Author: kerttuvali

Selvitys tarkastelee vaihtoehtoja lentoasematoiminnan järjestämiselle

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 13.2.2024 selvityksen lentoasematoiminnan järjestämisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvityksen toteuttivat Sitowise Oy ja Kiila Consulting Oy.

Selvitys tuottaa tietoa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisen tueksi. Selvityksessä esitellään useiden eurooppalaisten maiden vaihtoehtoja ja keskitytään Ruotsin, Norjan, Puolan ja Kreikan mallien arvioimiseen.

Selvityksessä ei esitetä etenemissuosituksia.

Tarkastelussa neljä vaihtoehtoa

Selvityksen mukaan Euroopan maissa on tunnistettu kolme tahoa, jotka pääasiassa omistavat ja operoivat lentoasemia yhdessä tai erikseen: valtio, aluehallinnot ja yksityiset tahot.

Tällä hetkellä Suomessa valtionyhtiö Finavia operoi verkostoa, johon kuuluu 20 lentoasemaa. Lisäksi Suomessa toimii kolme kunnallista sekä yksi kunnallisen ja yksityisen yhdessä omistama lentoasema.

Selvityksessä tarkastellaan muun muassa sitä, miten Suomen lentoasematoiminta voitaisi järjestää neljän eri mallin mukaisesti.

Selvityksissä lentoasematoiminnan järjestämisen vaihtoehtoja on arvioitu Liikenne 12 -suunnitelman arviointikehikon mukaisesti. Arviointikehikon osa-alueet ovat saavutettavuus ja palvelutaso, taloudellisuus, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys sekä liikennejärjestelmän turvallisuus.

Selvityksen perusteella yksikään tarkasteltu malli ei ole sellaisenaan muita parempi vaihtoehto. Selvityksen mukaan ei voida kuitenkaan päätellä, että nykymallin jatkaminen olisi tarkasteltuja malleja selkeästi parempi.

Ruotsin malli

Ruotsin mallissa Finavian verkostoon jäisivät vain keskeisimmät lentoasemat ja osa lentoasemista kunnallistettaisiin. Ruotsissa kunnallisille lentoasemille määritellyt valtiontuet kattavat 50–75 prosenttia lentoasemien operatiivisesta alijäämästä.

Selvityksen mukaan malli toisi taloudellisia hyötyjä Finavialle ja aluetaloudelle, mutta heikennyksiä valtion talouteen.

Norjan malli

Norjan mallissa valtionverkostoyhtiö Finavian erityistehtävää muutettaisiin voittoa tavoittelemattomaksi ja strategiaa laajennettaisiin vahvistamaan kansainvälisen liikenteen kehittämistä erityisesti kakkos- ja kolmoskaupunkien, kuten Tampere-Pirkkalan, Turun ja Oulun, lentoasemilta. Kaikki siviili-ilmailun lentoasemat voisivat kuulua Finavian verkostoon.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä kunnille ja aluetaloudelle, mutta heikennyksiä valtion talouteen.

Puolan malli

Puolan mallissa Helsinki-Vantaan lentoasema jäisi Finavian omistukseen. Muut lentoasemat yhtiöitettäisiin ja Finavia tulisi niille osaomistajaksi. Muut omistajat olisivat pääasiassa kuntia.

Finavian omistusosuus määräytyisi suhteessa lentoasemien matkustajamäärään, jolloin alijäämäisten lentoasemien kustannukset jäisivät merkittävissä määrin kuntien katettavaksi.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä Finavialle ja valtiolle, mutta heikennyksiä kunnille ja aluetalouteen.

Kreikan malli

Kreikan mallissa sekä Helsinki-Vantaalle että valitulle joukolle verkoston lentoasemia kilpailutettaisiin pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla yksityiset operaattorit, jotka maksaisivat käyttökorvausta valtiolle.

Finavian rooli muuttuisi merkittävästi. Jäljelle jäävällä verkostolla sen toiminnasta ei olisi mahdollista saada ylijäämäistä ja yhtiö tarvitsisi valtion tukea.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä valtiolle ja aluetalouteen, mutta heikennyksiä Finavialle.

