Author: kerttuvali

70 % lentoliikenteen polttoaineista EU:n kentillä oltava kestävästi tuotettuja vuonna 2050 – Neste on tyytyväinen EU:n uusiutuvaa energiaa ja lentoliikenteen tavoitteita koskeviin säädöksiin

Keskiviikkona mepit hyväksyivät uuden lain, jolla lisätään vedyn, biopolttoaineiden ja muiden kestävien polttoaineiden käyttöä lentoliikenteessä.

Tänään hyväksytty laki (”ReFuelEU Aviation”) kuuluu EU:n Fit for 55 -ilmastopakettiin, jonka tarkoituksena on vähentää EU:n kasvihuonepäästöjen tasoa vähintään 55 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2030 ja varmistaa ilmastoneutraalius vuonna 2050. Päästövähennyksiä lentoliikenteessä saadaan mm. lisäämällä kestävien polttoaineiden käyttöä.

Mepit varmistivat kunnianhimoisen aikataulun lentopetrolin koostumussäännöille. Vuodesta 2025 alkaen vähintään kaksi prosenttia lentopolttoaineista on oltava kestävästi tuotettuja, esimerkiksi käytetystä ruokaöljystä tai biojätteestä valmistettuja, polttoaineita. Tämä osuus nousee asteittain joka viides vuosi: 6 % vuonna 2030, 20 % vuonna 2035, 34 % vuonna 2040, 42 % vuonna 2045 ja 70 % vuonna 2050. Lisäksi polttoaineseoksessa on oltava tietty osuus synteettisiä polttoaineita: aluksi 1,2 % vuonna 2030, mikä nousee asteittain 35 prosenttiin vuonna 2050.

Uusien sääntöjen mukaan kestävät lentopolttoaineet voivat tarkoittaa synteettisiä polttoaineita sekä tiettyjä biopolttoaineita, jotka on valmistettu maa- tai metsätalouden sivutuotteista, levästä, biojätteistä tai eläinrasvoista. Lisäksi myös jätekaasusta tai jätemuovista valmistetut polttoaineet luetaan kestäviksi.

Mepit varmistivat, että kestäviksi ei lasketa ravinto- tai rehuviljelykasveista valmistettuja polttoaineita tai palmuöljystä tai soijasta valmistettuja polttoaineita. Koska uusiutuva vety saattaa tulevaisuudessa auttaa vähentämään lentoliikenteen päästöjä, maininta sen käytöstä lisättiin tekstiin.

Edistääkseen hiilestä irtautumista ilmailualalla ja lisätäkseen avoimuutta mepit varmistivat, että vuonna 2025 otetaan käyttöön EU:n merkintä lentojen ympäristöystävällisyyden tasosta, joka osoittaa mm. lennon odotetun hiilijalanjäljen matkustajaa kohti. Merkinnän avulla kuluttajat voivat verrata eri lentovaihtojen ympäristöystävällisyyttä samalla reitillä.

Esittelijä José Ramón Bauzá Díaz (Renew, Espanja) sanoi: ”Tämä on merkittävä askel kohti lentoliikenteen vähähiilistymistä. Seuraavaksi EU-maiden tulee ottaa uudet säännöt käyttöön ja tukea teollisuutta, jotta kestävien polttoaineiden käyttöönotto onnistuu kustannustehokkaasti kaikkialla Euroopassa, ja EU pääsee tavoitteisiinsa. Nyt meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Uskon, että laki kestävistä polttoaineista on mahdollisuus EU:lle päästä johtoasemaan näiden polttoaineiden valmistuksessa ja käytössä.”

Uusi laki hyväksyttiin äänin 518 puolesta, 97 vastaan ja 8 tyhjää. Kun myös neuvosto on virallisesti hyväksynyt sen, säännöt astuvat voimaan 1.1.2024 (tietyt kohdat 1.1.2025).

Neste on tyytyväinen EU:n uusiutuvaa energiaa ja lentoliikenteen tavoitteita koskeviin säädöksiin

Euroopan parlamentti on tänään keskiviikkona 13. syyskuuta hyväksynyt EU:n ReFuel Aviation -asetusehdotuksen jatkona eilen hyväksyttyyn uusiutuvaa energiaa koskevaan direktiiviin (EU RED III).

Neste kannattaa näiden kahden EU:n ilmasto- ja energialainsäädännön asetuksen myötä asetettuja aiempaa kunnianhimoisempia tavoitteita. Uudet säädökset astuvat voimaan lähiviikkoina. EU RED III -direktiivi sisällytetään lainsäädäntöön EU:n jäsenvaltioissa myöhemmin, kun taas ReFuel Aviation -asetusta sovelletaan suoraan kaikkialla EU:ssa.

“Uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen johtavana toimittajana Neste kannattaa erityisesti liikennesektorille asetettuja tavoitteita ja uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden merkityksen tunnustamista liikenteen päästöjen vähentämisen keskeisenä keinona”, sanoo Minna Aila, Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.

Sen lisäksi että uudet säädökset edistävät päästövähennystavoitteiden saavuttamista, luovat ne myös varmuutta kysyntään, jota tarvitaan investointien houkuttelemiseksi uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon. Lisäksi on tärkeää, etteivät ne sisällä merkittäviä muutoksia biopolttoaineiden valmistukseen hyväksyttyjen raaka-aineiden osalta.

