Author: kerttuvali

Kansainvälinen asiantuntijaryhmä pitää Malmia Euroopan parhaiten säilyneenä varhaisena lentoasemana

Europa_Nostran_Asiantuntijat_

Rienko Wilton, Sara van Rompaey ja Erik Schultz vierailivat Malmin lentoasemalla 2.–3. kesäkuuta 2016. Kuva: Anna-Maija Halme.

“Sekä toiminnot että kiitotiet tulisi säilyttää”

Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin asettama kansainvälinen asiantuntijaryhmä vieraili Malmin lentokentällä 2.–3. kesäkuuta tutustumassa kentän tilanteeseen ja tapaamassa suomalaisia asiantuntijoita. Lentokenttä valittiin maaliskuussa Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon.

Asiantuntijatyöryhmässä ovat jäseninä belgialainen arkkitehti Sara van Rompaey, norjalainen talousasiantuntija Erik Schultz ja hollantilainen diplomaatti, valtiotieteen tohtori Rienko Wilton. Wilton oli mukana komiteassa, joka valitsi kentän uhanalaisimpien listalle.

“Malmin lentoaseman modernistiset rakennukset ovat kansainvälisesti arvokkaita. Ne ovat sekä erinomaisia otoksia säilyneestä modernistisesta lentokenttäarkkitehtuurista että todistavat maailmansotien välisen ajan hämmästyttävästä kehityksestä. Suomi tunnetaan maailmalla juuri modernistisesta arkkitehtuuristaan, jota suomalaisten itsensä ei tulisi aliarvioida”, Sara van Rompaey totesi perjantaina tutustuttuaan lentokenttään ja tavattuaan eri alojen asiantuntijoita.

“On harvinaista, että arvokas teollisuusperintökohde on edelleen toiminnassa. Rakennukset tulisi suojella, kuten monen muun Euroopan maan lainsäädäntö edellyttäisi, sekä kontekstiltaan että maisemaltaan, joka tässä tapauksessa tarkoittaa kiitoteitä ja lentokentän toimintoja”, van Rompaey jatkaa.

“Euroopan kolmesta jäljellä olevasta ennen toista maailmansotaa rakennetusta varhaisesta lentoasemasta – Lido Italiassa, Shoreham Iso-Britanniassa ja Malmin lentoasema – Malmi on säilynyt parhaiten”, Wilton huomautti.

Vierailuohjelmaan kuului lennätys pienkoneella Helsingin yllä. Ryhmä kummasteli lennon jälkeen tarvetta rakentaa juuri kentälle, vaikka ilmiselvästi rakentamiselle on paljon mahdollisia paikkoja.

“Helsingin yleiskaavaluonnoksen rakentamismäärät perustuvat oletukseen erittäin suuresta väestönkasvusta, joka ei saa tukea aiempien vuosikymmenten toteutuneesta kehityksestä”, Erik Schultz totesi.

“Kun ottaa lisäksi huomioon lentokentän säilyttämisen vahvan kannatuksen, kaupungin pitäisi pyrkiä suunnittelemaan alueen rakentamista siten, että lentokenttäalue säilyisi”, Rienko Wilton totesi.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on tarjota teknisiä neuvoja, selvittää mahdollisia rahoituslähteitä ja mobilisoida tukea kohteille. Ryhmän tulokset ja suositukset julkaistaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Tarvittaessa ryhmä vierailee Suomessa ensi syksynä toisen kerran.

Asiantuntijatyöryhmän jäsenet

Arkkitehti Sara van Rompaey on EU-rahoitteisten projektien asiantuntija. Van Rompaey toimii mm. kulttuuriperintöasiantuntijana Erasmus+ -projektissa, jossa selvitetään arkkitehtuurikoulutuksen mukauttamista Euroopan uuteen tilanteeseen. Van Rompaey toimii asiantuntijana ICOMOS:n kansainvälisessä tieteellisessä komiteassa. Hän on toiminut Euroopan arkkitehtien neuvoston (ACE) johtoryhmän jäsenenä, Belgian arkkitehtiliiton kansainvälisten suhteiden komission johtajana ja ulkoisten asioiden osaston puheenjohtajana, edustajana Euroopan arkkitehtien neuvostossa, Euroopan kansainvälisessä arkkitehtuuripoliittisessa verkostossa (EFAP) ja arkkitehtien maailmanjärjestössä (UIA) sekä jäsenenä useiden arvokkaiden arkkitehtuuripalkintojen palkintolautakunnissa. Hän toimii lisäksi EU:n kulttuuriperintöä ja globaalia muutosta koskevan yhteisen ohjelmasuunnittelualoitteen vertaisarvioijana.

