Kansainvälinen helikopteri- ja erikoisjoukkojen talviharjoitus Lapissa

CbBBeYTUEAAhWEs

Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentti järjestää talviolosuhdeharjoituksen Lapissa 29. helmikuuta – 18. maaliskuuta 2016. Talviharjoitukseen kuuluu kolme erillistä kokonaisuutta, joista yksi on ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä Euroopan puolustusviraston helikopterikoulutusohjelman mukainen harjoitus, Cold Blade 2016.

Utin jääkärirykmentin talviolosuhdeharjoitus tuo pohjoiseen Suomeen kaikkiaan noin 530 henkilöä puolustusvoimista ja rajavartiolaitoksesta. Kansainvälisiä yhteistoimintakumppaneita mukana on noin 120. Harjoitukseen osallistuu 14 helikopteria sekä 170 ajoneuvoa.

Harjoituksen osakokonaisuuksia ovat kansainväliset Cold Blade 2016 –helikopteritoimintaharjoitus ja Northern Griffin 2016 –erikoisjoukkoharjoitus. Lisäksi Eno 2016 –harjoituksessa koulutetaan muun muassa helikopteriohjaajaksi valmistuvia kadetteja.

Utin jääkärirykmentin talviolosuhdeharjoituksessa kehitetään varusmiesten ja henkilökunnan kykyä toimia pohjoisen Suomen tunturiolosuhteissa. Harjoituksen ajalle on puolustusvoimista annetun lain 14 §:n perusteella tehty päätös kiinteistöjen tilapäisestä käyttämisestä puolustusvoimien harjoitustoimintaan Rovaniemen, Pelkosenniemen, Kemijärven, Sodankylän, Savukosken, Sallan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Enontekiön ja Inarin kuntien alueilla.

Cold Blade 2016 kouluttaa eurooppalaisia helikopterimiehistöjä

Cold Blade 2016 on yhdeksäs Euroopan puolustusvirasto EDA:n helikopterikoulutusohjelman puitteissa järjestettävä harjoitus, mutta ensimmäinen, joka järjestetään kylmissä ja lumisissa olosuhteissa. Lentoharjoituksen lisäksi eurooppalaisille helikopterimiehistöille on annettu mahdollisuus osallistua erätaito- ja selviytymiskoulutukseen Lapin tunturialueella.

Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 180 henkilöä. Suomalaiseen helikopteriosastoon kuuluu kuusi NH90-kuljetushelikopteria ja noin sata henkilöä. Saksa osallistuu harjoitukseen kahdella CH-53GA –helikopterilla ja 65 hengen vahvuisella lento-osastolla. Lisäksi Ruotsi ja Saksa asettavat tarkkailijoita harjoitukseen.

Cold Blade 2016 –harjoituksen tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintakykyä eurooppalaisten helikopterimiehistöjen välillä sekä kehittää talvi- ja tunturilentämiseen liittyvää osaamista muun muassa pimeälentojen ja etsintämenetelmien osalta. Harjoituksen tukikohta on Ivalon lentokentällä.

Cold Blade 2016 –helikopteritoimintaharjoituksen lisäksi Utin jääkärirykmentin MD500-kevythelikopterit miehistöineen osallistuvat Käsivarren Lapissa järjestettävään Eno 2016 –harjoitukseen 8. – 16.3.2016.

Molempien osaharjoitusten helikopterit lentävät koko Lapin alueella, kaikkina vuorokauden aikoina. Helikopterit tekevät lentojen aikana maastolaskuja ja ne saattavat käyttää toiminnassaan myös valonheittimiä ja omasuojaheitteitä, jotka näkyvät kirkkaina valoilmiöinä.

Myös erikoisjoukoilla kansainvälistä yhteistoimintaa

Varusmiehille ja palkatulle henkilöstölle koulutetaan Northern Griffin 2016 -harjoituksessa tiedustelu- ja taistelutehtävien lisäksi toimintakyvyn ylläpitoa talvisissa olosuhteissa ja pitkillä siirtymisillä, Lapin tunturialueen erityispiirteet huomioiden.

Joukot liikkuvat maastossa pääosin hiihtäen ja moottorikelkoilla. Harjoitukseen liittyvät ampumaharjoitukset järjestetään puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen ampuma-alueilla.

Aikaisempien vuosien tapaan Northern Griffin 2016 -harjoitukseen osallistuu myös kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, tällä kertaa yhteensä noin 40 henkilöä Viron, Puolan ja Yhdysvaltojen asevoimista Koulutusyhteistyö tukee suomalaisten joukkojen koulutusta sekä edistää niiden yhteistoimintakykyä muiden maiden asevoimien kanssa. Kansainvälisten yhteistoimintaosapuolten tavoitteena on saada lisäkoulutusta kylmissä ja pimeissä talviolosuhteissa toimimiseen.