“Uusiutuvan energian kysynnän odotetaan yhä kasvavan pyrkiessämme kohti ilmastotavoitteiden saavuttamista. Johdonmukaisella lainsäädännöllä voimme paremmin vastata tähän kysyntään. Lainsäädännön ennustettavuus tarjoaa mahdollisuuden myös investointeihin uusiutuvien tuotteiden tuotannon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä läpi arvoketjun. Lisäksi se edistää alan tutkimuksen ja kehityksen jatkumista”, Aila jatkaa.

Ensimmäinen suora lento Frankfurtista Savonlinnaan laskeutui tänään

Ensimmäiset charter-lennolla tulevat matkustajat Frankfurtista saapuivat tänään Savonlinnaan. Savonlinnan kaupunki teki yhteistyösopimuksen charter-lennoista eurooppalaisen matkanjärjestäjän Zonista GmbH ja Business Finlandin kanssa maaliskuussa. Yhteensä lentoja saapuu elo- ja syyskuun aikana neljä.

Frankfurt – Savonlinna -lennot lennetään Lufthansa (Eurowings Discover) -lentoyhtiön Airbus A320/200 lentokoneella.

Savonlinnan kaupunki on tehnyt yhteistyötä Visit Finlandin kanssa matkailumarkkinoinnissa Keski-Eurooppaan vuodesta 2015 lukien. Kansainvälisten matkailijoiden määrä oli vahvassa kasvussa ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Ennen pandemiaa yli 30 000 yöpymisvuorokautta tuli saksankielisen Euroopan alueelta ja Benelux maista. Venäläisiä matkailijoita kävi vuosittain noin 100 000. Yhteistyö Zonista GmbH kanssa avaa uusia mahdollisuuksia kansainvälisen matkailun kehittämiseen Saimaan alueella.

– Savonlinna on vuosittain tehtävien tutkimustenkin perusteella yksi maan vetovoimaisimmista matkailualueista. Suorat charter-lennot Keski-Euroopasta Savonlinnaan on merkittävä edistysaskel koko Saimaan alueen matkailun vahvistamiseksi ja Savonlinnan saavutettavuuden parantamiseksi. Tämä luo edellytyksiä matkailun ympärivuotistamiselle, matkailun monipuolisemmalle kansainvälistymiselle sekä myös uusien investointien käynnistymiselle. Tilauslennoilla tulevat asiakkaat tarvitsevat enemmän palveluita ja tämä lisää mahdollisuuksia myös uudenlaisen yritystoiminnan kehittämiseen, sanoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

Zonista GmbH toteuttaa täyden palvelun ryhmä-, yksilö-, aktiivi- ja perhematkoja Pohjoismaihin. Suomessa yhtiö tekee tilauslentoja Lappiin. Zonista GmbH yhteistyökumppanina charter-lennoilla on Lufthansa. Frankfurtin lentokenttä on Saksan suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin lentokenttä. Se palvelee noin 54 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

 

Finnairilla heinäkuussa yli miljoona matkustajaa

Yli miljoona matkustajaa ensimmäistä kertaa vuoden 2020 helmikuun jälkeen ja vahva matkustajakäyttöaste

Finnair kuljetti heinäkuussa 1 062 500 matkustajaa eli 6,3 % enemmän kuin vuoden 2022 heinäkuussa ja 6,5 % enemmän kuin kesäkuussa 2023. Edelliskuukauden luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska kesäkuussa oli yksi päivä vähemmän.

Heinäkuun matkustajaliikenneluvut paranivat vertailukaudesta koronapandemian vaikutusten pääosin väistyttyä, sillä Venäjän ilmatila oli jo vertailukaudella suljettuna. Venäjän ilmatilan sulun negatiivinen vaikutus näkyi katsauskaudella kuitenkin erityisesti Aasian-matkustajaliikenneluvuissa pandemiaa edeltäviin lukuihin verrattuna. Etäisyyteen perustuvissa raportoiduissa liikenneluvuissa ei huomioida suljetusta ilmatilasta aiheutuneita pidempiä lentoreittejä, koska ne ovat isoympyräetäisyyteen pohjautuvia lukuja.

Kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi heinäkuussa 12,0 % vertailukaudesta ja 3,9 % edeltäneestä kuukaudesta. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna (RPK) kasvoi 9,8 % vertailukaudesta ja 9,2 % edeltäneestä kuukaudesta. Matkustajakäyttöaste oli 84,8 % laskien 1,8 %-yksikköä vertailukaudesta, mutta nousten 4,1 %-yksikköä edeltäneestä kuukaudesta.

