Lappeenrannan uudelta lentoasemalta lähti ensimmäinen lento etelään

Kuvaaja: Katja Tiikasalo

Kuvaaja: Katja Tiikasalo

Kireää pakkasta ja lumipyryä uhmaten ensimmäinen lento Lappeenrannan yksityiseltä lentokentältä lähti aamulla kohti etelää. Lomamatkojen charterkoneessa matkusti 140 lomailijaa kohti Kanariansaaria.

Lappeenrannan lentoasema siirtyi vuodenvaihteessa Finavialta Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton yhteisen säätiön omistukseen. Ensimmäinen lento Lappeenrannan lentoasemalta lähti ajallaan tiistaina 19.1. aamutuimaan. Lomamatkojen eli Primera Holidays Oy:n charterlento vei 140 matkustajaa viikoksi Gran Canarialle. Lomalle lähtijät olivat pääasiassa aikuisia, mutta myös muutama lapsiperhe oli mukana. Paluulento Lappeenrantaan on viikon päästä.

Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti on silminnähden tyytyväinen ensimmäisen lennon noustua. Lentoasematoiminta on tiukasti säädeltyä. Vaikka kentän henkilökunta siirtyi Finavialta suoraan Lappeenrannan lentoaseman palvelukseen, on kentän avaaminen teettänyt Petteri Lehden mukaan paljon töitä.  – Olemme tehneet ympäripyöreitä päiviä saadaksemme kentän lupa-asiat kuntoon määräaikaan mennessä. Trafin edustajat tarkastivat kentän viime viikolla ja lupa kentän toimintaan saatiin eilen maanantaina.

Lehden mukaan Lappeenrannan lentoasema tavoittelee asiakkaita noin kahden tunnin säteeltä –Toivomme jatkossa matkustajia lappeenrantalaisten lisäksi muista lähikaupungeista aina Etelä-Savoa ja Pietaria myöten. Pieni ja ketterä kenttä helpottaa matkalle lähtöä kun pitkät siirtymämatkat ja mahdolliset yöpymiset ennen matkaa ja matkan jäävät pois. Terminaalin pieni koko on myös eduksi lapsiperheille, iäkkäille ja liikuntaesteisille matkustajille, Lehti lisää.

Lappeenrannasta lähtee tällä hetkellä charterlentoja mm. Kanariansaarille, Portugaliin ja Turkkin. Lentokenttäyhtiö käy neuvotteluja reittilentojen avaamiseksi kevään aikana.

Lisätietoja:

www.lppairport.fi

Icelandair lisää merkittävästi lentoja Helsingistä kesäkaudella 2016 ja uudet kohteet Pohjois-Amerikassa ovat Chicago ja Montreal

ugwlrafj82w5zkigjec7

Yhtiö kasvaa ja uudet Pohjois-Amerikan kohteet ovat Chicago 15. maaliskuuta ja Montreal 19. toukokuuta 2016 alkaen. Montreal on yhtiön sesonkikohde syksyyn saakka. Icelandair lentää Helsingistä ympärivuotisesti ja tarjoaa 14 suoraa viikkovuoroa, kahdesti päivässä koko kesäkauden, yksi aamulla ja toinen iltapäivällä.

Lento Islantiin kestää hieman yli 3 tuntia ja nopean koneenvaihdon jälkeen on tarjolla suorat lennot kaikkiin 16 kohteeseen. Icelandair tarjoaa nopeimman ns. one stop yhteyden kaikki kohteisiin Atlantin ylittäjille. Asiakkailla on myös mahdollisuus tehdä 1-7 vuorokauden Stopover pysähdyksen samalla lentohinnalla, ja yhtiö sallii myös kaikkien kohteidensa yhdistelmät.

Helsingin reitti on 2016 ympärivuotinen ja sen lisäksi tarjolla on päivittäiset codeshare lennot yhteistyössä Finnairin kanssa Tukholman ja Oslon kautta. Suora reitti on vakiintunut ja reitti kasvaa myös Aasiasta tulevan kauttakulkuliikenteen myötä. Suomeen ja Helsinkiin tulee merkittävä määrä Amerikkalaisia ja Kanadalaisia matkailijoita Islannin kautta.