Europa Nostra Norwayn puheenjohtaja Erik Schultz on mm. osakemarkkinoihin erikoistunut talousasiantuntija, joka on tehnyt pitkän työuran sekä Kanadassa että Norjassa. Hän on toiminut vuosituhannen alusta lähtien kulttuuriperintöalan eri tehtävissä vapaaehtoisena. Hän on Europa Nostran valtuuston jäsen sekä Europa Nostran pohjoismaisen yhteistyöverkoston Nordic Nostran jäsenenä Europa Nostra Finlandin pitkäaikainen yhteistyökumppani.

Valtiotieteiden tohtori Rienko Wilton on Europa Nostran teollisen ja teknillisen alan kulttuuriperintökomitean (IEHC) sihteeri. Hän on toiminut Tukholmassa ja Vallettassa Alankomaiden suurlähettiläänä, Haagissa, Canberrassa ja Bonnissa kulttuuriasiamiehenä sekä Keski-idän kirjeenvaihtajana. Wilton kasvoi isoisänsä telakalla Rotterdamissa, ja lapsena hänestä odotettiin laivanrakentajaa ja merenkulkuarkkitehtia kolmen edellisen sukupolven tapaan.

Ural Airlines aloittaa reittilennot Helsinki-Vantaalle – Lisää kiinalaismatkustajia Suomeen

medium__N5A0992_Photo_PasiSalminen_Com

Kuva: Pasi Salminen

Venäläinen lentoyhtiö Ural Airlines aloittaa uudet reittilennot Jekaterinburgista Helsinki-Vantaan lentoasemalle 1. kesäkuuta keskiviikkona.

Ural Airlines toimii tiiviissä yhteistyössä matkanjärjestäjä Utourin kanssa, joka tuo Kiinasta matkustajia Suomeen Jekaterinburgin kautta. Lentoyhtiö operoi Helsinki-Vantaalle kahdesti viikossa kesäkuusta lokakuuhun. Reitillä käytettävä konetyyppi on A320.

– Finavian puolesta toivotamme Ural Airlinesin sekä Utourin matkustajat lämpimästi tervetulleeksi lentoasemallemme ja Suomeen. Kiinalaismatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla on noussut viime aikoina runsaasti ja sama suuntaus jatkuu. Panostamme tänä vuonna yhä enemmän kiinalaismatkustajien palveluihin ja ostosmahdollisuuksiin, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Helsinki-Vantaalla aloittavat kesällä palveluoppaat, jotka osaavat kertoa kiinaksi erityisesti lentoaseman ostosmahdollisuuksista. Jo aiemmin Finavian asiakaspalveluun on palkattu kiinankielentaitoisia työntekijöitä helpottamaan kiinalaisten matkantekoa.

– Aasiasta on nyt Helsinki-Vantaalle loistavat yhteydet. Nyt avattavan Ural Airlinesin lentoyhteyden lisäksi Helsinki-Vantaalle on 17 suoraa lentoreittiä Aasian eri kohteista. Kiinassa uusin kohde on Guangzhou, jonka reittiavajaisia vietettiin lentoasemalla toukokuun alussa, Sundelin kertoo.

Norwegian kasvattaa laivastoaan kahdella uudella Dreamlinerilla

m8lygj2tmdh5qhqm20wg

Norwegian Boeing 787 Dreamliner

Norwegian on allekirjoittanut leasing-sopimuksen kahdesta uudesta Boeing 787-9 Dreamlinerista, jotka toimitetaan yhtiölle keväällä 2018. Uuden sopimuksen myötä Norwegianin kaukolentolaivastossa tulee olemaan 42 Dreamlineria vuoteen 2020 mennessä. Norwegian käyttää myös kahdeksan kaikkiaan sadasta Boeing 737 MAX8 -koneen osto-optiosta.