 

Lentokoneiden paikallistamista parantavan järjestelmän käyttöönotto viivästyy

TAS-WAM-diagram-1024x723

Finavia on investoinut Suomen lennonjohtojärjestelmän kehittämiseen parantaakseen lentokoneiden paikallistamista Suomen ilmatilassa. Paikallistamisen avuksi hankittu WAM-järjestelmä (Wide Area Multilateration) oli tarkoitus ottaa käyttöön joulukuussa 2015.

Järjestelmän toimittajaksi valikoitunut sopimustoimittaja on hakeutunut konkurssiin 1.1.2016 ja hankkeen edistäminen kyseisen sopimustoimittajan kanssa on keskeytetty. Finavia on aloittanut selvityksen, miten hanke voidaan viedä loppuun. Selvitystyö on toistaiseksi kesken.

Finavia tekee tämän seurauksena vuoden 2015 tilinpäätökseensä yhden miljoonan euron alaskirjauksen.

– Olemme luonnollisesti pettyneitä, että valittu toimittaja ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja hanke viivästyy. Teemme parhaamme, että saamme WAM-järjestelmän käyttöön mahdollisimman sujuvasti,  toteaa lennonvarmistuksen johtaja Raine Luojus Finaviasta.

Finavia valitsi kumppaninsa julkisen kilpailutuksen perusteella. Sama toimittaja toimi myös lukuisien muiden lennonvarmistusyhtiöiden kumppanina eri Euroopan maissa. Finavia on edellyttänyt kilpailutuksen yhteydessä sopimuskumppaniltaan pankkitakausta, joka pienentää Finavian taloudellista riskiä asiassa.

WAM-järjestelmä hyödyttää lennonjohtoa

WAM-järjestelmän avulla lentokoneen oman paikannusjärjestelmän tuottama paikkatieto voidaan luotettavasti hyödyntää lennonjohdon järjestelmässä.

Järjestelmä parantaa palvelutasoa ja turvallisuutta erityisesti pienillä lentoasemilla, joilla lentoliikenteen valvontapeitto laskee uuden järjestelmän ansiosta maahan tai lähelle sitä. WAM-järjestelmällä katvealueet saadaan poistettua merkittävästi edullisemmin kuin perinteisellä tutkatekniikalla.

WAM-järjestelmän käyttöönotto on osa viranomaisen, Trafin, julkaisemaa kansallista valvonta- ja suunnistusstrategiaa, joka perustuu eurooppalaiseen sääntelyyn.

Aiheesta 5.1.2016 julkaistu uutinen: Finavia jatkaa Suomen lennonjohtojärjestelmän kehittämistä

Norwegian paransi tulostaan vahvasti vuonna 2015

hglogvjrw1z7yuwypwgg

Korkea käyttöaste, kaluston uusiminen ja maltillinen kapasiteetin kasvu kuvaavat Norwegiania vuonna 2015. Norwegianin koko vuoden käyttöaste oli erittäin korkea, 86 prosenttia. Tulos ennen veroja parani 1,7 miljardilla Norjan kruunulla (176 miljoonaa euroa) viime vuoteen verrattuna.

Norwegianin vuositulos ennen veroja (EBT) oli 75 miljoonaa Norjan kruunua vuonna 2015. Lukuun vaikutti voimakkaasti realisoimattoman polttoaineen hintasuojauksen tappio vuosille 2016 ja 2017, joka oli yhteensä 800 miljoonaa Norjan kruunua. Suojauksen oikaisulla yhtiön vuoden 2015 tulos ennen veroja oli 875 miljoonaa Norjan kruunua. Tämä tarkoittaa voimakasta parannusta vuotta aiemmasta -1 168 miljoonasta Norjan kruunusta.

Yhtiön liikevaihto oli 22,5 miljardia Norjan kruunua, kasvua 15 prosenttia. Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 5 prosenttia, mikä kuvastaa hengähdystaukoa yhtiön laajenemisessa vuonna 2015. Tätä selittää vanhan kaluston uusiminen uudella kalustolla. Käyttöaste pysyi korkeana ja se oli 86 prosenttia, mikä on 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Norwegian kuljetti lähes 26 miljoonaa matkustajaa vuonna 2015, kasvua 7 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna.

Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan tulos parani noin puolella miljardilla Norjan kruunulla. Tappio ennen veroja oli 703 miljoonaa Norjan kruunua ja se aiheutui pääosin polttoaineen suojauksesta vuodelle 2016 sekä heikosta Norjan kruunusta. Suuri osa Norwegianin laivastosta on siirtynyt yhtiön tytäryhtiölle Arctic Asset Aviation Ltd:lle (AAA), minkä ansioista koneiden arvo on noussut samassa tahdissa dollarin nousun kanssa. Tällä on ollut 88 miljoonan Norjan kruunun positiivinen vaikutus omaan pääomaan neljännellä vuosineljänneksellä ja 421 miljoonan Norjan kruunun vaikutus koko vuoden 2015 osalta.