Aasian-liikenteen tarjonta (ASK) kasvoi vertailukaudesta 54,5 %, mikä johtui esimerkiksi Japanin ja Etelä-Korean lisäkapasiteetista sekä Mumbain-reitin avaamisesta elokuussa 2022. Pohjois-Amerikan-liikenteen tarjonta pieneni 42,9 %, koska liikennöinti Tukholman ja Pohjois-Amerikan-kohteiden välillä päättyi lokakuun 2022 lopulla. Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 1,8 %. Lähi-idän kapasiteetti kasvoi jopa 1 520,1 % marraskuussa 2022 alkaneen Qatar Airways -yhteistyön myötä sekä vuoden 2022 kesäkauden vähäisen liikenteen takia. Kotimaanliikenteen tarjonta kasvoi 10,6 %.

Myydyt henkilökilometrit nousivat vertailukaudesta 65,9 % Aasian-liikenteessä, mutta laskivat 45,0 % Pohjois-Amerikan-liikenteessä. Euroopan-liikenteessä ne laskivat 1,2 %. Lähi-idän-liikenteessä myydyt henkilökilometrit nousivat 1 299,3 %, mutta laskivat kotimaanliikenteessä 0,4 %.

Heinäkuussa Aasian-liikenteessä matkustajakäyttöaste oli 85,0 % ja Pohjois-Amerikan-liikenteessä 87,0 %. Euroopan-liikenteen matkustajakäyttöaste oli 86,0 %, Lähi-idän-liikenteen 77,6 % ja kotimaanliikenteen 69,6 %.

Matkustajamäärät kasvoivat vertailukaudesta Aasian-liikenteessä 64,2 %, mutta pienenivät Pohjois-Amerikan-liikenteessä 45,3 %. Euroopan-liikenteessä matkustajamäärät kasvoivat 2,0 % ja Lähi-idän-liikenteessä 912,6 %, mutta pienivät kotimaanliikenteessä 0,1 %.

Monet heinäkuun rahtiluvut nousivat vertailukaudesta Qatar Airways -yhteistyön sekä Aasian-liikenteen kasvaneen kapasiteetin myötä, vaikka Ruotsin ja Yhdysvaltojen välisen liikennöinnin loppuminen leikkasi Pohjois-Amerikan rahtikapasiteettia. Finnair raportoi Lähi-idän-rahtiluvuissaan Qatar Airways -yhteistyöhön liittyvän rahdin, vaikka lentojen rahtikapasiteetti on allokoitu kokonaisuudessaan Qatar Airwaysille, joka vastaa myös sen myynnistä. Tarjotut rahtitonnikilometrit nousivat 23,9 % ja myydyt rahtitonnikilometrit nousivat 12,8 % vertailukaudesta. Kokonaisrahti- ja postitonnit nousivat 18,0 % vertailukaudesta, mutta laskivat 9,5 % edelliskuukaudesta.

Finnairin lennoista 81,3 % (75,2 %) saapui heinäkuussa aikataulussa.

Ilmavoimat harjoittelee heittoistuinhypyn jälkeistä vesipelastautumista Kajaanissa

Ilmasotakoulu järjestää hinausvarjoharjoituksen ilma-alusten miehistölle Kajaanin Nuasjärvellä 7.–16. elokuuta 2023.

Pelastautuminen veteen joutumisen jälkeen kuuluu kaikkien lentäjien perustaitoihin ja sitä harjoitellaan Ilmavoimissa säännöllisesti jo lentäjäkoulutuskaudelta alkaen.

Hinausvarjotoiminta toteutetaan ponttonikalustolta käsin vetoveneiden avulla. Tukeutumisalueena harjoituksessa on Rehjan saari. Saaren käytöstä harjoitustoimintaan on sovittu Kajaanin kaupungin kanssa. Yleisöä pyydetään välttämään veneilyä Rehjan saaren lähistöllä harjoituksen aikana. Harjoitukseen sisältyy myös teoriaosuuksia ja valmistavia harjoitteita muun muassa pelastusliivin ja -lautan käytöstä.

Hinausvarjoharjoituksessa simuloidaan tilannetta, jossa lentäjä on joutunut tekemään heittoistuinhypyn ja päätyy sen jälkeen veteen. Lentäjän tulee irrottautua laskuvarjostaan vedessä lentohaalarit päällä. Harjoituksen tavoitteena on osata käyttää pelastusvälineistöä ja pysyä toimintakykyisenä siihen asti, että pelastushenkilöstö paikantaa lentäjän ja pystyy noutamaan hänet pois.

Harjoitusta johtaa majuri Lauri Mäkinen Ilmasotakoulun Koulutuskeskuksesta. Ilmavoimien joukko-osastojen lisäksi harjoitusta tukevat Kainuun prikaati, 3. logistiikkarykmentti, Merivoimien Rannikkolaivasto ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos.

Ilmavoimat esittelee toimintaansa Jyväskylän rallissa

Ilmasotakoulu esittelee sotilaskuljettajakoulutusta Paviljongin huoltoparkissa 2.-5. elokuuta. Luonetjärven sotilaskoti tuo mukanaan parhaat munkit ja rallimakkarat. Lisäksi Ilmavoimien Big Band sekä Midnight Hawks esiintyvät 2. elokuuta.