Norwegian jatkaa kaukolentolaivastonsa laajentamista ja kansainvälistä kasvuaan. Yhtiö on allekirjoittanut leasing-sopimuksen CIT Aerospacen kanssa kahdesta uudesta Boeing 787-9 Dreamliner -lentokoneesta.

– Jotta voimme tarjota asiakkaille lisää reittejä ja tehdä kaukolentotoiminnastamme entistäkin kilpailukykyisempää, tarvitsemme lisää uusia, kustannustehokkaita lentokoneita. Kaukolentotoimintamme on ratkaisevaa yhtiön globaalille kasvulle ja uusien työpaikkojen luomiselle. Dreamliner on hieno lentokone, jossa on korkea matkustusmukavuus, pitkä kantama, alhainen polttoaineen kulutus ja alhaisemmat päästöt, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Bjørn Kjos.

Norwegian on lentänyt mannertenvälisiä lentoja lähes kolme vuotta. Lentojen käyttöaste on ollut keskimäärin yli 90 prosenttia. Korkea käyttöaste osoittaa, että kiinnostus edullisia lentolippuja kohtaan Euroopan ja Yhdysvaltojen samoin kuin Euroopan ja Aasian välillä on suurta. Lentokoneiden lisätilaukset antavat Norwegianille mahdollisuuden laajentua uusille markkinoille ja rakentaa aiempaa vahvempi organisaatio, jossa on suuri kaukolentolaivasto.

Norwegianilla on tällä hetkellä kahdeksan 787-8 Dreamlineria ja kaksi 787-9 Dreamlineria. Yhtiön kaukolentolaivastossa tulee olemaan 42 Dreamlineria vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2015 arvostettu International Council on Clean Transportation nimesi Norwegianin ympäristöystävällisimmäksi Atlantin yli lentäväksi lentoyhtiöksi.

Lisää 737 MAX8 -koneita laivastoon
Norwegian käyttää myös kahdeksan sen sadasta Boeing 737 MAX8 -koneen osto-optiosta. Konsernilla on 100 tämän tyypin konetta tilauksessa ja se on Euroopassa konetyypin lanseerausasiakas. Boeing 737 MAX8 on Boeingin seuraavan sukupolven lyhyen ja keskipitkän matkan lentokone, jonka pidempi kantama mahdollistaa mannertenväliset lennot.

Finnair vie Minna Parikan kengät taivaalle

9ae5c6d8b4016e5a_org

Finnair jatkaa A350-koneidensa ostosmahdollisuuksien kehittämistä ja avaa Minna Parikka -verkkokaupan Nordic Sky wifi-portaaliin. Minna Parikka on tunnettu leikkisästä ja värikkäästä designistaan, ja brändin puputennarit ja monet muut luomukset ovat nousseet maailmanmaineeseen. Minna Parikan kenkiä voi ostaa 25 maassa, ja nyt ne tulevat myös taivaalle.

“Otamme Minna Parikka -verkkokaupan innolla osaksi Nordic Sky wifi-portaalia. Minna Parikka on kolmas kotimainen muotibrändi, jonka tuomme A350-lentojemme asiakkaiden ulottuville”, kertoo Jarkko Konttinen, tuotejohtaja. “Kehitämme jatkossakin wifi-portaalimme ostoskokemusta ja tarjontaa näiden kokemusten perusteella.”

Finnairin A350-lentojen asiakkaat voivat tehdä ostoksia Minna Parikka -verkkokaupassa Nordi Sky wifi-portaalissa, jota voi käyttää ilman lisämaksua millä tahansa päätelaitteella.

“On hienoa saada puputennarit ja muut kenkäni taivaalle myyntiin. Matkustan itse paljon, ja mielestäni ostosmahdollisuudet ovat erinomainen lisä lennolle.  Matkustaminen ja ostokset kuuluvat yhteen, ja uusien kenkien hankkiminen on loistava tapa aloittaa matka”, sanoo Minna Parikka.