Norwegianin neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli runsaat 5,3 miljardia Norjan kruunua, kasvua 16 prosenttia verrattuna samaan vuosineljännekseen viime vuonna. Suurimmasta kasvusta vastaa kansainvälinen liikenne 19 prosentilla, mutta myös Pohjoismaiden sisäiset lennot ovat kehittyneet positiivisesti ja niissä on kasvua 5 prosenttia. Neljännen vuosineljänneksen käyttöaste kasvoi 4 prosenttiyksikköä 85 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että monet Norwegianin lennot olivat täynnä ja niissä oli vähän tyhjiä paikkoja. Norwegian kuljetti 6,13 miljoonaa matkustajaa neljännellä vuosineljänneksellä, mikä merkitsee 9 prosentin matkustajamäärän kasvua.

– Aloitamme vuoden 2016 suotuisilla polttoainekustannuksilla ja yhdellä Euroopan nuorimmista laivastoista. Tämä on merkittävä kilpailuetu. Kysyntä laadukkaille lennoille edullisilla hinnoilla on hyvä. Samalla kuitenkin poliittisen päätöksenteon ennustamattomuus Norjan lentoveron osalta luo epävarmuutta. On paradoksi, että yhtiö, jolla on alhaisimmat päästöt, näyttää tulevan rangaistuksi kovimmin, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Lapin lumo voimistuu – nyt Lapin-lennot aloittaa Germania

10628640_366117776845317_4324618621535103596_o

Suorat reittiliikenteen lentoyhteydet Lappiin nousevat ensi talvena (2017) ennen näkemättömälle tasolle. Lentoyhtiö Germania aloittaa ensi talvena lennot Berliinistä Rovaniemelle ja Düsseldorfista Kittilään. Finavia toivottaa uuden tulokkaan lämpimästi tervetulleeksi lentoasemilleen ja lupaa tehdä kaikkensa uusien reittien menestymiseksi.

Uusien reittiyhteyksien saaminen Lappiin on ollut Finavian, Visit Finlandin sekä Kittilän ja Rovaniemen alueen matkailutoimijoiden tuloksellisen yhteistyön ansiota.

“Lapissa on tehty pitkään loistavaa työtä matkailutuotteiden kehittämisessä. Lapin lumo on vedonnut koko ajan kasvaviin kansainvälisiin matkailijajoukkoihin. Lentoyhtiö Germanian tulo Lappiin nostaa alueen matkailukohteiden saavutettavuuden paremmaksi kuin koskaan. Ilman eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä tämä ei olisi mahdollista“, toteaa johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Lentoyhtiöiden kiinnostus Suomen Lappia kohtaan on tuntuvasti kasvanut viime aikoina. Lapin valttina on muun muassa se, että lomakohteet sijaitsevat monista muista maailman talvikohteista poiketen lentoasemien lähellä. Missä muualla lentoasemalta voi halutessaan hurauttaa moottorikelkalla majoitukseen?

“Lappi on aitoa talvilomatunnelmaa hakeville matkailijoille täydellinen kohde. Olemme erittäin iloisia, että voimme tarjota matkustajillemme suoria lentoja aidosti lumisiin kohteisiin perinteisten aurinkokohteidemme rinnalla“, sanoo toimitusjohtaja  Karsten Balke lentoyhtiö Germaniasta.

Germania operoi Kittilään ja Rovaniemelle kahdesti viikossa tammi-maaliskuussa 2017.

Suomen Lapissa on tilastojen mukaan enemmän ulkomaisia yöpyjiä kuin Ruotsin ja Norjan pohjoisilla alueilla. Saksalaiset ovat Lapin lentoliikenteessä kolmanneksi suurin kansallisuusryhmä.

Lappi Finavian fokuksessa

Finavia on panostanut Lapin matkailuun voimakkaasti viime vuosina. Yhtiö on tehnyt Lapin lentoasemiin yhteensä 35 miljoonan euron investoinnit vuosina 2014-2016.

Lisäksi Finavia on lisännyt merkittävästi panostuksia Lapin markkinointiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Finavian lentoasemien kilpailukykyinen hinnoittelu tekee yhdessä vetovoimaisten matkailutuotteiden kanssa Lapista houkuttelevan kohteen lentoyhtiöille. Esimerkiksi Alpeilla sijaitsevaan keskimääräiseen lentoasemaan verrattuna lentoasemapalveluiden kustannukset lentoyhtiölle ovat Lapissa alle puolet.

