentin vuosivauhdilla.

Ylilentojen hyvään kehitykseen vaikuttavat monet seikat. Tällä hetkellä erityisesti Lähi-idän -lentoyhtiöiden liikennöinti Suomen yllä on kasvussa, sillä niiden Pohjois-Amerikan yhteydet kulkevat Suomen yli, ja reittivalikoima kasvaa jatkuvasti.

-Pitkällä aikavälillä Lähi-idän lentoyhtiöt lisäävät lentojen määrää Pohjois-Amerikan reiteillä. Siksi on odotettavissa, että ylilentojen määrä kasvaa myös vastaisuudessa. Lisäksi Suomen ilmatila on erittäin tehokas, ja siksikin houkutteleva lentoyhtiöille, arvioi Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus .

EU:n ilmailupolitiikan tavoitteena järkevät reitit ja tehokas lentoliikenne

Myös Euroopan unionin lentoliikennepolitiikka on lisännyt ylilentoja. EU:n Single European Sky -ohjelman (SES) myötä Eurooppaan on luotu lennonvarmistuspalveluiltaan aiempaa tehokkaampi, yhtenäistyvä ilmatila, jossa on yhdeksän ilmatilalohkoa. Suomi kuuluu Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon (North European Functional Airspace Block, NEFAB) yhdessä Norjan, Viron ja Latvian kanssa.

Lisäksi Suomessa toteutettiin vuonna 2014 ilmatilauudistus, ja 2015 otettiin käyttöön vapaan reitityksen ilmatila, jotka paransivat lentojen suunnittelua. Ilmatilauudistusten ansiosta koneet lentävät kulloinkin järkevintä reittiä ja optimaalisella lentokorkeudella. Aikaisempaa suoremmat reitit säästävät ajan lisäksi polttoainetta. Hyvin suunnitelluilla lentoreiteillä vähennetään siis myös lentoliikenteen kasvihuonepäästöjä.

Euroopan yhtenäistyvän ilmatilan uudistaminen jatkuu edelleen. EU valmistelee parhaillaan SES 2+ -ohjelmaa, joka muun muassa avaisi lennonvarmistuksen tukipalvelut kilpailulle. Finavian lennonvarmistusosaamiselle tämä tarkoittaisi laajempia markkinoita. Ohjelma on parhaillaan Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston käsiteltävänä.

Tutustu myös Finavian alkuvuoden tulokseen Finavia Oyj:n osavuosikatsaus Q1/2016

Helsinki-Vantaan laajennuksen peruskivi muurattiin maanantaina 25. huhtikuuta 2016. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi liikenne-ja viestintäministeri Anne Berner. Kyseessä on lentoaseman seitsemäs laajennus, jolla valmistaudutaan palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuonna 2020.

Finavian kehitysohjelma tähtää Helsinki-Vantaan palvelutason nostamiseen ja sen kilpailuaseman vahvistamiseen Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä. Tänään muurattiin lentoaseman kaikkien aikojen suurimman laajennuksen peruskivi

Helsinki-Vantaata laajennetaan sen 64-vuotisen olemassa olonsa aikana nyt seitsemättä kertaa. Kyse on tällä kertaa jätti-investoinnista. Tammikuussa käynnistyneiden kehitysohjelman laajennustöiden kustannusarvio on noin 400 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Finavian, noin 900 miljoonan euron rakennushanke on yksi Suomen suurimmista.

– Helsinki-Vantaasta on vuosien saatossa kehittynyt lukuisia kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia voittanut lentokenttä, josta me suomalaiset voimme olla ylpeitä. Lentoasemastamme on suunnitelmallisen työn tuloksena kehkeytynyt Pohjois-Euroopan johtava kenttä ja merkittävä vaihtoliikenteen solmukohta, sanoi Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen peruskiven muuraustilaisuudessa Vantaalla.

