Author: kerttuvali

Airbusin ennuste: seuraavan 20 vuoden aikana tarvitaan 33 000 uutta lentokonetta ja puoli miljoonaa uutta lentäjää

12710734_1257787650904183_6232946554658411936_o

Kehittyvien markkinoiden vaurastuminen ja Aasian kasvu vauhdittavat ilmailualaa

Vuosina 2016–2035 Airbus ennustaa globaalin matkustajalentoliikenteen kasvavan keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa, mikä merkitsee tarvetta noin 33 000 uudelle, yli 100 paikan lentokoneelle. Näistä 32 425 on matkustaja- ja 645 rahtikoneita. Koneiden arvo on 5,2 biljoonaa dollaria.

Vuoteen 2035 mennessä matkustaja- ja rahtikoneiden määrä yli kaksinkertaistuu nykyisestä 19 500:sta lähes 40 000 koneeseen. Noin 13 000 konetta korvataan uusilla, polttoainetta säästävillä malleilla.

Kaupungistuminen ja kehittyvien maiden – erityisesti Aasiassa – vaurastuminen tukee lentoliikenteen kasvua. Näiden maiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 6 miljardia, niiden talouskasvu on keskimäärin 5,6 prosenttia vuodessa ja lentomatkustamiseen osallistuvien asukkaiden määrä kolminkertaistuu 75 prosenttiin väestöstä. Kiinasta tulee 10 vuodessa suurin lentoliikenteen kotimarkkina. Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan kaltaisilla markkinoilla lentoliikenne kasvaa 3,7 prosenttia.

Vaikka bruttokansantuote on avainasemassa lentomatkustuksen kasvussa, yksityisestä kulutuksesta (osa BKT:ta) tulee entistä merkittävämpi taloudellinen tekijä esimerkiksi Kiinan ja Intian kotimaan lentoliikenteen kasvussa. Kehittyvien maiden keskiluokka kaksinkertaistuu 3,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2035 mennessä.

62 prosenttia maailman asukkaista asuu vuoteen 2035 mennessä kaupungeissa, ja lentoliikenteen suurkaupunkien määrä nousee 55:stä 93:een. Nämä varakkaat kaupungit vastaavat 35 prosentista koko maailman BKT:sta vuoteen 2035 mennessä. 20 vuodessa päivittäinen matkustajamäärä näissä lentoliikenteen keskuksissa kaksinkertaistuu 2,5 miljoonaan.

Airbusin arvion mukaan seuraavan 20 vuoden aikana ilmailualalle tarvitaan noin miljoona uutta lentäjää ja lentomekaanikkoa (560 000 uutta lentäjää ja 540 000 uutta mekaanikkoa).

“Vaikka vakiintuneet markkinat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kasvavat edelleen, Aasian ja Tyynenmeren alue on seuraavan 20 vuoden kasvumoottori. Kiina on pian maailman suurin lentoliikennemarkkina. Yhdessä kehittyvien markkinoiden, kaupungistumisen ja vaurastumisen kanssa tämä tukee koko ilmailualan vahvaa kasvua”, sanoo Airbusin asiakasjohtaja John Leahy.

“Lisäämme tuotantoamme vastataksemme markkinakysyntään ja kehitämme asiakaspalveluamme edelleen.”

Laajarunkokoneissa Airbus ennustaa lentokoneiden kapasiteetin kasvavan. Seuraavina 20 vuotena matkustaja- ja rahtiliikenteeseen tarvitaan noin 9 500 laajarunkokonetta, joiden arvo on noin 2,8 biljoonaa dollaria. Laajarunkokoneiden osuus kaikista toimitettavista lentokoneista on 29 prosenttia ja 54 prosenttia kaikkien koneiden arvosta. Suurin osa (46 prosenttia) laajarunkokoneista toimitetaan tulevaisuudessa Aasiaan. Laajarunkokoneiden segmentissä Airbusin A330-, A330neo-, A350 XWB- ja A380 -konemallit tarjoavat monipuolisimman valikoiman 200–600 istumapaikan koneissa.