Tervetuloa tutustumaan Ilmavoimien kalustoon ja toimintaan Jyväskylän Lutakkoon ja satamaan keskiviikkona 2. elokuuta! Seremoniallisen rallilähdön yhteydessä pidettävässä koko perheen tapahtumassa esiintyy kello 18.30 alkaen Ilmavoimien Big Band sekä Midnight Hawks taitolento-osasto, joka näyttää vauhdin mallia kello 19.10 ja lentää sen jälkeen kaupungin yli kotikentälle Tikkakoskelle. Sotilaskotiauto Elisabet on paikalla koko illan.

Lutakosta rallin huoltoparkista löydät Ilmavoimien näyttelyalueen, jossa esitellään Puolustusvoimien kuljetuskalustoa ja Ilmavoimien erikoiskursseja. Jokaisen sotilaskuljettajan tehtävästä tai Ilmavoimista kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa millaisillä ajopeleillä voi päästä Ilmavoimissa ajamaan. Näytillä on täysperävaunuyhdistelmä (Scania R500 kuorma-auto sekä Humbaur täysperävaunulavetti), Mercedes Benz Sprinter -huoltoauto, Ilmasotakoulun pelastusyksikkö sekä Hitachi ZW180 kauhakuormain. Harvinaisena vieraana on myös Sylvi Kekkosen museoauto BMW 4D 502.

Huoltoparkista löydät myös Luonetjärven sotilaskodin myyntipisteen, jonne kaikkien herkunnälkäisten kannattaa suunnata.

Ilmavoimien alue sekä sotilaskodin myynti ovat avoinna seuraavasti: 2.8. kello 15-20, 3.8. kello 9-20 sekä 4.8-5.8. kello 10-21. Huomioithan, että huoltoparkkiin on avoimet ovet ainoastaan keskiviikkona 2. elokuuta.

Saab sai Puolalta tilauksen ennakkovaroitus- ja valvontalentokoneista

Saab on saanut Puolan puolustusministeriöltä tilauksen kahdesta Saab 340 ennakkovaroitus- ja valvontalentokoneesta (AEW). Tilauksen arvo on 52,5 miljoonaa Euroa (noin 600 miljoonaa SEK) ja sopimuskausi on 2023-2025.

Nämä ennakkovaroitus- ja valvontajärjestelmät käsittävät Saabin edistyksellisellä Erieye-tutkalla varustetut Saab 340 -lentokoneet. Sopimus sisältää myös maakaluston sekä paikalliset logistiikka- ja tukipalvelut.

“Saabilla on jo useita vuosia ollut tiivis suhde Puolan puolustusministeriöön ja tämä tilaus vahvistaa kumppanuuttamme entisestään. Olemme ylpeitä saadessamme vahvistaa entisestään Puolan asevoimien suorituskykyä ennakkovaroitus- ja valvontalentokoneratkaisullamme,” sanoo Carl-Johan Bergholm, Saabin Surveillance-liiketoiminta-alueen johtaja.

Saab 340 AEW, yhdessä siihen liittyvän maakaluston kanssa, tarjoaa tarkkaa ja ajankohtaista tilannekuvaa, jota voi hyödyntää niin sotilas- kuin siviilitehtävissä, mukaan lukien ilmavalvonnan tehtävät ja pelastusoperaatiot.

Saab’s Erieye AEW/AEW&C -järjestelmiä on myyty eri konfiguraatioissa jo yhdeksään maahan, mikä tekee siitä yhden maailman käytetyimmistä ennakkovaroitus- ja valvontalentokonejärjestelmistä.

Finnair-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2023: Finnair siivitti tuloksensa pakkaselta reippaasti plussan puolelle

Toinen vuosineljännes oli vahva. Kuljetimme 2,8 miljoonaa matkustajaa ja matkustajakäyttöasteemme oli 76 prosenttia. Vertailukelpoinen liikevoittomme oli 66,2 miljoonaa euroa. Olen ylpeä siitä, miten Finnairin koko tiimi on tuonut yhtiön ulos pandemiasta ja sopeutunut Venäjän ilmatilan sulkuun uudella strategialla ja sen menestyksekkäällä toteutuksella.

Vahvan neljänneksen taustalla olivat pirteänä jatkunut matkustuskysyntä ja Finnairin strategian onnistunut toteutus. Vastasimme hyvin kysyntään tasapainoisella verkostollamme ja hinnoittelu- ja myyntipanoksemme olivat onnistuneita. Myös kustannustenhallintatoimet ovat tuottaneet tulosta. Toisen neljänneksen nettotulos nousi 138,6 miljoonaan euroon. Tulosta paransi aiemmin alaskirjattujen laskennallisten verosaamisten palauttaminen selvästi parantuneiden tuloskunnon sekä liiketoiminnan pidemmän aikavälin näkymien myötä.

Esittelimme uuden Superlight-lipputyypin ja muutoksia matkatavarakiintiöihin samalla tehostaen käsimatkatavarasääntöjen valvontaa. Muutokset tukevat lentojen lähtötäsmällisyyttä ja lisämyyntiä sekä laajentavat asiakkaiden valinnanvaraa. Uusi lipputyyppi on osa Finnairin strategiaa tarjota kattava valikoima tuotteita ja hintapisteitä eri asiakkaiden tarpeisiin. Lisäksi saimme päätökseen strategiamme mukaisen laivaston optimoinnin, kun teimme pitkäaikaisen A330-koneiden vuokrasopimuksen oneworld-kumppanimme Qantasin kanssa. Näin saamme kannattavaan käyttöön A330-koneitamme, joiden kantama rajoittaa niiden käyttöä Finnairin omassa kaukoliikenteessä nykytilanteessa.