– Kun kehitämme Helsinki-Vantaata, siitä hyötyvät kaikki suomalaiset. Lentoyhteydet ympäri maailmaa paranevat, ja matkailulla on piristävä vaikutus koko maamme talouteen ja työllisyyteen. Hyvän maantieteellisen asemansa, maailmanluokan palveluidensa ja lumiosaamisensa ansiosta lentokenttämme hyödyttää myös eurooppalaisten liikkumista ja lentoyhteyksiä, hän jatkoi.

Terminaalin laajennusosan on suunnitellut kansainvälistä tunnustusta saanut suomalainen arkkitehtitoimisto PES-Arkkitehdit. Sama yritys on suunnitellut myös muun muassa Helsinki-Vantaan vuosina 1996 ja 1999 valmistuneet laajennukset.

– Suunnittelun kautta halutaan tuoda esille suomalaista osaamista ja arkkitehtuuri-ilmettä. Runsas lasin ja puun käyttö tuovat matkustajatiloihin valoisuutta ja luonnonläheisyyttä, kertoo pääsuunnittelija Tuomas Silvennoinen .

Laadukkaalla arkkitehtuurilla halutaan jättää matkustajien mieleen positiivinen ja muista maailman kentistä erottuva muistijälki, joka saa matkustajan lentämään yhä uudelleen Helsingin kautta.

– Lentoasemaan liittyy paljon tunteita: matkan odotusta ja muistoja, iloa ja väsymystä, jälleennäkemisiä ja hyvästejä. Nämä lähdön ja paluun tunnelmat ovat terminaalin sielu. Sielu syntyy myös rakenteista ja materiaaleista: ihmisten toiminnasta ja arvostuksesta rakennusta kohtaan, Silvennoinen pohtii.

Helsinki-Vantaan työmaalla ahertaa tällä hetkellä noin 350 rakentajaa. Tämän lisäksi kehitysohjelma työllistää moninkertaisen määrän ihmisiä muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaaleja ja -tarvikkeita valmistavissa tehtaissa ja työpajoissa ympäri Suomen. Kaikkiaan rakennusaikainen työllisyysvaikutus on 14 000 henkilötyövuotta.

Hankkeen pääurakoitsijoina toimivat kokeneet suomalaiset rakennusyhtiöt Destia ja Lemminkäinen.

Laajentamisen myötä Helsinki-Vantaalla valmistaudutaan palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuoteen 2020 mennessä.

Terminaalin pinta-ala kasvaa 45 prosenttia, matkatavaran käsittelykapasiteetti nousee noin 50 prosenttia ja laajarunkokoneiden siltapaikat tuplaantuvat. Kaiken kaikkiaan lentoaseman palveluita ja lentoliikenteen infrastruktuuria parannetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Lisätilojen rakentaminen ja käyttöönotto, uusien palvelujen lanseeraus ja matkustuksen sujuvoittaminen tapahtuvat vaiheittain.

Seuraavat vaiheet

Ensimmäiseksi, jo noin 1 ½ kuukauden kuluttua, kesäkuussa 2016 käyttöön saadaan hieman lisää kapasiteettia. Tuolloin non-Schengen-alueelle avataan uutta odotustilaa sekä lisää linjoja rajatarkastukseen ja vaihtomatkustajien turvatarkastukseen.

Vuoden päästä kesällä 2017 terminaaliin avataan uusi eteläsiipi, ensimmäiset uudet laajarunkokonepaikat sekä uudistunutta asematason infrastruktuuria.

Tämän jälkeen työt etenevät länsisiiven rakentamisella. Myös Euroopan- ja kotimaanlentojen palvelutasoa on tarkoitus nostaa.

Suunnittelupöydällä on myös nykyisen kakkosterminaalin laajentaminen terminaalin edustalla sijaitsevalle joukkoliikenne- ja pysäköintialueelle. Näin lähtöselvitys, turvatarkastus ja matkatavaroiden luovutus voitaisiin keskittää yhteen lähtö- ja tuloaulaan.