Kapearunkokoneita Airbus ennustaa tarvittavan yli 23 500 kappaletta. Koneiden arvo on 2,4 biljoonaa dollaria. Kapearunkokoneiden osuus kaikista toimitettavista lentokoneista on 71 prosenttia. Näistä 39 prosenttia toimitetaan Aasiaan.

Lisääntynyt lentoliikenne on johtanut siihen, että koneiden koko on kasvanut yli 40 prosenttia 1980-luvulta. Suuret koneet ovat tehokkain tapa käyttää rajoitettuja lentolupia ja kasvattaa matkustajamääriä. Kestävän kasvun tavoittelu on mahdollistanut sen, että polttoaineen kulutus ja meluhaitat ovat pienentyneet 70 prosenttia viimeisen 40 vuoden aikana. Tätä trendiä jatkavat myös Airbusin uusimmat koneet A320neo, A330neo, A380 ja A350 XWB.

 

Virgin Atlantic valitsee A350:n lippulaivakoneekseen

csm_A350-1000_RR_VIRGIN_ATLANTIC_bdcce958fa

Virgin Atlantic tilaa 12 A350-1000-mallista lentokonetta.

Brittiläinen lentoyhtiö Virgin Atlantic Airways tilaa yhteensä 12 A350-tuoteperheen suurinta konetta (A350-1000) laivastoonsa Lontoon Heathrow’n ja Gatwickin kentille. Virgin Atlantic ostaa 8 konetta, joiden toimitus alkaa vuonna 2019, ja loput 4 konetta toimittaa ALC pitkäaikaisella liisaussopimuksella vuodesta 2020 alkaen. Sopimukseen kuuluu lisäksi ”optio” viidennestä koneesta.

Virgin Atlantic valitsi A350-1000:n pitkän valintaprosessin jälkeen siinä käytettävän uusimman teknologian ja innovatiivisten matkustamoratkaisujen takia. Lisäksi kone on matalapäästöinen, ja sen aiheuttamat meluhaitat ovat puolet muiden valmistajien vastaaviin koneisiin verrattuna.

”A350-1000-kone on merkittävässä asemassa, kun teemme laivastostamme maailman nuorinta, puhtainta ja vihreintä. Koneen kustannus- ja polttoainetehokkuus sekä hiljaisuus takaavat miellyttävän lentokokemuksen ja säästävät ympäristöä”, sanoo Craig Kreeger, Virgin Atlanticin toimitusjohtaja.

A350 XWB on uuden sukupolven lentokone Airbusin mukavien ja tehokkaiden laajarunkokoneiden perheessä. Sen uusi aerodynaaminen suunnittelu, hiilikuiturunko ja -siivet sekä uudet Rolls-Royce Trent XWB -moottorit vähentävät polttoaineen kulutusta ja päästöjä 25 prosenttia ja alentavat huomattavasti koneiden ylläpitokustannuksia. Matkustusmukavuuden takaavat 18-tuumaiset istuimet turistiluokassakin.

Go! Aviationin ensimmäinen kone laskeutui tiistaina 5.7. Malmille – aikataulutetut lennot alkavat elokuussa

11169780_1577068205907301_4359038363243081862_o

Uusi suomalainen hiilineutraali Go! Aviation lentoyhtiö on Euroopan ilmailualan edelläkävijä.

Go! Aviation tarjoaa uusia mahdollisuuksia liikematkustajille kilpailukykyisillä hinnoilla. Yritys kuljettaa matkustajia yksimoottorisilla 8-paikkaisilla Pilatus potkuriturbiinikoneilla. Ensimmäinen reitti Kuopio- Helsinki-Tallinna käynnistyy elokuussa ja sitä ennen koneet toimivat charter-käytössä. Vuoden loppuun mennessä Go! Aviation operoi yhteensä neljällä koneella Suomessa ja muualla Euroopassa. Go Aviation on Euroopan ensimmäinen lentoyhtiö, joka aloittaa säännölliset aikataulutetut lennot yksimoottorikoneilla.