Selvitys tuottaa tietoa Liikenne 12 -suunnitelman päivitykseen

Selvitys tuottaa taustatietoa Liikenne 12 -suunnitelman päivitykseen. Lentoliikennestrategia tehdään osana Liikenne 12 -suunnitelmaa päivittämällä lentoliikennettä koskevia osioita. Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyö käynnistyi syksyllä 2023. Selvityksen tuloksia hyödynnetään soveltuvin osin Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisessä.

Kuluttaja-asiamies puuttui Finnairin epäselvään ympäristömarkkinointiin

Finnair Oyj:n markkinoinnissaan käyttämä ympäristöväittämä lentopolttoaineen kasvihuonekaasupäästöistä antoi harhaanjohtavan kuvan yrityksen lentomatkustamisen myönteisistä ympäristövaikutuksista. Finnair sitoutui korjaamaan markkinointiaan.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Finnairin markkinoinnissaan käyttämään ympäristöväittämään ”hankimme uusiutuvaa lentopolttoainetta, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 % –tavoitteenamme on olla täysin hiilineutraali vuonna 2045”.

Mainosta esitettiin laajalti eri markkinointikanavissa, muun muassa Twitterissä (nykyisin X), Facebookissa, Helsingin Sanomissa sekä Finnairin Instagram-tilillä. Mainoskuvituksessa käytettiin ympäristöystävällisyyttä korostavaa kuvaa maapallosta ja lentokoneesta, jonka lentoreittiä seuraa vihreä juova.

Ympäristöväittämien oltava selkeitä ja tarkkarajaisia

Kuluttaja-asiamiehen mukaan Finnairin ympäristöväittämän perusteella kuluttaja ei voi tietää, mikä merkitys markkinoinnin pääviestinä käytetyllä uusiutuvan lentopolttoaineen hankinnalla on Finnairin kokonaispäästöihin. Mainoksesta ei esimerkiksi käynyt ilmi, kuinka suuri hankinta on suhteellisesti, mihin väittämällä verrataan tai mihin ajanjaksoon se liittyy. Markkinoinnissa korostettu väite voitiin ymmärtää jopa niin, että Finnair olisi siirtynyt kokonaan uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöön ja Finnairin päästöt kokonaisuudessaan vähenisivät 80 %. Finnairin selvityksestä kuluttaja-asiamiehelle ilmeni, että vuonna 2022 uusiutuvan lentopolttoaineen prosenttiosuus kaikista Finnairin käyttämistä polttoaineista oli kuitenkin vain noin 0,2 %.

Sosiaalisessa mediassa mainosväittämien yhteydessä oli linkki Finnairin asiakaslehden taustoittavaan artikkeliin. Kampanjan printtimainoksissa väittämän lisätietoja avattiin pikkuprintissä.

”Ympäristöväittämää tukevat perustelut ja lisätiedot eivät voi olla usean klikkauksen ja linkin päässä itse väittämästä. Markkinointi on suunniteltava niin, ettei kuluttaja voi tulla huomaamattaan ohittaneeksi väittämää koskevaa täsmennystä.”

KULUTTAJA-ASIAMIES KATRI VÄÄNÄNEN
Kuluttaja-asiamies totesi, että Finnair ei esittänyt tekemänsä ympäristöväittämän laajuutta ja rajoja markkinoinnissaan selkeästi ja näin ollen jätti kertomatta kuluttajan kannalta olennaisia tietoja. Ympäristömarkkinoinnin on aina oltava paikkansapitävää, tarkkarajaista ja selkeää, jotta kokonaisvaikutelma ei muodostu kuluttajien kannalta harhaanjohtavaksi.