Minna Parikka -verkkokauppa avataan Nordic Sky wifi-portaaliin kesäkuussa. Portaalissa on jo Makian ja Ivana Helsinki Collectionin verkkokaupat.

Kaikki A350-lentojen matkustajat voivat käyttää Nordic Sky -wifi-portaalia omilla laitteillaan ilmaiseksi molemmissa matkustusluokissa. Portaalista on pääsy finnair.comiin, uutispalveluun ja Finnairin muihin palveluihin, kuten kohdetietoihin, asiakaspalveluun ja pre order -tilausten tekemiseen, sekä ostospalveluihin. Matkustajat voivat myös tilata taksin Cabforce Taxi Servicen kautta sekä varata erilaisia kohdepalveluita, kuten konserttilippuja ja illallisristeilyjä, Viator Destination Service -palvelun avulla.

Nordic Sky wifi-portaali ja internet-yhteys on Finnairin kaikissa A350-koneissa. Finnairilla on tällä hetkellä Helsingin ja Aasian kohteiden välisessä liikenteessä viisi A350-konetta.

Lisätietoa Nordic Skystä: finnair.com/fi/fi/nordic-sky

Japan Airlines hakee hyväksyntää Iberian liittymiselle JAL:in, British Airwaysin ja Finnairin Japanin lentojen yhteishankkeeseen

a_1024_768

JAL on hakenut Japanin maa-, infrastruktuuri-, kuljetus- ja matkailuministeriöltä (MLIT) Iberialle vapautusta Yhdysvaltain kilpailulakien soveltamisesta eli ns. antitrust immunity -statusta, jotta Iberia voi alkaa tehdä yhteistyötä Euroopan ja Japanin välisillä lennoilla. Kyseessä on osa valmisteluja Iberian liittymiseksi Japan Airlinesin (JAL:n), British Airwaysin ja Finnairin Euroopan ja Japanin välistä lentoliikennettä koskevaan yhteishankkeeseen.

Iberia on jo ilmoittanut aloittavansa suorat lennot Madridin ja Tokion (Naritan) välillä 18.10.2016. Yhteishankkeessa mukana olevat lentoyhtiöt tekevät kaupallista yhteistyötä jakamalla liikevoiton ja yhteensovittamalla lentoaikataulujaan ja hintojaan Euroopan ja Japanin välillä matkustavien asiakkaiden eduksi.

Yhteishankkeen laajentuminen edellyttää viranomaisten hyväksyntää.

Iberian liittyminen vahvistaa yhteishanketta ja parantaa myös oneworld®-allianssin kilpailuasemaa maailmanlaajuisessa lentoliikenteen allianssi kilpailussa.

British Airways ja JAL aloittivat yhteishankkeen lokakuussa 2012, ja Finnair liittyi siihen huhtikuussa 2014. Kolmen lentoyhtiön yhteistyö on hyödyttänyt asiakkaita parantamalla EU:n ja Japanin välisiä lentoyhteyksiä, lentovaihtoehtojen valikoimaa ja kanta-asiakasetuja. Nyt myös Espanja ja Japani ovat allekirjoittaneet Open Skies -sopimuksen, ja maiden välisen lentoliikenteen uskotaan kasvavan. Iberian liittyminen yhteishankkeeseen tuo asiakashyötyjä ja parantaa lentoyhtiöiden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa tällä tärkeällä markkina-alueella.

British Airwaysin pääjohtaja Alex Cruz toteaa: ”On hienoa saada sisaryhtiömme Iberia mukaan tähän oneworld-kumppaneiden yhteishankkeeseen. Euroopan ja Japanin välisten lentojen lisääntyminen, koordinoidut aikataulut ja parantuneet kanta-asiakasedut ovat loistavia uutisia asiakkaillemme. Iberian suorat lennot Madridista Naritaan saavuttavat varmasti suuren suosion.”

Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo sanoo: ”Otamme oneworld-kumppanimme Iberian hyvillä mielin mukaan yhteishankkeeseen. Iberian reitti Naritan ja Madridin välillä laajentaa yhteishankkeen toiminta-aluetta ja tarjoaa asiakkaillemme uusia vaihtoehtoja.”