Toiminnassa yhdistyvät reitti- ja tilauslentoliikenteen parhaat puolet. Konetyyppi mahdollistaa operoinnin kentiltä, joihin perinteisillä lentoyhtiöillä ei ole pääsyä. Tämän lisäksi etuja ovat myös Pilatuksen matalat käyttökustannukset ja alhaiset päästöt. Lennot räätälöidään asiakasyritysten tarpeiden mukaan. ” Go! Aviation tulee mullistamaan lentomatkustamisen viemällä asiakkaat suoraan ja lähelle säästäen heidän aikaansa ja resursseja. Tuomme takaisin lentomatkustamisen alkuperäisen ajatuksen, eli ajansäästön. Tämän kaltaiselle toiminnalle on tilausta”, toteaa Go! Aviation Oy:n toimitusjohtaja Jorma Kario.

Aikataulutetut jäsenlennot, kiinteällä kuukausimaksulla mahdollistavat yritysten kustannustehokkaan matkustamisen. Yhtiön vihreät arvot ja uudenlainen nopea toimintamalli herättää kiinnostusta myös sijoittajien keskuudessa, joista mainittakoon mm. ensimmäistä konetta vastaanottamassa ollut Mika Salo.

Go! Aviation on Euroopan ensimmäinen hiilineutraali lentoyhtiö. Yrityksellä on käytössä hiilidioksidipäästöjen kompensointiohjelma. Vastuullisena toimijana Go! Aviation ja sen työntekijät ovat sitoutuneet noudattamaan ohjeistusta, joka liittyy kierrätykseen, jätteiden minimointiin sekä energian säästöön.

Go! Aviation
Go! Aviation on vuonna 2014 perustettu, yksityisomistuksessa oleva, 100% suomalainen lentoyhtiö, joka harjoittaa kaupallista lentotoimintaa huippumoderneilla yksimoottorisilla Pilatus PC-12 NG lentokoneilla. Yhtiö lentää aikataulutettuja jäsenlentoja Euroopassa. Toiminta aloitetaan Suomesta elokuussa 2016. Vuoden 2017 aikana yhtiö lentää jo seitsemään maahan.

Yhtiön perustajat ovat Jorma Kario sekä Roope Kekäläinen. Yhtiö on kerännyt seed-rahoituksena yli 1.6 miljoona euroa, ja ensimmäinen suurempi rahoituskierros on alkanut maaliskuussa 2016. Yhtiö on saanut lentotoimintaluvan (AOC) helmikuussa 2016.

Pilatus PC-12 NG
Go! Aviationin käyttämä Pilatus PC-12 lentokone on mukava, monipuolinen, suorituskykyinen ja luotettava 8 paikkainen matkustajakone. Pilatus-koneet valmistetaan Sveitsissä. Koneiden päästöt ovat yli 30 % alhaisemmat kuin vastaavilla muilla koneilla. Konetyyppi on erittäin laajassa käytössä ympäri maailman. Sitä käyttävät mm. Surf Air (USA), Punainen Risti, Royal Flying Doctor Service of Australia, Royal Canadian Mounted Police sekä mm. Suomen ja Yhdysvaltain ilmavoimat.

Lapin kesä lumosi hollantilaisen matkanjärjestäjän: Lisää charter-lentoja Rovaniemelle

medium_rovaniemi_airport_checkin

Rovaniemen lentoaseman uudistukset 2015. Photo By: Finavia

Hollantilainen Voigt Travel tuo uusia charter-lentoja Hollannista Rovaniemen lentoasemalle kesäkaudella 2017.

Voigt Travel aloittaa lennot Amsterdamista Rovaniemelle ensi kesäkuussa. Matkustajia saapuu Hollannista Rovaniemen lentoasemalle kahdesti viikossa kesäkuun alusta heinäkuun loppuun.

– Lapin matkailulle tämä on erinomainen uutinen. Aikaisemmin olemme saaneet reittiavauksia talvikaudelle, mutta nyt tili on avattu myös Lapin kesään. Toivotamme Hollannista saapuvat matkustajat lämpimästi tervetulleiksi Suomen suveen ensi vuonna, toteaa johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Hollannissa on suunnitelmia hieman pidemmällekin. Voigt Travel aikoo lisätä Lapin-matkojen tarjontaa seuraavillekin vuosille ja tällöin lentoaikataulut laajennettaisiin koskemaan myös elo-syyskuuta.