“Icelandair tuote on laadukas ja lentoajat ovat lyhyitä. Koneenvaihto Islannissa sujuva ja viihtyvyyttä koneissamme lisää hyvä tax free tarjonta sekä jokaisen istuimen maksuton viihdekeskus. 2 x 23 laukkua kulkee maksutta Atlantin yli. Islantiin voi ottaa mukaan yhden maksuttoman laukun, ja käsimatkatavara kuuluu myös hintaan.

WiFi toimii hyvin, veloitamme sen käytöstä maltillisesti ja se takaa hyvän toimivuuden. Ruoasta veloitamme kohtuullisesti, laatu on hyvä ja alkoholittomat juomat maksuttomia. “ sanoo Icelandair maajohtaja Pekka Mäkinen.

Icelandair tekee codeshare yhteistyötä myös JetBluen ja Alaska Airlinesin kanssa. Kanadassa yhteistyökumppanina on Kanadan toiseksi suurin lentoyhtiö, WestJet.

Icelandair verkostossa on 2016 yhteensä 39 kohdetta, joista 16 Pohjois-Amerikassa. Uutuus Chicago sekä Boston, Washington D.C., New York (JFK ja Newark), Orlando, Minneapolis/St. Paul, Denver, Seattle, Anchorage ja Portland. Kanadassa Toronto, Halifax, Vancouver Edmonton ja Montreal.

Lisätiedot :www.icelandair.fi

Finnair järjesti rahoituksen kolmannelle A350-lentokoneelleen

A350_XWB_FINNAIR_FIRST_FLIGHT_01

Finnair on järjestänyt BNP Paribasin kanssa rahoituksen kolmannelle A350-900 XWB -koneelleen, jonka se otti vastaan 30.12.2015. Noin 135 miljoonan euron suuruinen rahoitus toteutettiin ns. Japanese Operating Lease with Call Option (JOLCO) -rakenteella, jossa rahoitus käsitellään Finnairin IFRS-kirjanpidossa lainana ja kone omistettuna.

”Olemme tyytyväisiä uusimmalle A350-900-koneellemme saamaamme erittäin kilpailukykyiseen, täyden markkina-arvon rahoitukseen. Järjestelyyn osallistui sijoittajia ydinmarkkina-alueiltamme Euroopasta ja Aasiasta, ja se on jälleen osoitus rahoittajien luottamuksesta Finnairiin sekä A350-laivastoon kasvustrategiamme keskeisenä osana”, toteaa Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Järjestely on osa Finnairin kaukoliikenteen laivastouudistuksen monipuolista rahoitussuunnitelmaa. Laivastouudistuksessa Finnair hankkii 19 uutta Airbus A350-900 XWB -lentokonetta vuosina 2015–2023. Kuten aiemmin on ilmoitettu, kahdesta jo toimitetusta sekä kahdesta myöhemmin vuosina 2016 ja 2017 toimitettavasta A350-koneesta on solmittu myynti- ja takaisinvuokraussopimukset GECASin kanssa.

Finnairin ensimmäiset A350-koneet ovat siirtyneet Shanghain, Pekingin ja Bangkokin reittiliikenteeseen. Seuraavien A350-koneiden kohteet ovat Hongkong ja Singapore.

Finavian lentoasemilla uusi matkustajaennätys – 20 miljoonaa rikki

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kasvoivat ensimmäistä kertaa yli 20 miljoonaan matkustajaan. Nousua nähtiin sekä kotimaan liikenteessä että kansainvälisessä lentomatkustuksessa, minkä ansiosta Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi lähes Helsingin asukasluvun verran uuteen ennätykseen, yli 16 miljoonaan matkustajaan. Rovaniemi ylsi kaikkien aikojen matkustajaennätykseensä ja Oulussa päästiin taas miljoonaluokkaan. Lapin matkailu on elpymässä huippuvuosien tuntumaan.

Finavian lentoasemilla oli vuonna 2015 yhteensä 20 083 297 matkustajaa (19 691 612 vuonna 2014), mikä oli 2,0 % viime vuotista enemmän. Kotimaan lennoilla lensi 26 % ja kansainvälisillä lennoilla 74 % matkustajista.