Norwegian perustaa tukikohdan Italiaan

vzmtghbzzrvd9bq9ards

Norwegian jatkaa kansainvälistä kasvuaan ja perustaa yhtiön ensimmäisen tukikohdan Italiaan. Rooman Fiumicinon lentokentän tukikohtaan tulee kaksi lentokonetta ja se luo yli 60 työpaikkaa lentäjille ja matkustamohenkilökunnalle.

Norwegian jatkaa kansainvälistä kasvuaan ja perustaa tukikohdan Italiaan. Rooman Fiumicinon lentokentän uuden tukikohdan myötä yhtiön läsnäolo Italiassa vahvistuu. Uusi tukikohta on yhtiön ensimmäinen tukikohta Italiassa ja viidestoista tukikohta Euroopassa.

Kevään 2016 aikana Norwegian sijoittaa kaksi Boeing 737-800 -lentokonetta Fiumicinoon, jotka tulevat esivaiheessa yhtiön Pohjois-Euroopan reiteille.

– Olemme erittäin tyytyväisiä voidessamme avata ensimmäisen tukikohtamme Italiassa. Fiumicinon lentokentällä on tärkeä strateginen merkitys jatkuvalle kasvullemme. Rooma on pohjoisen Euroopan portti Italiaan, joten ei ole yllättävää, että Fiumicinon kautta kulkee kaksi kolmasosaa matkustajistamme Italiassa. Tulevana kesäkautena tuomme myyntiin lähes 500 000 lentopaikkaa Fiumicinoon, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

– Tukikohdan avaaminen mahdollistaa yhteistyön vahvistamisen Rooman alueen kanssa. Tämä hyödyttää paikallista taloutta, luo uusia työpaikkoja ja lisää matkailijoiden määrää alueella. Vahvempi läsnäolo Roomassa on ratkaisevaa asemallemme luotettavana ja mukavana vaihtoehtona Italian ja pohjoisen Euroopan kohteiden välillä matkustaville matkustajille, jatkaa Kjos.

Norwegian lentää tällä hetkellä seitsemälle lentokentälle Italiassa (Rooma Fiumicino, Catania, Milano Malpensa, Olbia, Palermo, Pisa ja Venetsia Marco Polo), josta yhtiö operoi 24 Euroopan reittiä. Vuonna 2015 Norwegian kuljetti Italian lennoillaan yli 800 000 matkustajaa.

– Toivotamme Norwegianin uuden tukikohdan tervetulleeksi Rooman Fiumicinon lentokentälle. Tämä on tärkeä merkkipaalu lentokentälle. Se parantaa Roomasta matkustavien tarjontaa, sanoo Fausto Palombelli, Rooman Fiumicinon lentokentän kehittämisestä vastaava varatoimitusjohtaja

Norwegianin ilmainen Wi-Fi täyttää viisi vuotta

tit4fe8zanxoupac02sg

170 miljoonaa sähköpostia, 1,2 miljoonaa musiikkikappaletta ja 25 000 tuntia Netflixiä:

Norwegian juhlii tänään viisivuotiasta lennonaikaista ilmaista Wi-Fi-yhteyttä Euroopan lennoillaan. Tuore lennonaikaisesta nettikäytöstä tehty tutkimus kertoo, että kolmannes matkustajista kirjautuu langattomaan verkkoon viiden minuutin sisällä. Selvityksen mukaan amerikkalaiset ja britit päivittävät lennon aikana ahkerimmin lomastatustaan sosiaalisessa mediassa. Myös suomalaiset lentomatkustajat ovat innokkaita sosiaalisen median käyttäjiä.

Viisi vuotta sitten Norwegian lanseerasi ensimmäisenä lentoyhtiönä Euroopassa lennonaikaisen ilmaisen Wi-Fi-yhteyden. Vuosipäivän kunniaksi yhtiö julkistaa maailman ensimmäisen selvityksen matkustajien lennonaikaisesta Internetin käytöstä. Tuhannen matkustajan edustavalla kyselytutkimuksella ja 550 000 lennon tietoja analysoimalla on saatu tietoa siitä, missä matkustajat surffaavat, mitä he jakavat ja taggaavat Euroopan ilmatilassa.

– Juhlistaaksemme viisivuotiasta ilmaista Wi-Fi-yhteyttämme teimme tutkimuksen matkustajien nettikäytöstä lennoilla. Tuloksena saimme mielenkiintoista tietoa siitä, miten matkustajat surffaavat 35 000 jalan korkeudessa. Tutkimus osoittaa, miten tärkeä lennonaikainen ilmainen Wi-Fi on 18 000 matkustajallemme, jotka käyttävät sitä päivittäin, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Yli 18 000 matkustajaa käyttää Norwegianin lennonaikaista langatonta verkkoyhteyttä päivittäin. Aktiivisimpia käyttäjiä ovat matkustajat Malagan, Barcelonan, Alicanten, Madridin ja Tromsön lennoilla. Palvelun lanseerauksesta lähtien, vuodesta 2011, lennoilla on käytetty 500 terabittiä dataa – mikä vastaa 1,2 miljoonan kappaleen suoratoistoa, 170 miljoonan sähköpostin vastaanottoa tai 25 000 tuntia Netflixin katselua.