– Koskemattomille ja turvallisille kohteille on entistä enemmän kiinnostusta. Samoin lyhempien lomien kysyntä on kasvussa. Pohjoisin osa Eurooppaa on yhä todella kaukana ja tuntematon paikka eurooppalaisille matkustajille, joten saavutettavuus on elintärkeää, sanoo Voigt Travelin toimitusjohtaja Cees van den Bosch .

Lennot operoidaan niin sanottuina kolmiolentoina: Amsterdam-Rovaniemi-Tromssa-Amsterdam. Osa matkustajista jatkaa matkaansa vielä Rovaniemeltä Norjaan.

Matkanjärjestäjä Lapin vetovoimasta: ”Pitää luoda mahtavia elämyksiä”

Voigt Travel on lentoineen tuttu näky Finavian lentoasemilla Lapissa. Yhtiö on operoinut Suomeen jo 13 vuotta ja se on kokeillut kesämatkoja aiemminkin. Tulevalla talvikaudella 2016–2017 Voigtilla on yli 50 charter-lentoa Lapin lentoasemille.

– Vuodesta 2003 olemme kasvattaneet Lapin-lentojemme määrää talvisin. Viime talvena meillä oli alueelle yhteensä 45 suoraa lentoa. Kesämatkoja teimme Rovaniemelle jo vuosina 2007 ja 2008, sanoo van den Bosch.

Voigt Travel on keskittynyt lähinnä pohjoismaisiin kohteisiin. Suomen-matkojen osalta yhtiö on Hollannin suurin matkanjärjestäjä. Sekä Voigt Travelin että Finavian tavoitteena on saada Lapin kesä kukoistamaan myös matkailun saralla.

– Lapin talvituotteet ovat tietenkin tunnetumpia, mutta pohjoisen kesän markkinoinnissa meillä suomalaisilla on vielä tekemistä. Voigt Travelin lanseeraus voi hyvin olla ensiaskeleita kesämatkustuksen kasvuun, sanoo Finavian Joni Sundelin.

– Voimme osaltamme vahvistaa kuvaa arktisesta kesästä: lennoillamme pääsee kaikkien Lapin ihmeiden äärelle. Toki meidän on vielä parannettava palveluamme sille tasolle, joka meillä on olemassa talvisin. Mikäli matkaa ei varata nimenomaan kohteen vuoksi, on pystyttävä luomaan mahtavia elämyksiä ja matkailutuotteita, jotka vastaavat tämän päivän vaativien matkustajien odotuksiin, van den Bosch sanoo.

Vastatakseen kasvavan lentoliikenteen tarpeisiin Finavia on tehnyt Lapin lentoasemilla mittavat 35 miljoonan euron investoinnit vuosina 2014–2016. Yksi suurimmista työmaista on Rovaniemen lentoasemalla parhaillaan käynnissä oleva kiitotieremontti. Uudelleenpäällystyksen vaikutuksista kesän lentoliikenteeseen voi lukea lisää Finavian verkkosivuilla:

Pohjanmaalle esitetään lääkärihelikopteriyksikköä

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit (Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä) esittävät, että Pohjanmaalle perustetaan uusi FinnHEMS-lääkärihelikopteriyksikkö. Sen sijaintipaikaksi esitetään Seinäjokea. Taysin erityisvastuualue on tehnyt asiasta esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle ja FinnHEMSille.

Seinäjoelle perustettava yksikkö turvaisi ensihoitolääkäripalveluiden saatavuuden Pohjanmaalla alueilla, joita nykyinen lääkärihelikopteriverkosto ei kata. Lääkärihelikopterin kustannuksia esitetään valtion rahoittamiksi muiden kuin ensihoitolääkärien palkkakustannusten osalta, kuten muidenkin FinnHEMS-lääkärihelikopterien yksiköiden kohdalla.

Tällä hetkellä Taysin erityisvastuualueella on yksi lääkärihelikopteriyksikkö, jonka asemapaikka on Pirkkala.

Esityksen taustalla on eduskunnan oikeusasiamiehelle Petri Jääskeläiselle tehty kantelu, jonka perusteella oikeusasiamies arvioi viime kesänä lääkärihelikopterin saatavuuden yhdenvertaisuutta Suomessa. Oikeusasiamies pitää tärkeänä, että ensihoitopalveluja järjestettäessä huolehditaan lääkärihelikopterien tasavertaisesta saatavuudesta eri puolilla maata.