Myös Lapin lentoasemilla paukkuivat pakkasten ohella ennätykset. Lapissa on palattu matkustajamäärissä huippuvuosien tuntumaan, kun matkustajamäärä ylitti miljoonan rajapyykin, ollen 1 007 011 (973 953 vuonna 2014). Edellisen kerran miljoonan matkustajan raja on ylittynyt Lapissa vuonna 2008.

Vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä kaikilla lentoasemalla matkustajia oli yhteensä 5 057 573 (4 830 179 matkustajaa 10–12/2014). Edellisvuoden loka−joulukuuhun verrattuna kasvua oli 4,7 %.

Kansainvälinen lentomatkustus jatkaa kasvuaan
Kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustajamäärä nousi vuoden 2015 aikana 1,5 % ja oli 14,9 miljoonaa (14,6).

Helsinki-Vantaan lentoaseman koko vuoden matkustajamäärä nousi 3,0 % edellisvuoteen verrattuna ja oli joulukuun lopulla 16 422 266 (15 948 838) miljoonaa. Lentoasema houkutteli 473 428 uutta matkustajaa edellisvuoteen verrattuna. Kansainvälisten matkustajien määrä nousi 2,9 % ja kotimaan matkustuksessa nähtiin nousua 3,4 %

Loka−joulukuussa Helsinki-Vantaan kautta kulki 4,0 miljoonaa matkustajaa. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli huimat 5,5 %.

Kokonaisuudessaan vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla nousi 3,1 % edellisestä vuodesta ollen 2,6 miljoonaa (2,5). Eniten matkalaisia Aasian suunnasta liikkui Helsinki-Vantaalla Japanista ja Kiinasta.

”Lentoliikenteen kysyntä on edelleen kovassa nosteessa ja me olemme vahvasti kasvussa mukana, mistä kertoo ennätyksellinen matkustajamäärä. Uskomme, että vaihtoliikenteen kasvu Euroopan ja Aasian välillä jatkuu hyvänä myös ensi vuonna. Meille merkittävä askel asemamme vahvistamisessa oli muun muassa yhteistyösopimuksen solmiminen Aasian suurimman lentoaseman kanssa. Myös Lapin vetovoima matkailukohteena näkyy lentoliikenteen luvuissa”, toteaa johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Kotimaan matkustajamäärät lähteneet nousuun
Vuonna 2015 kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä nousi 3,3 % ja matkustajia oli 5,2 miljoonaa (5,0). Neljännellä vuosineljänneksellä kotimaan matkustajamäärät nousivat 8,7 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

”Kotimaan lentoliikenne näyttää piristymisen merkkejä jo toista vuotta peräkkäin. Kasvukeskuksissa sijaitsevat vilkasliikenteiset lentoasemat kasvattivat matkustajamääriään hyvin, mutta valmiiksi vähäliikenteisten kenttien kysyntä väheni edelleen. Lentäminen on vahvimmillaan mitä pidemmistä etäisyyksistä puhutaan. Lyhyillä etäisyyksillä matkustajat valitsevat lentämisen sijasta mieluummin oman auton sekä bussi- ja raideliikenteen väliltä”, Sundelin toteaa.

Maakuntalentoasemista matkustajamäärät nousivat koko vuonna vauhdikkaimmin Rovaniemellä, jossa oli 478 347 (444 561) matkustajaa. Rovaniemen matkustajamäärä ylsi omaan ennätykseensä. Kotimaan liikenne nousi hyvin myös Oulussa, Kokkola-Pietarsaaressa ja Turussa. Oulussa lentoliikenne on elpynyt miljoonaluokkaan.

Lapin matkailulentoasemilla (Ivalo, Enontekiö, Kemi-Tornio, Kuusamo, Rovaniemi ja Kittilä) liikenne on lähtenyt hyvään kasvuun. Lappi houkutteli talvilomalaisia ennätysmäisen paljon, kun miljoonan matkustajan raja ylitettiin. Rovaniemi, Ivalo ja Enontekiö nostivat talvikauden turistimääriä.

Kaupallisen liikenneilmailun laskeutumisten määrä laski edelleen viime vuonna 113 290 operaatioon, mikä oli 1,7 % edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärät eivät ole vähentyneet suhteutettuna laskeutuneiden koneiden määrään, mikä tarkoittaa että lentoliikenne on aiempaa tehokkaampaa lentokoneiden korkeiden täyttöasteiden sekä koneiden kasvaneen koon vuoksi.