Iberian pääjohtaja Luis Gallego toteaa: ”On hienoa lähteä mukaan IAG- ja oneworld-kumppaniemme yhteishankkeeseen. Espanjassa käy vuosittain puoli miljoonaa japanilaista turistia, ja espanjalaisten matkat Japaniin kasvavat kovaa vauhtia. Välilaskuttomien lentojemme ja tämän yhteishankkeen ansiosta matkustajilla on entistä enemmän vaihtoehtoja ja he saavat yhä enemmän etuja Japanin ja Euroopan välisessä lentoliikenteessä.”

”Olemme hyvillämme Iberian liittymisestä yhteishankkeeseen”, sanoo Japan Airlinesin johtaja Yoshiharu Ueki. ”Tämä vahvistaa JAL:n asemaa Espanjassa ja parantaa asiakkaidemme mahdollisuuksia matkustaa mukavasti Madridiin ja sieltä eteenpäin.”

  • British Airways liikennöi Lontoon Heathrowlta Tokion Naritan ja Hanedan lentokentille.
  • Finnair lentää Helsingistä Tokion Naritaan, Osakaan, Nagoyaan sekä Fukuokaan.
  • Iberia aloittaa suorat lennot Madridista Tokioon (Narita) 18.10.2016. Aluksi reittiä lennetään kolmesti viikossa, mutta jatkossa lentoja on tarkoitus lisätä.
  • Japan Airlines liikennöi päivittäin Tokion Naritan ja Hanedan lentokentiltä Pariisiin, Hanedan lentokentältä Lontooseen sekä Naritan lentokentältä Frankfurtiin ja Helsinkiin.

Egyptairin lennon MS 804 Airbus A320-lentokone kateissa

Airbus vahvistaa, että Egyptairin lentämä A320-lentokone katosi viime yönä Välimeren yllä noin klo 2.30 Egyptin aikaa. Kyseessä oli reittilento MS 804 Pariisista Kairoon.

Tunnuksella SU-GCC rekisteröidyn lentokoneen sarjanumero (Manufacturer Serial Number) on 2088. Se toimitettiin Egyptairille marraskuussa 2003. Koneella oli lennetty noin 48 000 lentotuntia. Koneessa oli IAE-moottorit. Muita tietoja ei ole tällä hetkellä käytettävissä.

ICAOn Annex 13 -sopimuksen mukaisesti Airbus on valmiina lähettämään ryhmän teknisiä asiantuntijoita auttamaan Ranskan BEA-onnettomuustutkintaviranomaisia tapahtuman teknisessä tutkinnassa kaikin tavoin.

A320 on kaksimoottorinen kapearunkokone, johon mahtuu 150 matkustajaa kahdessa luokassa. Ensimmäinen A320-lentokone otettiin käyttöön maaliskuussa 1988. A320-lentokoneperheen konetyypillä oli huhtikuun 2016 loppuun mennessä lennetty yli 6 700 lentoa. Tähän mennessä näillä koneilla on lennetty yli 180 miljoonaa lentotuntia yli 98 miljoonalla lennolla.

Airbus kertoo lisää tietoja sitä mukaa, kun katoamisen yksityiskohtia saadaan vahvistettua ja viranomaiset ovat hyväksyneet niiden kertomisen.

Airbusin työntekijät haluavat esittää johtonsa ja henkilöstönsä osanoton kaikille, joita lennon MS 804 katoaminen koskettaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi Lappeenrannan Lentoasema Oy:lle miljoonan euron avustuksen

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt Lappeenrannan Lentoasema Oy:lle miljoonan euron avustuksen. Avustus on myönnetty kuluvalle vuodelle (2016), mutta sitä voidaan käyttää myös kahtena seuraavana vuonna siirtomäärärahan tavoin.

Lappeenrannan Lentoasema Oy saa heti käyttöönsä noin 300 000 euron osuuden avustuksesta. Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Petteri Lehden mukaan tätä osuutta avustuksesta käytetään muun muassa turvatarkastusten, lennonjohdon sekä palo- ja pelastustoiminnan toteuttamiseen.