“Epämääräiset ympäristöväittämät eivät auta kuluttajia tekemään aidosti ympäristöystävällisiä valintoja. Viherpesun torjuminen on yhä tärkeämpää ja tätä tulee avittamaan myös valmisteilla oleva EU-lainsäädäntö.” Yleiset vastuullisuustavoitteet eivät riitä perustelemaan ympäristöväittämiä Finnairin selvityksen mukaan markkinoinnissa ilmoitettu kirjaus olla hiilineutraali vuonna 2045 perustuu Finnairin vuonna 2020 julkistamaan vastuullisuusstrategiaan ja siinä asetettuun hiilineutraaliustavoitteeseen. Kuluttaja-asiamies piti Finnairin ilmausta hiilineutraaliustavoitteesta alttiina muutoksille ja epävarmuudelle sekä kuluttajien kannalta vaikeasti arvioitavana.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan yrityksen verkkosivuillaan antamat täsmentymättömät ja yleiset vastuullisuuslausumat eivät sellaisinaan riitä perustelemaan elinkeinonharjoittajan esittämiä ympäristöväittämiä, vaan kuluttajan tulee löytää vaivatta väittämän tueksi esitetty luotettava näyttö ja perustelut.

Finnair sitoutui siihen, että se ei luo ympäristömarkkinoinnillaan harhaanjohtavaa kokonaisvaikutelmaa lentomatkustamisen ympäristövaikutuksista ja käyttää ympäristömarkkinoinnissaan vain sellaisia kasvihuonekaasupäästöjä koskevia ympäristöväittämiä ja ilmauksia, jotka ovat selkeitä ja tarkkarajaisia.

Kuluttaja-asiamies muistutti Finnairia myös siitä, että ympäristömarkkinointia koskeva sääntely ulottuu Finnairin kaikkeen markkinointiin markkinointikanavasta riippumatta.

:ILMAVOIMAT: Ilmatankkauslentokierroksia Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa

Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät harjoittelevat Yhdysvaltain ilmavoimien KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneen kanssa 12.–15.2.2024.

Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa toteutettavan harjoittelun tavoite on kouluttaa, ylläpitää ja uusia suomalaisten hävittäjälentäjien ilmatankkauskelpuutuksia. Kelpuutuksen suorittaminen on osa Hornet-ohjaajien lentokoulutusta.

Lapin lennosto toteuttaa ilmatankkauslentokierrokset yhteistyössä Ison-Britannian Mildenhallin lentotukikohtaan sijoitetun Yhdysvaltain ilmavoimien 100. ilmatankkauslennoston (100th Air Refueling Wing) kanssa. Harjoitteluun osallistuu suomalaisia F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä ja yksi yhdysvaltalainen KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone.

Ilmatankkausharjoittelua lennetään Rovaniemen, Kuusamon, Kajaanin ja Oulun välisellä alueella osana Ilmavoimien päivittäistä lentotoimintaa 12.–15.2.2024. Ilmavoimien Hornetit lentävät kotitukikohdistaan Rovaniemeltä, Rissalasta ja Pirkkalasta. Yhdysvaltalainen KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone tukeutuu Rovaniemelle.

Ilmatankkauslentokierrokset ovat osa puolustusministeriön hyväksymää Puolustusvoimien kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Vastaavia koulutustapahtumia on järjestetty säännöllisesti vuodesta 2009 alkaen.

Finnair peruu noin 550 lentoa poliittisen lakon vuoksi 1.–2. helmikuuta

 Pixabay/CC0 Public Domain

Finnair joutuu perumaan poliittisen lakon vuoksi valtaosan lennoistaan, yhteensä arviolta noin 550 lentoa 1.–2.2.2024, koska lakko vaikuttaa merkittävästi Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintoihin ja Finnairin lentotoimintaan.

Finnairin liikenneohjelmassa on normaalisti noin 280 lentoa päivässä, eli suurin osa helmikuun 1. ja 2. päivän lennoista tullaan perumaan. Finnairin tavoitteena on lentää lakkopäivien aikana joitain yksittäisiä lentoja ja Finnair viestii näistä suoraan kyseisten lentojen asiakkaille.