Helsinki-Vantaan historiasta

Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin vuonna 1952 Helsingin olympialaisiin. Lentoasemalla oli tuolloin yksi kiitotie ja terminaalina toimi puuparakki, joka sittemmin on purettu.

Nykyinen matkustajarakennus avattiin vuonna 1969, jonka jälkeen sitä on laajennettu useaan otteeseen. Lentoliikennettä palvelee tänä päivänä kolme kiitotietä.

Finavian lentoasemien matkustajamäärät nousivat vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 5,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Helsinki-Vantaalla kansainvälinen matkustus kasvoi 6,4 prosenttia. Myös kotimaan lentomatkustus on jatkanut hyvää kasvuaan ja nousi 8,0 prosenttia erityisesti piristyneen Lapin matkailun ansiosta.

Finavian lentoasemilla oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhteensä 4 917 672 matkustajaa (4 644 491 matkustajaa 1−3/2015). Matkustajamäärät nousivat 5,9 % vuoden 2015 tammi−maaliskuuhun verrattuna.

Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentoliikenne jatkoi kasvuaan

Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta matkusti tammi−maaliskuussa yhteensä 3 922 841 henkilöä (3 674 973), mikä oli 6,7 % enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2015. Reittiliikenne kasvoi 7,3 %.

Finavialle strategisesti keskeinen kansainvälinen vaihtomatkustus kehittyi maltillisemmin alkuvuonna ja matkustajien määrä kasvoi 2,0 %. Aasian suunnasta suhteellisesti eniten kasvua nähtiin Kiinasta matkaavien kansainvälisten vaihtomatkustajien osuudessa.

”Lentoliikenteen alkuvuosi on ollut Suomessa vahva. Odotamme myös kansainvälisen vaihtoliikenteen kasvun vauhdittuvan vuoden loppua kohden, kun kaukoreiteille tulee uutta tarjontaa”, Finavian lentoasemaverkostosta sekä markkinoinnista ja myynnistä vastaava johtaja Joni Sundelin .

Kotimaassa Lapin vetovoima nostaa matkustajamääriä

Kotimaan lennoilla matkusti alkuvuonna 1 537 996 henkilöä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli 1 423 833. Matkustajamäärä kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 8,0 %.

Hyvä nousu kotimaan liikenteessä on erityisesti Lapin vetovoiman kasvun ansiota. Lapin matkailulentoasemien matkustajamäärät kasvoivat yhteensä 13,5 %. Kansainvälinen matkustajamäärä Lapissa kasvoi 25,4 %. Uusien reittiavausten myötä Lappiin suuntautuvan matkailun odotetaan kasvavan myös seuraavana talvikautena. Matkustajia Lappiin tulee entistä enemmän reittiliikenteellä Helsinki-Vantaan kautta.

”Kotimaan lentoliikenteen määrät ovat vaihdelleet viime vuosina kilpailutilanteen ja taloustilanteen muutosten mukana. Kotimaassa on erottautumassa selvästi tiettyjä alueita, joissa lentoliikenne voi hyvin. Esimerkiksi Lapissa on nähty, mitä voidaan saavuttaa määrätietoisella yhteistyöllä. Lapin alueen matkailutoimijoiden kanssa tehdyt ponnistelut kantavat nyt hedelmää, kun liikenne kasvaa”, Sundelin toteaa.

Kotimaan liikenne kasvoi hyvin Lapin ohella myös Kokkola-Pietarsaaressa, Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa.

Myös rahtiliikenteen määrä on kasvanut. Edelliseen vuoteen verrattuna rahtia liikkui taivaalla 5,8 % enemmän.

 

Finavia peruskorjaa tulevana kesänä lentoaseman rullausteitä ja etäjäänpoistoaluetta. Huhtikuussa 2016 käynnistyvien töiden arvioidaan valmistuvan lokakuussa 2016. Korjaustöillä ei ole vaikutusta lentoaseman operatiiviseen toimintaan tai lentoliikenteen kapasiteettiin.