Tehtyjen selvitysten mukaan nykyisellä viiden lääkärihelikopterin verkostolla ei kyetä tarjoamaan tasa-arvoista ensihoitolääkärin saatavuutta hätätilapotilaille kaikissa osissa Suomea. Tällaisia alueita on ainakin Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Taysin erityisvastuualueen esityksessä todetaan myös, että lääkärihelikopteritarve tulee entisestään lisääntymään, mikäli sote-uudistus karsii päivystyspisteitä terveydenhuollossa ja lisää matkaa lähimpään lääkäripäivystykseen.

Germania aloittaa suorat lennot Zürichistä Rovaniemelle

germania_bildmaterial_rgb_1

Saksalainen lentoyhtiö Germania aloittaa reittilennot Sveitsistä Lappiin talvikaudella 2016–17.

Lennot operoidaan kahdesti viikossa joulukuusta maaliskuuhun.

Aiemmin keväällä uutisoitiin Germanian kahdesta muusta reittiavauksesta. Sveitsin lisäksi lentoyhtiö operoi ensi talvena reiteillä Berliini–Rovaniemi ja Düsseldorf–Kittilä.

Finavia toivottaa Germanian lämpimästi tervetulleeksi Lapin lentoasemille. Reittiavausten eteen on tehty tiivistä yhteistyötä Finavian, Visit Finlandin sekä alueen matkailutoimijoiden kesken.

Lapin matkailussa on nyt vetovoimaa. Reittiavauksista ovat kertoneet myös Lufthansa sekä Monarch.

Finavia on panostanut Lapin matkailuun voimakkaasti viime vuosina. Yhtiö on tehnyt Lapin lentoasemiin yhteensä 35 miljoonan euron investoinnit vuosina 2014–2016. Lisäksi Finavia on lisännyt merkittävästi panostuksia Lapin markkinointiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Ministeriö ei ole puuttunut Finavian operatiivisiin asioihin epäsopivalla tavalla

Berner, Anne kesk

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.)

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) laillisuustarkastuskertomuksessa on esitetty eri näkökohtia, joiden perusteella Finavian omistajaohjausta syksyllä 2015 pidetään ongelmallisena. Kertomuksessa ei väitetä toimintaa lainvastaiseksi, vaan käsitellään kysymystä, onko omistaja toiminut hyvän hallintotavan kannalta tarkasteltuna epäsuotavalla tavalla.

Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa, ettei Finavian omistajaohjaus ole puuttunut valtion kokonaan omistaman yhtiön operatiivisiin asioihin epäsopivalla tavalla. Ministeriö ei ole edellyttänyt Finavialta kanteiden nostamista tai nostamatta jättämistä taikka mistään kanteesta luopumista. Omistajalla on ollut perusteltu syy ja oikeus antaa yhtiölle ohjeita asioiden huolellisen käsittelyn varmistamiseksi poikkeuksellisessa asiassa.

– Asiantuntijoilla ja ministeriöllä näyttää olevan erilainen käsitys kuin VTV:llä siitä, mitä valtio-omistajalta yhtiöiden hallinnointiohjeissa edellytetty aktiivisuus voi tarkoittaa. Siksi on syytä arvioida ohjeiden selkeyttämistarvetta. Aktiivisuuden merkitys korostuu, kun yhtiö on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Ratkaisut johdannaiskanneasioissa ovat olleet oikeudellisesti monitahoisia ja vaikeita. Sitä osoittavat muun muassa yhtiön hallituksen eri aikoina tekemät osittain ristiriitaiset päätökset ja äänestykset. Myös asiantuntijoiden lausunnot ovat poikenneet toisistaan. VTV ei ole huomioinut muun muassa sen seikan merkitystä, että yhtiön hallitus oli maaliskuussa 2015 yksimielisesti päättänyt olla nostamatta tiettyä kannetta.

– Johdannaisasiaa on käsitelty VTV:n kanssa yhteistyössä myös syksyllä 2015. VTV arvioi vielä silloin, että kanteista tehtävillä päätöksillä on liikkumavaraa. Luotimme tähän asiantuntija-arvioon, sanoo Berner.