Finnair toteuttaa lentojen peruutukset järjestelmissään lento kerrallaan tiistaiaamusta 30.1.2024 lähtien ja tarjoaa samalla asiakkaille automaattisesti vaihtoehtoista reititystä. Asiakkaat saavat tiedon lennon peruutuksesta ja vaihtoehtoisesta reitityksestä sitä mukaa, kun peruutukset on järjestelmissä tehty.

Lakkopäivinä lennettävien yksittäisten lentojen maapalveluissa, kuten matkatavarakuormauksessa ja lentojen juoma- ja ruokatarjoilussa, voi esiintyä häiriöitä ja lennot saattavat viivästyä.

”Olemme antaneet asiakkaille mahdollisuuden vaihtaa lentojaan Finnairin muiden päivien lennoille, ja yli 35 000 asiakasta on tämän mahdollisuuden hyödyntänyt. Laajemmin pääsemme tekemään uudelleenreitityksiä 30.1.2024 alkaen, sillä käytämme uudelleenreitityksissä myös muiden lentoyhtiöiden lentoja ja toimimme uudelleenreitityssopimusten aikajänteiden puitteissa”, sanoo Finnairin operatiivisen keskuksen johtaja Jari Paajanen.

Koska peruttavia lentoja ja uudelleenreititettäviä asiakkaita on paljon, menee uudelleenreitityksiin yhteensä noin kaksi päivää.

”Teemme parhaamme tarjotaksemme sopivan lentovaihtoehdon mahdollisimman monelle asiakkaalle, mutta vaihtoehtoisia lentoja on rajatusti”, sanoo Paajanen. ”Pyydämme, että asiakkaat jaksaisivat odottaa meiltä tulevaa ehdotusta vaihtoehtoiseksi lennoksi, sillä asiakaspalvelukeskuksemme ovat valitettavasti ruuhkautuneet ja jonotusajat voivat venyä pitkäksi.”

”On todella ikävää, että poliittinen lakko vaikuttaa näin merkittävästi asiakkaidemme matkoihin. Tiiviissä yhteistyössä kumppaneidemme kanssa pyrimme varmistamaan, että saamme lentoliikenteen käynnistettyä mahdollisimman sujuvasti lakon jälkeen”, Paajanen sanoo.

Finnair tarjosi jo 19.1. asiakkailleen mahdollisuutta siirtää lentojaan pois lakkopäiviltä. Asiakkaat, joilla on varaus Finnairin lennolle ajalla 31.1.–3.2.2024 voivat aikaistaa matkaansa tai siirtää sitä myöhemmäksi niin, että matkustuspäivä on viimeistään 15.3.2024.  Jos asiakkaan lipputyyppi normaalistikin mahdollistaa muutokset, hän voi siirtää matkustuspäiviä itse Finnairin verkkosivujen Varaukseni-palvelussa. Jos asiakkaan lipputyyppi ei mahdollista muutoksia, kuluttoman muutoksen matkustuspäivään voi tehdä ottamalla yhteyttä lipun varanneeseen matkatoimistoon tai Finnairin asiakaspalveluun. Finnair on viestinyt tästä mahdollisuudesta suoraan asiakkaille, joilla on varaus lakkopäivien aikana.

Mikäli matkan ajankohdan siirtäminen ei ole asiakkaalle mahdollista, hän voi perua varauksensa ja hakea käyttämättömästä lipusta takaisinmaksua. Finnairilta lipun ostaneet asiakkaat voivat tehdä tämän Finnairin verkkosivujen Varaukseni-palvelussa tai ottamalla yhteyttä Finnairin asiakaspalveluun. Jos lippua ei ole ostettu suoraan Finnairilta, asiakkaan tulee olla yhteydessä lipun varanneeseen matkatoimistoon.