– Noin 700 000 euron osuus avustuksesta on tarkoitettu liiketoiminnan kehittämiseen ja asiakastyöhön. Tämä avustuksen osuus vaatii vielä EU:n komission hyväksynnän, Lehti kertoo.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eelis Eskelinen pitää avustusta välttämättömänä lentokenttätoimintojen hyvälle alulle.

– Lappeenrannan lentoasemahanke on uraauurtava ja ennakkoluuloton maakunnallinen hanke. Koska sijainti on erityislaatuinen EU:n ja Venäjän rajalla, kenttä täydentää omalta osaltaan niin Suomen kuin Euroopankin lentokenttäverkostoa. Pitkällä tähtäimellä Lappeenrannan Lentoasema Oy pyrkii liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan, mutta valtion tuki pienelle, yksityiselle kentälle on lentokenttätoimintojen käynnistämisvaiheessa välttämätöntä, Eskelinen arvioi.

Hän on vakuuttunut, että valtion tuki vahvistaa kentän uskottavuutta ja helpottaa neuvotteluja uusien reittien avaamisesta.

Lappeenrannan lentoasemakiinteistö ja lentoaseman liiketoiminta siirtyivät vuoden 2016 alussa Finavialta Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupungin perustamalle Saimaan lentoasema säätiölle, joka on kentän liiketoiminnan hoitamista varten perustanut Lappeenrannan Lentoasema Oy:n.

Oulun lentoasema valittiin vuoden lentoasemaksi

Finavia Oyj on valinnut vuoden 2016 lentoasemaksi Oulun lentoaseman. Valintakriteereinä korostuivat taloudellisen tuloksen erinomainen kehitys ja asiakaslähtöisyys palveluiden kehittämisen ytimessä.

– Oulun lentoasemalla on onnistuttu tehostamaan toimintoja ja parantamaan taloudellisia tunnuslukuja merkittävästi jo useana vuonna peräkkäin. Oulussa kehittämisen ytimessä on asiakaslähtöisyys ja se näkyy korkeana asiakastyytyväisyytenä. Palveluiden kehittämisessä on edistytty vuosittain kohti yhteisiä tavoitteita. Tunnustus kuuluu ennen kaikkea Finavian ammattilaisille, jotka omalla panoksellaan tekevät hyvän kehityksen mahdolliseksi, sanoo toimitusjohtaja Kari Savolainen Finaviasta.

– Oulun lentoasema on toiseksi vilkkain lentoasema Suomessa. Matkustajamäärät ovat kehittyneet vakaasti ja tänä vuonna odotamme miljoonan matkustajan rajan rikkoutuvan. Finavia on tehnyt suuria panostuksia Oulun lentoasemalle 2000-luvulla sekä rahallisesti että toiminnallisesti ja mahdollistanut osaltaan liikenteen kehittymisen Oulussa. Teemme alueen toimijoiden kanssa yhdessä paljon töitä lentoliikenteen edellytysten parantamiseksi, sillä toimiva lentoasema ja hyvät yhteydet ovat tärkeä tuki alueen elinkeinoelämälle, Savolainen lisää.

Vuoden lentoasema valittiin nyt 26. kerran, ensimmäisen kerran valinta tehtiin vuonna 1990. Oulu on edellisen kerran valittu vuoden lentoasemaksi vuonna 2014. Oulussa lentoasema otettiin käyttöön vuonna 1953 ja vuonna 2015 sen kautta kulki 982 723 matkustajaa. Lentoaseman liikenne on ollut alkuvuoden hyvässä kasvussa (tammi-huhtikuu +4,6 %). Oulun lentoaseman päällikkönä toimii Liisa Sallinen.

Maailman talousfoorumi (WEF) on arvioinut Suomen lentoasemaverkoston kilpailukyvyltään maailman kärkeen ja esimerkiksi muita Pohjoismaita paremmaksi. Lentoasemat tukevat palvelu- ja hintatasonsa ansiosta lentoyhtiöiden kilpailukykyä Suomessa ja siten lentoyhteyksien kehittymistä.