Tilastot vuoden 2015 lentoliikenteestä löydät sivuilta http://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta/tilastot/2015/

Harrasteilmailulle uusi turvallisen toiminnan malli

2016-01-12 15_39_53-19477-Harrasteilmailun_turvallisuusprojektin_loppuraportti_1_2016.pdf - Nitro Re

Harrasteilmailun turvallisuus on huolestuttanut viime vuosien heikentyneen turvallisuustilanteen takia. Trafi on luonut yhdessä muiden ilmailun toimijoiden kanssa Suomen harrasteilmailun turvallisuustyölle uuden toimintamallin.

Toimintamalli tukee harrasteilmailujoita turvallisuustyössä ja luo Trafille selkeän toimintatavan turvallisuustyön tukemiseen.

Harrasteilmailun turvallisuusprojekti tuotti tuloksia turvallisuustyön tueksi

Harrasteilmailun turvallisuusprojekti käynnistettiin liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta 20.4.2014 tapahtuneen Jämijärven onnettomuuden seurauksena tehdyn harrasteilmailun riskikartoituksen jälkeen. Hieman yli vuoden aikana projekti tuki harrasteilmailuyhteisöä turvallisuustyökalujen suunnittelussa ja niiden käyttöönotossa.

”Trafi, Finavia, Ilmatieteen laitos, Suomen ilmailuliitto ja Suomen Moottorilentäjien Liitto ovat sitoutuneita toimimaan uuden toimintamallin mukaisesti” kertoo johtava asiantuntija Heli Koivu.

Turvallisuusprojektin keskeisiä tuloksia ovat  mm. turvallisen toiminnan mallin kehittäminen ilmailukerhoille sekä  analyysiyhteistyöllä SIL:in ja SMLL:n vapaaehtoisten analyytikkojen kanssa tehdyt turvallisuustiedotteet. ”Harrasteilmailujoiden koulutuksen tueksi ja hyvän tiedon jakamiseksi on myös perustettu koulutusmateriaalipankki, josta löytyy esimerkiksi kattava ja käytännönläheinen sääoppipaketti sekä tukimateriaalia ultraopettajille ja tarkastuslentäjille” kertoo Koivu.

Projekti tehtiin tiiviissä yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton (SIL), Suomen Moottorilentäjien Liiton (SMLL), Finavian ja Ilmatieteen laitoksen (IL) kanssa. Mukana on ollut suuri määrä vapaaehtoisia ilmailun harrastajia ja vaikuttajia.

Lisätietoja

Harrasteilmailuprojektin loppuraportti (linkki raportti)

Lisätietoa harrasteilmailun turvallisuusprojektista

Airbus ylittää vuoden 2015 tavoitteensa

b428a81ee191f38e_800x800ar

Lentokoneiden toimitusmäärä korkeammalla kuin koskaan aiemmin

Airbus on ylittänyt vuoden 2015 tavoitteensa ja toimittanut ennätysmäärän lentokoneita: 635 lentokonetta 85 asiakkaalle, joista 10 on uusia. Airbusin toimitusmäärät kasvoivat jo 13. vuotena peräkkäin. Edellinen 629 koneen ennätys tehtiin vuonna 2014.

Toimitetuista koneista 491 oli A320-perheen perheitä, 103 A330-koneita, 27 A380-koneita ja 14 A350 XWB -koneita.

Airbus on saanut 1 036 nettotilausta 53 asiakkaalta, joista 8 on uusia. Tilauksiin sisältyy 897 kapearunkokonetta ja 139 laajarunkokonetta. Vuoden 2015 lopussa yhtiön tilauskanta oli noussut 6 787 lentokoneeseen (listahinnoilla arvoltaan 996,3 miljardia dollaria), mikä on uusi ennätys ilmailualalla.

”Lentokoneidemme globaali kysyntä on pysynyt vahvana. Olemme vuonna 2015 rakentaneet vahvaa pohjaa tulevaisuudelle laajentamalla koneidemme valikoimaa ja kehittämällä niiden ominaisuuksia”, sanoo Airbusin pääjohtaja Fabrice Brégier.