Finnair valitsi Rusanen Groupin Keravan uuden suurpesulan palvelemaan matkustajiaan

Finnair valitsi Rusanen Groupin Keravan uuden suurpesulan palvelemaan matkustajiaan

Elokuussa 2023 avatun suurpesulan toimintavarmuus, kapasiteetti, ihanteellinen sijainti lentokentän läheisyydessä sekä kustannustehokkuus saivat Finnairin valitsemaan Rusanen Groupin uudeksi pesulakumppaniksi. Viikoittain noin 200 rullakollista puhtaita matkustaja- ja tarjoilutekstiilejä lähtee Keravalta kohti Finnairia.

Rusanen Groupin Suomen uusin suurpesula Keravalla puhdistaa asiakkaiden tekstiilejä kotimaisesti, taloudellisesti ja kestävästi. Pesulalla riittää kapasiteettia 9 miljoonaan pyykkikiloon vuodessa. Pesulinjat pyörittävät yhteensä 2000 kiloa pyykkiä tunnissa. Yhdessä päivässä koneet ehtivät pestä 32 000 kiloa lakanoita, pyyhkeitä ja kylpytakkeja. Nyt Rusasen pesukoneisiin pääsevät myös Finnairin matkustaja- ja tarjoilutekstiilit, joita pestään kymmeniä tuhansia kappaleita viikossa.

Finnairin ja Rusanen Groupin yhteistyö alkoi tänä vuonna syys-lokakuun vaihteessa. Nyt on päästy vauhtiin ja yhteistyö rullaa 200 rullakon viikkovauhdilla.

– Vuoden 2022 aikana kilpailutimme kaikki ulkopuoliset palvelut, mukaan lukien pesulapalvelut. Tärkein kriteeri valinnoille kaikissa toiminnoissamme on aina matkustajien palveleminen ja heidän matka-aikansa viihtyvyyden varmistaminen. Rusanen Groupin pesulan valintaan Finnair päätyi toimintavarmuuden, kapasiteetin ja kustannustehokkuuden ansiosta. Lisäksi valintaan vaikuttava tekijä oli se, että Rusasen Keravan yksikön sijainti on logistisesti meille ihanteellinen, Finnair Oyj:n logistiikkapäällikkö Merja Kiiveri kertoo.

– Finnairin vaatimukset yhteistyökumppaneille ja meidän toimintamme periaatteet kulkevat täysin samoilla linjoilla. Asiakastyytyväisyys kokonaisuudessaan ohjaa tekemistämme, kun pesemme viikkotasolla Finnairille kymmeniä tuhansia matkahuopia, tyynyliinoja, serviettejä ja pöytäliinoja. Sanotaan, että puhtaus on puoli ruokaa. Puhtaus on iso osa myös matkustajan lentomatkan kokemusta ja elämystä, Rusanen Groupin toimitusjohtaja Jori Rusanen toteaa.

Rusanen Group on pesulatoimintaan ja tekstiilivuokraukseen keskittynyt yhtiö, joka rakentaa valtakunnallista pesulaketjua. Yli 3000 neliön uusi suurpesula Keravalla valmistui elokuussa 2023. Pesulan vuosikapasiteetti on 9 miljoonaa kiloa ja tekstiilien läpivirtaus 2000 kiloa tunnissa.

Rusasen Keravan pesulassa ympäristötekijät ovat kiinteä osa toimintaa. Vettä kierrätetään ja energiankulutusta vähennetään lämmöntalteenottojärjestelmillä, jotka keräävät lämpöä esimerkiksi jätevedestä ja kuivureista. Pesuaineille on automaattinen annostelujärjestelmä, joka mittaa ympäristömerkityt kemikaalit gramman tarkkuudella. Järjestelmä annostelee pesuainetta riittävän määrän kullekin pesuohjelmalle sekä tekstiilien likaisuusasteelle.

Pienlentokoneen lentäjää häirittiin laservalolla Lappeenrannan Sammonlahdesta

Poliisille on tullut ilmoitus Lappeenrannassa lokakuun puolivälissä tapahtuneesta pienlentokoneeseen kohdistetusta laserhäirinnästä. Sammonlahden alueelta maasta käsin kohdistettiin lentokoneeseen kirkkaan vihreää laservaloa, joka häikäisi lentäjää vaikeuttaen koneen ohjaamista. Pyydämme vihjeitä tapahtuneen nähneiltä tai siitä muuten jotain tietäviltä.