Omistaja on antanut poikkeuksellisessa johdannaisasiassa ohjeita kokonaan omistamansa yhtiön hallitukselle vain sitä koskien, että asiat on valmisteltava huolellisesti. Ministeriö katsoo, että siihen omistajalla on lain ja hallinnointiohjeiden mukaan täysi oikeus.

Ministeriö viittaa osakeyhtiölainsäädäntöön ja omistajaohjaukseen perehtyneen asiantuntijan, laamanni Pekka Merilammen asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan tällaisten ohjeiden antaminen ei ole epäsopivaa puuttumista yhtiön operatiivisiin asioihin.

VTV:n kertomuksessa pidetään kyseenalaisena, onko omistajaohjaus mahdollistanut parhaan lopputuloksen yhtiön ja tilintarkastusyhteisön riita-asiassa. Kyseenalaistamisen perustetta ei ole selvitetty, vaan on päinvastoin todettu, ettei VTV ota kantaa siihen, olisiko korvausvaatimusten esittäminen ollut perusteltua. Kertomuksessa ei ole lainkaan arvioitu esimerkiksi sitä, että pelkästään oikeudenkäyntikulut useita vuosia kestävässä riidassa nousevat erittäin suuriksi. Myös vastapuolen kulut voisivat tulla yhtiön maksettaviksi sen hävitessä riita-asian.

– Kaiken kaikkiaan on liian varhaista arvioida, mikä on ollut johdannaisasiassa yhtiön ja valtion kannalta tarkoituksenmukaista toimintaa, koska prosessi on vielä kesken. Hiljattain valmistuneet syyttäjän, poliisin ja Finanssivalvonnan ratkaisut antavat yhtiön hallitukselle riittävät tiedot arvioida mahdollisten siviilikanteiden nostamista yhtiön entistä johtoa ja hallitusta vastaan. Aikaa tähän harkintaan on vuoden loppuun asti, toteaa Berner.

 

Finavian johto on toiminut asianmukaisesti johdannaisvastuiden selvittämiseksi

2016-06-21 09_29_00-13_2016_Vastuukysymykset_Finavian_johdannaisvastuiden_selvittamisessa.pdf - Nitr

Finavia ja yhtiön hallitus ovat toimineet johdonmukaisesti yhtiön johdannaistappioiden selvittämisessä. Sen sijaan omistajaohjauksesta vastannut liikenne- ja viestintäministeriö on puuttunut yhtiön hallituksen toimintaan epäasianmukaisella tavalla.

Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta ei kaikilta osin vastaa valtionyhtiöiden hyvää hallintotapaa. Ministeriö on puuttunut Finavian operatiiviseen toimintaan tilintarkastusyhteisön ja Finavian kanssa solmitun sovintosopimuksen valmistelussa sekä aikaisempaan johtoon kohdistuvan vahingonkorvausvaatimuksista luopumisen osalta.

Finavian hallitus päätti alkuvuonna 2015 nostaa vahingonkorvauskanteen yhtiön aiempaa tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisöä vastaan. Syksyllä 2015 yhtiön hallitus päätti lisäksi nostaa vahingonkorvauskanteen yhtiön aiempaa hallitusta ja toimitusjohtajaa vastaan. Valtiontalouden tarkastusviraston näkemyksen mukaan Finavian hallitus on tehnyt nämä päätökset asianmukaisesti ja tarkoituksenmukaisen harkinnan perusteella.

Kieltäessään Finavian hallitusta nostamasta kanteita syksyllä 2015 ministeriö aiheutti kysymysten ratkaisemisessa kiiretilanteen, mikä heikensi yhtiön johdon tosiasiallista harkintavaltaa. Ministeriö ei ole myöskään toimittanut yhtiön hallitukselle niitä asiantuntijalausuntoja, joissa ei puollettu riita-asian sopimista.