Peugeot muotoilustudio mukana isoissa ilmailuprojekteissa

be418aae7f07d637_800x800ar

Tyylikäs Airbus H160 by Peugeot Design Lab

Peugeotin globaali brändimuotoilustudio PEUGEOT DESIGN LAB on mukana merkittävissä projekteissa myös autoalan ulkopuolella. AIRBUS HELICOPTERS ja Peugeot Design Lab suunnittelivat yhteistyönä uuden H160-helikopterin ja lentokoneiden ultrakevyiden istuimien tuotantoon erikoistunut EXPLISEAT on toteuttanut muotoilustudion kanssa titaanista ja hiilikuidusta valmistetun kevyen lentokoneen istuimen.

Airbus Helicopters esitteli Dubain kansainvälisessä ilmailunäyttelyssä uuden siviililiikenteeseen tarkoitetun H160-helikopterinsa, jonka ulkoisesta ilmeestä on vastannut Peugeot Design Lab’in muotoilutiimi. Tänä keväänä markkinoille tuleva Airbus H160 dynaamisine ja sulavalinjaisine muotoineen edustaa uuden sukupolven helikopteria Airbusin mallistossa. Uutuus on suunniteltu monenlaisiin käyttötarkoituksiin kuten öljynporauslaitoille, sairaankuljetuksiin, rannikkovartiointiin ja liikelentoihin.

”Peugeot Design Lab’in muotoilusuunnitelman ansiosta uusi helikopterimme on saanut persoonallisen ulkomuodon, joka symboloi erinomaisesti H160-helikopterin innovaatio-, suorituskyky- ja tunnearvoja. Olemme onnistuneet kehittämään helikopterin, jonka ainutlaatuinen identiteetti herätti runsaasti huomiota Dubain ilmailunäyttelyssä marraskuussa. H160-ohjelman keskeinen viesti on omintakeinen tyyli yhdistettynä tehokkuuteen”, totesi Guillaume Chielens, Airbus Helicopters –yhtön muotoilusta vastaava päällikkö.

H160:n futuristista siluettia korostavat sen virtaviivaiset ikkunat. Sitä voidaan myös pitää edellistä sukupolvea edustaneen Dauphin-helikopterin identiteetin modernisoituna ja päivitettynä versiona. Sulavalinjainen H160 on samalla myös tehokas ja hiljainen monien innovatiivisten ratkaisujensa ansiosta. Sen aerodynaaminen kori on valmistettu komposiittimateriaaleista, takavakaaja on kaksitasoinen ja roottorin takapyrstö kallistettu.

9e10316958f90e07_800x800ar

9b10b126f84ea433_800x800ar

Peugeot Design Lab on suunnitellut uuden kevyen lentokoneenistuimen

 

Keveys on osa energiatehokkuutta

Expliseatin vuonna 2013 kehittämä markkinoiden kevyin, vain neljän kilon painoinen, titaanista ja hiilikuidusta valmistettu lentokoneistuin on ollut käytössä vuodesta 2014 alkaen usean eri lentoyhtiön Airbus A320 – ja ATR –lentokoneiden turistiluokassa. Uuden sukupolven Titanium Seat NEO -lentokoneistuimien suunnittelua ja kehittämistä varten Expliseat kääntyi Peugeot Design Lab’in puoleen.

“Titanium Seat NEO –istuinten toteuttamista varten halusimme löytää yhteistyökumppanin, jolla olisi valmiudet suunnitella mukava ja kevyt istuin, joka muotoilultaan vastaisi korkealle asetettuja teknologisia valmiuksiamme. Tutkittuamme markkinoita vuoden verran Peugeot Design Labin vahva tietotaito ja osaaminen vakuutti meidät”, kertoo Benjamin Saada, Expliseat-yhtiön toimitusjohtaja.

Peugeot Design Lab’in kokoama erikoisasiantuntijoiden tiimi otti haasteen vastaan. Tavoitteena oli suunnitella 2-4 hengen istuin, joka tarjoaisi matkustajille optimaalisen mukavuuden painorajoitukset ja ilmailualan erityisvaatimukset huomioon ottaen. Ergonomia-, väri- ja materiaaliasiantuntijat loivat tältä pohjalta prototyypin tiiviissä yhteistyössä Expliseatin insinöörien kanssa.