Lappeenrannan lentokentältä yölennolle noussutta pienlentokonetta häirittiin laserosoittimella perjantaina 13.10.2023 noin kello 19 aikaan. Lentokonetta osoitettiin Sammonlahden alueelta maasta käsin kirkkaan vihreällä laservalolla. Lentokoneen ohjaajaan kohdistunut laservalo vaikeutti ohjaajan kykyä ohjata lentokonetta ja aiheutti näin merkittävän vaaratilanteen.

Poliisi tutkii tapausta rikosnimikkeellä vaaran aiheuttaminen.

Pyydämme vihjeitä tapaukseen liittyvistä havainnoista tai tiedoista sähköpostilla vihjeet.kaakkois-suomi@poliisi.fi tai vihjepuhelimeen 0295 414 559.

Haluamme muistuttaa:

  • Laser ei ole lelu. Sillä voi aiheuttaa väärinkäytettynä jopa pysyviä silmävaurioita. Laservalo voi lamauttaa lentäjän näkökyvyn hetkellisesti aiheuttaen vakavan vaaratilanteen, joka voi johtaa onnettomuuteen.
  • Laserhäirintä on rikos. Vaikka laserilla häiriköinti tehtäisiin ajattelemattomuutta ja tietämättömyyttä, on lasersäteellä ilma-aluksen miehistön osoittaminen aina rangaistava teko, vaikka siitä ei aiheutuisi konkreettista vaaraa ilma-alukselle tai sen miehistölle.  Vahingon aiheuttaja joutuu myös korvausvastuuseen

BASe Airlines aloittaa Helsinki–Savonlinna-reittilennot 13.11.2023 – sopimus vuoden 2025 loppuun

Savonlinnan kaupunki ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat tehneet Budapest Aircraft Service Ltd. eli BASe Airlines Ltd:n kanssa sopimuksen Helsingin ja Savonlinnan välisten reittilentojen hankkimiseksi aikajaksolle 13.11.2023–19.12.2025.

BASe Airlines voitti julkisen tarjouskilpailun reittilentoliikenteen hankkimiseksi Helsingin ja Savonlinnan välille. Nyt sopimusneuvottelut on saatu päätökseen, ja yhtiö aloittaa lennot 13.11.2023. Tämänhetkinen väliaikainen sopimus NyxAir OÜ:n kanssa Helsingin ja Savonlinnan välisistä reittilennoista päättyy 5.10.2023.

”Lento-operaattorin vaihtumisen ajankohtaan syntyvä noin viiden viikon lentotauko on erittäin harmittava tosiasia. Asiakkaille tästä aiheutuu haittaa ja moni joutuu ratkaisemaan lähiajan liikkumistarpeensa Savonlinnan ja Helsingin välillä muulla tavoin. BASe Airlines kanssa nyt solmittu lentoliikenteen sopimus ulottuu vuoden 2025 loppuun saakka, ja pitkäjänteiseen lentoliikenteen kehittämiseen on nyt hyvät edellytykset”, toteaa Savonlinnan kaupungin vs. elinkeinojohtaja Juha Turtiainen.

Hankinnan kustannuksista vastaavat Savonlinnan kaupunki ja valtio. Säännöllisen lentoliikenteen ostolla pyritään turvaamaan erityisesti Savonlinnan elinkeinoelämälle tarpeelliset yhteydet.

JHL:n ulosmarssi keskeyttää Helsinki-Vantaan turvatarkastukset torstaina 5. lokakuuta, mielenilmaus kestää puoli tuntia

Kuva: Finavia

Ammattiliitto JHL vastustaa ulosmarssilla työelämän kohtuutonta kurjistamista, joka iskee vääjäämättä myös turvallisuusalaan. Mielenilmaukset jatkuvat lähiviikkoina, jos hallitus ei muuta leikkauslinjaansa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL järjestää torstaina 5. lokakuuta ulosmarssin, joka keskeyttää turvatarkastukset Helsinki-Vantaan lentoasemalla kello 13.30–14.00. Ulosmarssi on poliittinen mielenilmaus eikä sitä kohdenneta työnantajaan tai voimassa olevaan työehtosopimukseen.