Toisella neljänneksellä Finnairin nettosuositteluindeksillä mitattu asiakastyytyväisyys oli 35, mikä on hyvä taso kansainvälisessä vertailussa. Asiakastyytyväisyyden keskeinen tekijä, lentojen täsmällisyys, pysyi hyvänä ollen 85 %, ja uudistetut kaukoliikennematkustamomme saivat edelleen erinomaista palautetta asiakkailta. Lisäksi kotikenttämme Helsinki-Vantaa valittiin omassa kokoluokassaan Euroopan parhaaksi lentoasemaksi. Finnair valittiin 13. kertaa peräkkäin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi asiakkaiden näkemyksiin perustuvassa Skytrax-arvioinnissa.

Pandemian pitkä häntä näkyy globaalissa lentoliikenteessä kapasiteetin pullonkauloina: lentokoneista, varaosista, lentäjistä ja muusta henkilökunnasta on globaalisti pulaa. Globaalit kapasiteettihaasteet vaikuttivat Finnairiin kahdella tavalla: toisaalta ne tarjosivat mahdollisuuksia lentokoneiden ja miehistön vuokrauksiin, toisaalta ne pidensivät koneiden huoltoaikatauluja, mikä on johtanut suunniteltua vähäisempään kapasiteettiin joillakin reiteillä ja joidenkin lentojen perumiseen kesäkauden lopulta.

Kuluneen vuoden aikana Finnair on edistynyt hyvin strategiansa toteutuksessa ja markkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien aktiivisessa hyödyntämisessä. Olemme muun muassa tehneet onnistuneita verkostovalintoja ja allokoineet kapasiteettia tuottavasti, tehostaneet myyntiä kasvattamalla merkittävästi suoran jakelun osuutta ja parantaneet kustannustehokkuutta samalla säilyttäen operatiivisen laadukkuuden. Tämän takia myös Finnairin pidemmän aikavälin näkymä on parantunut ja samalla liiketoimintaympäristöön liittyvät erityiset riskit ovat normalisoituneet pandemian aiheuttamien vaikutusten hälvennyttyä ja Finnairin sekä markkinoiden sopeuduttua Venäjän ilmatilan sulkuun.  Kerroimme kesäkuussa saavuttavamme aiemman strategisen kannattavuustavoitteemme eli vähintään 5 %:n vertailukelpoisen liikevoittomarginaalin 12–18 kuukautta aiemmin arvioitua aikaisemmin. Olemme nyt tilanteessa, jossa voimme nostaa strategista kannattavuustavoitettamme 6 %:iin vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi suunnittelemme lunastavamme 200 miljoonan euron hybridilainan syyskuun alussa. Samalla olemme tehneet joitain päivityksiä strategiamme painotuksiin. Tiedostamme, että emme ole valmiita ja strategiamme toteutustyö jatkuu määrätietoisesti.

Kesän vilkkaimmat matkustusviikot ovat näkyneet täysinä koneina ja kiireisinä päivinä lentoasemilla. Haluan kiittää asiakkaitamme siitä, että saamme olla osa heidän matkaansa myös tänä kesänä. Samalla erityiset kiitokset kaikille finnairilaisille erinomaisesta työstä ja sitoutuneisuudesta huolehtia asiakkaidemme sujuvasta matkanteosta ja lentojen turvallisesta operoinnista joka päivä.

UUSI OHJEISTUS 21.7.2023

Finnair toistaa 27.4.2023 antamansa kapasiteettiohjeistuksen, jonka mukaan se arvioi lentävänsä vuoden 2023 aikana 80–85 prosentin kapasiteetilla vuoteen 2019 verrattuna tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna.

Finnair toistaa aiemman ohjeistuksensa, jossa yhtiö arvioi, että koko vuoden 2023 liikevaihto kasvaa huomattavasti vuodesta 2022, mutta se ei vielä yllä vuoden 2019 tasolle (3 097,7 miljoonaa euroa).

Yhtiö tarkentaa 13.6.2023 julkaisemansa positiivisen tulosvaroituksen yhteydessä antamaansa ohjeistusta koko vuoden 2023 vertailukelpoisesta liiketuloksesta ja arvioi nyt sen olevan 150–210 miljoonan euron välillä.

Finnairin toimintaympäristöön liittyvät erityiset riskit ovat normalisoituneet pandemian vaikutusten hälvettyä ja markkinoiden sopeuduttua Venäjän ilmatilan sulkuun. Riskit liittyen inflaation ja korkotason nousun vaikutuksista kysyntään ja kustannuksiin ovat kuitenkin edelleen koholla aiheuttaen toimintaympäristön epävarmuutta. Yhtiön arvio vertailukelpoisesta liiketuloksesta perustuu tämänhetkiseen polttoainehintaan ja valuuttakurssiin.

Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja ohjeistustaan vuoden 2023 kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Vahva neljännes vahvan kysynnän ja onnistuneen strategian toteutuksen tuloksena. Yhtiö nostaa pidemmän aikavälin kannattavuustavoitettaan.

Huhti–kesäkuu 2023

  • Osakekohtainen tulos oli 0,09 euroa (-0,20)*. Kauden tulos sisälsi 99 miljoonan euron positiivisen kertaluonteisen tuloverokirjauksen.
  • Liikevaihto kasvoi 36,2 prosenttia vertailukaudesta ja oli 749,2 miljoonaa euroa (550,3).
  • Vertailukelpoinen liiketulos oli 66,2 miljoonaa euroa (-84,2). Liiketulos oli 65,8 miljoonaa euroa (-92,9).
  • Kassavarat olivat 1 530,6 miljoonaa euroa (31.12.2022: 1 524,4) ja omavaraisuusaste oli 13,1 prosenttia (31.12.2022: 9,9).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta eli operatiivinen kassavirta oli 175,8 miljoonaa euroa (182,0) ja investointien nettorahavirta -187,7 miljoonaa euroa (2,8).** Bruttoinvestoinnit olivat 62,5 miljoonaa euroa (34,1).
  • Matkustajamäärä kasvoi 19,4 prosenttia 2,8 miljoonaan (2,4).
  • Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 17,5 prosenttia 9 212,8 miljoonaan kilometriin (7 841,2).
  • Matkustajakäyttöaste oli 76,3 prosenttia (67,3).

Tammi–kesäkuu 2023

  • Osakekohtainen tulos oli 0,09 euroa (-0,36).
  • Liikevaihto kasvoi 52,0 prosenttia vertailukaudesta ja oli 1 443,9 miljoonaa euroa (950,1).
  • Vertailukelpoinen liiketulos oli 67,1 miljoonaa euroa (-217,1). Liiketulos oli 74,1 miljoonaa euroa (-257,8).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta eli operatiivinen kassavirta oli 382,6 miljoonaa euroa (217,3) ja investointien nettorahavirta -331,4 miljoonaa euroa (-20,8).** Bruttoinvestoinnit olivat 136,2 miljoonaa euroa (100,3).
  • Matkustajamäärä kasvoi 39,8 prosenttia 5,4 miljoonaan (3,9).
  • Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 20,4 prosenttia 17 763,0 miljoonaan kilometriin (14 756,4).
  • Matkustajakäyttöaste oli 75,7 prosenttia (57,9).

*     Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.

**   Investointien nettorahavirta sisälsi vuoden toisella neljänneksellä 128,1 miljoonaa euroa sijoituksia (4,8 miljoonaa euroa lunastuksia) rahamarkkinarahastoihin tai muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin (maturiteetti yli kolme kuukautta). Vuoden alkupuoliskolla näitä sijoituksia tehtiin 191,9 miljoonalla eurolla (2,9 miljoonaa euroa). Ne ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa.

Suomen lentokenttien kautta lensi 1,6 miljoonaa matkustajaa kesäkuussa 2023

Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 89 % kotimaan kenttien koko matkustajamäärästä

  • Lentoliikenteen matkustajista 86 % matkusti ulkomaanlennoilla.
  • Matkustajien määrä oli kolmanneksen jäljessä koronapandemiaa edeltäneestä tasosta.
  • Rahdin määrä pysytteli alkuvuoden tasolla.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä noin 1,6 miljoonaa matkustajaa kesäkuussa 2023. Matkustajia oli 7 % edellisvuotta enemmän, mutta kolmanneksen vähemmän kuin vuoden 2019 kesäkuussa. Kotimaan lentojen matkustajamäärä laski 13 %, kun taas ulkomaanlentojen matkustajamäärä kasvoi 12 % vuoden 2022 kesäkuuhun verrattuna.

Ulkomaanlentojen osuus jatkaa kasvuaan

Kesäkuussa 2023 Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta lensi 1,4 miljoonaa ja muiden kotimaan lentoasemien kautta yhteensä 175 000 matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 89 % kotimaan kenttien koko matkustajamäärästä.

Lentoliikenteen matkustajista 86 % matkusti ulkomaan lennoilla ja 14 % kotimaan lennoilla. Ulkomaan lentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 92 % ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna 36 %. Vuoden 2022 kesäkuuhun verrattuna matkustajamäärät olivat Helsinki-Vantaalla 8 % ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteensä prosentin suuremmat.

Matkustajien määrä oli kolmanneksen jäljessä koronapandemiaa edeltäneestä tasosta. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 32 % ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä oli 39 % alhaisempi kuin vuoden 2019 kesäkuussa. Vuotta 2019 käytetään tilastossa vertailuvuotena kuvaamaan ilmaliikenteen matkustajamääriä ennen pandemiaa.

Kesäkuussa 2023 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 15 817 tonnia. Tonneista 97 % kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 99 % kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 7 208 tonnia (46 %) oli saapuneita ja 8 610 tonnia (54 %) lähteviä.