Vuonna 2015 Airbus saavutti monia merkkipaaluja. A320neo esimerkiksi sai tyyppihyväksynnän ilmailuviranomaisilta Atlantin molemmin puolin vain viisi vuotta ohjelman käynnistämisen jälkeen. Uusia A350-koneita toimitettiin 14, ja seuraavan A350-1000-version kehitysohjelma edistyi merkittävästi – uuden mallin tärkeimmät komponentit ja rakenteet ovat valmisteilla eri tuotantolinjoilla. Myös ensimmäisen A330neo-mallin osat ovat tuotannossa. A380-ohjelma taas pääsi omilleen kymmenen vuotta ensilentonsa jälkeen.

Syyskuussa avattiin Airbusin ensimmäinen tehdas Yhdysvalloissa. Mobilen-tehtaalla valmistetaan 40–50 A320-konetta vuodessa vuoteen 2018 mennessä. Kiinassa taas A330-koneen lisätilaukset tukevat Tianjinin uuden A330-toimituskeskuksen suunnitelmia ja sujuvoittavat siirtymistä kohti A330neo-mallia.

Vuonna 2015 Airbus julkisti kolme lisämallia koneistaan: pitkien reittien A321neo Long Range -malli Atlantin yli kulkeville lennoille, A330-koneen Regional-malli, joka on optimoitu enintään 400 matkustajalle ja 3000 merimailin reiteille, ja A350-900 Ultra Long-Range -malli jopa 19 tunnin lennoille.

Finnairin joulukuun 2015 liikennetiedot

Matkustajamäärä kasvoi 9,7 prosenttia vertailukaudesta ja ylitti koko vuonna 10 miljoonaa

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi joulukuussa 8,1 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 7,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste laski 0,2 prosenttiyksikköä ja oli 76,8 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti kasvoi joulukuussa 4,3 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 5,3 prosenttia, kun Finnair lensi viimevuotista enemmän erityisesti Koreaan ja Thaimaahan. Amerikan-liikenteen voimakas kasvu puolestaan johtui erityisesti siitä, että viime vuodesta poiketen Finnair lensi joulukuussa 2015 reittilentoja New Yorkin lisäksi Miamiin.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi vuorolisäysten ja uusien kohteiden myötä 5,1 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 3,4 prosenttia. Kotimaan liikenteen kasvua puolestaan selittävät erityisesti Norran kaupalliselta riskiltä Finnairin ostoliikenteeksi siirtyneet reitit.

Matkustajaliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä* kasvoi loka-joulukuussa 2,2 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 5,38 eurosenttiä.

”Matkustajaliikenteen yksikkötuotot kohenivat käyttöasteiden kasvua heijastellen vuoden viimeisellä neljänneksellä suurimmilla liiketoiminta-alueillamme Euroopassa ja Aasiassa. Samaan aikaan yksikkötuottokehitys jäi vaimeammaksi kotimaassa ja Pohjois-Amerikassa, jossa kapasiteettimme kasvu on ollut nopeampaa”, sanoo Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi joulukuussa 4,2 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit pysyivät vertailukauden tasolla. Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste oli 55,1 prosenttia. Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyy viikoittain kaksi DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä osuus kahdesta viikoittain IAG:n kanssa jaetusta rahtilennosta Helsingin ja Lontoon välillä.

Joulukuussa Finnairin lennoista 85,8 prosenttia (82,2) saapui aikataulussa.