–        Peruskorjaukset valmistavat Helsinki-Vantaata kasvavaan lentoliikenteen määrään ja varmistavat lentoaseman sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen. Finavian käynnissä olevan mittavan laajennushankkeen myötä valmistaudumme palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuonna 2020. Infrastruktuurin on oltava kilpailukykyisessä ja kustannustehokkaassa kunnossa nykyisille ja uusille lentoyhtiöasiakkaillemme, Finavian tekninen johtaja Henri Hansson sanoo.

Finavia tekee peruskorjauksia lentoaseman rullausteillä Z ja W sekä etäjäänpoistoalueella 6. Rullausteitä ja etäjäänpoistoaluetta jyrsitään ja ne päällystetään uudelleen. Lisäksi sähkö- ja valojärjestelmiä uusitaan ja viemäreitä korjataan.

–        Rullaustie W:n sekä etäjäänpoistoalue 6:n korjattavat osuudet ovat nyt ensimmäistä kertaa työn alla 14 vuotta valmistumisensa jälkeen. Rullaustietä Z on viimeksi korjattu kevyesti vuonna 2007. Peruskorjauksen tavoitteena on jatkaa rullausteiden käyttöikää jopa 15 vuodella, Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtajaHeini Noronen-Juhola Finaviasta sanoo.

Samaan aikaan Finavia suorittaa kiitoteiden 04R-15 eli kiitoteiden 1 ja 2 välisellä risteysalueella kesällä 2015 toteutetun remontin viimeisteleviä töitä.

Rullausteiden ja etäjäänpoistoalueen peruskorjaukset toteutetaan vaiheittain. Huhtikuussa 2016 käynnistyvät työt kestävät noin puoli vuotta. Investoinnin arvo on lähes 17 miljoonaa euroa. Päällystysurakan toteuttaa Lemminkäinen Infra Oy.

Ei vaikutuksia lentoliikenteen kapasiteettiin

Korjaustöillä ei ole vaikutusta Helsinki-Vantaan operatiiviseen toimintaan tai lentoliikenteen kapasiteettiin. Kaikki lennot pystytään operoimaan normaaliin tapaan.

Myös vaikutukset kiitoteiden käyttöön ovat vähäisiä. Rullausteillä ja etäjäänpoistoalueella tehtävät työt eivät vaikuta kiitoteiden käyttöön lainkaan.

Kiitoteiden 04R-15 risteyskohdassa suoritettavat viimeistelevät työt suoritetaan touko-kesäkuun vaihteessa yöaikaan. Kaksi viikkoa kestävien töiden aikana lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin on käytössä kiitotie 3. Työt eivät vaikuta lentoliikenteen sujuvuuteen, mutta lentokonemelua voi esiintyä yöaikaan normaalia enemmän Keravan suunnalla, erityisesti Keravan keskustan alueella.

Matkustajat ovat valinneet Finavian operoiman Helsinki-Vantaan lentoaseman parhaaksi pohjoiseurooppalaiseksi kentäksi. Tunnustus perustuu Skytraxin kansainväliseen lentokenttätutkimukseen, johon osallistui yli 13 miljoonaa lentomatkustajaa.

– Helsinki-Vantaa on jo lähes 20 vuoden ajan kuulunut lentokenttien parhaimmistoon. Skytraxin palkinto on osoitus siitä, että lentoaseman toiminta ja palvelut ovat korkealla tasolla, iloitsee lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Finavian tavoitteena on, että Helsinki-Vantaan asema Euroopan suosituimpien vaihtokenttien joukossa vahvistuu edelleen, kun lentoasema valmistautuu palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Käynnissä oleva 900 miljoonan euron kehitysohjelma tähtää Helsinki-Vantaan vahvuuksien säilyttämiseen. Lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja maailmanluokan palvelut säilyvät myös matkustajamäärien kasvaessa.