Lufthansa aloittaa suorat reittilennot Oulun ja Münchenin välillä

Saksalainen lentoyhtiö Lufthansa aloittaa suorat reittilennot Münchenin ja vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulun välillä joulukuussa 2023. Edestakaiset reittilennot operoidaan keskiviikkoisin ja lauantaisin alkaen 16. joulukuuta. Talven reittilennot lennetään maaliskuun loppuun asti.

Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari kertoo, että uuden lentoyhteyden avaamisen taustalla on pitkäjänteinen työ:

”Oulun Matkailu Oy ja BusinessOulu ovat tehneet systemaattista työtä reitin avauksen suhteen ja olleet neuvotteluissa mukana jo puolentoista vuoden ajan. Lufthansan edustajia on tavattu useita kertoja niin Suomessa kuin ulkomailla. Myös Finavia on ollut mukana neuvotteluissa.”

Uuden lentoyhteyden odotetaan kasvattavan Oulun alueen talvimatkailua. Alueelle voi saapua tulevana talvena lähes 4000 uutta saksalaista matkailijaa.

”Hotellien käyttöasteet ovat Oulussa etenkin tammi-helmikuussa alhaiset, vain noin kolmen– neljänkymmenen prosentin luokkaa. Uuden lentoyhteyden myötä saamme toivottua nousua hotellien käyttöasteisiin hiljaisena ajankohtana”, kertoo Kivisaari.

Uusi reitti mahdollistaa monipuolisen yhteistyön saksalaisten matkanjärjestäjien kanssa, joilla on myynnissä jo nyt matkoja esimerkiksi Kemin ja Rovaniemen seuduilla. Pohjolan rengastie ja Oulun seutu tarjoilevat saksalaisille matkailijoille entistä monipuolisempia talvisia elämyksiä Pohjois- Suomessa. Lentoyhteys Ouluun on saksalaisille talvimatkailun portti pohjoiseen jäätyneen meren äärelle.

Saksalaisia matkailijoita on edellisvuosina vieraillut Oulussa toiseksi eniten heti Norjasta saapuneiden matkailijoiden jälkeen, kun mitataan kansainvälisten matkailijoiden määrää, mutta uuden lentoyhteyden myötä Saksa ohittanee Norjan lähtöalueena.

”Oulu on vihdoin mukana reittikartallamme! Olemme työskennelleet ahkerasti useiden kuukausien ajan saadaksemme tämän puuttuvan palasen osaksi Suomen kohteitamme. Tämä on täydellinen hetki käynnistää lentoreitti Ouluun ja takaisin, ja reitti yhdistyy erinomaisesti muihin Lutfhansa Group -yhtiöiden reitteihin”, kommentoi Lufhtansa Group -lentoyhtiöiden Suomen maajohtaja Patrick Borg Hedley.   

Lentoyhteys avaa uuden portin Oulusta Keski-Eurooppaan

Liike-elämän näkökulmasta lentoyhteys avaa uuden portin Oulusta Keski-Eurooppaan.

”Tämä on historiallinen avaus, jonka myötä Oulun seudun yrityksille tulee uusia bisnesmahdollisuuksia tärkeällä Saksan markkina-alueella ja laajemminkin Keski-Euroopassa”, iloitsee BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula.

München on taloudellisesti yksi Saksan tärkeimmistä kaupungeista ja merkittävä kansainvälinen liike-elämän keskus. Münchenin seudulla sijaitsee lukuisia kansainvälisiä suuryrityksiä, esimerkiksi BMW:n, Siemensin ja Allianzin sekä Microsoftin Euroopan pääkonttorit. Uusi reitti tarjoaa kilpailukykyä lisääviä mahdollisuuksia lentorahdin osalta alueilla toimiville yrityksille.

München toimii myös merkittävänä liikenteen solmukohtana. Münchenin lentoasema, Franz Josef Straußin lentoasema on Saksan toiseksi suurin ja Euroopan seitsemänneksi suurin lentoasema, josta on hyvät jatkolentoyhteydet ympäri maailmaa niin liikematkustajille kuin vapaa-ajan matkailijoille. Kaupungista on myös erinomaiset rautatieyhteydet Saksan muihin suuriin kaupunkeihin ja Keski-Eurooppaan.

Oululaisten vapaa-ajan matkailijoiden näkökulmasta Baijerin alue on monipuolinen: alueelta löytyy alppimaisemia, linnoja ja tunnelmallisia kyliä. München on matkakohteena tunnettu muun muassa joulutoreistaan ja tapahtumistaan, kuten vuotuisesta Oktoberfest-olutjuhlasta sekä jalkapallojoukkue FC Bayern Münchenistä. Alpeillekin on kaupungista vain parin tunnin junamatka.

Toiveena on, että lentoja ryhdytään varaamaan nopeasti

Lufthansan lennot Oulun ja Münchenin välillä tulevat myyntiin 18.7. alkaen.

Oulun Matkailu Oy:n ja BusinessOulun toiveena on, että matkoja aletaan varaamaan mahdollisimman nopeasti. Reitin jatkosta ensi kesälle päätetään jo tämän syksyn aikana. Kivisaari kertoo, että reitin kannattavuutta tullaan laskemaan siitä hetkestä eteenpäin, kun reitti avataan:

”Toiveenamme on, että reitin hyvä menestys takaisi sen jatkuvuuden ja toisi jatkossa myös kesällä matkailijoita Oulun seudulle. Lentoyhteys mahdollistaisi jatkossa myös liikematkustamisen ja oululaisten vapaa-ajan matkustamisen Euroopan suuntaan.”