* Yksikkötuotto = lipputuotto/ASK

Finnairin lentoliikenteen suoritteet, joulukuu 2015

Joulukuu 2015 muutos % Vuoden 2015 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 790,8 9,7 10 293,6 6,9
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 599,3 8,1 31 835,7 3,1
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 997,4 7,8 25 591,6 3,3
Matkustajakäyttöaste % 76,8 -0,2 p 80,4 0,2 p
Rahti ja posti tn 10 492,1 -7,3 130 697,3 -12,4
Tarjotut tonnikilometrit 376,6 4,1 4 633,1 -0,2
Myydyt tonnikilometrit 241,8 2,7 3 076,6 -1,7
Kokonaiskäyttöaste % 64,2 -0,8 p 66,4 -1,0 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 441,7 4,2 6 388,4 6,4
Tarjotut henkilökilometrit milj. 933,5 5,1 12 890,3 5,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 716,7 3,4 10 115,9 4,8
Matkustajakäyttöaste % 76,8 -1,3 p 78,5 -0,4 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 23,6 35,8 267,9 21,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 230,8 44,5 2 242,5 26,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 174,3 42,3 1 863,0 23,2
Matkustajakäyttöaste % 75,5 -1,2 p 83,1 -2,0 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 132,2 5,7 1 682,1 -0,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 287,6 4,3 15 256,5 -2,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 001,1 5,3 12 629,3 -0,9
Matkustajakäyttöaste % 77,7 0,7 p 82,8 0,9 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 193,3 24,8 1 955,2 14,1
Tarjotut henkilökilometrit milj. 147,4 20,3 1 446,4 10,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 105,4 22,1 983,4 13,2
Matkustajakäyttöaste % 71,5 1,0 p 68,0 1,6 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 9 069,3 -0,7 113 913,6 -1,3
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 836,1 -3,5 21 861,9 -8,7
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 688,6 4,2 8 089,4 5,8
– Asian rahtiliikenne tn 6 364,5 -0,6 82 202,2 0,2
– Kotimaan rahtiliikenne tn 180,2 10,3 1 760,1 -2,9
Rahtilento tn** 1 422,8 -35,0 16 783,7 -50,2
Kokonaisrahti- ja posti tn 10 492,1 -7,3 130 697,3 -12,4
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 108,1 -4,3 1380,6 -2,8
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 63,1 -9,3 787,0 -13,7
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 100,2 4,2 1288,3 11,2
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 55,2 0,0 702,8 -0,1
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 58,4 -3,3 p 57,0 -7,2 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 40,0 -7,6 p 39,5 -12,4 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 59,6 -0,6 p 59,1 -4,4 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 55,1 -2,3 p 54,6 -6,2 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus tarjotuista tonnikilometreistä

Finavian lentoasemainvestoinnit työllistävät tuhansia Suomessa

Finavia Oyj:n lentoasemainvestoinnit ovat tuoneet työtä tuhansille ihmisille, kun yhtiö on panostanut miljoonia lentoasemiensa kehittämiseen. Koko Suomessa investointien työllisyysvaikutus on ollut 2500 henkilötyövuotta kahden viime vuoden aikana. Tulevina vuosina uutta työtä syntyy edelleen runsaasti erityisesti Helsinki-Vantaan laajenemisen seurauksena.

Maakuntalentoasemien ylläpitoon ja kehittämiseen tehdyn noin 100 miljoonan euron investointiohjelman työllisyysvaikutus vuosina 2014-2015 on ollut yhteensä runsaat 600 henkilötyövuotta. Pääkaupunkiseudulla investointien työllisyysvaikutus oli vuosina 2014-2015 noin 1900 henkilötyövuotta.

Kotimaisen työn osuus eri puolille maata sijoittuvissa hankkeissa on ollut huomattavan korkea. Suurimmat investoinnit maakunnissa tehtiin Lapin lentoasemille, Ivaloon, Rovaniemelle ja Kittilään sekä Ouluun, Turkuun ja Tampere-Pirkkalaan. Lisäksi pääkaupunkiseudulle saadaan runsaasti työtä Helsinki-Vantaan laajentamisen ansiosta.

– Taloudellisesti haastavina aikoina lentoasemille tehdyt investoinnit ovat piristäneet Suomen työmarkkinoita. Hankkeet ovat työllistäneet maakunnissa esimerkiksi konepaja-, suunnittelu- ja rakennuspalveluyhtiöitä sekä asentajia. Finavian tavoitteena on kohdistaa investointeja mahdollisimman pitkälle niille lentoasemille, joilla lentoasemien palveluilla on kysyntää, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Investointiohjelman mahdollistamien uudistus- ja ylläpitohankkeiden ansiosta Suomen lentoasemainfrastruktuuri on kilpailukykyisessä kunnossa ja tarjoaa lentoliikenteelle ympäri maan kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut. Finavian tavoite on, että panostukset parantavat lentoliikenteen asemaa Suomessa. World Economic Forum sijoitti vuoden 2015-2016 arviossaan Suomen lentoasemaverkoston kilpailukykyisimmäksi ja laadultaan maailman parhaimmistoon.