Yläilmojen nettikäytöstä saatua tietoa

FOMO (fear of missing out) – sosiaalinen media on tärkeä
Useampi kuin joka toinen (53 %) käyttää sosiaalista mediaa lennon aikana, suomalaisista matkustajista 54 prosenttia. Noin kolmannes matkustajista (28 %) kirjautuu sosiaaliseen mediaan viiden minuutin sisällä nousun jälkeen. Joka viides vastaaja kertoo, että heitä ärsyttäisi, jos he eivät pääsisi sosiaaliseen mediaan lennon aikana – kolme prosenttia on jopa sitä mieltä, että ilman sosiaalisen median käyttöä lento olisi pilalla.

Digital detox
Vain yksi kymmenestä sanoo haluavansa rentoutua ja pitää taukoa sosiaalisesta mediasta lennon aikana. Espanjalaiset ovat kaikkein riippuvaisimpia sosiaalisesta mediasta, sillä jopa 62 prosenttia kirjautuu sosiaaliseen mediaan lennon aikana. Suomalaisista sosiaalista mediaa ilmoittaa käyttävänsä reilu puolet, 54 prosenttia vastaajista – sama osuus kuin ruotsalaisista. Amerikkalaisista puolestaan vain 31 prosenttia kertoo käyttävänsä sosiaalista mediaa lennolla.

Facebook on suosituin
Facebook on selvästi suosituin sosiaalisen median kanava matkustajien keskuudessa. Kaikista sosiaalisen median käyttäjistä 70 prosenttia kirjautuu Facebookiin, 25 prosenttia Instagramiin ja kuusi prosenttia Twitteriin. Suomalaisista sosiaalista mediaa käyttävistä matkustajista Facebookiin kirjautuu 74 prosenttia, Instagramiin 24 prosenttia ja Twitteriin seitsemän prosenttia. Suomalaisista vastaajista reilu kymmenesosa kertoo käyttävänsä kaikkia edellä mainittuja sosiaalisen median kanavia lennon aikana, kun kaikista vastaajista vain viisi prosenttia ilmoittaa käyttävänsä sekä Facebookia, Instagramia että Twitteriä lennon aikana.

Suomalaiset pitävät yhteyttä ystäviin ja perheeseen
Amerikkalaiset ja britit käyttävät lennolla sosiaalista mediaa kertoakseen lomastaan; 40 prosenttia amerikkalaista ja 20 prosenttia briteistä lisäävät kuvan tai tekevät muun lomapäivityksen sosiaaliseen mediaan lentomatkan aikana. Suomalaisista loma- tai kuvapäivityksen tekee 17 prosenttia. Suomalaisille tärkeintä on olla yhteydessä ystäviin ja perheeseen. Yli puolet suomalaisista ilmoittaa sen tärkeimmäksi syyksi käyttää sosiaalista mediaa lennon aikana.

Suosituimmat suomalaissivustot
Ajantasaisten uutisten seuraaminen on matkustajille tärkeää lennon aikana. Iltalehden, Ilta-Sanomien ja Ylen sivustot ovat suosituimmat suomalaissivustot lennoilla. Muita suomalaisten suosimia sivustoja ovat Googlen, Helsingin Sanomien, Norwegianin ja Taloussanomien sivustot sekä ampparit.com, tori.fi ja reittiopas.fi.

Nopeimmat kirjautuvat verkkoon alle viidessä minuutissa
Nopeimmin nousun jälkeen langattomaan verkkoon kirjautuvat saksalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset matkustajat – enemmistö viiden minuutin sisällä. Suomalaisista matkustajista yli puolet kirjautuu lennonaikaiseen langattomaan verkkoon 10 minuutin sisällä. Vähiten kiirettä pitävät espanjalaiset.

Lennonaikainen selfie on suosittu
Lennonaikainen Wi-Fi on synnyttänyt uuden ilmiön sosiaaliseen mediaan. Puolet 18–25-vuotiaista lataa Instagramiin selfien tai kuvan lentokoneen siivestä. Tähän mennessä hashtagia #flynorwegian on käytetty 12 900 kertaa Instagramissa.