“Tämä Expliseatin kanssa yhteistyössä toteuttamamme projekti on mahdollistanut kahden eri teollisuuden alan parhaiden voimavarojen yhdistämisen. Lentokoneinsinöörien teknisen osaamisen tuloksena syntyi titaanista ja hiilikuidusta valmistettu ultrakevyt lentokoneistuin. Kun tähän osaamiseen yhdistettiin autoalan ergonomiaan perehtyneiden ammattilaisten erikoisosaaminen, oli tuloksena tuote, jota kumpikaan meistä ei olisi yksin pystynyt aikaansaamaan, ” selvittää Cathal Loughnane, Peugeot Design Lab’in päällikkö.

Peugeot Design Lab’in ja Expliseatin yhteistyön tuloksena syntyneen Titanium Seat NEO –istuimen muotoilu varmistaa matkustusmukavuuden lukuisten innovaatioidensa ansiosta: henkilökohtaiset istuintilat yhtenäisen penkin sijaan, sivuttainen lantio- ja reisituki, joka pitää matkustajan tukevasti paikallaan kuitenkaan vaikeuttamatta hänen liikkumistaan, vaahtomateriaali, joka parantaa istuinmukavuutta pitkillä lennoilla, kooltaan aiempaa suuremmat pöytätasot, suurikokoiset säilytyslokerot jne.

Studion vuonna 2012 tapahtuneen perustamisen jälkeen monet asiakkaat ovat kääntyneet Peugeot Design Lab’in puoleen, esimerkiksi Dassault Aviation, Alstom, Bombardier, Leclerc, SEB, Quechua ja Airbus Helicopters.

Lisätietoja: www.peugeotdesignlab.com

Icelandair otti ensimmäisen uudistetun Boeing 767 koneen käyttöön

f68qpwmwle2casurgpp9

Yhtiö lisää kapasiteettia ottamalla käyttöön kaksi Boeing 767 konetta joista toinen otettiin vastaan viime_viikolla ja aloittaa liikennöinnin heti. Toinen tekee ensilentonsa 15. toukokuuta.

Konekapasiteettia tullaan käyttämään ensisijaisesti yhtiön kohteisiin, New York (JFK), Chicago (ORD), ja lisäksi reiteillä Boston, London, Kööpenhamina ja Amsterdam. Tarpeen mukaan kone vierailee

myös Helsingin reitillä. Koneen matkustajakapasiteetti on 262 matkustajaa, ja tarjoaa Boeing 757 koneeseen verrattuna 44 % lisää kapasiteettia.

Icelandairin laivastossa on nyt 28 konetta, joista 26 tyyppiä 757, ja lisäksi kaksi Boeing 767 konetta. Koneet ovat sisustettu Icelandair käyttöön ja jokaisessa istuimessa on viihdeyksikkö, modernit nahkaistuimet, erikoisvalaistus ja Wi-Fi.

Icelandairin reittiverkosto on laajentunut ja matkustajakapasiteetti on kasvanut merkittävästi 2009 jälkeen. Tuolloin yhtiön matkustajmäärä oli 1,3 miljoonaa verratuna tulevaan tavoitteeseen 3.7 miljoonaa.

Yhtiöllä on kesäsesongin aikana yli 100 päivittäistä lähtöä Euroopassa, Islannissa ja Pohjois-Amerikassa. Helsinkiin lennetään päivittäin ympäri vuoden, kesäkaudella ja syyskuun loppuun kaksi kertaa päivässä.

Icelandair verkostossa on 2016 yhteensä 43 kohdetta, joista 16 Pohjois-Amerikassa. Uutuus Chicago sekä Boston, Washington D.C., New York (JFK ja Newark), Orlando, Minneapolis/St. Paul, Denver, Seattle, Anchorage ja Portland. Kanadassa Toronto, Halifax, Vancouver Edmonton ja Montreal.