Haapasaari kiittää lämpimästi koko lentoaseman henkilöstöä. Hänen mukaansa palkinto perustuu kentällä eri yrityksissä työskentelevien noin 15 000 työntekijän tekemään hyvään työhön. He huolehtivat vuorokauden ympäri siitä, että asiakkaat saavat ystävällistä palvelua, kentän toiminta on sujuvaa ja palvelut pelaavat kaikissa tilanteissa.

Yli kolmannes haluaa elämyksiä ja itsensä hemmottelua

Kansainvälisten lentokenttävertailujen lisäksi monipuoliset asiakastutkimukset ovat merkittävä osa Finavian lentoasemien kehittämistyötä. Viime vuonna Helsinki-Vantaalla tehtiin jopa kahdeksaa erilaista tutkimusta.

Tietoa kerättiin muun muassa kyselytutkimuksilla terminaalissa, syvähaastatteluilla, mystery shoppingilla ja reaaliaikaisesti toimivilla tiedonkeruulaitteilla. Tietoa hankitaan esimerkiksi matkakohteista ja siitä millaisia matkustajat ovat. Lisäksi tutkitaan matkustuksen kehittymistä, matkustajien käyttäytymistä, tyytyväisyyttä ja tarpeita lentoasemalla.

– Tutkimusten perusteella matkustajat jakaantuvat neljään ryhmään: elämyksistä ja itsensä hemmottelusta kiinnostuneisiin asiakkaisiin (34 %), nopeaa ja tehokasta palvelua arvostaviin matkustajiin (26 %), rutiinimatkustajiin (22 %) sekä tuttuutta ja selkeyttä arvostaviin turvallisuushakuisiin matkustajiin (18 %), sanoo Haapasaari.

Eri matkustajatutkimusten tulosten perusteella kohderyhmien tarpeet otetaan huomioon palveluita kehitettäessä.

– Tänä vuonna kartoitamme usein matkustavien eli niin sanottujen frequent flyerien toiveita ja tarpeita. Frequent flyereita Helsinki-Vantaan matkustajista on 33 prosenttia, Haapasaari toteaa.

Finavia tutkii myös matkustajien kaupallista käyttäytymistä. Näin on saatu selville, että käyttäytymisessä on isoja eroja kansallisuuksittain. Tyypillisesti suurimpia ostoksia Helsinki-Vantaalla tekevät kiinalaiset ja venäläiset matkustajat.

Taustatietoa Skytraxin tutkimuksesta

Skytraxin tutkimuksessa matkustajat äänestävät mielestään parasta lentokenttää. He arvioivat lentoasemien palveluiden toimivuutta ja laatua lähes 40:n eri mittarin perusteella aina lähtöselvityksestä lähtöportille asti. Arvioitavia osa-alueita ovat esimerkiksi turvatarkastus, jatkolennot, passintarkastus ja ostokset.

Skytrax on riippumaton ja voittoa tuottamaton organisaatio, joka on vuodesta 1999 alkaen tehnyt kansainvälisten lentokenttien vertailututkimusta (World Airport Survey). Organisaatio ei saa toimintaansa ulkopuolista rahoitusta tai mitään maksuja lentokentiltä tai muilta tahoilta. Palkinto perustuu matkustajien antamiin arvioihin.

Kesäkuun 2015 ja helmikuun 2016 välillä kyselyyn vastasi 13,25 miljoonaa henkilöä, jotka edustivat 106 eri kansallisuutta. Tutkimuksessa oli mukana 550 lentoasemaa eri puolilta maailmaa .

Maailman parhaaksi kentäksi valittiin Singapore Changi ja Euroopan parhaaksi Münchenin lentoasema. Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan paras lentoasema.

Helsinki-Vantaan palkinnot

Skytraxin World Airport Awards -verkkosivut