Tietoja Norwegianin Wi-Fi-yhteydestä

Vuonna 2011 Norwegian oli ensimmäinen lentoyhtiö, joka lanseerasi lennonaikaisen Wi-Fi-yhteyden Euroopassa. Norwegian on edelleen ainoa lentoyhtiö, joka tarjoaa ilmaisen langattoman verkkoyhteyden Euroopan lennoilla.

Norwegianin Wi-Fi toimii lentokoneeseen asennetun antennin kautta, mikä kytkee yhteyden koneeseen satelliitin kautta. Vuonna 2011 lanseeratun Wi-Fi-yhteyden jälkeen Norwegian on jatkanut teknistä kehitystyötä ja tuonut matkustajille Video On Demand -palvelun. Se mahdollistaa Norwegianin viihdejärjestelmän käytön mobiililaitteella lennolla aikana. Marraskuussa 2015 Norwegian lanseerasi ensimmäisenä lentoyhtiönä Euroopassa lennonaikaiset suorat TV-lähetykset.

:KATSO LISTA: Finnairin kotimaan lentoihin muutoksia helmi-maaliskuussa Norran lentäjävajeen vuoksi

Finnair airbus tail 01

Kuten Finnair viime viikolla kertoi, yhtiö on joutunut tammi-helmikuussa perumaan useita osakkuusyhtiönsä Norran operoimia (POIS: kotimaan) lentoja lentäjävajeen vuoksi. Lentäjävajeen taustalla on huomattavasti ennakoitua suurempi määrä sairaustapauksia talven flunssakaudella sekä lentäjien siirtyminen Norrasta Finnairiin. Norra on jo rekrytoinut uusia liikennelentäjiä ja kouluttaa heitä parhaillaan omiin konetyyppeihinsä.

Finnair tekee seuraavat muutokset liikenneohjelmaansa helmi-maaliskuussa varmistaakseen kotimaan yhteyksien luotettavuuden. Huhtikuussa yhtiö palaan normaalisti kesäkauden aikatauluun.

Peruttavat lennot 8.-11.2.2016

8.-11.2 perutaan seuraavat lennot, ja matkustajat ohjataan Finnairin muille lentovuoroille. Pahoittelemme muutoksesta asiakkaillemme aiheutuvaa vaivaa. Asiakkaat saavat tiedon lentonsa muutoksesta tekstiviestillä Finnairilta. Alla olevat tiedot löytyvät myös Finnairin sivulta www.finnair.com/info.

08.02.
AY598 KOK-HEL 05:35-06:40
AY499 HEL-JOE 23:40-00:35

09.02
AY500 JOE-HEL 06:00-06:55
AY567 HEL-KAJ 21:20-22:35

10.02.
AY568 KAJ-HEL 05:30-06:45
AY597 HEL-KOK 23:50-00:55

11.02
AY598 KOK-HEL 05:35-06:40

Muut muutokset liikenneohjelmassa helmi-maaliskuussa

Kuopio

Seuraavat lennot operoidaan Finnairin Airbus-koneilla 1.- 22.3.

AY507 ma-su  HEL-KUO 13:20-14:10
AY508 ma-su  KUO-HEL 14:35-15:25
AY519 ma-pe,su  HEL-KUO 23:40 -00:30 (+1)
AY520 ma-pe  KUO-HEL 06:10-07:00

Vaasa

1.-22.3. lennot AY329 ja AY330 operoidaan ATR-koneiden sijaan Norran Embraer90-koneilla:

AY329 ma-pe,su  HEL-VAA 23:55-00:50 (+1)
AY330 ma-la,  VAA-HEL 06:00-06:45

Kemi

Seuraavat lennot perutaan:

14.-29.2. AY587 HEL-KEM 21:30-23.00
15.2.-1.3. AY588 KEM-HEL 06.35 -08.05

Matkustajat uudelleenreititetään joko muilla Kemin lennoilla tai Oulun kautta. Pahoittelemme tästä muutoksesta asiakkaillemme aiheutuvaa vaivaa.

Muutoksilla on pyritty siihen, että hiihtolomalaisten lennot eri alueilla pystyttäisiin turvaamaan ja että isompia koneita käyttämällä voidaan taata paikka peruttujen lentojen matkustajille naapurikentältä.