Valtio-omistajalla on omistajaohjauksen osalta tulkinnanvaraisissa asioissa laaja harkintavalta. Liikenne- ja viestintäministeriön menettelytapa on kuitenkin johtanut yhtiön ja valtio-omistajan vastuusuhteiden hämärtymiseen. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden turvaamiseksi omistaja olisi voinut ratkaista kanneasian yhtiökokouspäätöksellä. Vaihtoehtoisesti yksimieliset osakkeenomistajat olisivat voineet tehdä yhtiötä sitovan päätöksen yhtiökokousta pitämättä, jolloin korvausvaatimuksista luopumisesta olisi tehty osakeyhtiölaissa tarkoitettu päätös. Näin ei kuitenkaan toimittu.

Valtio-omisteisten yksiköiden päätöksenteon itsenäisyyden aste on yksi niistä kriteereistä, joiden perusteella arvioidaan, sisällytetäänkö yhteisöt finanssipolitiikan sääntöjä arvioitaessa osaksi julkista taloutta vai sääntelyn ulkopuolella olevaa yrityssektoria. Tästä syystä päätöksenteon itsenäisyyden todentaminen on tärkeää myös yksittäistapausta laajemman valtiontaloudellisen merkityksen takia.

Valtiontalouden tarkastusvirasto suosittaa valtioneuvostoa ottamaan yleisemminkin huomioon tässä tarkastuksessa tehdyt havainnot ja johtopäätökset. Valtion omistajapolitiikkaa kehitettäessä tulisi ottaa kantaa sallitun ja epäasianmukaisen omistajaohjauksen väliseen rajanvetoon.

Mistä laillisuustarkastuksessa on kyse?

Laillisuustarkastuksessa selvitettiin, millaisiin korjaaviin toimenpiteisiin Finavia ja liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyivät, kun johdannaisten käyttö todettiin vuoden 2013 tuloksellisuustarkastuksessa ohjeiden vastaiseksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, ovatko toimet valtion vahingon rajoittamiseksi olleet riittävän huolellisesti harkittuja ja onko toimittu säännösten ja hyvän hallintotavan mukaisesti.

Finavian sisäisten ohjeistusten mukaan johdannaisten käyttäminen oli sallittua ainoastaan luottojen suojaamiseksi. Finavialle on aiheutunut sen tekemistä kielletyistä johdannaissopimuksista noin 34 miljoonan euron tappio.

Linkit

Laillisuustarkastuskertomus 13/2016: Vastuukysymykset Finavian johdannaisvastuiden selvittämisessä

Finnairin toukokuun 2016 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi 6,6 prosenttia vertailukaudesta

A350-900_Finnair_Dec2014

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi toukokuussa 12,5 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 9,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste laski 2,1 prosenttiyksikköä ja oli 72,9 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti kasvoi toukokuussa 12,1 prosenttia erityisesti Fukuokan ja Guanzhoun reittiavausten myötä ja liikenne kasvoi 6,2 prosenttia. Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi toukokuussa liikennöityjen Miamin ja Chicagon reittien myötä peräti 116,7 prosenttia ja myydyillä henkilökilometreillä mitattu liikenne kasvoi 83,7 prosenttia. Kaukoliikenteen käyttöasteet laskivat uusien reittien tuoman voimakkaan kapasiteetin kasvun myötä. Uusien reittien käyttöasteet ovat liikennekauden alkuvaiheessa tavallisesti alhaisia.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 3,2 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 4,4 prosenttia. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 3,8 prosenttia ja liikenne 6,0 prosenttia.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi toukokuussa 13,8 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 21,3 prosenttia. Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyy viikoittain kaksi DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä osuus IAG:n kanssa jaetusta rahtilennosta Helsingin ja Lontoon välillä.

Toukokuussa Finnairin lennoista 91,9 prosenttia (91,0) saapui aikataulussa.

Kesäkuun 2016 liikennetilasto julkaistaan perjantaina 8.7.2016.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet toukokuu 2016