Lentoliikenne on Suomessa ainoa liikennemuoto, jota ei tueta verovaroilla. Lentoasemainvestoinnit toteutetaan Finavia Oyj:n liiketoiminnan kassavirralla, minkä vuoksi Finavia hakee jatkuvasti kustannustehokkuutta toimintaansa sekä pyrkii lisäämään eri keinoilla palveluidensa kysyntää.

– Lentoasemat ovat Suomessa paremmassa kunnossa kuin koskaan. Finavia haluaa omalta osaltaan huolehtia, että Suomen lentoasemat palvelevat lentoyhtiöitä ja lentomatkustajia hyvin ja tehokkaasti. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että pelkkä hyvätasoinen lentoasema ei vielä takaa toimivia lentoyhteyksiä, vaan yhteyksien toimivuuden ratkaisee ennen kaikkea lentoliikenteen aito kysyntä kullakin alueelle. Työskentelemme yhteisvoimin seutukuntien ja matkailualan toimijoiden kanssa, että Suomi myös matkailukohteena nousee. Asiassa on paljon potentiaalia, muistuttaa Savolainen.

Lentoliikenne on merkittävä työllistäjä

Suomessa lentoliikenne työllistää yhteensä noin 100 000 ihmistä. Helsinki-Vantaan lentoaseman alue työllistää suoraan noin 20 000 henkilöä ja lentoasemasta onkin kasvanut merkittävä työllistäjä pääkaupunkiseudulla.

Helsinki-Vantaan vuoteen 2020 ulottuva kehitysohjelman rakentamisen aikaisten työllistämisvaikutusten arvioidaan olevan 14 000 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutukset näkyvät selvimmin jo vuodesta 2016 alkaen, kun uudisrakentaminen lentoasema-alueella käynnistyy. Matkustajamäärän nousu 20 miljoonaan synnyttäisi eri yrityksiin noin 5 000 pysyvää työpaikkaa.

– Kansainvälinen vaihtomatkustus on kasvanut viime vuodet ja kasvu tulee jatkumaan. Lentoliikenne työllistää ihmisiä tulevinakin vuosina erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa työtä saadaan rakennus- ja suunnittelutyön lisäksi asiakaspalvelun ja ravintola-alan ammattilaisille, Savolainen kertoo.

Rovaniemen lentoaseman kiitotie peruskorjataan kesällä 2016

Finavia Oyj panostaa lentoliikenteen turvallisuuteen ja Lapin matkailun toimintaedellytyksiin uudistamalla Rovaniemen lentoaseman lentoliikennealueet kesällä 2016. Rovaniemen lentoasema on Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja sen matkustajamäärät ovat kasvussa.

Rovaniemen lentoaseman ensi kesän uudistustöissä kiitotie, rullaustiet sekä asemataso päällystetään uudella asfaltilla. Lisäksi kiitotien valaistusjärjestelmä uusitaan ja sadevesiviemäröintejä korjataan. A sematasolla olevia lentokoneiden seisontapaikkoja uusitaan ja korjataan sekä kiitotien päissä olevia rullausteitä parannetaan laajarunkokoneille paremmin sopiviksi.

– Rovaniemen lentoasema on tärkeä portti Lappiin, mikä käy ilmi muun muassa kasvaneista matkustajamääristä. Uudistustöillä varmistetaan, että lentoliikenne pohjoiseen sujuu ja että Lapissa olisi hyvät edellytykset lentoliikenteen kasvulle, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Kiitotieremontti on Finavialta noin 13 miljoonan euron investointi Lapin matkailuun. Työt tehdään vaiheittain.

Ensimmäinen vaihe: 16.5.–27.6.
Lentoliikenne jatkuu, mutta kiitotie on käytössä normaalia lyhempänä. 13.–27. kesäkuuta lentoasema on kiinni öisin klo 22.00–05.30.