Finnairin tammikuun 2016 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi kaikilla liikennealueilla, yhteensä 9,4 prosenttia vertailukaudesta

Finnair_takeover_25_sek_firstFrame

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi tammikuussa 4,4 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 6,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä ja oli 77,9 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti kasvoi tammikuussa 3,0 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 7,6 prosenttia. Kasvu johtui pitkälti A350-koneiden suuremmasta istuinkapasiteetista poistuneisiin A340-koneisiin verrattuna. Amerikan-liikenteessä kapasiteetin lievä supistuminen vertailukaudesta puolestaan johtui muun muassa siitä, että Finnair käytti osan kuukaudesta New Yorkin reitillä normaalia pienempää vuokrakalustoa. Samaan aikaan matkustajamäärä ja käyttöaste Amerikan reiteillä kasvoivat.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi vuorolisäysten ja uusien kohteiden myötä 5,5 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 3,5 prosenttia. Kotimaan liikenteen kasvua puolestaan selittävät erityisesti Norran kaupalliselta riskiltä vertailukauden jälkeen Finnairin ostoliikenteeksi siirtyneet reitit.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi tammikuussa 3,1 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 15,8 prosenttia. Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste oli 51,3 prosenttia (45,6). Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyy viikoittain kaksi DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä osuus kahdesta viikoittain IAG:n kanssa jaetusta rahtilennosta Helsingin ja Lontoon välillä.

Tammikuussa Finnairin lennoista 74,2 prosenttia (81,4) saapui aikataulussa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet, tammikuu 2016

Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 780,5 9,4 780,5 9,4
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 732,0 4,4 2 732,0 4,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 127,2 6,3 2 127,2 6,3
Matkustajakäyttöaste % 77,9 1,4 p 77,9 1,4 p
Rahti ja posti tn 10 742,1 14,9 10 742,1 14,9
Tarjotut tonnikilometrit 400,2 3,3 400,2 3,3
Myydyt tonnikilometrit 255,2 8,9 255,2 8,9
Kokonaiskäyttöaste % 63,8 3,3 p 63,8 3,3 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 434,6 5,5 434,6 5,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 985,3 5,2 985,3 5,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 703,6 3,5 703,6 3,5
Matkustajakäyttöaste % 71,4 -1,2 p 71,4 -1,2 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 22,5 1,3 22,5 1,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 208,5 -1,4 208,5 -1,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 168,6 1,6 168,6 1,6
Matkustajakäyttöaste % 80,9 2,4 p 80,9 2,4 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 153,7 6,5 153,7 6,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 405,6 3,0 1 405,6 3,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 163,7 7,6 1 163,7 7,6
Matkustajakäyttöaste % 82,8 3,5 p 82,8 3,5 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 169,6 25,8 169,6 25,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 132,6 27,9 132,6 27,9
Myydyt henkilökilometrit milj. 91,3 23,5 91,3 23,5
Matkustajakäyttöaste % 68,9 -2,5 p 68,9 -2,5 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 9 399,5 15,1 9 399,5 15,1
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 763,7 12,4 1 763,7 12,4
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 725,1 13,8 725,1 13,8
– Asian rahtiliikenne tn 6 757,9 16,0 6 757,9 16,0
– Kotimaan rahtiliikenne tn 152,9 13,9 152,9 13,9
Rahtilento tn** 1 342,6 13,8 1 342,6 13,8
Kokonaisrahti- ja posti tn 10 742,1 14,9 10 742,1 14,9
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 120,5 2,5 120,5 2,5
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 64,8 17,4 64,8 17,4
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 112,8 3,1 112,8 3,1
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 57,9 15,8 57,9 15,8
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 53,8 6,8 p 53,8 6,8 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 41,0 6,5 p 41,0 6,5 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 54,8 6,5 p 54,8 6,5 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 51,3 5,7 p 51,3 5,7 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Karibian ja Espanjan reitit vaikuttivat Norwegianin liikenteen kasvuun ja korkeaan käyttöasteeseen tammikuussa

jduwlfjmefyfiuw6ivcu

Uudet Espanjan sisäiset reitit sekä Karibian ja Yhdysvaltojen väliset reitit vaikuttivat positiivisesti Norwegianin liikennelukuihin vuoden 2016 alussa. Kaikkiaan yli 1,7 miljoonaa matkustajaa lensi Norwegianilla tammikuussa 2016, kasvu on merkittävä verrattuna viime vuoteen. Käyttöaste oli 81,7 prosenttia, kasvua 1,7 prosenttiyksikköä.

Tammikuussa 1 756 656 matkustajaa lensi Norwegianilla, kasvua yhdeksän prosenttia verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna. Myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) kasvoi 14 prosenttia ja tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) kasvoi 12 prosenttia tammikuussa.