Uuden lentoyhteyden toivotaan tuovan mukanaan tervettä kilpailua ja nostavan Oulun lentoaseman matkustajalukuja, jotka ovat koronavuosien jälkeen romahtaneet. Tavoitteena on, että Oulun lentoasema pysyy Suomen toiseksi vilkkaimmin liikennöitynä lentokenttänä.

”Reittiavaus on upea uutinen Oulun lentoasemalle, joka kantaa perinnettä tärkeänä osana Finavian lentoasemaverkostoa ja Suomen saavutettavuutta. Lufthansan reitti Keski-Eurooppaan parantaa Oulun seudun asukkaiden yhteyksiä maailmalle merkittävästi, yhdistäen heidät Münchenin lentoaseman kattavaan reittiverkostoon. Reitti myös avaa jälleen uuden yhteyden Saksasta pohjoiseen suuntautuvalle matkailulle”, Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori sanoo.

Valtiontuet: Komissiolta jatkoaikaa alueellisten lentoasemien toimintatuelle

Euroopan komissio on pidentänyt mahdollisuutta myöntää toimintatukea tietyille alueellisille lentoasemille 4. huhtikuuta 2027 saakka. Tukimahdollisuus perustuu komission vuonna 2014 antamiin suuntaviivoihin, jotka koskevat valtiontukea lentoasemille ja lentoyhtiöille. Suuntaviivoihin ei tehdä muita muutoksia.

Vuonna 2014 annetut lentoasemien ja lentoyhtiöiden valtiontuen suuntaviivat antavat EU-maille tietyin edellytyksin mahdollisuuden myöntää toimintatukea alueellisille lentoasemille, joiden matkustajamäärä on alle kolme miljoonaa matkustajaa vuodessa. Tarkoituksena on kuitenkin, että kyseisten lentoasemien oma toiminta tulee tietyllä aikavälillä kattamaan kustannukset. Suuntaviivoissa asetetaan kymmenen vuoden siirtymäkausi, jonka aikana tällainen tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi. Siirtymäkauden oli määrä päättyä 4. huhtikuuta 2024.

Suuntaviivojen mukaan EU-maat voivat lisäksi myöntää toimintatukea avokätisemmin (eli korkeammalla tuki-intensiteetillä) lentoasemille, joiden vuotuinen matkustajamäärä on enintään 700 000 matkustajaa ja joiden on muita vaikeampaa päästä kustannuskattavuuteen. Tätä alun perin viideksi vuodeksi kaavailtua mahdollisuutta jatkettiin vuonna 2018 siirtymäkauden loppuun eli huhtikuuhun 2024.

Vuoden 2014 jälkeen Euroopan ilmailuala on joutunut vakavaan kriisiin covid-19-pandemian sekä sen leviämisen ehkäisemiseksi käyttöön otettujen terveys- ja matkustusrajoitusten vuoksi. Myös energiakriisi, joka seurasi Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämää hyökkäyssotaa, on vaikeuttanut alan tilannetta entisestään varsinkin kasvattamalla merkittävästi lentoasemien energiakustannuksia. Etenkin alueellisten lentoasemien tulot ovat supistuneet ja kustannukset nousseet, mikä on vaikuttanut kielteisesti niiden kannattavuuteen. Tämä voisi johtaa tiettyjen alueellisten lentoasemien sulkemiseen, mikä puolestaan voisi vaikuttaa kielteisesti liikenneyhteyksiin eri puolilla EU:ta.

Näiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi komissio on päättänyt pidentää kolmella vuodella siirtymäkautta, jonka aikana EU-maat voivat myöntää tukea alueellisten lentoasemien toimintakustannusten kattamiseen. Siirtymäkausi jatkuu nyt 4. huhtikuuta 2027 saakka. Näin EU-maat voivat tukea alueellisia lentoasemia, jotta niistä tulisi kustannuskattavia ja kannattavia. Myös vuotuiselta matkustajamäärältään enintään 700 000 matkustajan lentoasemia koskevaa erityisjärjestelyä jatketaan 4. huhtikuuta 2027 saakka.

Komissio julkaisi vuonna 2022 kannanottopyynnön, jossa pyydettiin kommentoimaan komission aikomusta puuttua alueellisten lentoasemien tilanteeseen. Useimmat vastanneista korostivat, että jatkoaika on tarpeen, jotta voidaan kompensoida koronaviruspandemian vaikutusta alueellisten lentoasemien kykyyn päästä kustannuskattavuuteen.  Kannanottopyyntöön saadut vastaukset löytyvät täältä.

Komissio järjesti toukokuun 2023 ja kesäkuun 2023 välisenä aikana julkisen kuulemisen, jossa pyydettiin esittämään näkemyksiä komission ehdotusluonnoksesta, jolla jatketaan lentoasemien ja lentoyhtiöiden valtiontuen vuoden 2014 suuntaviivojen voimassaoloaikaa.