Toinen vaihe: 28.6.–31.7.
Lentoasema on kokonaan suljettu. Finavia järjestää lentomatkustajille ilmaisen bussikuljetuksen Rovaniemeltä Kemi-Tornion lentoasemalle  – ainakin Finnairin lennoille AY 4586 ja AY 4588.

Bussi lähtee Rovaniemen lentoasemalta Kemi-Tornion lentoasemalle kolme tuntia ennen lennon aikataulunmukaista lähtöaikaa. Kemi-Tornion lentoasemalta bussi lähtee Rovaniemelle noin puoli tuntia lennon laskeutumisen jälkeen. Ajoaika on noin 1,5 tuntia.

Kolmas vaihe: 1.–31.8.
Lentoliikenne jatkuu, mutta kiitotie on käytössä normaalia lyhempänä. 1.-12. elokuuta lentoasema on kiinni öisin klo 22.00.–05.30.

Norwegianilla ennätyskorkea käyttöaste – lensi 26 miljoonaa matkustajaa vuonna 2015

ckpzrwdxnddc8z0f2jr8

Norwegian on tehnyt uuden matkustajaennätyksen vuonna 2015, kun yhtiö kuljetti lähes 26 miljoonalla matkustajaa ja käyttöaste oli 86 prosenttia. Yhtiön kaukoreitit vaikuttavat merkittävästi kasvuun.

Viime vuonna Norwegianille tyypillistä oli hyvä matkustajamäärän kasvu, useita uusia lentokoneita ja korkea käyttöaste. Kaikkiaan 25,7 miljoonaa matkustajaa lensi Norwegianilla vuonna 2015, kaksi miljoonaa matkustajaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2015 Norwegianin laivasto kasvoi 11 uudella lentokoneella ja yhtiö lanseerasi useita uusia reittejä, erityisesti mannertenvälisiä reittejä. Yhtiö avasi myös reittejä uusille markkinoille kuten Karibialle ja Espanjan sisäisiä reittejä. Koko vuoden 2015 käyttöaste oli 86 prosenttia, nousua 81 prosentista vuonna 2014.

Norwegian vastaanotti vuonna 2015 useita kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia asiakkailta, muun muassa SkyTrax Awardsin Maailman paras kaukolentoja lentävä halpalentoyhtiö -tunnustuksen. Norwegian nimettiin myös ympäristöystävällisimmäksi Atlantin yli lentäväksi lentoyhtiöksi, kiitos täysin uusien Boeing 787 Dreamliner -koneiden.

Myös vuoden viimeistä kuukautta leimasi matkustajamäärän kasvu ja korkea käyttöaste. Joulukuussa 1 787 607 matkustajaa lensi Norwegianilla, kasvua 9 prosenttia verrattuna samaan ajankohtaan vuonna 2014. Tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) kasvoi 12 prosenttia ja myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) 15 prosenttia joulukuussa. Käyttöaste oli 83,3 prosenttia, kasvua 2 prosenttiyksikköä.

– Olemme suunnattoman tyytyväisiä siitä, että yhä useampi matkustaja valitsee meidät, erityisesti uusilla alueilla maailmassa, jonne olemme panostaneet viimevuosina. On myös ilahduttavaa, että täytämme koneemme aiempaa paremmin jopa sellaisena vuonna, jolloin olemme avanneet useita uusia reittejä. Kaukolentotoimintamme on vakiintunut ja se vaikutti merkittävästi myönteiseen kehitykseen vuonna 2015. Se enteilee hyvää tästä eteenpäin, koska globaali kilpailukykymme kasvaa ja se positioi meidät tulevaan kasvuun Lontoon Gatwickissä, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

– Joulukuussa matkustushalukkuus on ollut suurta niin Pohjoismaissa kuin muualla Euroopassa. Uudet reittimme Lontoon ja Karibian välillä samoin kuin Skandinavian ja Karibian välillä on otettu vastaan hyvin. Tämä koskee myös uusia reittejämme Bostonista, New Yorkista ja Baltimoresta/Washingtonista Ranskan Karibian saarille Martiniqueen ja Guadeloupelle, jatkaa Kjos.

Kaikkiaan Norwegian lensi joulukuussa 99,4 prosenttia suunnitelluista lennoistaan, joista 76,4 prosenttia lähti aikataulun mukaisesti.