Joulukuussa 2015 Norwegian aloitti ensimmäisen kerran lennot Yhdysvaltojen itärannikon ja Karibialla olevien Ranskan merentakaisten saarten Guadeloupen ja Martinique välillä. Reittejä operoidaan talvikaudella Karibialta New Yorkiin, Baltimoreen ja Bostoniin. Reitit on otettu vastaan hyvin sekä amerikkalaisten matkustajien, saarilla asuvien että suurkaupungeissa vierailevien, myös eurooppalaisten matkailijoiden keskuudessa. Suuren kysynnän vuoksi useita reittejä on jatkettu huhtikuulle saakka.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että koneemme täyttyivät niin hyvin tammikuussa, joka on perinteisesti hiljaisempi kuukausi. Liikennemäärän kasvuun vaikuttaa se, että panostamme entistä enemmän kansainväliseen kasvuun, Espanjan sisäisiin lentoihin ja erityisesti Ranskan Karibialla olevien saarten ja Yhdysvaltain itärannikon välisiin reitteihin. Olemme myös saaneet lisää matkustajia kaukoreiteillemme, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Laivaston keski-ikä laskenut 3,6 vuoteen
Norwegian jatkaa laivastonsa uusimista vuonna 2016. Tänä vuonna yhtiö ottaa vastaan kaikkiaan 21 täysin uutta lentokonetta; 17 Boeing 737-800 -konetta ja neljä 787-9 Dreamlineria. Tammikuussa yhtiö vastaanotti vuoden ensimmäisen 737-koneen. Tämän lisäksi yhtiö ottaa vastaan neljä Airbus A320neo -konetta, jotka yhtiö vuokraa edelleen. Seitsemän vanhempaa 737-800 -konetta poistuu käytöstä vuoden aikana. Norwegianin lentolaivaston keski-ikä on 3,6 vuotta ja se on yksi nykyaikaisimmista ja ympäristöystävällisimmistä Euroopassa.

Kaikkiaan Norwegian lensi tammikuussa 99,5 prosenttia suunnitelluista lennoistaan, joista 72,3 prosenttia lähti aikataulun mukaisesti.

Uudet matkalipunlukijat sähköistävät lentoaseman palveluita

medium_Helsinki_Airport_e_gate_Mobile

Finavia parantaa lentomatkustajien palveluita Helsinki-Vantaan turvatarkastuksessa ja lähtöporteilla. Uusien e-porttien ansiosta matkustaminen on entistäkin sujuvampaa.

– Uudet turvatarkastuksen ja lähtöporttien matkalipunlukijat ovat osa Finavian palvelukehitystyötä, jonka tavoitteena on tehdä lentomatkustamisesta mahdollisimman helppoa ja mukavaa. Digitalisointi ja automaatio tukevat myös Helsinki-Vantaalla käynnissä olevaa laajaa kehitysohjelmaa ja lentoaseman valmistautumista kasvaviin matkustajamääriin, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Haapasaaren mukaan sähköiset ratkaisut nopeuttavat matkalle lähtöä ja tuovat matkustamiseen joustavuutta. Samalla henkilökohtaista asiakaspalvelua voidaan entistä paremmin kohdistaa vastaamaan matkustajien tarpeita.

Matkalipunlukijoita on testattu lentoasemalla viime keväästä alkaen. Niiden käytöstä on saatu hyviä kokemuksia. Automaatit ovat tehostaneet sekä turvatarkastuksen läpimenoaikaa että koneeseen nousua.

Näin e-portilla toimitaan

Matkustajien kannalta uusi toimintapa on helppo ja yksinkertainen. Matkustaja näyttää joko paperisen tai älypuhelimessaan olevan matkalipun tai tarkastuskortin e-portin lukijaan.

Automaatti lukee viivakoodilta lentotiedot ja päästää matkustajan etenemään. Henkilökuntaa on aina paikalla opastamassa ja neuvomassa matkustajia.

E-portteja on tällä hetkellä käytössä terminaali 2:n turvatarkastuksessa sekä seitsemällä lähtöportilla. Tämän kevään aikana automaattien käyttö laajenee terminaali 1:n turvatarkastukseen, ja matkalipunlukijoita asennetaan lisää myös lähtöporteille.

Lähtöporteilla automaatteja voivat toistaiseksi käyttää Finnairin, Lufthansan, Norwegianin, SAS:in ja Swissin asiakkaat.

Lentomatkustuksen digipalvelut laajenevat

Finavia on eurooppalaisten lentoasemien kärkijoukkoa erilaisten sähköisten palveluiden käyttöönotossa. Helsinki-Vantaa on ensimmäisiä lentoasemia, jolla automaatiopalveluita on otettu käyttöön jo 2000-luvun alkupuolella.

Kehitys käynnistyi lähtöselvitysautomaattien käyttöönotolla ja laajeni nopeasti Rajavartiolaitoksen passiautomaatteihin. Matkatavara- eli bag drop -automaatit otettiin käyttöön Helsinki-Vantaalla muutama vuosi sitten.

Automaatteja on asennettu myös Finavian muille lentokentille.

Nyt käyttöön otetut e-portit parantavat omalta osaltaan palvelua sekä vähentävät jonottamista ja ruuhkia lentoaseman eri pisteissä. Lentomatkustuksen sähköiset palvelut laajenevat samassa tahdissa yhteiskunnan muun digitalisoitumisen myötä.