– Orpon hallitus aikoo kurittaa työntekijöitä muun muassa helpottamalla irtisanomisia ja määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Emme hyväksy työntekijöiden jatkuvaa kyykyttämistä. Hallitus on kuuro työntekijöiden vaatimuksille, joten meidän on pakko ottaa käyttöön astetta kovemmat toimet, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tiivistää.

JHL on valmis neuvottelemaan avoimesti työelämän uudistuksista. Hallitus yrittää kuitenkin ajaa muutokset läpi yksipuolisella sanelulla, eikä työelämän asiantuntijoita ole kuunneltu. Siksi ammattiliittojen on pakko toimia, Niemi-Laine korostaa.

– Valitettavasti joudumme laajentamaan toimia, kun aitoja neuvotteluja ei ole tarjolla.

Hallituksen kurjistukset osuvat väistämättä myös turvallisuusalaan. Ammattiliitto JHL puolustaa kaikkien jäsentensä työehtoja ja vastustaa hallituksen puuhaamia heikennyksiä johdonmukaisesti.

Työehtojen näivettämisen lisäksi hallitus haluaa murskata Suomen työmarkkinat mallilla, jossa mikään ala ei jatkossa saisi suurempia palkankorotuksia kuin vientiteollisuus.

– Hallitus aikoo betonoida Suomeen järjestelmän, jossa esimerkiksi päiväkotien lastenhoitajat, sairaanhoitajat ja vanhuspalveluiden ammattilaiset eivät ikinä nouse palkkakuopasta. Tämä on epäreilua ja järjenvastaista. Esimerkiksi sote-ala kärsii huutavasta työvoimapulasta. Mistä hallitus aikoo löytää töihin tekijöitä, jos palkka ei vastaa työn vaativuutta, Niemi-Laine sivaltaa.

Ammattiliitto JHL aloitti poliittisten mielenilmausten sarjan syyskuun viimeisellä viikolla. Toimenpiteet jatkuvat lähiviikkoina, ellei hallitus muuta päätöntä leikkauspolitiikkaansa. JHL:n järjestämät tilaisuudet ovat poliittisia mielenilmauksia, joihin osallistuminen on täysin laillista. Jos ammattiliitto ilmoittaa työtaistelusta tai ulosmarssista, siihen osallistuvat ne jäsenet, joiden työtä ilmoitus koskee.

 

Suomen lentokenttien kautta lensi 1,5 miljoonaa matkustajaa elokuussa 2023

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä yli 1,5 miljoonaa matkustajaa elokuussa 2023. Matkustajia oli 6 % edellisvuotta enemmän, mutta kolmanneksen vähemmän kuin vuoden 2019 elokuussa. Kotimaanlentojen matkustajamäärä laski 8 %, kun taas ulkomaanlentojen matkustajamäärä kasvoi 9 % vuoden 2022 elokuuhun verrattuna.

Matkustajien määrä oli 66 % koronapandemiaa edeltäneestä tasosta

Elokuussa 2023 Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta lensi 1,4 miljoonaa ja muiden kotimaan lentoasemien kautta yhteensä 150 000 matkustajaa. Vuoden 2022 elokuuhun verrattuna matkustajamäärät olivat Helsinki-Vantaalla 7 % ja muilla kotimaan lentoasemilla prosentin suuremmat.

Lentoliikenteen matkustajista 86 % matkusti ulkomaan lennoilla ja 14 % kotimaan lennoilla. Ulkomaanlentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 93 % ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna 34 %.