toukokuu 2016 muutos % vuoden 2016 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 923,1 6,6 4 271,4 7,9
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 976,2 12,5 13 677,6 6,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 169,3 9,4 10 507,1 5,7
Matkustajakäyttöaste % 72,9 -2,1 p 76,8 -0,5 p
Rahti ja posti tn 12 441,6 20,8 58 143,4 14,1
Tarjotut tonnikilometrit 442,5 15,1 2 012,3 6,8
Myydyt tonnikilometrit 267,8 12,2 1 289,2 8,1
Kokonaiskäyttöaste % 60,5 -1,6 p 64,1 0,7 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 593,9 5,7 2 505,9 5,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 180,8 3,2 5 215,3 3,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 896,8 4,4 3 914,1 2,9
Matkustajakäyttöaste % 75,9 0,9 p 75,0 -0,3 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 26,0 71,2 111,6 21,9
Tarjotut henkilökilometrit milj. 251,9 116,7 1 047,6 28,9
Myydyt henkilökilometrit milj. 184,8 83,7 814,9 25,0
Matkustajakäyttöaste % 73,4 -13,2 p 77,8 -2,4 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 134,4 5,5 698,2 3,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 421,2 12,1 6 690,4 4,7
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 010,7 6,2 5 277,5 4,2
Matkustajakäyttöaste % 71,1 -4,0 p 78,9 -0,4 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 168,9 4,7 955,8 17,7
Tarjotut henkilökilometrit milj. 122,3 3,8 724,3 17,7
Myydyt henkilökilometrit milj. 77,1 6,0 500,7 17,1
Matkustajakäyttöaste % 63,0 1,3 p 69,1 -0,3 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 11 036,5 21,7 50 651,6 13,9
– Euroopan rahtiliikenne tn 2 379,0 33,3 10 083,8 17,5
– Pohjois-Amerikan   rahtiliikenne tn 836,9 67,4 3 555,8 12,5
– Asian rahtiliikenne tn 7 672,4 15,5 36 251,2 13,3
– Kotimaan rahtiliikenne tn 148,2 9,3 760,7 8,4
Rahtilento tn** 1 405,1 13,7 7 491,8 15,0
Kokonaisrahti- ja posti tn 12 441,6 20,8 58 143,4 14,1
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 130,0 13,5 597,6 6,6
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 73,8 20,4 349,4 15,3
Tarjotut   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 121,8 13,8 557,8 6,8
Myydyt   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 67,4 21,3 311,4 14,4
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 56,8 3,2 p 58,5 4,4 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen   käyttöaste* % 40,0 -4,1 p 42,0 -0,5 p
– Aasian rahtiliikenteen   käyttöaste* % 59,8 4,9 p 60,0 4,9 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 55,3 3,5 p 55,8 3,7 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

 

EU:n komissiolle valtuudet neuvotella lentoliikenteestä Kaakkois-Aasiaan

EU:n liikenneministerit ovat päättäneet antaa komissiolle valtuudet neljäksi vuodeksi Kaakkois-Aasian valtioiden liiton (ASEAN) ja Turkin kanssa käytäviä lentoliikennesopimusneuvotteluja varten, sekä valtuudet kolmeksi vuodeksi Qatarin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa käytäviä neuvotteluja varten.

Suomea Luxemburgissa 7. kesäkuuta pidetyssä kokouksessa edusti liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Lopulliset komission solmimat lentoliikennesopimukset korvaavat jäsenvaltioiden ja kyseessä olevien maiden kahdenväliset sopimukset. Komission tekemillä sopimuksilla ei kuitenkaan rajoiteta kahdenvälisesti jo sovittuja oikeuksia.

Suomen huolenaiheena on ollut, että liian pitkäksi ajaksi annettu neuvottelumandaatti saattaisi hidastaa lentoliikenteen kehittymistä erityisesti Kaakkois-Aasian suuntaan, koska EU:n neuvottelujen aikana jäsenvaltiot eivät voisi sopia kahdenvälisesti liikenneoikeuksien lisäämisestä.

Suomi pitää kokouksessa päätettyä määräaikaan sidottua ratkaisua sopivana, ottaen erityisesti huomioon komission antaman lausuman siitä, että jäsenvaltioille vahvistetaan jousto myös kahdenvälisten neuvottelujen käymiseen.

– Suomi on jo pitkään kannattanut EU-politiikkaa, joka mahdollistaa lentoliikennesektorin kasvun ja kilpailukyvyn. Pidän saavuttamaamme neuvotteluratkaisua tätä politiikkaa tukevana, toteaa ministeri Berner.

Komission nyt saamien mandaattien kattamista maista Suomella ei vielä ole sopimusta Laosin, Brunein ja Kambodzan kanssa.