Matkustajien määrä oli yhä jäljessä koronapandemiaa edeltäneestä tasosta. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 33 % ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä 24 % alhaisempi kuin vuoden 2019 elokuussa. Vuotta 2019 käytetään tilastossa vertailuvuotena kuvaamaan ilmaliikenteen matkustajamääriä ennen pandemiaa.

Elokuussa 2023 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 12 893 tonnia. Tonneista 97 % kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 100 % kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 5 246 tonnia (41 %) oli saapuneita ja 7 647 tonnia (59 %) lähteviä.

“Sata vuotta ilmailua Pohjois-Karjalassa” -näyttely Pohjois-Karjalan museo Hilmassa 13.10.-13.12.2023

Joensuun Ilmailukerho

Suomen vanhin lentokerho, Joensuun Ilmailukerho (JIK) täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

Pohjois-Karjalan museo Hilman syysnäyttely ”Sata vuotta ilmailua Pohjois-Karjalassa” juhlistaa kunniakkaan kerhon historiaa sekä Joensuun kaupungin 175-vuotisjuhlia.

Näyttely tuo eturiviin vanhaa ja uutta kuvamateriaalia sekä lentotoimintaan liittyviä esineitä, eri ikäisiä ja kokoisia lennokkeja. Erityisnähtävyytenä näyttelyssä nähdään sodan jälkeisen Joensuun ilmailukerhon liitokone Harakka II:n runko ja siipi.

Joensuun kaupungin juhlavuotta muistetaan näyttelyssä Joensuun yllä -lentofilmillä, joka on kuvattu syksyllä 2022.

Sata vuotta ilmailua Pohjois-Karjalassa on Pohjois-Karjalan museo Hilman viimeinen näyttely nykyisissä toimitiloissa, Carelicumissa.

Joensuun ilmailukerhon perustamiskokous pidettiin 11.11.1923 Joensuun kaupungintalolla sijaitsevassa Teatteriravintolassa. Yhdistyksen alkuajat olivat vahvasti kytköksissä sotilasilmailuun ja ennen toista maailmansotaa yhdistyksen nimi olikin Pohjois-Karjalan Ilmapuolustusyhdistys.

Nimensä mukaisesti Pohjois-Karjalan ilmapuolustusyhdistyksen päämääränä oli ilmapuolustustyön kehittäminen sekä ilmailutoiminnan, myös siviili-ilmailun, edistäminen koko Pohjois-Karjalan alueella. Parissa vuodessa yhdistys oli saavuttanut liki viisisataa henkilöjäsentä ja valtakunnallisesti tunnustetun aseman paikallisten ilmailuyhdistysten joukossa.

Toinen maailmansota keskeytti harrastuslentotoiminnan lähes kokonaan. Vain nuorisolle suunnatut lennokkikurssit jäivät, kun täysi-ikäiset yhdistyksen jäsenet siirtyivät armeijan palvelukseen.

Sodan jälkeisessä Suomessa ilmapuolustusyhdistykset kiellettiin, mutta Pohjois-Karjalan ilmapuolustusyhdistyksen seuraaja syntyi nopeasti ja lähes samassa paikassa. Joensuun ilmailukerho (JIK) perustetiin Joensuun kaupungintalon kabinetissa 23.5.1945.

Aluksi kerho joutui toimimaan säästöliekillä, mutta 1950-luvulla toiminta alkoi vapautua ja kalustotilannekin kohentua. Vuosikymmenten aikana Joensuun ilmailukerho on kouluttanut kymmeniä lentäjiä, joista osa on tehnyt harrastuksestaan ammatin sotilas- tai siviili-ilmailun puolella. Varoja kalustoa ja toimintaa varten on hankittu monella eri tavalla aina vappupallojen myynnistä lentonäytöksiin.

Nykyään Joensuun Ilmailukerhossa voi harrastaa moottori- ja purjelentoa. Myös lennokkiharrastus on edelleen voimissaan. Siviili-ilmailun lisäksi kerhon lentotoimintaan kuuluvat muun muassa SAR- ja palovalvontalennot Pohjois-Karjalassa.